”Myöhemmin luimme Omakannasta, että vauvamme syntyi elottomana” – pitkä synnytys päättyi sektioon
Pitkä synnytys sai yllättävän käänteen. Kirjoitus osallistui Kaksplussan synnytystarinakilpailuun.
Oli lauantaipäivä ja laskettu aikani, eli raskausviikkoja oli tasan 40+0. Kävimme mieheni kanssa syömässä, jonka jälkeen minulle tuli todella paha olo ja nukahdin autoon.
Nukkuessani tyytyväisenä oli mieheni käynyt ostamassa lapsellemme itkuhälyttimen.
Koko loppupäivä reissun jälkeen meni nukkuessa, kun oli niin outo olo. Kuinkas ollakaan yhden aikaan yöllä alkoivat supistukset. Ne olivat välittömästi niin voimakkaita, että soitimme Naistenklinikalle. Sain neuvoksi mennä rauhassa kuuman suihkuun – sen pitäisi auttaa supistuksiin.
Ei kulunut kuin vartti puhelustamme, kun pyysin jo miestäni soittamaan isälleen, että nyt lähdetään synnyttämään. Soitin uudestaan Naistenklinikalle ja kerroin, että olisimme tulossa. Supistukset ja kivut olivat jo niin pahoja, etteivät kotikonstit enää auttaneet.
Perille saapuessamme kätilö oli meitä vastassa ja hämmästeli supistusteni voimakkuutta. Kävelin jo aivan kaksin kerroin hikipisarat otsallani valuen.
Lue myös: Synnytystarina: “Olisin mielelläni jäänyt saunomaan, mutta sisäinen ääni käski lähtemään heti”
Maksimimäärä kipupiikkejä ja epiduraaleja
Huoneeseen päästyämme kätilö neuvoi minulle ilokaasun käytön. Siitä oli hetken aikaa apua, mutta nopeasti piti saada jotain muuta.
Sainkin kipupiikin, jonka jälkeen olo oli todella hyvä. Naureskelin, kertoilin juttuja ja olo oli kuin kolmen promillen humalassa kunnes alkoikin oksentelu ja kivut palasivat.
Lue myös: Ilokaasu synnytyksessä – toimiiko se?
Seuraavaksi sain epiduraalin. Myös ilokaasua meni jatkuvalla syötöllä: koin, että sitä hengitellessä kipu hieman laantui. Unohdin kuitenkin hengitellä välillä huoneilmaa ja siksi paha olo iski aina uudelleen.
Sain maksimäärät kipupiikkejä ja epiduraaleja.
Vauva olikin huonossa asennossa
Olimme viettäneet Naistenklinikalla koko sunnuntain. Sunnuntai-iltana totesin, että vauva syntyy nyt.
Kätilö tuli paikalle ja sanoi, ettei muuten synny. Olin vasta kahdeksan senttimetriä auki, eikä se riittäisi.
Kätilö totesi, että nyt olisi pakko ultrata. Ultrassa huomattiin, että vauva on epäsuotuisassa asennossa tulossa kasvot äidin peppuun päin. Tämä huomattuaan henkilökunta teki yllättäen päätöksen siitä, että lähtisimme kiireellisen sektioon.
Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun minua jo kiidätettiin paareilla leikkuriin. Minut puudutettiin, mutta puudutteesta huolimatta tunsin yhä kaiken. Nopeasti päädyttiin siihen, että minut olisi pakko nukuttaa.
Yllätys Omakannassa
Havahduin heräämössä kello 22 aikaan illalla. Oli kulunut miltei vuorokausi siitä, kun supistukset alkoivat.
En meinannut millään pysyä hereillä ja jano oli aivan valtava.
Noista hetkistä muistan tarkasti ainoastaan sen, kun avasin silmäni ja kysyin, kumpi tuli. Joku vastasi, että sait terveen tytön.
Osastolle pääsin vasta yhden aikaan yöllä. Sitä ennen olin jo useasti pyytänyt, että pääsisin näkemään mieheni ja lapseni. Sairaalassa oli niin kiire, ettei kukaan päässyt hakemaan minua aikaisemmin osastolle.
Se tunne, kun sinä helmikuisena yönä viimein näin mieheni ja kauniin tummahiuksisen tyttölapseni oli uskomaton.
Meille kerrottiin, että kaikki meni synnytyksessä hyvin. Myöhemmin saimme kuitenkin lukea Omakannasta, että tyttömme oli syntynyt elottomana ja hänelle oltiin hetken jouduttu tarjoamaan lisähappea.
Tieto järkytti meitä syvästi. Tuntui inhottavalta, ettei meille oltu kerrottu asiasta, vaikka lapsi olikin terve. Nyt kaikki on kuitenkin hyvin.
Lue myös: Kuudennen lapsen syntymä: ”Kauhistunut ensiajatukseni oli, että lapsi putosi noin vain ulos”
Helmikuisen2021äiti
Kommentit (3)
Sain myös lukea jälkikäteen, viikkoja synnytyksen jälkeen, synnytyskertomuksesta että lapsemme oli ollut 10min hengittämättä. Tämä tieto tuli kuin isku vasten kasvoja. Kukaan ei ollut kertonut tästä ja synnytyskomplikaatioiden takia, en itse tämän tiennyt. Lapsy syntyi viikoilla 40+0. Ahdistavaa oli myös se, että lapsemme syntyi 18-aikaan illalla, mutta vielä seuraavana päivänä klo. 10 en ollut vielä edes nähnyt häntä. Vaadin hoitajia, kun vihdoinkin tulivat huoneeseeni, saada vierailla vastasyntyneiden teho-osastolla ja tämä järjestettiin parin tunnin päästä.
Synnytys ei ole riskitön ja yllättäviä, ikäviäkin asioita voi sattua. Sairaalan henklökuntaa ei voi syyttää siitä, että päädytään ennalta suunnittelemattomaan toimenpiteeseen. Suomessa on silti turvallista synnyttää. Tuntuu, että sitä eivät kaikki voi ymmärtää ja valitetaan turhasta.
Vauvasta kirjataan, että syntyy elottomana, koska se on saanut osansa äidille annetusta nukutusaineesta. Tämän vuoksi asiaan ei varmasti kiinnitetty huomiota, koska se liittyy toimenpiteeseen, eikä ole estettävissä.
Minulle ja vauvalleni kävi kiireellisessä sektiossa samoin, hän sai myös lisähappea hetken, ennen kuin pääsi isänsä kenguruun. Näin heidät molemmat vasta matkalla heräämöstä osastolle.
Monta muuta asiaa meni tämän sijaan päinmäntyä samaisessa synnytyksessä, että kiireelliseen sektioon päädyttiin.