Vanhempi, ota haltuun nämä faktat lasten siitepölyallergioista – lääkitystä ei ole järkeä aloittaa ”hyvissä ajoin”
Monet luulevat, että antihistamiini väsyttää tai että lääkettä on otettava jo ennen oireita. Lääkäri kertoo, mitä lasten siitepölyallergiasta on hyvä tietää.
Lasten siitepölyallergia voi äityä jokavuotiseksi kiusaksi, joka vieläpä kestää pitkään. Ensin keväällä kukkivat lepät, sitten koivut. Kesällä koittaa heinäkausi, ja loppusyksystä on pujon vuoro.
Jopa yli miljoona suomalaista on allerginen yhdelle tai useammalle siitepölylle. Kuten aikuisilla, lasten siitepölyallergia ilmenee tukkoisuutena, nenän vuotamisena, aivasteluna sekä silmien oireilulla. Jos oireita ei hoida, elämänlaatu ja hyvinvointi heikkenevät merkittävästi.
Siitepölyallergiasta ei onneksi tarvitse kärsiä suotta. Ei edes lasten, sillä heillekin on tarjolla turvallisia hoitovalmisteita.
Terveystalon artikkelissa allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka kertoo, mitä vanhempien on hyvä tietää lasten siitepölyallergiasta.
Lääkkeistä liikkuu harhaluuloja
Antihistamiinilääkkeet eivät väsytä. Uskomus siitä, että allergialääke väsyttäisi, elää kuitenkin sinnikkäästi.
– On olemassa erilaisia antihistamiineja. Ensimmäiset markkinoille tulleet lääkkeet olivat väsyttäviä kolmiolääkkeitä, joita ei enää pitäisi antaa kenellekään. Seuraava antihistamiinien sukupolvi väsytti jo huomattavasti vähemmän, Csonka kertoo artikkelissa.
Nyt myynnissä on antihistamiineja, jotka eivät väsytä ollenkaan.
Jos allergialääkitty lapsi vaikuttaa väsyneeltä, se johtuu todennäköisemmin allergiasta itsestään kuin sen lääkityksestä.
– Siitepölyallergia aiheuttaa elimistöön tulehdustilan, joka väsyttää.
Huomioi ajankohta
Jostain syystä elää uskomus, että allergiaan olisi hyvä varustautua ottamalla lääkettä hyvissä ajoin. Se on kuitenkin epämääräinen ohje, sanoo Csonka.
– Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä.
Lasten siitepölyallergia ei siis hoidu sen tehokkaammin, jos sen lääkinnän aloittaa etuajassa. Tarvittavat tabletit ja suihkeet on kuitenkin hyvä olla valmiina varastossa ensimmäisten oireiden ilmaantuessa.
Csonka vinkkaa, että lapsen oireiden seuraamisen ohella voi pitää silmällä siitepölytiedotusta. Jos oireita tulee ja kartalla näkyy siitepölyä, lääkityksen voi aloittaa.
Jos ei tiedä, mille siitepölylle lapsi tarkalleen ottaen on allerginen, asian voi selvittää laboratoriokokeella. Kun allergian aiheuttajan tietää varmasti, allergialääkityksen suunnittelu on arvailuja varmempaa.
Lasten siitepölyallergia voi helpottaa – ja hoitamattomana pahentua
Csonkan mielestä siedätyshoitoa hyödynnetään harmittavan vähän sen tehoon nähden.
Siedätyshoito on keskustelun arvoinen vaihtoehto etenkin, jos siitepölyallergia on niin vaikea, etteivät lääkkeet auta riittävästi.
Sen sijaan hoitamaton allergia voi vuosien mittaan kehittyä astmaksi. Hoitamaton oireilu kuormittaa muutenkin elimistöä turhaan.
Jos lapsella on yskää tai hengenahdistusta, visiitti lääkärissä on paikallaan. Lääkärissä kannattaa käydä silloinkin, jos lapsi on edellisellä allergiakaudella käyttänyt käsikauppalääkkeitä mutta saanut silti vaikeita oireita.
– Näissä tilanteissa kannattaa käydä hakemassa täsmällistä ohjausta ja lapselle sopivat tehokkaat lääkkeet, Csonka neuvoo.
Lue myös: Näin ehkäiset allergioita kotonasi – 3 todistetusti toimivaa vinkkiä
Lähteet: Terveystalo, Terveyskirjasto
Jaa oma kokemuksesi