3v 9kk lyö ja tönii

3v 9kk:n ikäinen poika lyö ja tönii pikkuveljeään mutta usein myös muita lapsia. Tätä on jatkunut muutaman kuukauden. Voiko tämä olla ohimenevä uhmakausi vai pitäisikö huolestua enemmän? 3-vuotispäivän tienoilla poika oli vielä seesteinen mutta viimeiset kuukaudet ovat olleet hankalia.

Lyömisen ja tönimisen kanssa on yritetty pitää tiukkaa linjaa: niistä seuraa 3 minuutin jäähy, selitän tiukasti että näin ei saa tehdä, tönimisen tai lyömisen kohteelta pyydetän anteeksi. Jos on esim. huidottu lelulla niin lelu menee takavarikkoon, ja jos leikkikentällä hölmöillään niin sieltä lähdetään kotiin. Mutta nämä keinot eivät ole lyömistä ja tönimistä poistaneet.

Varsinkin muiden lasten töniminen on minullekin tosi noloa. Pikkusisaruksen töniminen ei varmaan ole niin harvinaista, vaikka ei hyväksyttävää käytöstä sekään.

Onko jollain ollut samanlaista ja mikä on tehonnut?

Poika on kotihoidossa mutta käymme paljon kerhoissa, muskarissa ja näemme pihalla muita lapsia. Olen tosin huomannut, että kerhopäivinä ja silloin kun pihalla on paljon lapsia, poika on sekä pihalla että kotona paljon hankalampi ja lyömistä on enemmän. Kun olemme rauhallisesti kotona ja lähimetsässä, päivä saattaa mennä ihan täydessä sovussa pikkuveljen kanssa.

Ongelmia ei kyllä ole ollut kerhoissa ja muissa tilanteissa missä en ole ollut itse paikalla. Poika jaksaa keskittyä sen pari tuntia ja olla rauhassa. Mutta kerhon jälkeen loppupäivä on tosi hankala.

Toinen kysymys liittyykin siis kerhoihin ja muihin aktiviteetteihin: mitä luulette, kannattaisiko meidän nyt pysyä jonkin aikaa lähinnä kotipiirissä, ja koittaa rauhoittuuko tilanne sillä? Kun nuo isommat lapsijoukot tuntuvat tällä hetkellä olevan pojalle liikaa. 3-vuotiaan sanotaan kaipaavan ikäistänsä seuraa, mutta jos tuloksena on aggressiivista käytöstä niin taitaa mennä miinuksen puolelle. Voi olla että kun tämä vaihe menee ohi, leikki muiden lasten kanssa sujuu taas. Tai sitten ei.

Muuten poika on rauhallinen, osaa keskittyä pitkään vaikka lueskeluun tai leikkeihin. Osoittaa hellyyttä näkyvästi pikkuveljelle, vanhemmille ja usein taputtelee ja silittää muitakin vauvoja ja lapsia. Mutta sitten kun joku harmittaa niin tulee näitä lyömisiä ja tönimisiä.

 

Meillä on kohta neljä vuotias tyttö ja kohta kolme vuotias poika ja ikäeroa 11 kuukautta. Meillä tyttö on kun enkeli välillä kyllä puree veljeä, mutta pikku veli sensijaan härkkii koko ajan siskoa lyö ja potkii.
Tuossa iässä vasta opetellaan mitkä asiat on oikein ja mitkä väärit ja otetaan tuntumaa, miten otetaan myös toiset lapset huomioon ja hyväskymään se. siihen tarvitaan kyllä tosi paljon vanhemman ohjausta.
Meillä ei ihan heti pistetä jäähylle, lähinnä kysytään, miksi satutti tai miksi löi? sen jälkeen selvitetään lapselle että miksi niin ei voi tehdä.
Välillä lapsen uhmassa saattaa olla oikeasti jotain huolta tai surua.
Yksi viikonlppu olin lasten kaa ulkona naapurin lasten kanssa ja tyttö oli käyttäytynyt tosi uhmakkaasti koko päivän, siinä sitten tönäsi toista lasta, jonka jälkeen alkoi itkemään tosi paljon. Kysyin sitten että miksi tönäsit, johon vastaus oli tyyliin"koska tuo ei anna olla tässä", sitten kysyin"onko sulla paha mieli jostain muusta" Niin sitten selvisikin, että tytöllä oli pahamieli, kun isi ei ollutkaan vienyt tyttöä aamulla pulkkamäkeen, niinkuin oli luvannut. Ja minulla ei ollut tietokaan tästä, no sitten mentiin pulkkamäkeen.
Tässä talossa asuu isompia lapsia(poikia), ja uskomatonta kyllä osaa aivan täysin jo kiusata pienempiä, joka tapahtuu vanhempien silmien alla, mutta silti salaa.
Oon monta kertaa nähnyt kuinka isommat tönii ja syrjii ja omii kaikkea. ja ihan tosiaan kiusaa. Ja sitten kun pienempilapsi yhtään puolustautuu niin aletaan itkemään. Monesti saattaa käydä vain niin, että vanhempi näkee juuri sen oman lapsen huonon käytöksen.
Faktahan on se että lapsi nauttii oman ikäisetensä seurasta. Mutta lapsilla ihan samanlailla, kuin aikuisilla voi olla myös niitä päiviä, jolloin on mukava olla ihan vaan kotona.
Lapsi saattaa olla vähän väsynyt, omat leikit on kotona tai sitten muuten vaan mukava olla ihan rauhallisesti.
Myös kerhojen jatkuva hälinä saattaa stressata lasta.
Tunnen muutaman ääripää perheen, jossa käydään kerhoissa ja ollaan jatkuvasti aamusta iltamyöhään kyläilemässä ystävien luona tai ystäväperheet on heillä, silloinhan lapset joutuvat jatkuvasti jakamaan oman kodin ja lelut muiden lasten kanssa tai olemaan toisen kotona toisten lasten ehdoilla niin kuin kerhossakin. Itse koen tuttava perheen lasten huonon käytöksen johtuvan ihan vaan jatkuvasta hetkisyydestä, koko ajan lapset joutuvat olemaan jossain tai jotkut ovat heillä. Teidän tilanne sen sijaan kuulostaa mun mielestä ihan normaalilta. Sinuna en olisi huolissaan lapsen käytöksestä.