35 v + odottajat, vol 6

Moikka!

Neuvolassa tuli pyörähdettyä, Kelan paperit ja sokerirasitustestin varausohjeet vastaanotettu, lähete pelkopolille pyydetty. Lääkärineuvola-aikakin varattu. Mitäköhän vielä?..

Arvot hyvät, paino noussut vain vajaa 2 kg ekasta neuvolakäynnistä (sekin ehkä hitusen liikaa, mut ihan ok). Sykkeet kuuluivat hienosti, kohdunpohjan korkeus on keskikäyrillä, hemoglobiini tippunut 126, mutta kun lähtöarvo oli 150, mennään vieläkin hyvissä lukemissa. Kaikki siis näyttää olevan hyvin. Kontrolliaika ultraan on ensi viikolla, saapa nähdä onko vauva vielä pienikokoinen. Ei kyllä raukka mitään kahdelle alle 165 cm vanhemmalle voi, sirpakkana varmaan pysyykin. Pitää muistaa tiedustella sukupuolta vielä ;).

Ja aamun hiihtolenkki takana, flunssa selätetty, huraa :D!

Pelkopolille kehottivat kirjaitumaan jo ultrassa, sinne siis keskustelemaan synnytystavasta, kun ei muulla tavalla siihen näköjään voi vaikuttaa. Esikoinen siis syntyi vain 1 pisteen vauvana, kun käynnistetty synnytys venyi liian pitkälle (27 h lapsivesikalvojen puhkaisusta), eikä leikkaussaliin menty ajoissa. Onneksi poika saatiin elvytettyä kiiresektion jälkeen, eikä pysyviä vaurioita kuivaa ihoa lukuunottamatta näytä syntyneen. Pahasti yliaikaisena vielä käynnistettiin, ja istukan vajaatoiminta sekä lapsiveden vähyys saivat näkyvimmät ongelmat aikaan (kohdussa laihtuminen, atooppinen iho). Tämän kakkosen kanssa en tällaiseen meininkiin suostu. Sukurasitteena äidin puolelta on periytynyt se, ettei synnytys käynnisty normaalisti. Ei kenelläkään ole ollut onnea tämän asian kanssa 6 naisen keskuudessa, kaikki lapset on joko käynnistetty tai leikattu. Kukaan hoitohenkilökunnasta vaan ei tätä suostu uskomaan, kaikki lirkuttavat ja sirkuttavat että "jokainen raskaus on erilainen". Ja p***t. Minä tiedän valitettavasti paremmin.

Siinä kuulumiset pitkästi, mites siellä muilla :)?

LK + kakkonen 21+5 (vaikka neuvolakortti sanoo 22+0)
 
Riina: ostin siskoni kehotuksesta fysiologikaupasta tyynyn, kun selkä oli aina esikoista odottaessa kipeänä nukkumisesta - silloin kun onnistuin nukkumaan. Se toimi paljon paljon paremmin kuin edes kuvittelin. Kestää vajaan viikon tottua siihen, se on semmoinen kova vaahtomuovipötkäle, mutta sen jälkeen helpotti. Nukun nyt jo sillä, vaikka viikkoja on vähemmän kuin viimeksi. ... Odotas, tämä tyyny on CuroPlus mini, Fysiolinen valmistama, Suomessa tehty. Poisti vääntymät / vääristymät ja tuki ihmeellisesti koko kroppaa niin, että uni tuli. Ei ollut ihan halpa, mutta siskolla ja minulla ainakin toimi ihan tosi hyvin. Taatusti hintansa arvoinen, jahka siihen esin tottuu. /LK
 
Lintukoira mulla on joskus ollut sellainen tyyny. Mutta mulla on tosi herkästi aktivoituva migreeni, enkä voinut sitä kauan käyttää. Muutenkin saa olla tarkkana tyynyjen kanssa, ettei ole liian paksu tai ohut. Tyynyt eivät ole nyt aiheuttaneet ongelmaa. Täytyy varmaan laittaa sänkyyn ensi yöksi kokeeksi kaikki ylimääräiset peitot patjan päälle, jos se olisi sitten pehmeämpi, eikä paikat puutuisi. Varsinkin reisien ulkosyrjät lonkasta polveen asti puutuvat, eikä oikein asennon vaihtaminenkaan auta. Viime yönä nukuin ehkä 4 tuntia ja senkin katkonaisesti. Sitten olikin oikea jalka ihan turtunut, eikä auttanut kuin nousta ylös. Edes pikku kävelyt yöllä ei pahemmin auta, vaan on sitten noustava kokonaan ylös vaikka kuinka väsyttäisi. Tosin istuessakin paikat puutuu.
No onneksi viimeistään huhtikuun puolessavälissä on ipana syntynyt ja voi alkaa taas elää "normaalisti" yksin oman vartalonsa kanssa. Eiköhän sitten kaikki toiminnot pikkuhiljaa normalisoidu :)

Lintukoira sulla oli aika painajaismainen eka synnytys :( Ei mikään ihme jos tuleva synnytys pelottaa. Mulla eka synnytys oli tosi kivulias. Supistukset meinasivat kivullaan viedä tajun ja kestivät monta tuntia, eikä millään meinannut aueta tarpeeksi. Epiduraali kyllä auttoi tosi hyvin, kun sen vihdoin sain, mutta pojan ulos puskeminen oli ihan kauheaa. Hän painoi n. 4200g ja jäi vähän hartioista kiinni. Poika syntyi rv 41. Toista odottaessa kävin tutun kätilön kanssa juttelemassa ja se kyllä auttoi synnytyspelkoon. Tyttö sitten syntyikin rv 36 ja painoi alle 3kg. Oli aika helpotus! Nyt ei oikeastaan ole pelkoa tulevaa synnytystä kohtaan, kun vauva on tällä hetkellä ihan normaali kokoinen. Pelkään kyllä, että hän kasvaa isoksi ja sitten saan taas kauheat kivut. Ehkä sitten laitan jalat ristiin ja sanon ettei muuten synny alakautta :D

Onhan ne synnytykset varmasti aina erilaisia, mutta ei se sitä tarkoita, että seuraava olisi yhtään edellistä helpompi. Varsinkaan jos on pelkoa. Ja pelkoa lisää sekin, kun tuntuu ettei yhtään kuunnella äitiä. Mä kyllä tulen vaatimaan ultran ennen lasketua aikaa ihan vaan sen takia, että tietää edes suurinpiirtein kuinka iso vauva on. Neuvolassa ovat kyllä hyvin kuunnelleet huoltani vauvan isoksi kasvamisesta.
 
Lintukoira: Onpas sinulla ollut hurja synnytyskokemus! Minusta on tosi kieroa että ennakkoon pääsee suunnittelemaan vain pelkopolin kautta. Toivottavasti nyt kohtaat kuuntelevampia ja ymmärtäväisempiä kätilöitä!!!

Riina: Unettomuus on keskeinen oire täälläkin. Nukun todella lyhyissä pätkissä sen minkä nukun. Viime yönä hahhuilin sitten kahden jälkeen alakertaan. Ja kun minulla synnytykseen on matkaa sen viisi kuukautta tai jotain sinne päin niin alkaa huumorintaju olla kortilla. Ja vaikka ymmärtävät sukulaiset ovat hyväksi, on alkanut ärsyttää jopa äidin jatkuva, toiveikas kysely "no saitko viime yönä nukuttua?" kun en ole kunnolla nukkunut pitkälle yli kuukauteen!

Kävin äitipolilla ja sekin oli varsin ryydyttävää. Erikoistuva lääkäri ultrasi, ja oli toki hyvä kuulla että pikkuisella näytti asiat olevan kunnossa. Mutta kun sitten kysyin siitä MUUSTA, lääkäri sanoi "no, me täällä seuraamme vain sikiön vointia". Ja kun minulla on sellainen käsitys että minun ja sikiön vointi on tällä hetkellä melkoisen yksi ja sama. :O En todella ymmärrä, miksi minun pitää ravata tuollaisen takia äitipolilla, yhtä hyvin voitaisiin neuvolassa varmistella useammin että sydänäänet kuuluvat. Sieltä saa sentään kokonaisvaltaista hoitoa! No, asian hyvä puoli oli se etteipä tarvinnut hankalista asioista keskustella vieraan lääkärin kanssa...:headwall:

Vaan hyvää, voimistavaa ja virkistävää viikonloppua kaikille!:wave:

Keskeneräinen + Kuopus 16+1
 
Riina: ok tyynyasiaan. Käytän myös vastoin hyviä neuvoja piikkimattoa alaselässä, kun se istumisesta tulee kipeäksi. Joskus nukuin piikkimaton päällä, vahingossa tosin ;). Mutta sekin lienee migreeniä potevalle riskitekijä? Keskeneräiselle myös halaus huonojen yöunien takia, muistan kyllä miten kamalaa se oli... Viimeiset 3 viikkoa ei mikään tyyny auta enää, joten perässä tullaan... :$

Joo, siis minua ei varsinaisesti pelota, koska nyt kerran leikattua ei voi enää käynnistää, ja itsekseen kakkonen ei tule, sen tiedän, eli leikkaus on kuitenkin ainoa vaihtoehto. En vain jaksaisi tapella siitä, että se tehdään lasketun ajan tienoilla tai korkeintaan viikkoa yli la, eikä niinkuin aiemmin eli melkein kolme viikkoa yliajalla. Ja kiireessä lopulta. Ihan turhaa. Hokevat vaan, että "kyllä se sieltä saattaa itsekseen tulla". No ei tule, hemmetti. Ja olisin onnellinen jos tulisi, se olisi ihan ykkösvaihtoehto. Ei tuo pitkä synnytys paha ollut, kestän kipuja hyvin, olen vain vihainen mihin kuntoon vauva sen takia joutui. Alatiesynnytys olisi hyvä juttu, ja nyt osaisin sanoa 26 h puskemisen jälkeen että nyt hemmetti sinne leikkaussaliin, lopettakaa tuo jatkuva räplääminen, ei se kohdunsuu ole yhtään enempää auki kuin vartti sitten. Synnärillä oli silloin paha ruuhka, eikä lääkäriä näkynyt kuin vilaukselta välillä. Siksi leikkauskin venyi. Onneksi ottivat edes mikroverinäytteen, jolla selvisi, mikä vauvan tilanne oli. Sitten oltiinkin leikkaussalissa alle 4 minuutin.
 
Viimeksi muokattu:
Pressanvaalit jännättiin meilläkin... Nyt olen perjantaihin asti "levossa". Viime yö meni hivenen paremmin, toki monilla heräämisillä mutta torkahtelin sitten uudestaan. Olen kovasti kuulostellut liikkeitä, olen suhteellisen varma että tunnenkin ne välillä. Jännittävää totta kai! Missä vaiheessa te muut olette tunteneet liikkeet? Tämä on nimittäin taas näitä asioita jotka minulla menevät siten että ensin pystyn ajattelemaan että liikkeet eivät välttämättä vielä tunnu ja sitten siirryinkin heti huolestumisen puolelle: mitä jos en olekaan varma liikkeistä?! Missä on se äitiyden tyyneys ja rauha?! ( Vastaus: sitä tuskin enää tulee kun tämä on kuitenkin jo kolmas.:headwall:)

Vaikea uskoa että aika on mennyt näin nopeasti sitten kun se lähti menemään, enää muutama viikko kun on aika asioida Kelan kanssa ja ryhtyä kaikin puolin viralliseksi.

Hienoa kun aurinko vähän pilkistää meille!:)

Keskeneräinen + Kuopus 16+5
 
:heart::heart:# 35 v + odottajat, vol 6 #:heart::heart:


Sunnuntai 29.01.2012

Riina72...............39v..........3 tulossa........2.4.la.......TYKS
Papuli.................36v..........4 tulossa........4.4.la.......TAYS
lily-rose..............36v..........9 tulossa........?..............?
Eemas................39v..........3 tulossa......26.5.la.......TAYS
Lintukoira............37v..........2 tulossa......27.5.la.......PHKS
tuhmuke.............36v..........2 tulossa......17.6.la.......?
Barbamama35......36v.........3 tulossa......23.6.la.......TYKS
Keskeneräinen.....38v...........3 tulossa.......5.7.la........MKS
Isobella..............38v...........2 tulossa.....19.7.la........TAYS
Uusihanuus........36v.........3 tulossa.......30.7.la.........?
äiskä-73............38v.........4 tulossa.........9.8.la.........PHKS
jose-fiina...........36v........2 tulossa.......17.8.la........?
Aurinkoi12.........41v........3 tulossa........?................?
Scarleth...........35v........1 tulossa........?................?
 
Hyvää Sunnuntaita kaikille!

Mitenkäs ootte jaksellut?

Täällä meinaa vielä väsymys vaivata jonkin verran ja selkäkin meinaa
reistailla jonkin verran... mutta muuten ihan ok olo.
Nyt sit oottelen tota ens.tiistain ultraa.
Täällä mukavan kirpakka pakkas keli, sellai -24,5.c mittarissa.

Jaksamisia kaikille meille :heart:

Mukavaa Sunntaita äiskä-73 ja iltatähti 12+3 :wave:
 
Vauvan potkut tuntuvat jo päivittäin =) Se hieman rauhoittaa mieltä. Viikon päästä on rakenneultra. Toivottavasti kaikki on kunnossa.

Kävin neuvolassa ja maanantaina on ylimääräinen lääkärineuvola vointini ja raskaan työn vuoksi. Toivon, ettei kohdunsuulla ole tapahtunut muutoksia. Nyt on iskenyt kauhea pelko ennenaikaisesta synnytyksestä. Aina jotain, kun pääsee edellisestä pelosta, niin toinen odottaa kulman takana... :headwall:

Muutoin kaikki on hyvin. Pesänrakennusvietti on jo iskenyt. Kauhea halu olisi laittaa jo vauvalle kaikkea valmiiksi. Se on nyt vain hieman hankalaa, kun neuvolasta tuli kielto kaikkeen ylimääräiseen minkä voi lykätä. Pitäisi siis tehdä vain ihan välttämättömät ja levätä. Onhan tässä vielä aikaa vaikka kuinka, mutta konkreettinen valmistautuminen vauvan tuloon tekee tästä kaikesta jotenkin todellisempaa.

Barbbis 19+1 (jaiks lähes puolivälissä jo!)
 
Ja aika kuluu...nyt jo 23+1 ja toisaalta voi ajatella, että vasta 23+1. Olin kuluneen viikon sairaana (joku outo flunssa+vatsapöpö+päänsärky) ja paino laski -1kg. Nyt olo on taas ok :D

Hankintoja on tullut tehtyä. Kun rakenneultrassa näkyi tyttönen, niin vaaleanpunaiset vaatteet ovat olleet nyt IN. Pikkuisen jalkoväliä tarkasteltiin 4D-ultralla ja jos sinne vielä jatkossa pojan "tunnisteet" tulee, niin ihme on tapahtunut :D

Mukavaa odotusta kaikille toivottelee Eemas :heart:
 
Tervetuloa ei vielä! Minunkin tekstini on joskus kadonnut avaruuteen...

Barbamama: Toivotaan kovasti että kohdunsuu on ennallaan. Oletko siis saisaslomalla vai laittaako lääkäri sinut (tänään) lomailemaan? Nuo pelot ovat tosiaan sitkeitä. Taisin joskus aiemmin sanoakin että olen itse hypännyt joidenkin pelkojen yli ja pelkään nyt suorilla että ihan loppuraskaudesta tapahtuu jotain karseaa, on napanuora kaulan ympärillä tai jotain.

Äiskä: Käy kertomassa ultrakuulumiset!:)

Minulla on sellainen huoli jota ei ole ollut aiemmissa raskauksissa: painoni on noussut ihan järkyttäviä määriä, seuraavan neuvolavälin nousu tulee olemaan 3 kg jos näin menee! Minulla on syömishäiriötaustaa ja ravitsemusterapeutti on ohjeistuksensa tehnyt enkä taida edes kyetä syömään niitä määriä mitä listaan on merkitty. Syön jonkin verran kahvileipää ja maistelen lasten lauantaikarkeista, mutta ihan hyvin suklaalevyt säilyvät kaapissa, en siis ahmi. En myöskään huomaa että painoa muuten olisi tullut mutta rinnat ovat kasvaneet tosia paljon ja maha on ISO. Tulee kohta paniikki enkä oikein voisi mennä syömisten rajaamisen linjallekaan koska olen sitten kohta pöheikössä se puoleen että rajaan sitten pois vähän kaiken. Eli tunnen tosiaan voivani paksusti!:headwall:

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!:wave:

Keskeneräinen + Kuopus 17+4
 
Niin Eemas: onnittelut hyvästä ultrakuulumisesta ja tulevasta pikkuisesta tyttärestä!:flower::heart: Minäkin tällä erää haluaisin tietää sukupuolen että pääsisin vähän tunnelmoimaan enemmän mutta mies on edelleen sitä mieltä että totta kai odotetaan synnytykseen asti... En taida viitsiä alkaa aiheesta vääntää kättä.
 
Aika kuluu täälläkin, Eemaksen perässä tullaan, tänään 23+ 1:D.

Aika pelkopolille on lähetteen mukaan 1.3., ja ensi viikon ke sokerirasitustesti. Kävin viime viikolla kontrolliultrassa, ja niin se vain on, että kovin pikkuinen tyyppi sieltä on tulossa, heittää kokoarvion mukaan noin -7 pv lasketusta ajasta. Mut muuten kaikki kunnossa. Hieman huolestuneena tiedustelin kätilöltä, voiko omat syömiset tms. vaikuttaa lapsen kokoon (Keskeneräiselle lohdun sana; olen lievästi ylipainoinen ollut aina, mutta suorastaan neuroottinen painon tarkkailija, ja nämä raskauskilot koitan pitää kurissa syömällä "liian vähän" koko ajan, en voi itselleni mitään). Kätilö sanoi ettei sillä ole merkitystä, lapsi ottaa kyllä omansa, kunhan vitamiineista tms pitää tarkasti huolen, ettei aiheuta mitään puutoksia. Mutta omaan vointiin ja jaksamiseen se syömisen vähyys sitten kaikista eniten vaikuttaakin.

Sukupuolestakin on kätilön valistunut arvaus, mutta saa nähdä :).

Näillä mennään. Hyviä vointeja kaikille! Ja tervetuloa Ei vielä! LK & kakkonen 23+1.
 
Noniin sairaslomalla ollaan ja levossa pitäisi olla. Kohdunsuu oli kiinni, mutta ulkosuu pehmentynyt eli ei tuo käynti pelkojani vähentänyt juurikaan. Viikon päästä on rakenneultra niin silloin kuullaan taas enemmän tilanteesta.

Eemas: Onnea tyttölupauksesta! =)

Tervetuloa mukaan ei vielä!

Keskeneräinen: Lohduttelen, että vatsa kasvaa useampien lasten jälkeen aina vain helpommin ja nopeammin kuin ennen. Mulla on jo ihan kunnon masu. Koita jaksaa tsempata itseäsi siihen syömiseen. Kilot ehtii karistaa sitten myöhemminkin, jos ylimääräistä tulee. Tärkeintä on, että voitte molemmat vauvan kanssa nyt hyvin ja pysyt energisenä. Vauva ottaa tosiaan omansa ja oma vointisi kärsii, jos karsit syömisiä. Voimia! :hug:

Lintukoira: Minkä kokoinen esikoisesi oli? Ei tuo ero kovin iso ole siihen "normimittaan". Ehkä hän on tosiaan vain tullut vanhempiinsa? =)

Barbbis 19+2
 
Odotan kolmatta lasta, la 28.8 ja synnäri on Oys. Täytän keväällä 36v ja meillä on poika ekaluokalla ja tyttö eskarissa. Olinkin jo ehtinyt unohtaa, minkälaista tämä alkuraskaus on. Jos jokin oire on olemassa, niin tuntuu että minulla se on! Kuvottaa ja etoo koko päivän, palelee, rintoihin ei kärsi edes koskea ja sitten vielä tämä väsymys. Tammikuu on mennyt kertakaikkiaan nukkuessa. Töiden jälkeen parin tunnin päikkärit ja sitten yöunille lasten kanssa samaan aikaan kasilta. Ja siitä huolimatta työpäivät menevät haukotellessa. Mies totesi, että vaikka tiesi mitä oli odotettavissa, niin on tämä ollut yllättävän raskasta myös hänelle =)

Raskausviikkoja on nyt siis 9+3. Ensimmäiseen ultraan olen varannut ajan, mutta neuvolaan en. Raskaudestakaan emme ole halunneet vielä kertoa kenellekään. Johtuneeko iästä, mutta huomaan olevani tämän kolmannen kohdalla hyvin realistisella asenteella liikkeellä, eli päivä kerrallaan katsotaan mitä eteen tulee. Katsotaan mitä siellä ensimmäisessä ultrassa noin kolmen viikon päästä näkyy. Jospa sitten jo uskaltaa heittäytyä täysillä mukaan tähän raskauteen =) En jaksaisi enää odottaa, että saisin jotain konkreettista todistetta vauvasta ja sen hyvinvoinnista. Muutakin kuin yhden pissatikun ja epämääräisen pahoinvoinnin ja väsymyksen.

Kiva kun löytyi tämä vähän iäkkäämpien synnyttäjien palsta. Mukava oli lukea teidän kuulumisia! Itselläni ei ole tällä hetkellä ketään samassa tilanteessa olevaa tuttua/kaveria.
 
:heart::heart:# 35 v + odottajat, vol 6 #:heart::heart:


Tiistai 31.01.2012

Riina72...............39v..........3 tulossa........2.4.la.......TYKS
Papuli.................36v..........4 tulossa........4.4.la.......TAYS
lily-rose..............36v..........9 tulossa........?..............?
Eemas................39v..........3 tulossa......26.5.la.......TAYS
Lintukoira............37v..........2 tulossa......27.5.la.......PHKS
tuhmuke.............36v..........2 tulossa......17.6.la.......?
Barbamama35......36v.........3 tulossa......23.6.la.......TYKS
Keskeneräinen.....38v...........3 tulossa.......5.7.la........MKS
Isobella..............38v...........2 tulossa.....19.7.la........TAYS
Uusihanuus........36v.........3 tulossa.......30.7.la.........?
äiskä-73............38v.........4 tulossa.........8.8.la.........PHKS
jose-fiina...........36v........2 tulossa.......17.8.la........?
Minea-76...........35v........3 tulossa........28.8.la........OYS
Aurinkoi12.........41v........3 tulossa........?................?
Scarleth...........35v........1 tulossa........?................?
ei vielä.............37v........1 tulossa........11.9...........?
 
Viimeksi muokattu:
Heipä hei Naiset!

Ja tervetuloa ei vielä ja Minea-76 =)
ja lisäilin teidät tuonne listalle muutaman sähläyksen jälkeen :whistle:

No nyt ois sitten ultrassa käyty, pikkusella kaikki hyvin, ei ollut niskaturvotusta ja
veri seulakin oli negatiivinen, eli daunsydroomaakaan ei pitäisi olla, siellä se vilkutteli ja potkiskeli sitten hiljeni nukkumaan. Seuraava ultra on sitten maaliskuun 19.

Laskettuaika on nyt sitten 8.8.2012.

Tsemppiä ja jaksamista Barbamama ja Keskeneräinen :hug:
Onnea tyttö lupauksesta Eemas :flower:

äiskä-73 rv12+6. :wave:
 
Heipat kaikille!

Kiva lukea teidän kuulumisia :) Onnittelut kaikille ihanista ultrakuulumisista. Meillä eka ultra on ens maanantaina ja nyt alkaa kyllä jo jännittämään... Sitä niin toivoo että voi ultran jälkeen huokaista helpotuksesta ja aloittaa tämän odottamisen toden teolla.. :heart:

Jollakin muullakin oli pahoinvointia. Täällä on kans. Ihan tauotonta ja jatkuvaa. Jossain välissä tuntui että helpotti, mutta sitten se tulikin takaisin. En muista ainakaan että esikoista odottaessa olis ollut tällaista oloa, tai sitten aika kultaa muistot ;)

jose-fiina + tyyppi 11+4
 
Hienoa Barbamama että olet pystynyt rentoutumaan ja nukkumaan :)

jose-fiina täällä ainakin yksi jolla menee ja tulee aaltoilevasti tuo pahaolo,
eikä sitä ees osaa oottaa kun se yht äkkiä alkaa, mutta se saattaa minulla
johtua myös tästä loputtomasta väsymyksestä joka taas vaivaa aikasta
rankasti... tietää taas että loppuviikko menossa :( työnkin puolesta,
mut onneks tavallaa ku nuorimmainen tuli kipeeks tänää ja to-pe saikkua,
vaikka ei se sama oo ku ois vapaalla, eipä vaan tarvii herätä niin aikasin ylös...

äiskä-73, rv 13+0
 
Huomenta kaikille!

Ja Minea, tervetuloa!:flower:

Barbamama, hyvä että olet saanut nyt levättyä! Toivottavasti muidenkin väsymys väistyy mahdollisiman nopeasti. Nuo alkuraskauden oireet ovat tosi raskaita, itselläni onneksi voiton puolella. Väsymys on tuonut pahoinvointia takaisin, kuvottaa ja kuvottaa, onneksi ei oksentelua ole enää ollut.

Ja väsymystä täälläkin, lääkitystä pohditaan taas. Lääkärini on vain niin varoivainen - mikä toki on todella hyvä asia!!!- että haluaa toisenkin mielipiteen joten hiukan kestää varmaan ennen kuin saan tiedon voidaanko mitään tehdä siltä puolen. Kyllä tämä raskasta on ja mieliala on rysähtänyt tosi alas. Ei mistään jaksa iloita, ei edes siitä että pikkuinen pyörii ja potkii niin voimakkaasti että tunnen liikkeet pitkin päivää.

Toivottavasti teilla muilla ei ole lämmitysongelmia näillä pakkasilla! (Eilen aamulla oli olohuoneessa 16 astetta. Siitä on onneksi päästy ylös.)

Voimia & jaksamista kaikille!:wave:

Keskeneräinen + Kuopus 18+0
 
jose-fiina: Tsemppiä pahoinvoinnin kanssa pärjäämiseen! Aika pian pitäisi sullakin jo helpottaa, kun viikkojakin on jo kiitettävästi :) Mullakin on maanantaina ultra (tosin rakenne). Saadaan jännäillä yhdessä =)

äiskä: Toivottavasti saat vähän levättyä sairastuvalla. Ota pienen kanssa yhdessä päikkärit ;)

Keskeneräinen: :hug: Toivottavasti löytyy tasapaino niiden lääkkeiden kanssa. b=)d Jaksatko lähteä ulos? Itselläni joskus auttaa jo se, että käy vähän ulkona haukkaamassa raitista ilmaa ja saa samalla liikuntaa. Käytkö muuten jossain juttelemassa olostasi? Ehkä helpottaisi, jos saisi vähän purettua olotilaa jollekin ulkopuoliselle?

Voimia kaikille näiden olotilojen kanssa! Itse olen ainakin huomannut selkeän eron jaksamisessa verrattuna 10 vuoden takaisiin raskauksiin. Kaipa ikä on tehnyt tehtävänsä.

Kylmä tosiaan on... hrrrrr.... Takka lämpesi taas heti aamusta ja illalla uudestaan. Tänään olisi tarkoitus käydä vähän asioilla. Saa nähdä miten keho nyt reagoi näiden lepopäivien jälkeen. Ajattelin, että testaan tässä muutaman päivän välein kevyttä rasitusta niin tietää tuleeko supparit heti takaisin.

Barbbis 19+5
 

Yhteistyössä