18v maksoin elatusmaksuja

Ymmärrän, että vastuunotto on vaikeaa. Mutta ei se sinun elämääsi yhtään helpota, että toivot toisille pahaa. Päinvastoin. Mitä kauemmin takerrut noihin negatiivisiin tunteisiin, sen kauemmin kokemastasi kamalasta tilanteesta kärsit ja sen kauemmin annat sen vaikuttaa itseesi.

Ööö.. Mun elämäni on aika helppoa juuri nyt ja ihanaa, se ei kuitenkaan estä minua menemään uhrien asemaan ja näkemään omaa nokkaani ja tilannettani pidemmälle.

Onko sinulle sana empatia tuttu? tai myötätunto?

 

Juurihan sanoin ETTEN TOIVOISI MOISTA KENELLEKÄÄN vaan että niin elämässä vaan yleensä saattaa käydä, että kun itsensä kerran korottaa saattaakin joutua joskus itse kyseiseen tilanteeseen.

Missä kohtaa sanoin että TOIVON NIIN? kerro Älä maalaile minusta mitään mitä en ole sanonut tai tehnyt. Hyvin halpamaista puolustautua valheella kun ei ole enää muuta sanottavaa.

En minäkään TOIVO, että naapurin koiranomistaja itse astuu niihin koiransa paskoihin, mutta hyvähän se olisi vähän hänenkin oppia


Mutta joo, ehkä minun on vain jotenkin poikkeuksellisen vaikea ymmärtää tätä ilmiötä. Olen itse henkisesti vahva, kohtuullisen tarkka siitä, että minua kohdellaan hyvin ja osaan pitää puoleni. Ongelma on siis siinä, että minun on todella vaikea ymmärtää sitä, että ihmiset antavat kerta toisensa perään toisen kävellä ylitseen tai kohdella huonosti. Yhden kerran ymmärrän, toisenkin vielä, mutta kolmannen väärinkohtelun kohdalla pitäisi kyllä ihmisen tajuta nostaa kytkintä, eikä vain antaa tilanteen jatkua.

 

En minäkään TOIVO, että naapurin koiranomistaja itse astuu niihin koiransa paskoihin, mutta hyvähän se olisi vähän hänenkin oppia


Mutta joo, ehkä minun on vain jotenkin poikkeuksellisen vaikea ymmärtää tätä ilmiötä. Olen itse henkisesti vahva, kohtuullisen tarkka siitä, että minua kohdellaan hyvin ja osaan pitää puoleni. Ongelma on siis siinä, että minun on todella vaikea ymmärtää sitä, että ihmiset antavat kerta toisensa perään toisen kävellä ylitseen tai kohdella huonosti. Yhden kerran ymmärrän, toisenkin vielä, mutta kolmannen väärinkohtelun kohdalla pitäisi kyllä ihmisen tajuta nostaa kytkintä, eikä vain antaa tilanteen jatkua.

Eli toisinsanoen et vain ymmärrä mitään yhtään mistään omaa napaasi ja kokemustasi pidemmälle. Joten samapa tuo.

Totta hemmetissä toivon sen astuvan siihen paskaansa. Kerran paperilla pyyhkäsee, oppii ja jatkaa matkaansa.

Ihmissuhteissa asiat eivöt ehkä mene ihan niin käytännössä.
Ja sun vertaukset ovat asioissa niin kaukana toisistaan ettei niissä ole mitään yhtenevää järkevyyttä koko asiassa.

Kierrät asiaa puhumalla ihan eri asioista, koska et 0ikeasti edes vain ymmärrä mistä puhut, ja mielummin tuomitset.

Olet mm. jo väittänyt että olisin onneton ja mitä kaikkea, mitkä eivät liity mihinkään mitenkään. Et tunne minua minä tiedän mitä minä tiedän näistä asioista sinä tiedät sen mitä tiedät /(eli et kovin paljoa) joten miksi vaivaudut esittämään, että minä olisin nyt tässä se uhri, ja syylistät että olsin toivonut jollekin henkistä väkivaltaa kuten sinulle?

Hyväksy jo, että et ymmärrä, et vainymmärrä, eikä sinun tarvtse, ellet joudu itse joskus tilanteeseen.

Mutta ÄLÄ tule sanomaan tuollaisia asioita, jotka eivät kohtaa totuutta.

 

Ööö.. Mun elämäni on aika helppoa juuri nyt ja ihanaa, se ei kuitenkaan estä minua menemään uhrien asemaan ja näkemään omaa nokkaani ja tilannettani pidemmälle.

Onko sinulle sana empatia tuttu? tai myötätunto?

On empatia tuttua, samoin myötätunto. Mutta se ei ole tuttua niin itseni kuin muidenkaan kohdalla, että asennoituisin elämän kulkuun ja valintoihin täysin tahdottomana ja muiden vietävissä olevana räsynukkena. Eli jos itse vaikka olisin kymmenen vuotta väkivaltaisessa parisuhteessa, ennen kun lähtisin, ymmärrtäisin, että olisin itsekin voinut järkevämminkin toimia.

 

Eli toisinsanoen et vain ymmärrä mitään yhtään mistään omaa napaasi ja kokemustasi pidemmälle. Joten samapa tuo.

Totta hemmetissä toivon sen astuvan siihen paskaansa. Kerran paperilla pyyhkäsee, oppii ja jatkaa matkaansa.

Ihmissuhteissa asiat eivöt ehkä mene ihan niin käytännössä.
Ja sun vertaukset ovat asioissa niin kaukana toisistaan ettei niissä ole mitään yhtenevää järkevyyttä koko asiassa.

Kierrät asiaa puhumalla ihan eri asioista, koska et 0ikeasti edes vain ymmärrä mistä puhut, ja mielummin tuomitset.

Olet mm. jo väittänyt että olisin onneton ja mitä kaikkea, mitkä eivät liity mihinkään mitenkään. Et tunne minua minä tiedän mitä minä tiedän näistä asioista sinä tiedät sen mitä tiedät /(eli et kovin paljoa) joten miksi vaivaudut esittämään, että minä olisin nyt tässä se uhri, ja syylistät että olsin toivonut jollekin henkistä väkivaltaa kuten sinulle?

Hyväksy jo, että et ymmärrä, et vainymmärrä, eikä sinun tarvtse, ellet joudu itse joskus tilanteeseen.

Mutta ÄLÄ tule sanomaan tuollaisia asioita, jotka eivät kohtaa totuutta.

Niin, onneksi minun ei tarvitsekaan ymmärtää muuta kuin omaa elämääni. Sinulla on omat kokemuksesi, minulla omani. Minun elämässäni nuo sanomani pitävät paikkansa, sinun elämässä ilmeisesti asiat menevät eri tavoin.

 

Niin, onneksi minun ei tarvitsekaan ymmärtää muuta kuin omaa elämääni. Sinulla on omat kokemuksesi, minulla omani. Minun elämässäni nuo sanomani pitävät paikkansa, sinun elämässä ilmeisesti asiat menevät eri tavoin.

Nimenomaan. Älä silloin esitä että ymmärtäisit mitä muidn elämässä tapahtuu

 

Nimenomaan. Älä silloin esitä että ymmärtäisit mitä muidn elämässä tapahtuu

En ole esittänytkään. Päinvastoin, olen sanonut, että en voi tuollaista käyttäytymistä ymmärtää.

 

En ole esittänytkään. Päinvastoin, olen sanonut, että en voi tuollaista käyttäytymistä ymmärtää.

Niin koska ymmärrät itse lähteä moisista suhteista tusota vaan., vaikka et niistä mitään ymmärrä

 

Niin koska ymmärrät itse lähteä moisista suhteista tusota vaan., vaikka et niistä mitään ymmärrä

Niin, onneksi olen ymmärtänyt.
Monia muita virheitä olen kyllä elämässäni tehnyt, mutta huonoihin suhteisiin en ole koskaan jäänyt viikkoa paria pidemmäksi.

 

Niin, onneksi olen ymmärtänyt.
Monia muita virheitä olen kyllä elämässäni tehnyt, mutta huonoihin suhteisiin en ole koskaan jäänyt viikkoa paria pidemmäksi.

Muttakun nyt ei puhuta mistään "huonosta suhteesta" vaan narsismista ja sen uhreista, joista itse jo sanoit ettet tiedä mitään. Ja silti tiedät miten niissä tilanteissa toimia

Ihan hyvin sä verät

 

[QUOTE="Eli ap:llekin neuvoisin, että jos otat lapseesi yhteyttä, kannat suoraselkäisesti itse vastuun tekemistäsi päätöksistä ja valinnoista, etkä vain syyttele kaikkia muita. Sellaiseen isään lapsi todennäköisesti haluaa tutustua, ei selittelevään ja virran vietävään heittopussiin.[/QUOTE]
Olin tässä vähän aikaa siman teossa ja poissa ruudun ääreltä. Joillain on muutakin tekemistä kuin roikkua netissä
Olen jo ottanut yhteyttä ensimmäiseen lapseeni, pallo on nyt hänellä (fb on näppärä!) Lupaan kertoa miten tilanne edistyy!

 

Muttakun nyt ei puhuta mistään "huonosta suhteesta" vaan narsismista ja sen uhreista, joista itse jo sanoit ettet tiedä mitään. Ja silti tiedät miten niissä tilanteissa toimia

Ihan hyvin sä verät

Narsismihan voi paljastua vasta 7v aviovuodenkin jälkeen (kuten meillä) kun toiselle jotenkin (esim jonkun karun vastoinkäymisen kautta) paljastuu, ettei toinen olekaan "täydellinen"

 

Muttakun nyt ei puhuta mistään "huonosta suhteesta" vaan narsismista ja sen uhreista, joista itse jo sanoit ettet tiedä mitään. Ja silti tiedät miten niissä tilanteissa toimia

Ihan hyvin sä verät

No itseasiassa kerroin vain tietäväni, miten niihin tilanteisiin ei jouduta.

 

Narsismihan voi paljastua vasta 7v aviovuodenkin jälkeen (kuten meillä) kun toiselle jotenkin (esim jonkun karun vastoinkäymisen kautta) paljastuu, ettei toinen olekaan "täydellinen"

No aika pimeältä se eukkosi vaikutti jo alunalkaen, jos et lapsesta hänelle tohtinut kertoa.

Mutta enivei, takaisin aiheeseen: onnea matkaan. Toivottavasti saatte rakennettua lapsesi kanssa hyvän suhteen näin aikuisena.

 

No aika pimeältä se eukkosi vaikutti jo alunalkaen, jos et lapsesta hänelle tohtinut kertoa.

Mutta enivei, takaisin aiheeseen: onnea matkaan. Toivottavasti saatte rakennettua lapsesi kanssa hyvän suhteen näin aikuisena.

Onneksi tajusin ottaa eron viimeinkin. Nykyinen anoppini sanoikin kun exä ei voinut antaa poikia mulle yhdeks lisäpäiväks: "Millanen noita-akka se oikein on?"

Tuli jo facessa vastaus, haluaa tutustua!

 

Tuli jo facessa vastaus, haluaa tutustua!

Enpä sittenkään maksanut turhaan elareita. Äitinsä oli melkein koko ajan pistänyt ne talteen tytön nimissä olevalle säästötilille, opiskelua tms varten. Kun itsellään ja kumppanillaan rahat riitti elättämiseen, mutta ei säästämiseen. Fiksu äiti, oli kertonut vielä rehellisesti rahojen alkuperän.

Joku on nyt tyytyväinen lopputulemaan

 

Enpä sittenkään maksanut turhaan elareita. Äitinsä oli melkein koko ajan pistänyt ne talteen tytön nimissä olevalle säästötilille, opiskelua tms varten. Kun itsellään ja kumppanillaan rahat riitti elättämiseen, mutta ei säästämiseen. Fiksu äiti, oli kertonut vielä rehellisesti rahojen alkuperän.

Joku on nyt tyytyväinen lopputulemaan

Puhuitte sitte ekana rahasta?miksei tyttö ollut ottanut sinuun yhteyttä?

 

Puhuitte sitte ekana rahasta?miksei tyttö ollut ottanut sinuun yhteyttä?

Tyttö otti asian esille, muttei ekana. Olisi kuulemma kohta ottanut yhteyttä biologista isäänsä kaivatessaan nyt kun on kaikki Kadonneen Jäljillä, ym.

 

Miksi äiti ei kertonut tytölle nimeäsi?

 

Miksi äiti ei kertonut tytölle nimeäsi?

kysypä äidiltä, ehkei se enää muistanut, tai sitten sillä oli omat syynsä toimiva parisuhde jonkun muun kanssa eikä halunnut kolmatta häslääjää siihen sekoittamaan soppaa. Näin arvelen.

 

Miksi äiti ei kertonut tytölle nimeäsi?

Onhan tuon tapaisia juttuja ollut ettei tiedetä kuka isä on ja aikuisiällä koitetaan saada selville. Toisessa jututta toisin kyseessä adoptio.

Tunnistatko hymyilevän miehen? Kadonnutta isäänsä etsivä Tero uskoo, että tämä valokuva on avain mysteeriin
Lauantai 11.3.2017 klo 08.39

Tero Lind, 48, on yrittänyt kahdeksan vuoden ajan selvittää, kuka on hänen isänsä. Nyt hän uskoo edesmenneen äidin albumista löytyneen valokuvan olevan paras johtolanka.

(KOTIALBUMI)">
Tero Lind yrittää selvittää, kuka on kuvan mies, joka syleilee hänen äitiään. Lind epäilee, että kyseessä saattaa olla hänen isänsä, jota hän ei ole koskaan tavannut. (KOTIALBUMI)

Se oli vaiettu aihe. Mummolassa lapsuutensa viettäneen Tero Lindin kotona ei isästä juuri puhuttu. Äiti kävi katsomassa, muttei hänkään halunnut avautua aiheesta.

Kun Tero aikuistui, äiti yritti joskus kertoa isästä.

- Mutta ei minua kiinnostanut, Tero muistelee.

Noin kahdeksan vuotta sitten jokin muuttui.

- Jokainen ihminen haluaa tietää juurensa, sen mistä on lähtöisin, mistä aineksesta on tehty. Jos ei nuorempana, niin vanhemmalla iällä se alkaa kiinnostaa. Se kuuluu ihmisluontoon, Tero pohtii.

Äidiltä asiasta enää voi kysyä, sillä hän kuoli vuonna 2000 vain 53-vuotiaana nopeasti edenneeseen sairauteen.

Kolme vuotta Tero epäili isäksi erästä miestä, josta hän sittemmin totesi, ettei hän voinut ollakaan isä.

(KOTIALBUMI)">
(KOTIALBUMI)

Hetki veden äärellä

Eräänä päivänä äidin vanhoja valokuva-albumeja selaillessaan Teron vaimo totesi, että tuo mies näyttää ihan sinulta.

Mustavalkoisessa kuvassa mies ja Teron äiti löhöilevät sylikkäin veden äärellä. Taitaa olla kevät. He näyttävät valtavan onnellisilta.

Tero uskoo, että tuo kuva on hänen paras johtolankansa isän henkilöllisyyden selvittämisessä.

Teron mukaan kuva on otettu todennäköisesti Helsingissä vuonna 1966-1968. Hän on syntynyt vuonna 1969.

Kuva on julkaistu kertaalleen ruotsalaisessa sanomalehdessä, koska äiti oli työskennellyt kotiapulaisena Ruotsissa vuonna 1967.

- Minulla on jonkin verran tarinoita, muttei oikeastaan mitään faktaa siitä, kuka hän oli ja mitä hän teki.

Tarinoiden perusteella isä on voinut olla taksinkuljettaja tai merimies. Teron tekemän geenitestin perusteella hän on suomalainen.

- Isälinjani tulee syvältä Savosta. Olen savolaisekspansion jälkeläinen.

Halu tavata

Kadonnutta isäänsä etsiessään Tero on tavannut äitinsä sukulaisia ja vanhoja tuttavia aina koulukavereita myöten.

- Pääsääntöisesti he ovat olleet mukavia ja avuliaita, mutta on ollut poikkeuksiakin. Välillä on lyöty luuria korvaan tai sanottu, että mitä sinä vanhoja kaivelet.

Teron onnistui jäljittää kummitätinsä, joka muisti hänen isänsä ja oli tavannutkin tämän. Mutta nimeä kummitäti ei muistanut.

Jos Tero saa selville, kuka hänen isänsä on ja tämä olisi vieläpä elossa, hän haluaisi tavata miehen niin äkkiä kuin mahdollista.

- Olisin kolmessa sekunnissa oven takana. Haluaisin ilman muuta tavata myös isän puolen sukulaisia.


http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703112200081441_uu.shtml


Äiti vei salaisuuden mukanaan hautaan - nyt Anne, 47, etsii isäänsä Suomesta
Sunnuntai 16.4.2017 klo 19.57

Kuuden kuukauden iässä Ruotsiin adoptoitu Anne Müller, 47, alkoi nelikymppisenä etsiä isäänsä, josta ei tiedä edes nimeä.

• Kuuden kuukauden iässä Ruotsiin adoptoitu Anne Müller etsii isäänsä Suomesta.

• Hänen biologinen äitinsä halunnut kertoa isästä mitään. Äiti kuoli vuonna 2011 ja vei salaisuuden mukanaan hautaan.

• Müllerillä on hataria johtolankoja. Hän arvelee isänsä asuneen aikanaan Lahdessa ja käyneen usein Mikkelissä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704162200103585_ul.shtml