Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tässä kieltämättä kuuluu ajoittain sellainen Jurek soundi. En halunnut sanoa Antti Tuisku soundi, koska ei se sitäkään ole vaikka Jurek on tehnyt oman tavaramerkkinsä juuri sitä kautta. Mut ei jäädä tähän jumittamaan. Sattuuko kukaan täällä muistamaan, mistä päin Jurekilla oli juuria? Mulla on jäänyt vahvana mieleen Irlanti mutta googletuksella löysin vain Puolan suuntaan viitteitä.
 
vierailija
Tarkoitin säveltä ja esitystapaa. Melankolisella. Niihin voi melankolisella tunnetasolla upota tai päästä, vaikkei tietäisi sanoituksia. Kot kot taas… ei. Ja sen verran paljon esitystapa merkkaa, että otan ne sanat läppänä. Siis mä otan.
Tässä suoraan pari sivua taaksepäin omat sanasi:
Kenenkään ei tarvitse koittaa vitsien seasta kaivaa samaistumispintaa vakaviin aiheisiin kun B kertoo niistä ihan paljaasti ja suoraan.
Mutta nyt yllättäen kyse onkin esitystavasta ja sävelestä.
ÄLÄ JAKSA VALEHDELLA JA VÄÄNTÄÄ TOTUUTTA.
 
vierailija
Mulle tää on vähän sama kun joku sanois että Eppujen nyt ryyppäämään vai mikä se biisi on (Ai juu, Baarikärpänen!) on melankolinen itsetutkiskelubiisi. Että okei… mulle se on aina ollut vähän sellainen kieli poskessa tehty kaljoittelukappale 🤷‍♀️
Niin tuli vain sama tunne. En väitä biisejä samoiksi.
 
vierailija
Tässä suoraan pari sivua taaksepäin omat sanasi:
Kenenkään ei tarvitse koittaa vitsien seasta kaivaa samaistumispintaa vakaviin aiheisiin kun B kertoo niistä ihan paljaasti ja suoraan.
Mutta nyt yllättäen kyse onkin esitystavasta ja sävelestä.
ÄLÄ JAKSA VALEHDELLA JA VÄÄNTÄÄ TOTUUTTA.
Niin kertoo; SÄVELELLÄ JA ESITYSTAVASSA ÄÄNENKÄYTÖLLÄ. En puhunut sanoituksista suoraan. Ja ei Padamissa ole mitään tsoukkisanastoa.
 
vierailija
Otetaan esim Juicen Marilyn. Mun mielestä vitsibiisi. Juicen Myrkytyksen oireet. En enää niinkään sanoisi vitsikappaleeksi. Vaikka jonkun mielestä koko Juice oli ehkä vitsi. Eikö ihmiset nyt saa olla enää omaa mieltään edes siitä, mikä on heistä vitsikappale ja mikä ei?
 
vierailija
Tekee mieli sanoa ettet osaa suomea kovin hyvin jos Oi Beibi ja Marilyn ovat sinusta sanoituksiltaan samanlaisia Kot Kotin kanssa.

Ymmärrän kyllä nyt miksi osa ihmisistä luulee kaiken olevan vitsiä jos huumoria käyttää vaikeiden asioiden käsittelyssä. Sinä Aito putoat samaan ansaan tässä
 
vierailija
Tekee mieli sanoa ettet osaa suomea kovin hyvin jos Oi Beibi ja Marilyn ovat sinusta sanoituksiltaan samanlaisia Kot Kotin kanssa.

Ymmärrän kyllä nyt miksi osa ihmisistä luulee kaiken olevan vitsiä jos huumoria käyttää vaikeiden asioiden käsittelyssä. Sinä Aito putoat samaan ansaan tässä
En vain itse osta huumorin käyttöä vaikeiden asioiden käsittelyssä, kun ne voi käsitellä suoraankin. Jos käytetään huumoria, se altistaa mun mielessäni aiheelle nauramisen sen käyttäjän päässä.
 
vierailija
Mielipide Kotkotista Kääriä-ketjusta:
”Jotenkin nyt nuo Käärijän jatkuvat "huumorihöpinät" on alkaneet tympiä. Pitääkö hän itseään jonkinlaisena Kummeli-koomikkona vai mistä on kyse. Mies osaa olla halutessaan myös asiallinen. Sanon mies, koska ei hän ole enää mikään noin parikymppinen nuorukainen.”
Ei puhuttu koskettavasta melankoliasta kyllä mitään 🤔 Että en ihan ainoa ole, joka ei kokenut sitä niin.
 
vierailija
Mielipide Kotkotista Kääriä-ketjusta:
”Jotenkin nyt nuo Käärijän jatkuvat "huumorihöpinät" on alkaneet tympiä. Pitääkö hän itseään jonkinlaisena Kummeli-koomikkona vai mistä on kyse. Mies osaa olla halutessaan myös asiallinen. Sanon mies, koska ei hän ole enää mikään noin parikymppinen nuorukainen.”
Ei puhuttu koskettavasta melankoliasta kyllä mitään Että en ihan ainoa ole, joka ei kokenut sitä niin.
Osataan ihan itse käydä toisissa ketjuissa lukemassa
 
vierailija
Mä en jotenkin saa tuosta yhtä biisiä enkä yhtä kokonaisuutta. Melodiaosuus on kaunis ja haikea, räppiosuus ihan ok ja käärijämäinen, kotkot-osuus... Ei. Ja sitten nämä pitäisi jotenkin saada yhdeksi kokonaisuudeksi? Ei. Alkaisiko tää biisi toimia aamulla, kun en ole näin väsynyt?
Minusta taas jostain syystä jo heti ensikuuntelulla sulahti oikein sujuvasti yhdeksi biisiksi, tyylinvaihdot tuntuivat itse asiassa vähemmän rajuilta kuin Ruoska tai HHG ja mikään kohta ei töki, mutta silti en ainakaan toistaiseksi hirveästi tykkää. Voi olla, että lisäkuunteluilla tilanne muuttuu.
 
vierailija
Hämmentää tuo yöllinen viestienvaihto erityisesti huomioiden, että Joksuilla on useampi biisi, jotka ovat tunnelmaltaan huomattavasti pirtsakampia kuin sanat, esim. Vem da gres ja SBJ. Joo, on niissä musiikillisestikin tiettyä surumielisyyttä, mutta ei läheskään niin paljon kuin mitä lyriikoissa. Taiteessa usein käytetään kontrastia (esim. raastavat lyriikat ja pirteä melodia) ja erilaisia rekistereitä tehokeinoina.

Suomessa on myös varsin monta legendaarista biisiä, jotka kertovat alkoholiongelmasta tms ja jotka kuitenkin moni tulkitsee kepeiksi bilebiiseiksi.
 
vierailija
Huumoria on kautta aikain käytetty keinona vaikeiden asioiden käsittelyyn. Sanoisin että ihminen juuri silloin ei ole syvällinen jos ei osaa tulkita huumorin alla olevia teemoja.
Näin on. Ja tällaista huumoria käyttää myös Bojan, kun kyselee keikoilla ennen EW:ä, että kenellä täällä on paniikkikohtauksia ja huutaa ”Yay, the panic attack gang!”. Vai pilkkaako hän muka muita?

Samoin EW:n laini ”What a wonderful life” on ironiaa eli huumoria.
 
vierailija
Näin on. Ja tällaista huumoria käyttää myös Bojan, kun kyselee keikoilla ennen EW:ä, että kenellä täällä on paniikkikohtauksia ja huutaa ”Yay, the panic attack gang!”. Vai pilkkaako hän muka muita?

Samoin EW:n laini ”What a wonderful life” on ironiaa eli huumoria.
Muuten samaa mieltä, mutta eikö toi What a wonderful life tarkoita siinä, että tavallaan päästy yli siitä paniikista tai elämä kääntyy parempaan päin tjst.
 

Yhteistyössä