40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Ymmärrän Vauvis :hug:. Kun aloin odottaa esikoista mä olin oikeesti varmaan ihan masentunu. Mä pelkäsin niin paljon että ei saada lasta kotiin. Vuodin ekat 12 vk ja sitten alkoi pahat supistelut. En nukkunut loppuajasta kuin torkuja. Ostettiin ekoja ostoksia vasta 30+ viikoilla. Syntymän jälkeen oli ensin onneni kukkoloilla vaikkakin äärettömän väsynyt raskausajan valvomisesta. Sitte vauvalla alkoi voimakas itkuisuus ja alkuaika oli todella hankalaa. Koskaab mitään diagnoosia en saanu mut epäilen jälkeenpäin et olis ollu joku synnytyksen jälkeinen masennus. Mä pelkäsin vaan että vauvassa on vikaa ja kyttäsin kaikkea. No, lapsella oli maitoallergia mutta jollain tapaa koko ekat 3kk meni ihan usvassa kun lapsi itki 24/7 ja imetyskin epäonnistui. Syytin itseäni hirveästi. Olisi ollut tosi tärkeää päästä jutelemaan jo raskausaikana. Kaikki tää kumpusi menetyksistä ja menetyksen peloista.
Eihän tää toki kaikilla mee noin. Toiset rakastuu vauvaansa ja lapsettomuuden jälkeen ovat vaaleanpunaisessa pilvilinnassa 24/7. Mutta mulla kävi noin. Joten jos vaan pääset puhumaan niin suosittelen. .vaikkei oikeasti olis edes tarvetta. Täällä ei oo neuvolapsykaa joten kaikki tollainen jää saamatta.
Kuopuksen kanssa kaikki menikin ihan toisin. Kävin ennen raskautta psykalla noiden menetysten takia ja samalla puhuttiin paljon muutakin. Pääsin tavallaan pelkojeni kanssa sinuiksi. Olin todella onnellinen synnytyksen jälkeen jne. Vaikka omat pelkonsa sitäkin raskautta varjosti niinku varmaan kaikilla äideillä:)
 
  • Tykkää
Reactions: vauvatoiveinen



Odottaja ... (ikä) ..... moneskolapsi ......... Laskettuaika

Lumme75 ........ (40) ......... 7 ........................... 29.04.2015
bugsy .............. (44) ........ 10 .......................... 04.05.2015
Josefiina73 ....... (41) ........ 2 ........................... 21.07.2015
vauvatoivoinen .. (38)......... 1 ........................... 17.09.2015
Helmi1234 ....... (39) ........ 1 ........................... 23.09.2015
Sahramiini ....... (43).......... 3 ........................... 12.11.2015
Tammityttö ...... (39) ......... 3 ........................... 28.11.2015
Joulu13 ........... (42) .......... 3 ........................... 30.11.2015
HANNE70 ........ (44) .......... 2 ...............................
Pegonia .......... (43) .......... ? ................................





Syntyneet:

Nuca ...... (40) .. 29.12.2014 .. rv 37 ...... 2800g ... ??cm ... poika
Esteri1 .... (41).... 8.1.2015 .... rv 40+1 .. 3380g .. 50cm ..... tyttö
helistin71 (43)... 15.1.2015 ... rv 38+4 ... 3100g... 51cm ... poika
Vesipossu (41).... 4.4.2015 ... rv 41+4 ... 4180g .. 55 cm . poika
Jopo73 .... (41)... 12.4.2015 ... rv 40+? .......... g .. .... cm ... tyttö


Listan päivitysohjeet: Valitse edellisen listan alaosassa "Lainaa" ja kun viestikenttä aukeaa, poista alusta ja lopusta ensimmäiset ja viimeiset [QUOTEjne.] -hakasulkeet sisältöineen.
 
Heipat kaikille!
Sahramiini kiitos kysymästä, täällä voidaan ihan paksusti. :LOL:
Suurin osa raskauksista mennyt yli jonkun päivän, vain kaksoset leikattiin suunnitellusti ennen LA, ja yksi on syntynyt 39+3, mutta siis kaikki muut menneet yliajalle. Saas nähdä, miten tämä viimeinen sitten päättää oman syntymäaikansa. Kaikki oli tänään hyvin, neuvolassa siis käyty.

On se vaan haikeaa ajatella, että tämän jalkapallojoukkeen kokoonpano on sitten kasassa. Ja Pegonia tiedän tunteen siitä, että jospa vielä se yksi....
mutta ihan oikeasti, oikeasti on viimeinen vauva massussa kasvamassa. Siksikin on ristiriitaiset tunteet, kun tietää että tämä on viimeinen, niin haluaisin muistaa jokaisen viimeisenkin hetken miltä tuntuu massua silitellä, mutta toisaalta olo on aika raskas jo. Tässä raskaudessa olen päässyt kyllä suhteellisen helpolla, kuten olen kyllä aikaisemmissakin, tuskin näitä olisi muuten näin montaa olisikaan muuten. Vaikka mukaan mahtuu myös useampikin km.

Itsehän olen jo mummo, ja lapsenlapsi on nyt alkuvuodesta syntynyt. Ihana pallerohan hänkin on, ja mukavaa, että nyt pienimmät omat lapset ovat saaneet vähän pehmeäpää laskua vauvan tuloon. Pienimmäinen meillä siis 2 vuotias, joka ei alkuun oikein tykännyt kun pieni vauva tulee kylään ja lainaa peittoa ja riepua, mutta nyt on jo hoivavietti vallannut hänetkin. Saa nähdä miten sitten kun pysyvästi meille pieni vauva saapuu. Tyttö kun on ollut niin äidin "vauvana". Tissilläkin on roikkunut aivan viime viikkoihin saakka, nyt vasta on jäänyt pois. Tosin se aina liittyyi illan hellittelyhetkiin ja lähellä olemiseen, ei niinkään maidon saantiin.

Mutta nyt täytyy taas rientää...

T: bugsy 38+1
 
Täällä herätty siihen, että tissikipu on totaalisesti pois. En onneksi kehittäny kuin Tyynenmeren kokoisen paniikin tästä... molemmat km alkaneet juuri niin että ekaks antautu tissit ja muutaman päivän päästä alko vuoto. Oikein kun kuvittelee niin selkääkin jomottaa. Sanokaa hyvät immeiset että kaikilla aamu 11+0 on juuri tällainen...
 
Sahris: Kyllä mullakin oli jossain siellä 10-11 viikon kohdalla päiviä, jolloin tissit oli ns. parempana. Siitä ne sitten taas kipeytyi ja nyt on oikeastaan harvakseltaan enää... Eli nyt rauha ja paniikki pois. Laita napakat rintsikat ja illalla on taas kipeet tissit! :)
 
Mulla oli jo osittain oireetonta noilla viikoilla. Mut ei tainnu kyl mennä kokonaisia päiviä koskaan, että ei ois päähän sattunut. Tissit mulla muuttui ihan eri näköiseksi jo ihan alussa eli tisseistä en osaa oikein sanoa mitään. Mä säikähdin silloin sitä, kun huonovointisuus alkoi häipyä ja esim. siskollani se oli alkanut väistyä vasta reilun viikon päästä siitä missä minulla.

Mun mielestä ois hyvä, jos pääsis tarkistamaan tilannetta ultraan. Useimmat neuvolat lähettää ultraan, jos ilmaisee, että on ihan paniikissa ja huolesta soikeana raskauden etenemisestä.
 
Sahris. Huoli pois ja kukka rintaan :)
Mä en ite osaa olla oireista huolissani kun kaikki raskaudet ollu niin erilaisia mutta pääsääntöisesti hyvin vähäoireisia. Pahatolot On ollu lieviä ja väistyneet jo aikaisessa vaiheessa. En sitten tiedä miksi mulla näin. Moni kaveri oksentanu synnärille saakka. Mutta mieluummin mä ole näin, kun ei levätäkään voi ku haluais.

Mut jooh. Näillä mennään.
 
Mites sahramiinin olot on tänään?
Meille ei löytynyt tällä esittelyllä vielä asuntoa. Etsiskely siis jatkuu. Olen kyllä sitä mieltä, että kämpän pitää miellyttää, ei siinä muuten tule viihtymään.

Mulla nää työviikot loppua kohti aina alkaa vähän painamaan ja väsymys lisääntymään. Viikonloppuna sit pitää taas lepäillä, että jaksaa seuraavan viikon töissä. Sitä rakenneultraa edelleen odottelen kuten varmaan arvaattekin.
 
Kiitos kysymästä Helmi, kyllähän tää tässä menee. Haluan näin internetin välityksellä kertoa kaikelle kansalle että tissit on taas hellät. Sinänsä erittäin helpottavaa, mutta selkä on tosi väsynyt. Ei sen pahempia, mutta kyllä tiistain nt jännittää ihan oikeasti, onko kaikki ookoo? No, tän viikon jälkeen km-riskin pitäis laskea huomattavasti.

Toivottavasti Helmi teille löytyy pian kiva koti :)

Ihanaa Tammis kun olet niin realisti, pysyy joku tolkku näissä meikäläisenkin höyhötyksissä :D

Vauviksen puolesta olen niin innoissani, vaikuttaa niin hyvältä :)

Paksu-Bugsylle tsemppiä viimeisiin hetkiin :D
 
Kas, Jopo :) Kuis sinulla on lähteny rullailee? Kerro kaikki!

En tiiä lukeudunko minä noihin möhiksiin vaikka välillä siltä tuntuukin :) Huomenna taas kerran näkee onko tää möhistely ihan aiheesta vai ei. Eli nt ja veriseula huomenna 11+6. Taas pelottaa. Maha on kyllä alkanu kasvaa, mut ei suinkaan tuolta alhaalta päin vaan on tasanen pullotus kylkiluihun saakka. Mitä tää tämmönen on, painokaan ei oo noussu yhtään? Se alkuturvotus onneks on lähteny pois.

Mites mei ultimate-möhis, Bugsy :) ? Joko?

Muut möhikset? Kovin on hiljaista.
 
Kiitos vaan kysymästä. Paksusti voidaan. Kauheesti on kaikkia vaivoja, mutta jos ylihuomenna rakenneultrassa saadaan hyvät uutiset, niin tuuletan. Maha kasvaa, ihmeellinen väreily tuntuu alavatsassa (liekö laskimoiden virtausta), välillä tuntuu hentoja potkuja ja liitoskivut on myös läsnä. Alavatsa on hellä, mutta ei koske. Niin ja räpsä ei oo enää oma, vaan joku suonikohjuinen kammotus :O :D että hyvin menee!

Entäs muut?
 
Hyvät teidän mahoille ja kaikille vaivoille :vampire: Sahris, se on vauvamaha :D Sä oot kato raskaana.

Toivotaan, että kaikkien ultrissa tulee vain hyviä uutisia! :heart:

Täällä sujuu ihan kivasti. Vauva täytti eilen 2 viikkoa ja on periaatteessa hyvin vauvamainen tapaus: syö (paljon), nukkuu (paljon) ja kakkaa. Koko ajan tyttö inhimillistyy ja seurailee tarkasti juttuja.

Nyt on suorastaan helppoa, kun mies on isyyslomalla...ensi viikolla alkaa sitten tavallisempi arki, mutta eiköhän siitäkin selvitä.
 
Pikkuinen vauveli siellä Jopolla ihmettelee ulkomaailmaa :)

Sahramiini: Mulla oli kans alhaalta ylös asti ihmeen paksuna maha ja turvotukseksi en sitä enää noilla viikoilla tunnistanut. Paitsi toki jos vetäsin pari grillimakkaraa kaalisalaatilla. Mutta älä huoli, se pallean kohdan paksuus pitäis vähäks aikaa helpottaa parin viikon päästä. Sitten se taitaa tulla takaisin vähän erilaisena, kun kohtu nousee ylemmäksi ja ylemmäksi ja sikiö kasvaa. Tätä odotellessa. Mun kohtu on tos navan kohdalla nyt ja pömppö suuntautuu sitä alapuoliseen osaan. Olen 170cm pitkä ja painoa on normisti sen 70 kg ja rakenteeltani en ole mitenkään erityisen siro. Maha on siis tällä hetkellä sellainen pallukan oloinen tuossa keskellä edessä, kyljet vielä normaalin oloiset eli ei ole sinne levinnyt. Enää ei mene vetämällä sisään maha missään asennossa. Mieheni mielestä on varsin hauskan näköistä, kun yritän leikilläni vetää mahaa sisään ja joka kerta totean, että ei se enää mene.

Joillakin muute kohtu nousee jo varhain tosi korkealle.

Jopo: Voisit kertoa sun kokemukset siitä, että miten mahan koko raskauden puolessa välissä ennusti mahan kokoa loppuraskaudessa?

Huomenna kuullaan yhdet ultrakuulumiset. Jännää.

Helmi1234 18+6
 
Onnea Sahris!! Nyt nauttimaan :)!!

ja jopolla ihania kuulumisia edelleen <3!

Mahasta. Mulla venytty kuopuksesta ylämahan lihakset silleen että nyt pollottaa tosiaan enemmän ylä kuin alamaha etenkin ruoan jälkeen. Samanlainen kummallinen maha ku teillä :D Tosin mulla ei ole ollut kenestäkään sellasta jalkapallomahaa vaan sellanen laakea puoliympyrä tissin alta häpyyn. Mulla kasvoi kaikissa alkuraskaudessa sf mitta isompana kuin puolenvälin jälkeen. Kuouksestakin ensin plus 1 ja sit tippui pikkuhiljaa -1 köyrälle. Lapsi oli 49cm ja 3310g kuitennii , syntyi 40+1 :) esikoinen myös tippui plussalta nollakäyrälle, syntyi kans 40+1 ja oli samaten 49cm ja 3400g :D Eli kakkosessa jopa pienempi kupoli :)
 
Sahris, onnea ihan hirmusti ja onnellista odotusta :heart:

Helmi, mulla oli molemmissa raskauksissa maha mallia "iso" alusta asti ja olen siirtynyt raskaushousuihin jo suunnilleen viikolla 6 :D Olen sun kanssa samankokoinen, mallia hoikka, mutten laiha tai siro. Maha on molemmissa raskauksissa ollut "selvä poikamaha" eli hirvittävä pallo tuossa suoraan edessä. Mä voin etsiä kuvat puolivälistä molemmista raskauksista...viimeistään iltasella.
 
Jopo73, ois ihan kiva jos löytyis joku kuva. Mun äiti nyt on lähinnä jotenkin söpösti ihastunut tähän mun mahaan, joka siis näkyy kyllä jo aluspaitaisillaan varsin selkeästi pömppönä. Kyllä näyttää mieskin olevan enemmän siinä kiinni, kun se nyt on jo noin konkreettinen. Ollaan kylläkin miehen kanssa eri paikoissa kylppäriremonttia paossa eli tulee nää arkipäivät oltua erossa. Eli sekin voi aiheuttaa silittelyn lisääntymistä.
Äitinihän tietysti kertoi eilen minulle, että hän on ollut valtava minua odottaessaan. Kiitos äiti tiedosta, sitä odotellessa.

Mä eilen tajusin, että eihän mulla ole siihen rakenneultraan enää kuin viikko. Torstaina on ens viikolla se ja heti alko ihan eri tavalla jänskättää. Luulin koko ajan, että siihen on vielä kaksi viikkoa.

Ekat sf mitat otetaan mulla ihan kesäkuun alussa neuvolassa eli siitä näkee sit millaisille käyrille menee. Mut eipä nuo mitat taida juurikaan mitään kertoilla tulevasta, nehän vaihtelee kaikilla ja normaaleita vauvoja sieltä ulos taitaa tulla. Painoarviotki näyttää menevän melkolailla monella päin pyllyä.

Sahris: Onnea, eiks oo tuo ultra aika tunteita koskettava tilanne?
 
Heipat kaikille!

Täällä siis edelleen roikutaan, tänään onkin neuvola. Mutta eipä ollut häävi viikonloppu kun oksennustautikin iski, olispa ollut hehkeää synnyttää siinä samalla.

Jopollakin siellä vauva-arki jo rullaa. Niin se vaan aika vierähtää, ja tuntuu, että itsekin vasta plussasi ja ihmetteli viivoja tikussa, ja tässä sitä nyt ollaan. Viimeisiä viedään, ja haikeaa on. Olo on ihan hyvä, ei ollenkaan niin kyllästynyt kuin aikaisemmilla kerroilla. Kyllähän se tietoisuus siitä, että tämä pieni jää viimeiseksi, tekee tästä erilaisen.

Helmille piti vielä sanoa, että täällä onneksi ei ole tuota sf-mittaa mittailtu varmaan kohta 10 vuoteen. Mittaustulokset heittelee vauvan sijainnin takia, sekä mittaajan mukaan, jolloin senttikin voi vääristää. Ja ihan henki.koht. olen todellakin iloinen, ettei sitä mittailla, kuten jo aikaisemmin olen kertonutkin, niin edellisellä asuinpaikkakunnalla kätilö todellakin varmistamalla varmisti häpyluun liitoskohdan painamalla aina niin, että meinasi itku tulla. Jos vähänkään arkana oli liitoskohta, niin sen käsittelyn jälkeen tunsi kyllä mittauksia tehdyn. Mutta ei välttämättä siis tunnu kaikilla, minulla vaan niin herkkä kohta.

Täällä taas ihana kevätpäivä, ja ihastelemaan sitä siis.
Paksuja oloja kaikille!

T: bugsy 39+2
 
Jep toi on muutr totta etenki jos äiti on hoikka eikä hirveästi ole massaa ympärillä. Mullaki sf mitta sahasi edes takas ollen välillä pienempiki ku lapsi oli milloin poikittain ja milloin perätilassa ja milloin pää alaspäin.
Tsemppiä Bugsy!!!
 
Viimeksi muokattu:
Onnittelut Sahrikselle hyvistä ultrakuulumisista!

No niin... Rakenneultra takana päin. Oli kyllä maailman jännittävin aamu ja eilen illalla meni jo jännitysitkuksi. Mutta kaikki on hyvin ja pieni kasvaa siellä kovasti. Rakenteet kaikki kunnossa, 10 varvasta ja 10 sormea <3 Ja tyttönen siellä taitaa olla tulossa. Itkuhan siinä tietenkin tuli ja saatiin mukaan kuva pienen jalkapohjasta, kun sitä ansiokkaasti esitteli. Tänään ostetaan ensimmäiset potkarit tästä ilosta. Helpotus on suuri.

Vauvis ja prinsessa 19+6
 
Hei kaikille!

Me ollaan oltu koko perhe kovassa flunssassa. 1-vuotias on 3-päivää viikossa päiväkodissa ja hän sairasti viime viikon ja me vanhukset näköjään tämän. Sikäli kurja tauti, että nukkumisesta ei meinaa tulla mitään kun saa ihan hirveitä yskäkohtauksia.

Ajattelin ensi viikolla mennä ultraan yksityiselle ,kun ei paljon ole raskausoireita, mutta ei niitä ekalla kerralla myös paljon ollut. Masu kyllä pullottaa. Ultran jälkeen vois vaikka investoida pariin mammahousuihin. Eka neuvola olisi 11.5.

Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista. Musta tuntuu et tokalla kerralla jännittää ultrat vielä enemmän. Eka kerta meni mulla jossain onnen huumassa, nyt taidan olla paremmin tietoinen, että ei ole itsestään selvää, että kaikki menee hyvin.

LA taitaa olla jossain joulukuun puolessa välissä.
 
Onnea Vauvis prinsessauutisista :)!

Hanne, hali. Täälläkin kuopus on kipee eikä nuku öisin. Räpeltää ja repii tissiä tauotta joten oma uni on nolla. Pinna alkaa kiristyä aika tahtia. Etenkin kun tunnistan nyt yliväsymyksen tutun kuvion, väsyytää mutta en saa nukahdettua illalla enkä päivällä vaikka normaalisti olen nyt nukkunu aina päikyt Kuopuksen kanssa tahtomattanikin :(
 

Yhteistyössä