35v+ odottajat, vol 3

Mä oon antanut kaikille devitolia d-tippoja, niitä vaan pitäisi antaa varsinkin näin talviaikana on tärkeitä. Ei saisi jättää pois. Annan 5 tippaa vrk. Vatsavaivoja voi tulla ja suolistohan ei ole tottunut muuhun kun maitoon, siksikin reagoi. Koettakaahan pärjäillä!
 
Neeanäiti:hienostihan tyttö kasvaa =) Jaksuja suuresa surussassi.
Mulla on ollut jekovit d-tipat neljälle edellisellä,joten kaippa luotan sit tämän tulevan kohdallakin.
ahistaa mahaa kummallisesti ja häpyluu on kipee varsinkin,kun kävelee.Äh kunpa vaan osais nauttia tästä ajasta,mutta....
Voisiko olla jo kesäkuun loppu :D
Lauantain jatkoja kaikille :wave:
 
Onnittelut Janttu672 ja Akkamänty pikkuisista

Neeanäiti ja Aurora72 :hug:

En ole päässyt pitkään aikaan käymään sivustolla....meillä oli eilen ristiäiset ja tytön nimeksi tuli Peppi :heart:

Kerran itki ja rauhoittui, kun pappi kastoi vettä päähän ja tuli myös muutaman paukku pyllystä :D

Anoppi ja appi taas teeskenteli koko ristiäisten ajan täydellisiä isovanhempia, mutta kumpikaan ei ole 2kk aikana kysynyt, että tarvitsenko apua meidän pikkumiehen kanssa eli olisivat edes voineet tulla ulkoilemaan pikkumiehen kanssa....että otti pattiin katsoa sitä teatteria.....argh! Pepinkin otti syliinsä ja leperteli kovasti hänelle, mutta ensimmäisenä oli ehdottelemassa raskaudenkeskeytystä, kun kerroin toukokuussa -08, että odotan vauvaa....

Kaikista paras oli, kun mieheni isä sanoi puhelimessa perjantaina, että on niin kovassa flunssassa, että pysyy vähän sivummalla, etteivät muut saa tartuntaa niin pappi otti tyttömme syliin ja leperteli hänelle niin yht`äkkiä katsoin, että appeni oli ottanut tytön syliin ja henkäili hänen naamaansa :eek:

Nappasin tytön hänen sylistään ja nyt tänään Peppi on sitten aivastellut koko aamun....prkele jos on tartuttanut flunssan häneen niin nirhaan sen äijän.....

Mun pitäisi ostaa itselleni sellainen paita missä lukee, että ÄITI ON VÄHÄN VÄSYNYT unohdin meinaan viime torstaina ostokseni Prisman kassalle, kun olin ne maksanut ja eilen ristiäisissä olin menossa toisen kerran hakemaan teekuppia pöydästä vaikka olin juuri vienyt kupin pöytään HUH HUH! Tiputin digikameran kivilattialle, että siihen tuli kamala lommo.....

Peppi on nukkunut nyt tämän viikon niin, että ensimmäinen pätkä on 6-7 tuntia, mutta itse en mene samaan aikaan nukkumaan vaan alan siivoamaan yms. ja kärsin välillä unettomuudesta eli voin herätä noin 5 aikaan ja valvoin 1-2 tuntia eli saatan nukkua vain yössä 4-5 tuntia ja siitä seuraa sitten päänsärkyä....

Nyt täytyy mennä syöttämään neitiä :heart:

Kiva nimi Nevi!

Kisse ja Peppi kohta 2kk :heart:
 
Moikka :wave:

Olin tänään kuuntelemassa infoa ei-lääkkeellisestä synnytyksestä. Ei ollut mitään hörhöilyä tai asenteellisuutta normisynnytyksiä kohtaan vaan tosi positiivinen ja mielenkiintoinen tilaisuus. Tilaisuuden veti kolminkertainen äiti, jolle epiduraali ei sovi jonkun perinnöllisen sairauden takia ja siksi hän oli kiinnostunut aiheesta.

Mulla on aina ollut ajatus, että menen synnyttämään niinkuin hammaslääkäriin: ovella jo "hyvääpäivääsaankohetipuudutuksen", mutta tuo laittoi positiivisella tavalla ajatukset liikkeelle siitä, että ei tarvi olla huumattu pökkelö, vaikka onkin ensikertalainen. On lupa ohjata synnytystä omien tuntemusten pohjalta ja tätähän varten naisen keho juuri osaa toimia itse jnejne. Omasta kipukynnyksestäni en paljoa tiedä, menkkakipuja ei ole juuri ollut eli nähtäväksi jää, miten nynny sitä sitten tosipaikan tullen on. Ja toisaalta: tyylipisteitä ei anneta tässä lajissa, kukin tekee niinkuin parhaaksi näkee.

Yksi hauska kommentti oli epparista: Ahvenanmaalla leikataan vaan 14% ja jossain mantereen kaupungissa 60% ja kertooko tämä muka siitä, että ahvenanmaalaisilla paikat joustaa paremmin? Taitaa vaan sairaaloilla olla tosi vakiintuneet mutta erilaiset käsitykset siitä, missä kohtaa tehdään mitäkin. Ja NKL pahin tässä....? No sinne oon kuitenkin menossa eli saa nähä, miten paljoa omaa tahtoa mulla sitten on ja uskallanko tuoda esille...

Onko Naikkarilla ekaa kertaa synnyttäneitä tässä pinossa ja miten meni?

t. Lilli 37+6
 
Minä synnytin naistenklinikalla Saran Heinäkuussa...sektiolla. Sara oli perätilassa suunnilleen koko raskauden ja olisin synnyttänyt alateitse jos kaikki olisi mennyt ok. Sitten rv 40+3 meni vedet ja tyttö oli tulossa jalat edellä, enkä ollut vielä auki kuin 5-6 cm, joten leikkaushan siitä tuli. Menin sairaalaan noin klo 18, vedet meni noin klo19 ja tyttö syntyi sektiolla kello 20.39.

Tuolla edellisessä pinossa, 12.8.08, sivu 14, olen kirjoittanut synnytys kertomuksen jos kiinnostaa =)
 
Kisse hieno nimi teitin tytöllä :flower: .

Mä en jaksa oikeen mitään tällä hetkellä kokoajan vaan kylmä ja väsy :| Mutta kyllä se ohi menee kun on sen aika.
Perjantaina oli eka neuvola ja LA on sitten virallisesti 18.08 ei siitten muuta kuin maltilla sinne saakka olis jaksettava.
Onneksi meillä tässä on syntymässä ystäville muutama vaavi ennen sitä.
Mutta nyt ruokkimaan noita lapsukaisia.
 
JANTTU ja AKKIS ONNITTELUT NYYTEISTÄ :flower: :flower:

AKKIS:Kaikki meni sitten sulla LOISTAVASTI!! :flower: :heart:
Oli niin helpotus meikääläsellekin lukea hyvät uutiset!!Jännitin niin kovasti sun puolesta!!
Onnellisia vauvantuoksuisia päiviä teille!!

NEVI:Onnea sullekin Silla vauvan syntymän johdosta!!En muista oonko sua jo ehtinyt onnitella enkä ehdi alkaan selaamaan vanhoja viestejä!!Täälä meilläpäin tunnen porukkaa joilla on sukunimenä Silla.
Mutta aivan tajuttoman kaunis tyttö teillä!!
Kylläpä teillä pitää jo pienen kans mennä neuvolaan


:( Meitin poitsua käytiin kakx kertaa kattomas kotona.Kävin neuvolas vasta kun poitsu oli 2 kk.

Tervetuloa kovasti uusille odottajille ja tsemppiä matkaan.

Täällä päivät,viikot ja kuukaudet menee "lentämällä"...
Pelkällä tissimaidolla mennään edelleen.Illalla tissille nukahtaa ja nostan pinnikseen josta Aleksi herää klo 3-6 välillä syömään.Tissitän ja sitten loppuyöksi jääkin nukkumaan mun kainaloon :heart:
Näin aamupäivällä ottaa 30min-1 tunnin tirsat.Varsinaiset pitkät päikkärit nukkuu ulkona vaunuis 3-4 tuntia.Helppo lapsi on.Hyvin viihtyy lattialla kun tuota seurattavaa on tuosta melkein 4 vee isoo-siskoosta.Ja sitten kun koululaiset tulee koulusta niin meteli sen kun yltyy!!Nautin kyllä kovasti tästä ajasta ja kovin oon kiitollinen johonkin korkealle laitan aina välistä kiitokset näistä ipanoista ja ukosta!!Vaikken mikään uskovainen olekaan.
Toiset menkatkin alkoi ja aloitin nyt sitten noi minipillerit.Katotaan nyt sopiiko ne mulle vaiko ei.
Lopetan kyllä välittömästi ja sitten katotaan jotain muuta.
Kieltämättä vauvakuumekin kovasti vaivaa riesana mutta jotenkin tuntuu toisaalta jotta uskaltaako vielä yrittää vai onko jo ikää liikaa. :eek:

LILLI70:Mä oon ollu ns. luomusynnyttäjä.Ilokaasulla oon 4 synnytystä menny.
Ja mä ainakin oon täysillä antanu synnytyksen viedä.kun oon vaan rentoutunut ja ajatellut jotta eiköhän se kätilö osaa katsoa tilannetta sillä silmällä että sanoo jos jotain muuta kivinlievitystä tarttisin.Enkä ole mitään synnytystä etukäteen "suunnitellut".
Mulla esikon synnytyksen tehtiin eppari.Gyne sanoi jotten ois saanu vauvaa ulos repeämättä kun olin ensisynnyttäjä ja vauvan paino oli yli 4kg! :) Mutta sitten kolmes muus synnytykses ei ole epparia tarvinnu tehdä ja olikin hienoa kun pystyi välittömästi istua normaalisti...
Ja ponnitusajat on varsinkin kadessa viimeis olleet nopeat(2 min ja viimeiset vaan 1 min)Enkä kuiteskaan ole revennyt vaikka syöksyllä ovat syntyneet.
Että kais mulla sit on joustavat paikat. :LOL:




Mutta nyt hommiin!!

Äiti-66 ja Aleksi pian 5kk (kääntynyt vatsalleen parin viikon ajan ja kovasti kirkuu)
 
Heipä hei,

Ultrassa käyty ja kaikki näytti olevan kunnossa. :heart: Kovin rauhallisesti siellä köllötteli.
Kätilö heilutti masua useasti että olisi saanut vauvelin vaihtamaan asentoa, mutta ei :D
Kätilö veikkas tyttöä..ei kuitenkaan sanonut että varmasti tyttö. Oli se asento sellainen että ei kunnolla nähnyt. Ei kuitenkaan kiveksiä eikä pippeliä näkynyt :D :D
Minulla on ollut niin vahvasti tyttö-olo. Mies ehkä vähän pettyi..mutta kuitenkin sanoi että pääasia että kaikki kunnossa.
Mietitään vielä sitä 4D-ultraa..tampereella lähin. Matkaa siis n.200km. :/

Aurora ja toukka 21+4
 
Luomu synnytykseen liittyen 3 synntystä olen ilokaasulla houtannut ohitse (en tiedä onko niin luomua). Mulla ainakin pää meni aikas sekaisin ja en ilman kätilön käsykyjä varmaan olisi osannut homaa hoitaa.

Neljäs synnytys sitten olikin se luomuista luomuin sairaalaan kun pääsin oli neiti minuutissa pihalla. Ei antannut mitään ennakoivia ilmoituksia jotta olisin tiennyt synnytyksen alkaneeksi. Selkään alkoi sattumaan kaupassa ollessani puoli tuntia ennen lapsen maailaan tuloa.

Nämä kolme olenkin sitten spinaalilla maailmaan saattannut ainakin pää on ollut selvä ja tajusin missä mennään ja mitä tapahtuu. Mutta tietty kokemustakin on jo :whistle:

Jokainen hoitaa synnytyksen sellaisella lääkityksellä tai luomulla kuin haluaa. Kurjaa vaan että muutamissa synnäreissä on aikas outoa se että äiti ei haluakkaan mitään kipuun vaan haluisi pärjätä omillaan.
SpookyMama & Aino 8+6
 
SPOOKYMAMA:No mutta sullahan on nopiaa toimintaa ollut synnytyksis :)
Onneksi oot synnärille ehtinyt!!
Mulle on kätilö sanonu jotta luomuja on synnytykseni olleet,en ole omasta päästä keksinyt ;)
Mulle on kyllä ilokaasu vallan mainiosti sopinut ei ole tullut oksettavaa oloa.
Ja mulla on jotenki outo kroppa kun synnärille oon mennyt niin synnytys ollut alkutekiöissä ja sitte hetkessä olenkin jo täysin auki.Ja siitähän on sitten taas kätilöt sanonut jotten olisi edes ehtinyt puuduksia saada ku eivät olis ehtinyt vaikuttamaan.
Jokainen kokee niin erilailla synnytyksen ja kivun yleensäkin :)
Ja niinhän sitä sanotaan jotta kahta samanlaista synnytystä ei ole ;)

Mutta nyt alan valmistautumaan jumppaan lähtöön! :p Eka kerta synnytyksen jälkeen,kiva nähdä kuin sippi on tunnin jälkeen... :eek:

Äiti-66
 
Moi !

Tulin tänne pitkästä aikaa hieman lueskelemaan ja pientä galluppiakin tekemään. Jään äitiyslomalle 14.1 ja oman yhtiön asioissa vähän kiirettä piisaa, joten ei oikein kerkiä tänne lueskelemaan. Lisäksi poika 2 v. ollut pahasti flunssassa, mikä lie laryngiitti (kurkunpääntulehdus) iski ja jouduttiin käymään kerran yöllä ensiavussakin hengittämässä adrenaliinihöyryä (kuulemma oltiin 5. perhe sinä yönä saman vaivan kanssa eli liikkeellä on).

Raskausviikkoja takana 35, painoa tullut 9 kg, lapsi 15.12 oli keskikäyrän yläpuolella reisiluun mitan vuoksi (pitkä poika ehkä tulossa), turvotusta ei ollenkaan, raskausdiabetes päällä ja kova dieetti. Huomenna täytyy kysyä neuvolasta, että josko pääsisi vielä kerran painoarvioon, ettei vaan mukula kasva liian isoksi. Edellisessä raskaudessa seurattiin painoa hullun lailla, vaikka sokerit suht ok (kylläkin insuliini), nyt vain kaksi kertaa lääkäri ultrannut kuukauden välein ja totesi ettei tarvi enää tulla jos sokerit pysyy kurissa.. Silti vähän pelottaa, että jos vauva kasvaa liian isoksi ja synnytys vaikeutuu.
Tuosta synnytyksestä muuten lyhyesti oma kokemus eka lapsen kohdalla. Itselläni avautumisvaiheen kivut oli mahtavat ja käytinkin melkoisen repertuaarin kipulääkkeitä (pyllyyn laitettiin, akurakkulatkin oli kai kerran, tietysti ilokaasu, ja sitten puudutetiin myös kohdunsuuta onko se spinaali vai mikä ja lopulta sain pitkän odotuksen jälkeen epiduraalin).
Näistä kaikista huolimatta olin koko päivän (kesti 10 h) ihan tolpillani ja tiedostin kaiken, eli minua ei kipulääkkeet tai epiduraali vienyt kuutamolle. Vasta epiduraalin jälkeen avautuminen alkoi hyvin ja 1,5 h puudutuksesta olin valmis synnyttämään. Minun kohdalla siis kipu esti avautumisen tai minä kai se itse olin, kun reagoin niin voimakkaasti kipuihin, mutta minkäs teet. Seuraavalla kerralla sävel on minulle selvä eli yritän pärjätä ilokaasulla ja toivon epiduraalia, mikäli se minulle voidaan/ehditään laittaa. Kipulääkkeistä tai rakkuloista yms. ei minulle ollut mitään hyötyä.
No, tulipa pitkää tarinaa kivunlievityksestä.

Kyselen vielä, että miten teillä lähiaikoina synnyttävät ? Onko esim. turvotusta tai yövalvomista (niinkuin Akkiksella) ? Aiotteko valmistautua synnytykseen mitenkään erikoisesti ? Joko kaikki tarvittavat tamineet on hankittu ?
Itse ajattelin kuunnella eka raskaudessa ostamaani synnytä rentoutuneena-cd:tä, jos vain löydän sen jostain. En ole vielä pessyt vauvanvaatteita, ostanut hoitopöytää, vauvarasvaa, tuttipulloja, rintakumeja... Varmaan siis käy niin, että joku muu pesee pyykit ja tuo minulle synnärille rintakumit (luulen tarvitsevani niitä, koska edelliseltäkin oli pakko käyttää eka kuukausi), koska vitkuttelen asian kanssa. En vaan halua hätiköidä, vaan odottelen viime tippaan...

Riituli ja pikkuA 35 vk
 
Täällä voidaan huonosti eilen tuli oksennettua kunnolla.Syynä kyllä epäilen syömääni kebab annosta.Muutama tunti syömisen jälkeen alkoi polttaan mahaa toosi paljon.E pystynyt sit koko päivänä syömään mitään.No illasta ensin vatiin ja loput pyttyyn.Vieläkin on höntti olo :(
Onneksi torstaina on neuvola kyllä tää 10 viikkon väli on toosti pitkä ollutkin.
Mitäs Akkamännylle kuuluu?
sppkymamma:no onpas sulla nopeita synnytyksiä.
äiti-66: Olisitko vapaaehtoinen synnyttään tämänkin ;) Sulla,kun nuo synnytykset menee hyvin.
Aurora:kiva,että ultrassa kaikki oli hyvin.
Nyt tarvii mennä pyyhin nuorimmaisen takapuoli,kun tuolla potalla istuu.
Kaikille mukavaa päivää.
äiti-kengu ja pikku-kengu 15+2
 
Moi ja kiitos kipukommenteista!

Luin tuolla infossa saamani prujun ja siellä kyllä asenteellisuus hyppää silmille aika kivasti: epiduraalista on löytynyt vaan 5 hyötyä ("saattaa auttaa, voi lievittää") ja 18 varmaa haittaa (tulee häiritsemään, vaikuttaa vauvaan") eli laitammepa tämänkin sitten kriittisesti omaan arvoonsa, kertoo varmaan enemmän kirjoittajan näkökulmasta kuin että ois kylmää faktaa...

Eniten mietityttää se, että pystyykö epiduraalin saaneena liikkumaan vapaasti vai onko sitten piuhaa ja sydänkäyrän ottajaa ja vauvan pääanturia jokainen ruumiinaukko täynnä? Mä en halua olla sidottuna petiin koko toimituksen ajaksi ja leegio ihmisiä tuijottamassa ympärillä, tulee vielä ahtaanpaikan kammo ja ahistus päälle. Kai sitä ehtii kattoa tilanteen mukaan ja parempi jättää tarkat käsikirjoitukset kotiin, vai kui?

Ihana kuulla, että jollain muullakin on valmistelut vähän vaiheessa! Oon tavannut noita muistilistoja, mitä täälläkin on liikkunut kiitettävästi, mutta ei ole arsenaali mitenkään kauheen valmis vielä. Vaippoja ja siteitä on, ei-kirvelevää desinfiointisuihketta, äitiyspakkauksen vaatteet on pesty mutta muuta en oo paljo ostellu. Neuvolan lekuri sanoi ihanasti, että tässä vaiheessa on tosi tärkeetä, että äidillä on itselleen tarpeelliset kamat kotona saatavilla (tyyliin ISOJA siteitä, joku voide nänniahistukseen jne) ja vauva kyllä hoituu, jos äitillä asiat on ensin suht ok.

Turvotusta ei mulla ole, mutta yöt on ollut vähän liskomallia jo kauan. Pari yötä sitten tuli ekoja supistuksia vessakäyntien jälkeen =) ja tänä aamuna piti nousta klo 0715 samaan vaivaan: kiva, että jotain edes tuolla alapäässä etenee! Oon kärsinyt mulle kovin vieraasta ummetuksesta, jota oon hoidellut menestyksekkäästi luumuilla ja leseillä. Joku vinkkasikin täällä jossain, että kannattaa hoitaa tuo rööri kuntoon siltä varalta, että saa kamalasti tikkejä. Voi tätä kakkaamisen riemua jälleen! :LOL: Sokeriseurannassa oon ollut marraskuusta lähtien ja menen taas tällä viikolla, mutta viimeksi se oli kyllä just normaalin ylärajalla. Namit piiloon taas pariksi päiväksi ja sillee..

Lilli 38+1
 
Piti niitä kuulumisia jo aikapäivää sitten tulla laittamaan, mutta jotenkin tämä aika vaan kuluu käsistä. Jospa ensin vaikka vastailisin Riitulin kysymyksiin. Itsellä aika samankuuloinen tilanne: viikkoja 35+0 ja valmistelut vielä ihan vaiheessa. Äitiyspakkaustakin vielä odottelen, kun laitoin sen hakemuksen ihan viime tingassa tulojen vuoksi. Tuntuu, että kaikenlaista on hankittu ja saatukin, mutta edelleen hankintalista on pitkä. Sairaalakamojakin olen miettinyt, mutta mitään en ole valmiiksi laittanut. Turvotukset tulee ja menee. Sormukset otin viime viikolla pois, kun alkoivat silloin ahistaa. Nyt just eivät sormet tunnu turvonneilta, mutta varmuuden vuoksi taidan pitää ne pöytälaatikossa loppu ajan. Yövalvomisestakin on jo muutamia kokemuksia. Viikko sitten iskenyt flunssa ei tietenkään helpota tossa asiassa. Noin kolmen aikoihin olen yleensä käynyt vessassa ja sen jälkeen onkin ollut vaikeuksia saada unen päästä kiinni ennen kuin olen käynyt syömässä/juomassa/lukemassa hetken kirjaa/neulomassa pari kerrosta. Viime yönä ihme kyllä heräsin vessaan vasta lähempänä puoli kuutta. Vessahätää enemmän alkoi kyllä ahdistaa se, kun mikään asento ei enää tuntunut hyvältä: lantio alkoi puutua.

Synnytykseen valmistautumisesta: tarkoitus olisi vähän lueskella aiheesta erilaisista opuksista, mitä on matkan varrella hyllyyn kertynyt. Olen tainnut olla samaisella "luennolla" kuin Lilli ja jos vaikka lukaisis sieltä saadun monistenipun myös läpi. Tänään meillä alkaa myös neuvolan perhevalmennus ja torstaina on tiedossa tutustuminen Kätilöopistoon. Josko sillä sitten selviäisi. Mitään ihmeempää suunnitelmaa en synnytyksen varalle ole ajatellut tehdä, kohtaan sen mieluummin avoimin mielin.

Lillin kanssa olen samaa mieltä siitä, että ko. luennolla minulla särähti korvaan se sairaalaympäristön (ja lääketieteellisen kivunlievityksen ja toimenpiteiden) jo asenteelliseksi luokittelemani "mollaaminen". ASiallisempaa olisi ollut kertoa faktat ja antaa kuulijan itsensä tehdä johtopäätökset. No, ystäviltäni olen taas saanut kuulla, että vastaavasti neuvolan infoissa ovat saaneet kuulla pelkästään synnytyksen lääketieteellisestä hoidosta ja muut menetelmät on sivuutettu sujuvasti puolella maininnalla jossain sivulauseessa. Täytyy näistä tiedoista sitten vain yhdistellä itselle jokin mielikuva asiasta.

Mulla ei varsinaista ummetusta ole ollut, kun vähän hitaanlaisesti on suoli normaalioloissakin toiminut, mutta vatsa on kyllä tavallista kovemmalla. Luumuja/luumusosetta ja kuituja sekä nesteitä olen kovasti yrittänyt tankata. Kuureina olen myös syönyt kiivihedelmiä aamuisin tyhjään vatsaan. Tiedä sitten, miten on auttanut. Nyt sattui taas Lidlistä löytymään hyviä kiivejä - ne rasiaversiot kun tuppaavat välillä olemaan kovia kuin kivet ja kaiken lisäksi happamia vaikka kuinka yrittäisi niitä pöydällä kypsytellä.

Neuvolassa kävin viime keskiviikkona ja kaikki oli ihan mallillaan:

34+1 (30+6)
paino +800g/vko (-50g/vko) yhteensä tullut vajaat 15 kg
RR 118/78 (107/68)
pissa - - (- -)
turvotus -
Hb 115 (112)
Sf 30 (26)
Rt (ei arviota)
syke 155+ (156-162)
liikkeet + (+)

Th arveli tulokasta keskikokoiseksi ("ei pieni, muttei suurikaan"). Meillä neuvolassa ei ole mahdollisuutta ultraan, joten tuon tarkempaa arviota tuskin saadaan, jos ei lääkäri ensi viikolla osaa asiaan jotain sanoa. Tuskin laittavat minua mihinkään tarkempaan synnytystapa-arvioonkaan tai mistä sitä tietysti koskaan tietää. Lääkärikäynnin jälkeen neuvolakäynnit tihentyvätkin sitten kertaviikkoisiksi, joten loppu suoralla tosiaan aletaan olla. Tänään on itse asiassa virallisen äippälomani ensimmäinen päivä. Kotosalla olen jo ollut muutaman kuukauden, kun määräaikainen työsuhde tuossa aiemmin syksyllä päättyi.

Lillille piti vielä kommentoida tuota epiduraalia, että käsittääkseni sen saatuaan sitä on juuri sidottuna siihen sänkyyn, koska jaloista ilmeisesti katoaa tunto. En tiedä onko näin kaikilla, mutta tällaista minulle ovat muut kertoneet. Ja niitä piuhoja taidetaan myös samalla laittaa, joten varmaan senkin vuoksi se liikkuminen on hankalaa. Olikos siinä kuitenkin mahdollisuus olla kontallaan tai kyljellään? Nehän taisivat olla niitä hieman siedettävämpiä asentoja monilla.

Mutta nyt ruuan lämmitykseen,

nimiko ja sintti 35+0
 
Zantra
Lilli ja nimiko, mun kokemukseni mukaan epiduraali ei sido koko ajaksi sänkyyn. Sen laittamisen jälkeen pitää kai pysytellä pitkällään jonkin aikaa juuri tuon jalkojen puutumisen takia -sekin kai yksilöllistä. Itse epiduraalin saaneena yritin ensin puskea lasta ilmoille synnytysjakkaran päältä. Siitä ei sitten vaan tullut oikein mitään ja lopulta kyllä päädyin synnyttämään sängylle, mutta se johtui sitten taas muista syistä.

Minun on pakko tunnustaa, että iski pesänrakennusvimma viikonloppuna (ja täällä siis viikkoja vasta 32+jotain). Se ei tosin tarkoittanut muuta kuin äitiyspakkauksen vaatteiden pesua ja esikoisen vauvavaatteiden esiin kaivelua. Hoitopöytä, sänky ym on olemassa mutta "virittämättä". Rintakumeja ja muuta mahdollisesti tarvittavaa pikkutavaraa ajattelin metsästää sitten kun pääsen aloittamaan äitiysloman. Sen loman alkua tässä nyt odotan kuin kuuta nousevaa, alkaa niiiiiin tympiä jo tämä työnteko!

Zantra
 
Kiitos Zantra, kun korjasit. Piti juuri tullakin kirjoittamaan Husin sivuilta löytämäni teksti epiduraalista:

"Äidillä säilyy yleensä tunto jaloissa lääkityksen aikana. Ylösnousun yhteydessä tulee noudattaa varovaisuutta.
Puudutuksen laiton jälkeen sikiön sykkeen seuranta on tärkeää, koska lääkkeen vaikutus saattaa aiheuttaa sykkeen hidastumista, joka yleensä on ohimenevää".

Taitaa siis tosiaan olla yksilöllistä tuo puutuminen, kuten niin moni muukin asia synnytyksen suhteen. Vanha viisaus "sen parhaiten tietää, kun kokee" (tai ainakin sinne päin) on varmaan tässäkin ihan paikallaan ;)
 
Moi!
Meillä on kaikki 3 neuvolan perhevalmennusta jo käyty ja siellä tosiaan mentiin tukka putkella "avautumisvaihe näin ja ponnistusvaihe noin ja sitten siivotaan jälkeiset ja hops vauvanhoidossa on tärkeetä tääjatää". Tuon jälkeen oli ihan kiva kuunnella vähän henkisempää asennetta synnyttämistä kohtaa ja täytynee tosiaan yhdistellä näistä oma visio asiasta, niinkuin Nimiko sanoit.

Mulla on mennyt koko raskausaika ihan minimitutkimuksilla ja mitäs sitä liikoja ronkkimaan, kun ei ole ollut mitään erityistä huolta, paitsi vähän tuo sokeri. Vika lekuri sanoi, että ultra on tuolla kaapissa, mutta ei nyt katella, kun ei ole erityistä syytä. Jaahas kalliit laitteet ois vaikka voinu kulua pienestä vilkaisusta... En olisi pannut pahitteeksi, jos näin loppusuoralla olisi kateltu varmuuden vuoksi (paitsi ei jalkoväliä, kun ei haluta tietää!), mutta ei sitten. Kai nuo tädit tietää, että vauva ei ole liian iso ja osaavat löytää pään tuolta alaosastolta keikkumasta. Mulla on vieläkin vaikeeta hahmottaa, mikä pylly/jalka/joku muu mua aina milloinkin pöyhii =)

Nyt sitten voikin alkaa miettimään, että kun suppareita kerran on tullut huimat 4 per päivä, niin meneekö tämä oppikirjan mukaan hitaasti helmikuulle, vai uskallanko mennä enää pikkureviirin ulkopuolelle. Veikkaan ensimmäistä, mutta olin tänään kaupungilla vähän varovasti kuulostellen, laukussa ne vaihtohousut ja siteitä, jotka ei taatusti auta, jos mun sata desiä lapsivettä päättää mulahtaa ulos. Jännää =)

Kiva muuten, että, tämä kirjoituslokero tyhjenee heti, jos kesken kaiken käy edellisellä sivulla kurkkaamassa.......... 20% aivotoiminnalla sitten muistelemaan, mitäköhän just kirjotin....

Lilli
 
Hei taas B)

Eka perhevalmennus nyt takana, aiheena oli synnytys. Ihan asiallinen tilaisuus, vaikkei kovin paljoa uutta minulle tullutkaan. Toivottavasti miehelle selkeni kuitenkin tuleva tapahtuma. Hän kun ei ole viettänyt aikaansa nenä kiinni vauvalehdissä ja kaiken maailman synnytysopuksissa :LOL:

Lilli, huomasin nyt vasta, että tuo epiduraalikirjoitus löytyy näköjään Hyvinkään sairaalan sivuilta. Heillä näyttää olevan paljonkin tietoa synnytyksestä, mm. kyselypalsta ym. Ei Kätilöopiston sivuilta vastaavia juttuja vaan löydy, höh. No, jospas ovat kuitenkin sellaista yleisluontoista tietoa.
 
Moikkelis ja halauksia kaikille! Vaikka niin kovasti haluaisin, en aina ehdi enkä suoraansanoen edes jaksa kirjoittaa joka vapaahetki, mikä vauvalta liikenee. Kiitos äiti-kengu kysymästä, silmät ymmyrkäisinä edelleenkin ihmettelen tätä vauva-arkea, siis henkisellä tasolla olen edelleenkin kuin karusellissa, sen verran uutta ja outoa tämä kaikki on. Mutta päivä päivältä opin koko ajan lisää ja pikkuhiljaa olen pystynyt jo pikkuisiakin pätkiä nukkumaan, mikä on äärettömän hyvä ja lähes välttämätön asia, koska muuten univelka kertyy liian isoksi ja purkautuu turhana itkuisuutena miehelle.

Äiti-66: Halaus sinnepäin! Synnytyksestä olen toipunut loistavasti, kohta harkitsen jumpalle menoa, ehkäpä ensi viikolla alkuviikosta voisin juhlistaa elämääni ja suloista tytärtäni ja mennä ensin jollekin rauhallisemmalle jumpalle. Kävellähän olen voinut surutta jo viikon verran, kunhan housut eivät ole liian kireät. :D Tänään koitin ottaa muutaman juoksuaskeleen eikä tuntunut pahalta, mutta tuon juoksemisen kanssa taidan ottaa varman päälle ja odottaa vielä viikon-pari. Saunassa kävin toissapäivänä ja se aiheutti melko kovaa menkkamaista kipua alavatsaan, joten sen vuoksi aion myös juoksun ja jumpan aloittamisen ottaa harkiten ohjelmistooni, että kudokset saavat varmasti tarpeeksi aikaa parantua.

Lueskelen kyllä päivittäin kuulumisianne ja olen hengessä mukana! On jotenkin terapeuttista lukea odottajien kuulumisia, koska enää ei tarvitse oman vauvansa kohtaloa jännittää. Nyt siis vasta voin ikäänkuin täysillä fiilistellä omaakin raskauttani muiden odotuskuulumisia lukiessani, koska omassa raskaudessa en uskaltanut enkä osannut rentoutua, pelkäsin liikaa, miten vauva kasvaa ja kehittyy.


Lilli, Nimiko ja Zantra, olitte pohtineet epiduraalipuudutusasiaa. Itselläni ainakin jalat toimivat hyvin koko puudutuksen ajan. Omalla kohdallani puudutus poisti TÄYSIN kivun, joka supistuksista johtuen olivat todella helvetillisiä ennen epiduraalia, mutta esim. kerran jouduin kääntymään konttausasentoon, kun parista peräkkäisestä rajusta supistuksesta johtuen vauvan sydämensyke äkkiä laski vähän alle sadan ja vauva laskeutui vauhdilla synnytyskanavassa, mutta kun olin mennyt kontalleni, muutamassa sekunnissa sydämensyke normalisoitui. Samoin ponnistusvaiheen aikana liikuttelin jalkojani aivan normaalisti.


Vaikka nyt en muita juttuja kommentoikaan, mielenkiinnolla niitä aina luen! Nyt pienokainen huutelee sängystä nälkäänsä :heart: , joten heipat kaikille!
 
Akkis hei, kannattaa kysyä tuosta jumpan aloittamisesta neuvolasta, koska liian aikaisesta aloituksesta tai rajusta liikunnasta, voi seurata kohdunlaskeuma tai muuta haitallista. Kannattaa aloitella kotona vain varovaisesti ja vatsaliikkeitä istumaan nousten ei saa tehdä ennenkuin vatsassa oleva rako on umpeutunut.

Saunan kanssa kans oltava varovainen, jos vielä veristä vuotoa, ei suositella, itsellä loppui vuoto n. 3 vkon jälkeen, ei ole sen koommin tullu juuri mitään vuotoa.

Kyllähän tuota valvomista ja pätkäunta tulee, kun vaavit syö yöllä ja voivat muutenkin valvottaa, mutta kyllä siitä selviää, imetän itse öisin makuulla ja nukun siinä samalla. Olen tehnyt näin edellistenkin kohdalla ja välillä vauva nukkuu koko yön siinä vieressä ja välillä nostan omaan sänkyynsä. Saan välillä nukuttua 4-5 tuntiakin yöllä, kun vauva herää myöhemmin syömään.

Epiduraalin sain minäkin esikoisen aikana ja ponnistusvaiheessa sydänäänet vauvalla laskivat n. 80, kun olin kontallani, se asento jotenkin teki sen. Menin takaisin makuulle ja poika otettiin äkkiä imukupilla ja ison vauvan silloin synnytinkin 4,2 kg ja 53,5 cm. Hyvin mahtui syntymään ja tunsin ponnistustarpeen kyllä hyvin. Ponnistusvaihe kesti n. 30 min.

Keskimmäinen syntyi käynnistyksellä ja synnytys kesti n. 2 h ja 18 min. Ilokaasu oli vain apuna, kohdunsuun puudute eli paraservikaalinen ei kerennyt auttaa, ponnistus kesti vain 4 min. :D

Tämä pieni vauvani, joka syntyi marraskuussa käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinitippaa sain, avautuminen kesti useita tunteja ja kun olin n. 4,5 cm auki, laitettiin spinaali eli selkäydinpuudutus ja avauduin melkein heti täysin ja vauva syntyi yhden supistuksen aikana, ponnistin 2-3 kertaa ja syntyi helposti, kipuja en tuntenut. Kävelin siitä suihkuun ja sitten myöhemmin osastolle. :D
 
Neeanäiti, olet ihan oikeassa saunomisesta ja liikunnasta. Saunomisesta kysyin jo vähän yli viikko sitten viikonloppuna synnytysosastolta puhelimitse, koska kuntoni oli niin hyvä. Sanoivat, että jos ei ota kauhean kovia löylyjä, voi käydä saunassa hetkisen aikaa oleskelemassa, muttei pidä ihmetellä, jos vuoto vähän lisääntyy. Liikunnasta kysäisen ylihuomenna neuvolassa. Ja irrottautuminen vauvasta on vielä vähän hakusessa, että josko nyt vielä parisen viikkoa kuitenkin kävelylenkit riittäisivät, ovat kätevin tapa lähteä liikkumaan täällä maalla. Jumppaan lähteminen vie kuitenkin aina pidemmän ajan.

Vasta viime yönä otin ensimmäistä kertaa tytön viereeni ja imetin siinä. Tähän asti olen mennyt olohuoneen nojatuoliin imettämään, jotta mies saisi nukkua. Viime yönä nukahdinkin hetkeksi, mikä oli oikein hyvä asia. Meillä vain on niin, että rinnoistani ei tule tarpeeksi pikkuneidin nälkään maitoa, joten joudun yölläkin imettämisen lisäksi joka kerta antamaan myös korviketta eli en voi vain jäädä sänkyyn makaamaan ja tuollainen touhuaminen saattaa karkottaa unihiekat silmistä pois, siksi minulle on meinannut kertynyä liikaa univelkaa, kun yöunet ovat saattaneet jäädä vain tunninkin mittaisiksi. Samat toimenpiteethän imettämisessä täytyy tehdä päivälläkin, joten en välttämättä ole sitten päivälläkään saanut nukuttua tarpeeksi. Parina viime yönä olen kuitenkin rentoutunut ja saanut syöttöjen välit nukuttua ja sen on kyllä huomannut päivällä omassa olossaan heti.

Tällaista omaa napaa täältä taas.....

 
Hemmetti
Kirjoitin pitkät pätkät ja teksti hävisi avaruuteen!
No ei ollut mitään suuria tai ikimuistoisia ajatelmia.

Epiduraalista
Esikoisesta epiduraalin sain lähes automaattisesti, koska käynnistettiin tipalla. Tuntui, että piuhoja oli kiinni joka paikassa. Monen päivän käynnistysyritysten ja valvomisen jälkeen se ei haitannut, sillä heti kun kivut helpottivat pistin simmut kiinni ja nukuin jonkin aikaa. Toinen puuduteannos voi jaloista voimat. Ponnistus onnistui kuitenkin ihan hyvin puolimakaavassa asennossa jalat tuettuna (Mies "pääsi" aitiopaikalle: Toinen jalkatuki petti, ja joutui raasu pitelemään kantturaa sopivalla kohdalla) . Ihan hyvä mieli jäi kuitenkin synnytyksestä. Jalat alkoivat toimia pian, kun puudute hälveni.
Toisessa synnytyksessä (käynnistettiin tabuilla) epiduraali ei haitannut mitenkään. Jalat toimivat ja normaalisti pystyin liikkumaan. Sain vain yhden annoksen ja aika loppuvaiheessa. Takapuoli puutui osittain (pelkkää plussaa ! ) kun taas alavatsalle jäi kämmenen kokoinen alue, joka ei puutunut. Ponnistin jakkaralla nelikiloisen tyttösen maailmaan.
Molemmissa synnytyksissä olen tuntenut ponnistustarpeen ja supistukset ihan hyvin puudutettunakin.

Aamulla neuvola, nyt unta kaaliin.

Prilli ja Sisu 34
 
Huomenet kaikille!
akkamänty: Oman aikansa vie kun sisäistää oman toiminta mallinsa.Kirjoituksesi perusteella hieosti menee.Muistat tosiaan huolehtia,että saat myös levättyä.
Jaahas kolmonen heräs palaan myöhemmin :wave:
 

Yhteistyössä