1 vuotias mukaan synnytykseen?

\

Onkohan joku jolla olis ollut 1 vuotias mukana synnytyksessä.Ystäväni on sanonut ottavansa lapsensa mukaan synnytykseen.Olisi kiva kuulla kokemuksia että miten on onnistunut ja miten on lapsi reagoinut?

ihan turhaan ystäväsi edes tuollaista mahdollisuutta miettii,koska meillä täällä suomessa tuollainen ei tule kuuloonkaan....Missään sairaalassa ei oteta lapsia mukaan synnytykseen.
Ja vaikka lapsen saisikin sinne mukaan,niin mitä äiti siitä hyötyisi,tai se lapsi?
Ei lapsesta voi äidilleen ainakaan tukea olla...ja lapsi oisi VARMASTI kauhuissaan koko tapahtumasta.
Sanotaan et lapset saavat traumoja pienistäkin asioista,niin millaisia sit näinkin suuresta jutusta.

Jospa ystäväsi tyytyisi ihan aikuisen ihmisen tukeen...

 

Kouluissa synnytysvideon saa näyttää vasta yläasteikäisille ysiluokalla opettajien ja terveydenhoitajan valvonnassa. (Yleinen käytätäntö.)
Lapsia ei voi viedä leikkaussaliin, synnytyssaliin eikä yleensä muuallekaan vanhempiin kohdistuviin toimenpitesiin.

 

tuskimpa niin pienen lapsen kannattaa lähteä mukaan,
minun mielestä aivan järjetöntä!

 

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

Jos minä satun sinulle kätilöksi, ja tuot pienen lapsesi mukaan synnyttämään, otan yhteyttä lastensuojeluun. Et todellakaan taida tietää millaista on synnyttäminen. Aika ruusuiset kuvat sinulla siitä on!

 

No en todellakaan ottaisi vuoden ikästä, enkä kyllä minkäänikäistä. Siellä joku sanoi, että on kuullut sanottavan, että synnytys on kaunis asia jne. Mut jos ei oo vielä kokemusta, niin enpä menis sanomaan noin. Syntymä on kaunis ihme, mut itse synnytys on verta, hikeä ja tuskaa. Synnytys saattaa kestää useita tunteja, lapsi jää kiinni, joudutaan leikkaukseen ym. saattaa tapahtua, joten ei tulisi ikinä mieleen ottaa lasta mukaan.

 

\

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

Jos minä satun sinulle kätilöksi, ja tuot pienen lapsesi mukaan synnyttämään, otan yhteyttä lastensuojeluun. Et todellakaan taida tietää millaista on synnyttäminen. Aika ruusuiset kuvat sinulla siitä on!

Onko mulla ruusuiset kuvat? Mutta niin ne sano siellä pelkopolilla että se on positiivinen kokemus eikä nykypäivänä tarvi kärsiä kivusta. Kun kerroin että saan paniikkikohtauksen ja pyörryn jos esim.nään verta vuotavan jonkun sormesta niin se mieslääkäri nauroi ja sanoi että ei synnytyssalissa nykypäivänä tarvi nähdä verta.
Pyydänkö sittenkin sektion vai yritätkö vain pelotella minua?

 

\

\

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

Jos minä satun sinulle kätilöksi, ja tuot pienen lapsesi mukaan synnyttämään, otan yhteyttä lastensuojeluun. Et todellakaan taida tietää millaista on synnyttäminen. Aika ruusuiset kuvat sinulla siitä on!

Onko mulla ruusuiset kuvat? Mutta niin ne sano siellä pelkopolilla että se on positiivinen kokemus eikä nykypäivänä tarvi kärsiä kivusta. Kun kerroin että saan paniikkikohtauksen ja pyörryn jos esim.nään verta vuotavan jonkun sormesta niin se mieslääkäri nauroi ja sanoi että ei synnytyssalissa nykypäivänä tarvi nähdä verta.
Pyydänkö sittenkin sektion vai yritätkö vain pelotella minua?

Kyse ei käsittääkseni ollu veren määrästä synnytyksessä, vaan siitä, onko soveliasta ottaa lapsi mukaan synnytykseen. Sattuu se synnytys joka tapauksessa, oli sitten verta mukana tai ei. Yhtä traumaattinen kokemus olis lapselle olla mukana synnytyksessä. Perverssiä ja sairasta mun mielestä edes miettiä sellasta asiaa. :/

 

Minulla on todella positiiviset muistot esikoisemmme synnytyksestä ja selvisin siitä ihan hyvin ilman kipu lääkkeitä vaikka tarkoitus oli ottaa kipuun apua mutta ensitten siinä tilanteessa tuntenut tarvitsevani mitään kipulääkkeitä niin en niitä myöskään ottanut paitsi ilokaasua mutta kuitenkin nyt toinen raskaus meneillään ja en todellakaan ottaisi esikoistamme mukaan synnytykseen missään nimessä. Mieheni tulee ja se riittää ei se ole mitään lasten katseltavaa sillä en itsekkään haluaisi nähdä muiden taikka sitten vaikka itseni synnytystä vaikka esim,nauhalta.. synnytystäni ei todellakaan ole kuvattu eikä kuvattaisi nytkään mutta tiedän niitäkin tapauksia..

 

\

\

\

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

Jos minä satun sinulle kätilöksi, ja tuot pienen lapsesi mukaan synnyttämään, otan yhteyttä lastensuojeluun. Et todellakaan taida tietää millaista on synnyttäminen. Aika ruusuiset kuvat sinulla siitä on!

Onko mulla ruusuiset kuvat? Mutta niin ne sano siellä pelkopolilla että se on positiivinen kokemus eikä nykypäivänä tarvi kärsiä kivusta. Kun kerroin että saan paniikkikohtauksen ja pyörryn jos esim.nään verta vuotavan jonkun sormesta niin se mieslääkäri nauroi ja sanoi että ei synnytyssalissa nykypäivänä tarvi nähdä verta.
Pyydänkö sittenkin sektion vai yritätkö vain pelotella minua?

Kyse ei käsittääkseni ollu veren määrästä synnytyksessä, vaan siitä, onko soveliasta ottaa lapsi mukaan synnytykseen. Sattuu se synnytys joka tapauksessa, oli sitten verta mukana tai ei. Yhtä traumaattinen kokemus olis lapselle olla mukana synnytyksessä. Perverssiä ja sairasta mun mielestä edes miettiä sellasta asiaa. :/

Mutta kun mulle pelkolääkäri sanoi että saan mukaan syynytykseen minulle kaikkein tärkeimmät ihmiset, juuri ne ketkä valitsen jos suostun synnyttämään alakautta.

 

\

\

\

\

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

Jos minä satun sinulle kätilöksi, ja tuot pienen lapsesi mukaan synnyttämään, otan yhteyttä lastensuojeluun. Et todellakaan taida tietää millaista on synnyttäminen. Aika ruusuiset kuvat sinulla siitä on!

Onko mulla ruusuiset kuvat? Mutta niin ne sano siellä pelkopolilla että se on positiivinen kokemus eikä nykypäivänä tarvi kärsiä kivusta. Kun kerroin että saan paniikkikohtauksen ja pyörryn jos esim.nään verta vuotavan jonkun sormesta niin se mieslääkäri nauroi ja sanoi että ei synnytyssalissa nykypäivänä tarvi nähdä verta.
Pyydänkö sittenkin sektion vai yritätkö vain pelotella minua?

Kyse ei käsittääkseni ollu veren määrästä synnytyksessä, vaan siitä, onko soveliasta ottaa lapsi mukaan synnytykseen. Sattuu se synnytys joka tapauksessa, oli sitten verta mukana tai ei. Yhtä traumaattinen kokemus olis lapselle olla mukana synnytyksessä. Perverssiä ja sairasta mun mielestä edes miettiä sellasta asiaa. :/

Mutta kun mulle pelkolääkäri sanoi että saan mukaan syynytykseen minulle kaikkein tärkeimmät ihmiset, juuri ne ketkä valitsen jos suostun synnyttämään alakautta.

Taidat provota tällä!!! Kukaan lääkäri ei todellakaan voi edes kuvitella, että joku aikuinen ihminen ottaisi lapsensa mukaan synnytykseen, eikä siitä sen takia erikseen mainitse! Miehesi riittää sulle aivan hyvin, tai sisko/äiti/veli/ystävä jne. AIKUINEN, mutta lapsesi ei voi mitenkään tukea sinua. Mun on vaikea ymmärtää niitäkään, jotak synnyttää kotona (sinänsä varmaan ihan ok) ja lapset on myös kotona samalla. ENpä haluaisi oman tyttöni sattuvan paikalle juuri silloin kun on ponnistusvaihe päällä ja vauva puoliksi ulkona! Minkähänlaiset synnytyspelot hän siitä saisi...?!?!?

Tsemppiä sinulle kuitenkin synnytykseen, onneksi olemme onnekkaita ja saamme täällä Suomessa loistavaa hoitoa ja apua pakertaessamme tulevia veronmaksajia maailmaan!

 

En kyllä lapsiani veisi synnytykseen mukaan. Vaikka onkin luonnollinen tapahtuma, ei lapsi sitä osaa käsitellä oikein.

 

Sekä minä, että vauva oltiin kuolla synnytykseen... en TODELLAKAAN olis halunnut sinne esikoista katsomaan, kun äiti vetelee viimeisiä ja isä on kauhusta kankea, kun vaimo ja syntyvä lapsi on kuolemaisillaan...


ÄLYHOI ÄLÄ JÄTÄ

 

\

ÄLYHOI ÄLÄ JÄTÄ

On tainnu jättää jo aikapäiviä sitten, jos tosissaan tänne tuollasia kirjottelee... :/

 

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

odotatko ensimäistäsi?
Synnytys on toki kaunis ja ihana tapahtuma, olen sen neljä kertaa kokenut. kolmesti ilman kipulääkkeitä.
Ihan kokemuksesta voin kuitenkin sanoa että salissa voi tapahtua yllätäviä asioita jolloin tilanne tavallaan riistäytyy äidiltä hallinnasta. Isän olisi hyvä olla valmiina viemään lapsi pois jos niin käy, ja haluatko taas itse jäädä yksin siinä tilanteessa?
En mitenkään halua sinua pelotella, kaikki menee varmsti hyvin.
On vaan hyvä valmistautua henkisestikin siihen että ilman hikeä ja kyyneleitä ei vauvoja maailmaan saada.
Ilon kyyneleet tulevat sitten viimeistään kun vauveli on sylissä
Näin jälkeenpäin aateleen omia synnytyksiäni, en voisi ajatella ottavani ketään lapsistani synnytykseen mukaan, sen verran rankkoja tapahtumia ovat olleet vaikka kaikki onkin mennyt todella mallikaasti ilman komplikaatioita.
Mutta, kaikki tyylillään, ja sinä teet niinkuin itse parhaaksi näet.

 

\

\

\

Mitä te oikeen vouhkaatte? Meillä on adoptiolapsi ja hän on nyt 2 v 7 kk.
Aion ottaa hänet mukaan synnytykseen kun nyt hän on tiivis osa perhettämme eikä enää itkeskele kuten 1 v tekee. Ei ala ihan turhasta parkua jne.

Mulle on sanottu että synnytys on positiivinen kokemus ja kaunis tapahtuma ja että jos teen sen ilman kipulääkkeitä niin se on tosi hyvä tavoite.

Kävin pelkopolillakin kun aluksi pelkäsin ja sanoivat että ei tarvi pelätä että se on luonnollinen tapahtuma ja koko perheen oma yhteinen lämmin hetki.
Itse erikoislääkäri sanoi minulle näin.

Haluan että tyttäreni näkee kun pikkusisar syntyy. En halua evätä häneltä kokemusta. Ja mulle kans sanottiin että on epätavallista että jokin menee pieleen ja jos menee niin silloin isähän siirretään syrjään ja pitää huolta lapsesta kun minua hoidetaan.

Jos minä satun sinulle kätilöksi, ja tuot pienen lapsesi mukaan synnyttämään, otan yhteyttä lastensuojeluun. Et todellakaan taida tietää millaista on synnyttäminen. Aika ruusuiset kuvat sinulla siitä on!

Onko mulla ruusuiset kuvat? Mutta niin ne sano siellä pelkopolilla että se on positiivinen kokemus eikä nykypäivänä tarvi kärsiä kivusta. Kun kerroin että saan paniikkikohtauksen ja pyörryn jos esim.nään verta vuotavan jonkun sormesta niin se mieslääkäri nauroi ja sanoi että ei synnytyssalissa nykypäivänä tarvi nähdä verta.
Pyydänkö sittenkin sektion vai yritätkö vain pelotella minua?

ei ole tarkoitus kenlläkään sinua pelotella, synnyttäminen on ihana asia, mutta se on synnyttämistä..
Verta tulet näkemään vielä monta päivää synnytyksen jälkeenkin ja sielä salissahan se alkaa.
onpa sulla jännä suhtauminen, joko pyydät sektion tai sitten otat lapsesikin mukaan..
Synnytyksestä toipuu nopeasti koska se on luonnollinen tapahtuma. Sektio ei ole ja äiti on kipeä usein kuukaudenkin jälkeen päin. Kuukauteen et voisi nostella raksata adoptiolstasi, ajattelepas sitä.
Juuri tuollaiset lääkärit jotka vähättelvät tapahtumaa, ovat niitä pahimpia.
Mietipä sitten kun olet salissa ja sinuun koskee, ja lääkäri tulee kertomaan viereen että eihän tämä satu,tämä on kaunista ja ihanaa!!

Synnytys on alkukantaisen kaunis kokemus.
Siihen liittyy verta,hikeä ja kyyneleitä iloa ja riemua ja pelkoakin välillä. se on niin suurta ettei sitä voi hallita, ja sen mukana täytyy mennä.
Itselläni paras kipulääkkeeni on ollut oma mieheni ja hän on ollut sielä vain minua varten. Hieronut selkää , puristanut kättäni silittänyt tukasta. En olisi pärjännyt sielä ilman häntä. Ja jos hänellä olisi ollut lapsi huolehdittavanaan, olisin minä jäänyt yksin. Ja olisin varmasti tarvinnut kivunlievitystä. Siihen täytyy keskittyä, hengittää, ottaa supistus ja hengittä se läpi.mennä kipuun mukaan ja pusertaa se ulos.. rentoutua että jaksaa taas seuraavan, ja seuraavan.. ja tähän voi mennä tunteja tunteja. my friend.

että mene iloisin mielin synnyttämään, ilman lasta.
Se on mahtava kokemus, siihen meidät naiset on tehty!!!
Ja jos kivunlievitystä tarvitset, se on ok. ponnistus on kuitenkin se kovin työ ja siihen täytyy voimia säästää.
onnea matkaan :hug:

 

Joo en kyllä ymmärrä, että jos lapsi pitää synnytykseen ottaa, enkä ylipäätään ymmärrä sellasta kansanvaellusta synnytyksessä mitä ainakin muissa maissa ja kulttuureissa harrastetaan. Kattokaapa netistä vaikka ulkomaalaisia synnytyskuvia niin niissähän äiti ponnistaa tuskissaan ja lapset + muu suku kannustaa vieressä!

 

[/quote]

ei ole tarkoitus kenlläkään sinua pelotella, synnyttäminen on ihana asia, mutta se on synnyttämistä..
Verta tulet näkemään vielä monta päivää synnytyksen jälkeenkin ja sielä salissahan se alkaa.
onpa sulla jännä suhtauminen, joko pyydät sektion tai sitten otat lapsesikin mukaan..
Synnytyksestä toipuu nopeasti koska se on luonnollinen tapahtuma. Sektio ei ole ja äiti on kipeä usein kuukaudenkin jälkeen päin. Kuukauteen et voisi nostella raksata adoptiolstasi, ajattelepas sitä.
Juuri tuollaiset lääkärit jotka vähättelvät tapahtumaa, ovat niitä pahimpia.
Mietipä sitten kun olet salissa ja sinuun koskee, ja lääkäri tulee kertomaan viereen että eihän tämä satu,tämä on kaunista ja ihanaa!!

Synnytys on alkukantaisen kaunis kokemus.
Siihen liittyy verta,hikeä ja kyyneleitä iloa ja riemua ja pelkoakin välillä. se on niin suurta ettei sitä voi hallita, ja sen mukana täytyy mennä.
Itselläni paras kipulääkkeeni on ollut oma mieheni ja hän on ollut sielä vain minua varten. Hieronut selkää , puristanut kättäni silittänyt tukasta. En olisi pärjännyt sielä ilman häntä. Ja jos hänellä olisi ollut lapsi huolehdittavanaan, olisin minä jäänyt yksin. Ja olisin varmasti tarvinnut kivunlievitystä. Siihen täytyy keskittyä, hengittää, ottaa supistus ja hengittä se läpi.mennä kipuun mukaan ja pusertaa se ulos.. rentoutua että jaksaa taas seuraavan, ja seuraavan.. ja tähän voi mennä tunteja tunteja. my friend.

että mene iloisin mielin synnyttämään, ilman lasta.
Se on mahtava kokemus, siihen meidät naiset on tehty!!!
Ja jos kivunlievitystä tarvitset, se on ok. ponnistus on kuitenkin se kovin työ ja siihen täytyy voimia säästää.
onnea matkaan :hug:
[/quote]


Tähän ison iso PEESI!!! Kyllä se isosisko tai veli ehtii siihen vauvaan sitten kotonakin tutustumaan. Ja jos äidille taikka vauvalle jotain synnytyksessä sattuu niin ei siinä sitten enään paljon isää ehdotä ottamaan huomioon.. saati sitten jotain pientä lasta joka on hätää kärsimässä kun ei kukaan selitä mitään ja isäkin ihan paniikissa...

 

1 vanha lapsi on niin herkkä muutenkin että tuo synnytystapahtuma ei ole mielestäni hyvä idea,jo pelkästään lapsi saattaa säihkähtää kun äidiltä mitataan verenpainetta ja tämä on hiljaa tai että äti makaa selällään ja kuunnellaan neuvolassa toisen lapsen sydän ääniä.

Se että äiti puhisee ja ponnistelee,isä vierellä voi olla lapselle pelottava tilanne.Miksi äiti tekee niin ja miksi se ei lopeta,lapsi voi vain säikähtää,enkä usko että sen jälkeen synnytys on kenellekkään mukava tilanne,esikoinen itkee,äiti on tuskissaan ja isä kauhulla yrittää auttaa molempia.ei kuulosta kauhean hyvälle,vai?

En usko että 1 vuotias saa mitään hyvää itselleen siitä että on siellä mukana enkä usko että vanhemmatkaan saavat. synnytys on luonnollinen ja kaunis asia.mutta ei yksivuotiaan nähtävää,niinkuin ei k-15 elokuvat sen iän alle oleville lapsillekkaan.

en usko monen sairaala lääkärinkään hyväksyvän tilannetta.

 

\

1 vanha lapsi on niin herkkä muutenkin että tuo synnytystapahtuma ei ole mielestäni hyvä idea,jo pelkästään lapsi saattaa säihkähtää kun äidiltä mitataan verenpainetta ja tämä on hiljaa tai että äti makaa selällään ja kuunnellaan neuvolassa toisen lapsen sydän ääniä.

Se että äiti puhisee ja ponnistelee,isä vierellä voi olla lapselle pelottava tilanne.Miksi äiti tekee niin ja miksi se ei lopeta,lapsi voi vain säikähtää,enkä usko että sen jälkeen synnytys on kenellekkään mukava tilanne,esikoinen itkee,äiti on tuskissaan ja isä kauhulla yrittää auttaa molempia.ei kuulosta kauhean hyvälle,vai?

En usko että 1 vuotias saa mitään hyvää itselleen siitä että on siellä mukana enkä usko että vanhemmatkaan saavat. synnytys on luonnollinen ja kaunis asia.mutta ei yksivuotiaan nähtävää,niinkuin ei k-15 elokuvat sen iän alle oleville lapsillekkaan.

en usko monen sairaala lääkärinkään hyväksyvän tilannetta.

Mutta kyllä mulle vaan luvattiin että kaikki järjestetään jos vain uskaltaudun synnyttämään alakautta. Ja onhan meidän lapsi jo vanhempi kuin 1 v.

 

\

\

1 vanha lapsi on niin herkkä muutenkin että tuo synnytystapahtuma ei ole mielestäni hyvä idea,jo pelkästään lapsi saattaa säihkähtää kun äidiltä mitataan verenpainetta ja tämä on hiljaa tai että äti makaa selällään ja kuunnellaan neuvolassa toisen lapsen sydän ääniä.

Se että äiti puhisee ja ponnistelee,isä vierellä voi olla lapselle pelottava tilanne.Miksi äiti tekee niin ja miksi se ei lopeta,lapsi voi vain säikähtää,enkä usko että sen jälkeen synnytys on kenellekkään mukava tilanne,esikoinen itkee,äiti on tuskissaan ja isä kauhulla yrittää auttaa molempia.ei kuulosta kauhean hyvälle,vai?

En usko että 1 vuotias saa mitään hyvää itselleen siitä että on siellä mukana enkä usko että vanhemmatkaan saavat. synnytys on luonnollinen ja kaunis asia.mutta ei yksivuotiaan nähtävää,niinkuin ei k-15 elokuvat sen iän alle oleville lapsillekkaan.

en usko monen sairaala lääkärinkään hyväksyvän tilannetta.

Mutta kyllä mulle vaan luvattiin että kaikki järjestetään jos vain uskaltaudun synnyttämään alakautta. Ja onhan meidän lapsi jo vanhempi kuin 1 v.

Voi lapsiraukkaa!!! :headwall: :headwall:

 

Taaperon äiti: Olen itse kätilö, ja tiedän 100% varmasti, että synnytystapahtumaan ei ole lapsilla Suomessa asiaa (sairaalasynnytyksissä). Piste. Joko lääkärisi on sinulle valehdellut tai (todennäköisempi vaihtoehto!), olet ymmärtänyt hänen sanansa väärin, ehkä hän ei tajunnut, että haaveilet lapsen ottamisesta synnytykseen mukaan, koska totta puhuen sellainen ajatus on järjetön.

Synntys on kaunis tapahtuma, mutta en ole IKINÄ itse ollut mukana synnytyksessä, jossa äiti ei olisi joutunut kokemaan jonkunlaista kipua, tai sellaista, jossa ei olisi tullut verta, usein pissaa ja kakkaakin. Verta tulee synnytyksissä aina jonkun verran, joskus runsaastikin. Synnytys on sotkuista puuhaa, kaikessa kauneudessaankin, eikä synnytys ole missään määrin sovelias tapahtuma pienelle lapselle -tai minkään ikäiselle lapselle.

KUKAAN ei voi sinulle luvata, että synnytyksesi tulee olemaan "kivuton", koska en henkilökohtaisesti usko, että kivuttomia synnytyksiä onkaan. Joillakin on tosin korkeampi kipukynnys kuin toisella, mutta varmaa on, että jonkunlaista kipua ja tuskaa synnyttäjä joutuu kokemaan -oli lääkityksiä tai ei. Aina ei lääkitykset tehoa tai niitä ei jostain syystä voida antaa. Aina on mahdollisuus, että jokin menee pieleen, tulee komplikaatioita tms.

Sinulla on valitettavasti liian ruusuiset käsitykset synnytyksestä, jos todella uskot, että se on oikea paikka pienelle lapselle. Mene reippain mielin synnyttämään MIEHESI kanssa, ja jätä lapsesi hoitajalle kotiin, hän voi tulla tervehtimään sinua ja vauvaa heti synnytyksen jälkeen.

Mutta kuten on jo moneen kertaan sanottu, synnytyksiin ei Suomessa lapsia PÄÄSTETÄ mukaan joten unohda koko juttu.

 

\

Taaperon äiti: Olen itse kätilö, ja tiedän 100% varmasti, että synnytystapahtumaan ei ole lapsilla Suomessa asiaa (sairaalasynnytyksissä). Piste. Joko lääkärisi on sinulle valehdellut tai (todennäköisempi vaihtoehto!), olet ymmärtänyt hänen sanansa väärin, ehkä hän ei tajunnut, että haaveilet lapsen ottamisesta synnytykseen mukaan, koska totta puhuen sellainen ajatus on järjetön.

Synntys on kaunis tapahtuma, mutta en ole IKINÄ itse ollut mukana synnytyksessä, jossa äiti ei olisi joutunut kokemaan jonkunlaista kipua, tai sellaista, jossa ei olisi tullut verta, usein pissaa ja kakkaakin. Verta tulee synnytyksissä aina jonkun verran, joskus runsaastikin. Synnytys on sotkuista puuhaa, kaikessa kauneudessaankin, eikä synnytys ole missään määrin sovelias tapahtuma pienelle lapselle -tai minkään ikäiselle lapselle.

KUKAAN ei voi sinulle luvata, että synnytyksesi tulee olemaan "kivuton", koska en henkilökohtaisesti usko, että kivuttomia synnytyksiä onkaan. Joillakin on tosin korkeampi kipukynnys kuin toisella, mutta varmaa on, että jonkunlaista kipua ja tuskaa synnyttäjä joutuu kokemaan -oli lääkityksiä tai ei. Aina ei lääkitykset tehoa tai niitä ei jostain syystä voida antaa. Aina on mahdollisuus, että jokin menee pieleen, tulee komplikaatioita tms.

Sinulla on valitettavasti liian ruusuiset käsitykset synnytyksestä, jos todella uskot, että se on oikea paikka pienelle lapselle. Mene reippain mielin synnyttämään MIEHESI kanssa, ja jätä lapsesi hoitajalle kotiin, hän voi tulla tervehtimään sinua ja vauvaa heti synnytyksen jälkeen.

Mutta kuten on jo moneen kertaan sanottu, synnytyksiin ei Suomessa lapsia PÄÄSTETÄ mukaan joten unohda koko juttu.

Kyllä se lääkäri sanoi että synnytykseen saa ottaa mukaan perheen ja kaikki haluamansa ihmiset. Ja hän lupasi että kenenkään ei tarvitse kärsiä kipua eikä synnytyksessä tarvi nähdä verta.
Olen nyt ihan sekaisin. En ymmärrä miten synnytys voi yhtä aikaa olla verinen ja ei verinen. Kivulias ja kivuton. Pelkäsin aluksi juuri kipua ja verta ja sen vuoksi halusin sektion. Mutta minulle vakuutettiin että niin ei ole että olen ymmärtänyt synnytyksen väärin. En tiedä enää mitä olen ymmärtänyt väärin kun ensin sanotaan yhtä ja sitten toista ja sitten sanotaan että olen ymmärtänyt väärin. Kai mie väärin ymmärän jos mulle vääriä puhutaan.

 

Taaperon äiti: kyllä sitä verta tulee oikeastaan joka synnytyksessä jonkin verran, joskus hyvin vähän, joskus niin runsaasti, että joudutaan antamaan lisäverta. Usein myös vauva on enemmän tai vähemmän verinen ulos tullessaan. Summa summarum: synnytys on sotkuista puuhaa, mikä ei tietenkään tee tapahtumasta yhtään vähemmän kauniimpaa.

Jos lääkäri on sinulle luvannut, että lapsi saa tulla synnytykseen mukaan, niin hän on luvannut jotain sellaista mitä hän ei voi päättää. Lapsia ei Suomessa synnytykseen mukaan päästetä, se on fakta. Heti synnytyksen jälkeen perheen lapset voivat tulla äitiä ja vastasyntynyttä tapaamaan, mutta synnytyksen aikana lasten paikka on jossain muualla.

n. 3-vuotias on vielä niin pieni, ettei sen ikäinen voi millään ymmärtää mitä synnytyksessä tapahtuu. Hän ei voi ymmärtää miksi äiti kenties huutaa/vääntelehtii kivuissaan, tai miksi äidille joudutaan tekemään erilaisia toimenpiteitä (kuten vaikka leikkaamaan välilihaa, jolloin sitä verta viimeistään jonkun verran tulee). Lapsi ei näe synnytystä "kauniina ja lämpimänä" tapahtumana, vaan se voi olla hyvinkin pelottavan näköistä erilaisine välineineen yms. Yhdenkään pienen lapsen ei tarvitse nähdä äitiään kipujen kourissa, se voi oikeasti olla todella traumaattinen kokemus. Kukaan ei sinulle voi täysin kivutonta synnytystä luvata.

Minusta tuntuu todella käsittämättömältä, että joku tosiaan ajattelee lapsen ottamista synnytykseen mukaan. Aikuisen tehtävä on _suojella_ lasta, ei tuoda häntä tilanteeseen joka voi olla pienen ihmisen silmissä hyvinkin pelottava, järkyttävä ja arvaamaton.

Saanko kysyä mihin sairaalaan olet menossa synnyttämään?

 

\

Olen nyt ihan sekaisin. En ymmärrä miten synnytys voi yhtä aikaa olla verinen ja ei verinen. Kivulias ja kivuton. Pelkäsin aluksi juuri kipua ja verta ja sen vuoksi halusin sektion. Mutta minulle vakuutettiin että niin ei ole että olen ymmärtänyt synnytyksen väärin. En tiedä enää mitä olen ymmärtänyt väärin kun ensin sanotaan yhtä ja sitten toista ja sitten sanotaan että olen ymmärtänyt väärin. Kai mie väärin ymmärän jos mulle vääriä puhutaan.

Oletko aivan oikeasti noin johdateltavissa/tyhmä??? Etkö ole tosiaan mistään lukenut synnytyskertomuksia/nähnyt kuvia, jos ei sulla ole itsellä minkäänlaista käsitystä siitä, millainen synnytys on? Itsekin olen synnyttänyt "vain" sektiolla (onneksi), mutta sen verran tiedän, ettei fyysisesti veretön synnytys ole mahdollista. Mieti nyt itsekin, kai sieltä synnytyksessä verta tulee, jos peräpää kerran vuotaa vielä viikkoja sen jälkeenkin.
Ja en usko että kellään (ellei nyt joku 0,jotain-prosenttia synnyttäjistä) synnytys on täysin kivuton. Niinhän sitä sanotaan, ettei siihen kipuun kuole, mutta jos odotat kivutonta tapahtumaa, voit tulla yllättymään ei-iloisesti. Puudutukset luvataan pelkopoleilla, mutta koskaan ei voi sataprosenttisesti luvata, keretäänkö niitä antaa, tai että vaikuttaako ne toivotulla tavalla. Sitähän en ensimmäisenä pelkopoleille vakuuttaa, että tehdään suunnitelma ja annetaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat puudutukset, mutta kun ei sitä synnytystä voi etukäteen käsikirjoittaa.
Sinä itse synnyttäjänä et varmaan paljon verta nää (mitä nyt sitten lapsen päällä), etkä niitä mahdollisia sinulle tehtäviä toimenpiteitä(eppari jne), mutta lapselle se ei ole oikea paikka, kun moni aikuinen mieskin pyörtyy siellä/voi pahoin!! Sinä et voi etukäteen tietää vaikeroitko kivusta, huudatko tuskasta tai kiroiletko vai oletko hiljaa, mutta haluatko todella pienen lapsen ottaa tuollaiseen mukaan??? Niin pieni ei ymmärrä vielä synnytystä hienona tapahtumana, ei sitten millään, niin miksi et voi antaa siitä periksi ja lapsi tulisi saliin sitten, kun vauva on ulkona, istukka synnytetty ja sinut mahd. kursittu?? Ei varmaan lapsi koe menettävänsä mitään. :\|

 

Sektiosta vielä, että kivutta et siinäkään synnytysmuodossa pääse. Useimmiten sektiohaava on hyvinkin kipeä jonkun aikaa, joillakin erilaiset kiputuntemukset haavan/vatsan kohdalla voi kestää kuukausia. Sinua hoitava lääkäri on erittäin ammattitaidoton jos hän lupailee potilaalleen asioita joista hän en voi päättää ja jollaisia ei koskaan voi luvata ("ei kipua, ei verta").