2009 Joulutontut!!!!

Koivukäpy, voi ku ikävä kuulla, että pienellä on tollanen vaiva :( Paljon toipumista sinne!!!

Täällä kans noita masuvaivoja ollu ku maitoa tulee liiankin kanssa, ihan suihkuamalla, ja sitten tyttö vetää sitä henkeen ja hotkii ja saa ilmaa massuun :( Vaiva esiintyy lähinnä öisin, päivällä sitten helpottaa ja tyttö saa nukuttuakin. Pitää ruveta harkittemaan cuplatonta tai jotain vastaavaa, jos jatkuu...

Vau ja tyttö 15vrk
 
Firesun :hug: voimia! Tiedän tunteen, vaikka meillä erilainen tilanne. Meillä kävi niin, että synnärillä jo oli vauvan vaikea saada rinnasta otetta. Ei millään onnistunu. Hoitaja oli sitä mieltä, että nännit on liian pienet ja sisäänpäin kääntyneet. Siirryttiin käyttämään rintakumia. Siitä meni nännit aivan rikki niin, että verta vaan tuli imiessä, eli se piti sitten tauottaa ja siirtyä pullolle. Tuon tauon aikana oma maidontuotanto multa loppui lähes kokonaan. Kotona pumppasin vielä, mutta muulta syötöiltä ja hoidolta en ehtinyt tarpeeksi usein, eli enää ei tule maitoa laisinkaan. Meillä siis käytännössä menty korvikkeilla alusta asti. Ekat 2 viikkoa itkin sitä "huono äiti" fiilistä ja kieltämättä vieläkin vähän kaivertaa, etten päässyt tuosta nauttimaan.

Koivunkäpy voih! Paljon voimia myös sinne! Onneksi selvisi heti mistä kysymys ja saitte apua. :hug:

vau2009 täällä kans tuo hotkimisongelma.
 
Jeee !!

Irtosihan se kakka tytöltä lopulta, kyllä se viikon kestikin. Huomasi neidistä kuinka helpotti oloa kummasti =)

Kiitoksia vinkistä koivunkäpy, jospa se oli tuo luumu mikä auttoi. Jaksamista sinne suunnalle :hug:

Firesun ja typy 7vko ja rapiat
 
Heipat kaikille!

Täällä ollaan jo isoja pikkumiehiä: Ukkelihan syntyi 3 viikkoa etukäteen (37+0) 16.marraskuuta ja painoa tuolloin 2810g ja pituutta 48cm. Nyt ikää on jo 7,5vkoa (!!) ja nimijuhlia ootellaan ensi viikon lauantaille, jolloin samalla voidaan juhlia 2kk synttäreitä :) Viime viikolla käytiin neuvolassa ja lääkärintarkastuksessa ja samalla tämä äiteekin sai hoidettua jälkitarkastuksen. Viikko sitten oltiin jo 56cm ja 4400g, joten paino ja pituus on kasvaneet hirmusti ja pieneistä lähtömitoista on jo saatu muut samanikäiset käyrillä kiinni. On siis saanut hyvin ravintoa ja rakkautta :)

Mutta tosiaankin, olen ihan samaa mieltä tuossa, että hirvittävän imetyskeskeistä on tämä maailma. Meillä poika saanut alusta lähtien korviketta, koska mulla nousi maito vasta joskus melkein viikon kuluttua kunnolla ja imetys ollut muutenkin hirvittävän kivikkoista kun pojan imu on niin voimakas, että mulla oli nännit ihan hirvittävän kipeät tosi monta viikkoa! NYt oikeastaan vasta alkaa tuntua siltä, että homma suunnilleen sujuu eikä tee enää kipeää. Aikalailla joka toisen syötön hoidan itse ja joka toisen sitten pullosta korvikkeella, erityisesti iltaisin tankataan korviketta kun tissittely tuppaa menemään väsyneenä unen puolelle ja ruokailu unohtuu. Tämä on osoittautunut meillä aika toimivaksi systeemiksi, mutta olen kyllä aikamoisia kamppailuja käynyt juuri näiden huonoäiti-tunnelmien takia. Nyt vasta alkaa olemaan asian kanssa sinut. Eiköhän se ole kuitenkin tärkeintä että vauva saa ruokaa niin paljon kuin tarvitsee kasvaakseen! Turha sitä on loputtomiin taistella, siinä vaan äidistä tulee onneton ja lapsesta nälkäinen.

Unirytmi on tällä hetkellä se meidän perheen koetinkivi. Mutta eiköhän se tästä ala pikku hiljaa sekin muotoutua. Josko vaikka muutaman viikon sisällä saisi nukkua yöllä neljäkin tuntia putkeen! :) Toisaalta kaikki väsymys kaikkoaa aina hetkessä kun huomaa pikkutyypin taas oppineen jotain uutta (päätä kannatellaan jo vahvasti pikkutikkana ja käsistä nostettaessa, kääntymisetkin on jo pari kertaa vahingossa testattu ja jaloilla pitää pomsutella aina kun vaan mahdollista) tai sitten se kuuluisa leveä hampaaton hymy ja nauru sekä tietysti iloiset juttelut :heart:
 
Imetyskeskeisyydesta todellakin on. Meillakin mennaan korvikkeella kun menetin synnytyksessa liikaa verta ja sain verensiirron liian myohaan (3 vrk) synnytyksesta eika maito siis noussut. pieni ehti kuivua niin pahasti, etta jouduttiin vastasyntyneiden teholle. Maito nousi lopulta hurjan pumppaamisen ansiosta, mutta neiti oli sitten jo kadottanut imutekniikan. Jouluun asti /tyton 4 viikkois paivaan) pumppasin ja nyt mennaan iloisesti korvikkeella. Neuvolassa 6 viikkois tarkastuksessa loivat kateeni jonkin imetysoppaan, johon tati viela totesi, etta niin voithan sen lukea vaikka et imeta. Suolaa siis vaan haavoihin. Muutenkin tuntuu, etta saan useille selitella sita miksi en imeta. Ja monet sitten viela sanovat, etta kokeile viela sita ja sita. Me tosiaan kaytiin viikko sairaalassa imetyskoulutuksessa eika imetyksesta silti tullut mitaan. Lopulta kaskivat siirtya hyvalla omalla tunnolla korvikkeeseen. Etta kaikki on taalla kylla kokeiltu.Onneksi sain taysimettaa esikoisen etta siitakin on kuitenkin kokemusta.
Hymysta meilla neiti on kova hymyilemaan. jatkuvasti saadaan valloittavia hymyja nahda. =)
 
Nimenomaan, sama siis melkein meilläkin että itse menetin paljon verta synnytyksessä, en kuitenkaan saanut lisäverta tms mutta hemoglobiini oli noin 80 joka tietysti vaikutti siihen että se maito ei noussut. onneksi teilläkin kaikki sitten meni hyvin Katrinainen! Mutta siis todellakin tuntuu että saa olla selittelemässä joka välissä että miksi ei täysimetä, milloin kellekin ja sitten saa kumminkin niitä ohjeita...
 
Perjantaita täältä pakkasen ja lumen keskeltä :wave:

Ei paljon ole ehtinyt kirjoitella, kun sekin vähäinen aika mitä tyttö nukkuu menee lumitöissä tai talon lämmityksessä! Eilen oli pakkasta -36 :eek: Ja talo kun on melko vanha eikä eristeet kovin hyvät, niin takka oltava tulilla jatkuvasti.

Imetyksestä ollut puhetta.. Raskausaikana ajattelin imettää jos vaan onnistuu, mutta en ota paineita asiasta. Alkuun meni pitkään ennenkuin maito nousi, juuri tuon verenhukan takia mullakin. Sitten tytön paino ei lähtenyt kunnolla nousuun niin rupesin lypsämään ja syötin pumppaamani maidon pullosta kun neiti jostain syystä nukahtaa rinnalle melkein heti ja syöminen jää siihen.
Viime viikot nyt olleet tosi itkuisia, otin viikko sitten käyttöön korvikkeen lisäksi ja nyt neiti on paljon tyytyväisempi kun saa mahan täyteen! Ajattelin vielä lypsää sinne 2 kk synttäreihin asti jos mitään irtoaa, vähiin on kyllä käynyt.

Tuntuu sukulaisilla olevan suurin huoli tuleeko mulla maitoa, joko ikinen kerta kun tietyt sukulaiset soittaa eka kysymys on et tuleehan sulla maitoa. Sitten alkaa päivittely ja syyllistäminen jos korvikkeesta mainitseekaan mitään :( Heti tulee tunne et anteeksi kun oon näin huono äiti :'(

olin muuten näkevinäni aamulla ekan hymyn kun heilutin helistintä tytölle! :heart:

Nyt on taas mentävä!
 
Täällä päästy kotiin. eilen operoitiin tosiaan uudestaan päivällä poika, kives oli säästetty kun siellä oli lähtenyt veri kiertämään kun oli tyrä pistetty paikoilleen, nyt sit toivotaan ettei se ole saanut liikaa siipeensä, vaan alkaa kehittymään samallatavalla ku toinenkin.. ja ettei tule komplikaatioita.
väsy on, mut jos se tästä.
 
Heippa,

Voisin hypätä tänne mukaan. Meille syntyi esikoistyttö 9. joulukuuta ja nyt on sitten totuteltu vauva-arkeen.

Paljon on asioita jotka välillä pohdituttaa joten olisi mukava olla mukana semmoisessa pinossa jossa on samanikäisten vanhempia ja niitä vähän kokeneempiakin konkareita mukana =) Saa sitten kysellä tyhmiä...

Nyt on kyllä niin väsy ettei sen kummemmin jaksa kirjoitella, jospa sitä vähän virkeämpänä sitten ajatus kulkisi paremmin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja takhisis:
Raskausaikana ajattelin imettää jos vaan onnistuu, mutta en ota paineita asiasta... Tuntuu sukulaisilla olevan suurin huoli tuleeko mulla maitoa, joko ikinen kerta kun tietyt sukulaiset soittaa eka kysymys on et tuleehan sulla maitoa. Sitten alkaa päivittely ja syyllistäminen jos korvikkeesta mainitseekaan mitään :( Heti tulee tunne et anteeksi kun oon näin huono äiti :'(
Juuri näin. Itse (itsekin) ajattelee etukäteen ettei ottaisi paineita mutta sitten muut onnistuvat kyllä sen huonon fiiliksen kasaamaan (kuten oma mummini asian esitti huomattuaan antavani korviketta pullosta: "Juohan kunnolla nyt mehua niin saat sitten annettua vauvalle illalla kotona kunnon maitoa"). Ihan kuin se heille kuuluisi mitenkään, Perrrrkele.
:kieh:
 
koivukävyn pojalle paranemisia..

tääl meil menossa poitsul antibiootti kun sai heti korvatulehduksen 6vrk:na,nyt parempaan päin,tissillä viihdytään hienosti,illalla tankataan ja yöl nukutaan sellanen 4-5h putkeen ja sit aamulla kans syödään enemmän,tuntuu et aika ei riitä tarpeeks muille lapsille tai edes kunnolla kotitöille..rintakumilla mennään eteenpäin.
tänään just ostin luumua/mallasuutetta apteekista kun ei poitsulla ollu 4päivään kakka tullu,noh sit yhtäkkiä se tulikin 2 kertaa peräkkäin,kyl helpotti poitsuu,meil painon nousu ollu nyt hidasta,ma neuvolaan kontrolliin..
mymmeli+poitsu 10vrk
 
Heipä hei...

Meidän neiti sai tänään nimekseen Vilma Kristiina =) Hienosti jaksoi typy koko rulijanssin läpi, yhtään ei huutanu / kiukutellu koko päivänä vaikka hyppyytettiin sylistä toiseen ja ruokailu hetket oli aika rauhattomia.

Onko täällä muuten muita jotka antavat korviketta vauvalle? Pulautteleeko teidän vaavelit paljon? Tuntuu että meillä tulee kaikki ylös, nyt on neljäs merkki menossa mitä kokeillaan....

Firesun ja Vilma 7vko 4pvä
 
:kieh: ...poika otti ja heräs klo4 syömään, jonka jälkeen ei sit nukahtanu uudestaan!!!??... |O
Ja on nyt edelleen viel hereillä...ei huhhu, menee hermot, nytki vaan itkee...ei syö eikä nuku, eikä rauhotu vaikka pidän sylissä...
Laitan pian ulos nukkumaan ku ei kerran mikään auta...prkl...sinne se aina sammuu, ulos. |O :kieh:

Anteeks purku, mutkun en halua et tää alkaa herään jo klo4 aamuyöstä... :headwall:
 
Huh, onpa Koivukävyn ja Mymmelin vauvoilla heti alkumetreillä ikäviä juttuja :(! Onneksi kuitenkin (ilmeisesti) kaikki nyt parempaan päin menossa. Miten sitä noin pienten kanssa osaa edes tulkita, että on kipeenä, kun itkua voi olla jos jostakin vaarattomammastakin. Niinhän se taitaa olla, että äiti kyllä osaa tulkita omaa vauvaansa :heart:.

Meikäläinen täällä yrittää kasvattaa maidon määrää kotikaljalla... en ole vielä täysin varma auttaako, mutta melko hyvin on maito nyt riittänyt. Kerran päivässä (vaan!) joutuu antamaan korviketta. Mutta mutta saapa nähdä, milloin korvikkeen tarve kasvaa. Hiukan olen pessimistisellä asenteella imetyksen onnistumisen suhteen, kun isompienkin lasten kanssa mentiin pitkälti korikkeella. kovin helpottavaa kuulla, että muillakin näitä huononäidin tunteita kun imetys ei onnistu. Minä kun taidan lähipiirissäni olla ainoa, jolla imetys ei onnistu, niin huonommuudentunne on valtaisa.

Meidän typyn rytmi on vielä unta, ruokaa, unta, ruokaa ja pieniä hetkiä valveilla. hereillä ollessaan tarkkailee kovasti ympärilleen: kasvoja tuijottelee (varsinkin sisarusten), samoin hymynaamakuvaa ja liberon lahjakassissa ollutta ötökkälelua. Sylikissana viihtyy eli eipä paljoakaan viihdy omassa sängyssään... yöt nukkuu äipän kainalossa, ei puhettakaan että nukkuisi omassa sängyssään. Samalla tavalla menee kuin isosiskonsa vauvaaikaan.

Pimienta77 + tyttö 17 pv

Tämän kirjoittamiseen meni vaivaiset 1½ tunia aikaa :LOL: eli joo, oma aika on hiukan rajoittunutta!
 
Hei vaan täältäkin!

Aika menee kyllä hurjaa vauhtia, ainakin itsestä tuntuu. Meidän neitikin on jo 5 viikkoa ja tuntuu, että vasta ollaan kotiin tultu. Vieläkin tuntuu, että hirveästi on opeteltavaa ja aina ei tiedä, mikä neitiä kiukuttaa. Mutta ehkä se vielä tästä selvenee. Sylissä ja rinnalla viihtyy hyvin, oikea sylikissa. Itsekseen ei juuri suostu nukkumaan (paitsi nyt nukkuu vaunukopassa tyytyväisenä!) ja yöllä nukutaankin äidissä kiinni, kuten minäkin kuulemma olen nukkunut. Ilman tissiä ei juurikaan nukahda (paitsi turvakaukaloon ja vaunuihin), mutta eiköhän neiti joskus opi nukahtamaan ilmankin. Stressiä en asiasta ota, tapellaan asian kanssa sitten kun on sen aika.

Yöt on menneet pääsääntöisesti hyvin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Toisina päivänä nukutaan enemmän ja toisina vähemmän. Seurustellakin jaksetaan vaihtelevasti. Ja ikinä ei voi tietää, millaista on minäkin päivänä.

Kovasti odotan, että pakkaset lauhtuvat, niin päästään vaunuilemaan. Saisi jotain kiintopisteitä päivään. Alkaisi ehkä pikkuhiljaa jotain rutiinia tulla ja ehkä rytmiäkin. Mutta eiköhän rytmi löydy aikanaan.
 
tuosta että äiti tuntee lapsensa, se huuto mitä poika piti keskiviikkona niin siitä kyllä kuuli että kipee on.. jostain. pian kävi myös selväksi että se ei ole pieruvaiva mikä on, lääkäriin oisin varmaan vienyt vaikka ei ois mitään näkyvää ollutkaan.
 
Tervehdys täältäkin =) Tänään käytiin päivystyksessä hakemassa vauvalle silmätipat kun silmän rähmiminen ei loppunut kotikonsteilla. Keskiviikkona alkoi tuo rähmiminen :(

Ristiäiset on viimeinen päivä :) <3 Nimikin on ollut valmiina nyt jonkin aikaa.

Yöt menee hyvin, välillä pitää herättää syömään poikaa kun vaan nukkuisi. Vähintään kerran herätän jos ei muuten herää. Päivisinkin nukkuu hyvin, jos on aivan hiljaista niin herää herkästi :D

paremmalla ajalla sitten lisää..

nedee ja poikavauva
 
Oi kun oli Koivunkävyn pojalle tullu ilkee tilanne! Onneks asia hoidossa.

Täällä kans arki lähteny rullaamaan kohtuu kivasti, mitä nyt yöt on levottomia ja äitiä väsyttää. Yöllä ei viihdy ollenkaan kopassaan, vieressä vaan nukutaan.

Vau ja delfis täälläkin hotkitaan... ja sitten pulautellaan ankarasti ja vajaan tunnin päästä ois uudelleen nälkä. Koko ajan sais olla vaihtamassa vaatteita, kun sitä pulautusta tulee niin paljon. Ja tissillä viihdytään. Siinä se päivä sit meneekin. Oonkin miettiny et missä kohtaa pulauttelu on liian runsasta eikä enää "normaalia"...?

Toivotaan, että elämään löytyy jossain vaiheessa se niin monen muunkin peräänkuuluttama RYTMI, vähän helpottais arjenpyöritystä!

Jaha, taas neitokainen kutsuu, toisella kertaa enemmän!

Elisar ja neiti 4 vko :heart:
 
nedee minkälaisen tippakuurin saitte? Meillä nimittäin myös rähmii sellasta keltasta tahnaa ja luomet vähän punoittaa...

elisar huomaa, että samoja asioita pohtii muutkin. Täällä kans mietitty tuota, mikä on normaalin rajoissa ja yks päivä sitä tuolla mitäs nyt-palstalla kyselinki. :)

Opettelua opettelua.... sitä se ainakin meillä ekakertalaisilla on :)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! :wave:
Delfis ja Vili 4vko
 
korvikkeesta taallakin mennaan vaan korvikkeella ja pulautellaan useasti. mutta ulos tulee kylla vaan ihan hiukan puklua, eli juuri sen verran etta kaikissa vaatteissa on jossakin joku pieni laikka. :LOL:
imettamattomyydesta viela paras kommentti tuli valokuvaamon valokuvaajalta kun kaytiin esikkoa kuvauttamassa. Totesin, etta taytyy varmaan lammittaa vauvalle hieman korviketta kun itkee, niin tuo taysin tuntematon nainen totesi imettamisen olevan kylla lapselle parasta. Siihen, sitten sanoin, etta imettaisin jos voisin, niin tuo tati alkoi suureen aaneen ihmettelemaan, etta mikas siina nyt oikein on ettei imetys onnistu. Kylla kaikilla hanen mukaansa onnistuu jos vaan sisukkaasti yrittaa. Huoh.

paljon on taalla pienokaiset jo sairastelleet meillakin oltiin jouluna nuhassa, kun isosisko oli kipeena ja pienikin sai tartunnan. Onneksi siita selvittiin melko vahalla.
sydankapynen meilla esikoinen itki ja oli levoton samalla tavalla kun kuvailet teidan pikkuisen hetailya. MEilla oikeastaan auttoi vaan aika, eli kun kolme kuukautta ohitettiin niin elamanlaatu parani ihan hurjasti. Sita ennen vauva oli vaan koko ajan sylissa ja jos ei ollut rinnalla niin itki.
 
Täällä ollaan mieli maassa... mies on ollut sairaalassa la aamuyöstä lähtien... :'( . Vauvan kanssa ollaan kaksin ja mulla alkaa hajota pää. Onneksi miehellä ei pitäisi olla mitään sen vakavampaa kuin virtsatiekivet, mutta vasta tänään kuvattiin ( prkl viikonloput! ) ja vieläkään ei oo lääkärin vastausta tullut... Mä en tajunnut että menisin niin rikki toisen poissaolosta. Ikävä on kamala ja haluan vaan miehen terveenä takaisin kotiin ja pian. Vauvakin on ihmeissään kun äiti vaan itkeskelee :'( . Perjantaina tuli "melkein eka" hymy miehelle... sen jälkeen äiti ei oo hymyä saanut irtoamaan, kyllähän pieni vaistoaa ettei äidillä oo kaikki ok. Sorry omanapa, oon vaan niin rikki :ashamed:

Killi ja tyttönen 5 viikkoa ja risat...
 
Heippa,

Sairastelevien ja yökukkujien vanhemmille ja pienille jaksuja :hug:

Meillä on tyttö onneksi pysynyt terveenä eikä ole enää pariin viikkoon kukkunut öisin kunhan nukahtanut on, nukkumaan meno tosin menee usein tosi myöhään.
Mutta kun nukahtaa niin sitten nukutaan.

Imetys on täällä onneksi lähtenyt alun vaikeuksien jälkeen hyvin käyntiin nyt kun tyty on löytänyt hyvän imuotteen ja äiti parempia imetysasentoja. Mulle jouduttiin tekemään sektio jonka jälkeen oli pitkään hankalaa kun kaikissa asennoissa tuntui olevan jotain vikaa...
On kyllä jännä että jopa täysin tuntemattomat ihmisetkin on joillekin kehdannut kommentoida korvikkeen käytöstä :eek: Joillain se ajattelu on kait vaan niin mustavalkoista. Onhan sitä itse onnellinen että imetys onnistuu mutta jollei onnistuisi niin sitten ei onnistuisi, ei se vauvan onnellisuus siitä ole kiinni!

Tänään oltiin 1kk neuvolassa ja hienosti oli tyty kasvanut ja sai muutoinkin kovasti kehuja. Pituutta on nyt tullut 5 cm ja painoa yli 700 grammaa.

Olettekos muut uskaltautuneet jo vauvan kanssa reissaamaan/yökyläilemään?
Me on muutamia kertoja oltu mun vanhempien luona iltaa istumassa ja jääty yöksi. Mukava kun toisen kanssa on helppo reissata kun ei sitten isäntäväkeäkään valvota öisin.
 

Yhteistyössä