40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)
- Viestiketjun aloittaja Minni007
- Ensimmäinen viesti
Tyydeli: voi halvatun halvattu, olen to-del-la pahoillani puolestasi!!! Ei tuohon voi oikein mitään sanoa, ottaa päähän ja harmittaa puolestasi ihan valtavasti. Ja ne omat km-tuskat muistuu mieleen elävästi. Ei ole kenenkään ulkopuolisen asia sanoa tähän mitään, mutta sanon kuitenkin, että toivon että jaksaisitte vielä yrittää. Ihan sen takia, että sitä kuulee niin monia tarinoita perättäisistä keskenmenoista ja sitten tulee se yksi raskaus joka meneekin loppuun asti. Etkä sinäkään nyt ole mikään nelivitonen vielä, eli mahiksia on. Se on jo suuri askel, että ylipäätään raskautuu. Mulla on sellainen tunne, että teillä onnistuu vielä tuo kakkosen saanti, mutta surut pitää toki ensin surra pois ja itse tietää parhaiten milloin riiittää koko touhu. Meneehän siinä aina henkisesti (ja fyysisestikin) rikki kun pieni sisällä menehtyy. Anyway, lähetän sulle suuren voimahalin ja paljon lämpimiä ajatuksia :heart:
Täällä tuli sokerirasituksesta täysin puhtaat paperit, eli jostain muusta on kyse kuin radista kun sokeria on pissassa ollut. Mahdollisesti se leikkaus ja tulehdus nostivat verensokeria, terkan mukaan ei kuitenkaan tarvi enää yhtään huolia sokereista vaikka pissat olisivatkin plussalla. Hyvä niin.
Vauva on alkanut möngertää oikein kunnolla, kantapäät vipajaa kylkiluiden alla. Palasin tällä viikolla töihin kuudeksi viikoksi ja kyllä on moni työkaveri sanonut, että onpa sulla jo iso vatsa. Joten ei se ehkä ihan perätön se iso sf-mitta ole, omasta mielestänikin vatsa on jo tosi tosi iso.
Onpa muuten ollut supermukavaa olla töissä puolentoistavuoden kotiäitiyden jälkeen!
Hyviä vointeja mammoille!
Tuulis ja pikkuruinen rv30+jotain
Täällä tuli sokerirasituksesta täysin puhtaat paperit, eli jostain muusta on kyse kuin radista kun sokeria on pissassa ollut. Mahdollisesti se leikkaus ja tulehdus nostivat verensokeria, terkan mukaan ei kuitenkaan tarvi enää yhtään huolia sokereista vaikka pissat olisivatkin plussalla. Hyvä niin.
Vauva on alkanut möngertää oikein kunnolla, kantapäät vipajaa kylkiluiden alla. Palasin tällä viikolla töihin kuudeksi viikoksi ja kyllä on moni työkaveri sanonut, että onpa sulla jo iso vatsa. Joten ei se ehkä ihan perätön se iso sf-mitta ole, omasta mielestänikin vatsa on jo tosi tosi iso.
Onpa muuten ollut supermukavaa olla töissä puolentoistavuoden kotiäitiyden jälkeen!
Hyviä vointeja mammoille!
Tuulis ja pikkuruinen rv30+jotain
Onnittelut Marialle pienestä pojasta - loppu hyvin kaikki hyvin!
Tuulis, hyvä kun sokeriarvot ovat normalisoituneet, sitähän vähän uumoilitkin!
Tänne ei kuulu kummia! Ei tule kirjoiteltua, kun ei oikein kukaan muukaan kirjoittele. Viikkoja takana 10+2, perjantaina verikokeet ja 3.10. sitten np-ultra. Liitoskivut olivat tosi pahoja viime viikolla, mutta ovat nyt viikonlopun aikana helpottaneet (koputan puuta). Tänään ja huomenna saikulla flunssan takia.
Semmoista tänne.
Jopo ja Pave rv 10+2
Tuulis, hyvä kun sokeriarvot ovat normalisoituneet, sitähän vähän uumoilitkin!
Tänne ei kuulu kummia! Ei tule kirjoiteltua, kun ei oikein kukaan muukaan kirjoittele. Viikkoja takana 10+2, perjantaina verikokeet ja 3.10. sitten np-ultra. Liitoskivut olivat tosi pahoja viime viikolla, mutta ovat nyt viikonlopun aikana helpottaneet (koputan puuta). Tänään ja huomenna saikulla flunssan takia.
Semmoista tänne.
Jopo ja Pave rv 10+2
Heippa kaikille!
Mä tulen vähitellen kurkkimaan tälle puolelle, vaikka raskaus on vielä uusi ja varovaisin mielin olen liikkeellä. Kiva nähdä, että täällä on tuttuja tuolta kuumeilupuolelta jo vaikka kuinka pitkällä odotuksessa! Mulla siis takana keskenmeno tammikuussa ja huoli uuden uhasta kummittelee mielessä. Toisaalta kävin viime viikolla gynellä ensimmäisessä tarkastuksessa ja ultrassa näkyi hienosti sykkivä sydän ja kk laskettuja viikkoja hiukan edellä oleva alkio :heart: , joten hiljakseen yritän rentoutua ja uskaltautua nauttimaan raskaudesta. Ja mä pääsen kuulemma käymään ultrassa kahden viikon välein, kun taustalla on tuo km, niin pysyy mielikin rauhallisempaan.
Niille joita en vielä tunne, meillä on ennestään 6v tytär ja lisäksi meillä asuu miehen 12v poika. Edellisestä (täysiaikaisesta) raskaudesta on siis niin paljon aikaa, että ihan uudelta tuntuu taas kaikki =) Vuosien lisäksi myös kiloja on kertynyt tässä välissä aika lailla ja näin jo heti alusta mietityttää miten pitää painonnousu kurissa ja kuinkahan mahtaa käydä sokereiden kanssa : / Raskausoireita on niukasti, nyt viikon sisään on alkanut ilmetä pahoinvointia lähinnä syömisen jälkeen ja vatsaa myös turvottaa (tursottaa ehdottaa oikoluku, paikkansa pitää sekin
), mutta muuten ei oikeastaan mitään. Tosin kunnon syysflunssa iski heti tähän alkuun ja sitä on nyt paranneltu pari päivää kotoa käsin.
Mä vielä tartun tuolta edelliseltä sivulta Nucan ja Jopon kommentteihin; mulla oli edellisessä raskaudesta alusta asti varma olo että tyttö on tulossa niinkuin sitten olikin. No nyt on ihan yhtä varma olo pojasta ja kyllä, myös mä olen jotenkin hämmentynyt. Olen mielikuvissani aina ajatellut toisenkin lapsen olevan tyttö. Nyt sitten löydän itseni pohtimasta kaikenlaista tyhmää linjalla, voi ei , pojilla on aina vaikeuksia koulussa, miten me pärjätään :ashamed: ja voi ei, nyt mä en voi käyttää uudelleen esikoisen ihania mekkoja :ashamed: Ja tämä siis loogisesti samaan aikaan kuin pelkään raskauden keskeytymistä... Mä olen itselleni vakuuttanut, että se vain liittyy tähän alkuraskauteen, kaikkeen uuteen ja siihen totutteluun. Että kun kaikki muuttuu niin muuttuisi nyt edes niinkuin oli etukäteen ajatellut (vaikka järjellä tietää ettei se koskaan mene niin )
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, toivottavat
fleur ja (hmmm täytyypä vielä työstää tätä työnimeä...) 7+2
Mä tulen vähitellen kurkkimaan tälle puolelle, vaikka raskaus on vielä uusi ja varovaisin mielin olen liikkeellä. Kiva nähdä, että täällä on tuttuja tuolta kuumeilupuolelta jo vaikka kuinka pitkällä odotuksessa! Mulla siis takana keskenmeno tammikuussa ja huoli uuden uhasta kummittelee mielessä. Toisaalta kävin viime viikolla gynellä ensimmäisessä tarkastuksessa ja ultrassa näkyi hienosti sykkivä sydän ja kk laskettuja viikkoja hiukan edellä oleva alkio :heart: , joten hiljakseen yritän rentoutua ja uskaltautua nauttimaan raskaudesta. Ja mä pääsen kuulemma käymään ultrassa kahden viikon välein, kun taustalla on tuo km, niin pysyy mielikin rauhallisempaan.
Niille joita en vielä tunne, meillä on ennestään 6v tytär ja lisäksi meillä asuu miehen 12v poika. Edellisestä (täysiaikaisesta) raskaudesta on siis niin paljon aikaa, että ihan uudelta tuntuu taas kaikki =) Vuosien lisäksi myös kiloja on kertynyt tässä välissä aika lailla ja näin jo heti alusta mietityttää miten pitää painonnousu kurissa ja kuinkahan mahtaa käydä sokereiden kanssa : / Raskausoireita on niukasti, nyt viikon sisään on alkanut ilmetä pahoinvointia lähinnä syömisen jälkeen ja vatsaa myös turvottaa (tursottaa ehdottaa oikoluku, paikkansa pitää sekin
), mutta muuten ei oikeastaan mitään. Tosin kunnon syysflunssa iski heti tähän alkuun ja sitä on nyt paranneltu pari päivää kotoa käsin. Mä vielä tartun tuolta edelliseltä sivulta Nucan ja Jopon kommentteihin; mulla oli edellisessä raskaudesta alusta asti varma olo että tyttö on tulossa niinkuin sitten olikin. No nyt on ihan yhtä varma olo pojasta ja kyllä, myös mä olen jotenkin hämmentynyt. Olen mielikuvissani aina ajatellut toisenkin lapsen olevan tyttö. Nyt sitten löydän itseni pohtimasta kaikenlaista tyhmää linjalla, voi ei , pojilla on aina vaikeuksia koulussa, miten me pärjätään :ashamed: ja voi ei, nyt mä en voi käyttää uudelleen esikoisen ihania mekkoja :ashamed: Ja tämä siis loogisesti samaan aikaan kuin pelkään raskauden keskeytymistä... Mä olen itselleni vakuuttanut, että se vain liittyy tähän alkuraskauteen, kaikkeen uuteen ja siihen totutteluun. Että kun kaikki muuttuu niin muuttuisi nyt edes niinkuin oli etukäteen ajatellut (vaikka järjellä tietää ettei se koskaan mene niin
)Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, toivottavat
fleur ja (hmmm täytyypä vielä työstää tätä työnimeä...) 7+2
Fleur, jee, tervetuloa! Ja kiva kun uskaltauduit tälle puolelle.
Se on jo iso voitto, että varhaisultrassa näkyy alkio oikeassa paikassa...ja se syke :heart: Tokihan kaikkea voi vielä tapahtua (itse kullekin), mutta siihen ei voi sitten itse vaikuttaa. Nyt on ainakin raskaus lähtenyt hyvin liikkelle, toivotaan, että kaikki menee hyvin.
Onneksi tässä on aikaa totutella mahdolliseen "uuteen" tai "yllättävään" sukupuoleen. Mulla on vähän semmoinen tunne, että tämä asukki on poika ja se ajatus tuntuu tällä hetkellä aika neutraalilta. Olen siis ihan ok asian kanssa Hah, kamalaa sanoa näin, mutta tämän enempää INNOISSANI en osaa siitä mahdollisuudesta olla. Meillä on siis tyttö entuudestaan ja etukäteen ajattelin, että meille tulee toinen tyttö, mutta nyt en ole siitä enää ollenkaan varma.
Mulla on tänään kromosomiseulonnan verikokeet ja nt-ultra on sitten ensi viikon perjantaina. Puhuttiin eilen miehen kanssa, että täytyy varautua siihenkin, että siellä ultrassa näkyy jotain huolestuttavaa. Ei sitä toki kannata etukäteen surra, mutta on se hyvä varautua...
Mä olen ollut toista viikkoa saikulla kovan flunssan ja poskiontelotulehduksen kourissa...sain maanantaina antibiootit ja nyt odotan, että ne purisivat toden teolla. Sitten voinkin ruveta nauttimaan energisestä ja hekumallisesta keskiraskaudesta täysin palkein (jep jep).
Jospa sitä taas lepäilis vähän...
Jopo & Pave rv 11+4
Se on jo iso voitto, että varhaisultrassa näkyy alkio oikeassa paikassa...ja se syke :heart: Tokihan kaikkea voi vielä tapahtua (itse kullekin), mutta siihen ei voi sitten itse vaikuttaa. Nyt on ainakin raskaus lähtenyt hyvin liikkelle, toivotaan, että kaikki menee hyvin.
Onneksi tässä on aikaa totutella mahdolliseen "uuteen" tai "yllättävään" sukupuoleen. Mulla on vähän semmoinen tunne, että tämä asukki on poika ja se ajatus tuntuu tällä hetkellä aika neutraalilta. Olen siis ihan ok asian kanssa
Hah, kamalaa sanoa näin, mutta tämän enempää INNOISSANI en osaa siitä mahdollisuudesta olla. Meillä on siis tyttö entuudestaan ja etukäteen ajattelin, että meille tulee toinen tyttö, mutta nyt en ole siitä enää ollenkaan varma.Mulla on tänään kromosomiseulonnan verikokeet ja nt-ultra on sitten ensi viikon perjantaina. Puhuttiin eilen miehen kanssa, että täytyy varautua siihenkin, että siellä ultrassa näkyy jotain huolestuttavaa. Ei sitä toki kannata etukäteen surra, mutta on se hyvä varautua...
Mä olen ollut toista viikkoa saikulla kovan flunssan ja poskiontelotulehduksen kourissa...sain maanantaina antibiootit ja nyt odotan, että ne purisivat toden teolla. Sitten voinkin ruveta nauttimaan energisestä ja hekumallisesta keskiraskaudesta täysin palkein (jep jep).
Jospa sitä taas lepäilis vähän...
Jopo & Pave rv 11+4
Moikkelis!
Maria-73: onnea onnea onnea!
Tervetuloa fleur, kiva kun tulit tänne. Ja onnittelut hyvistä uä-kuulumisista.
Täällä on ollut vähän hiljaista viime aikoina, jospa sitä vähän yrittäisi aktivoitua. Ja toivottavasti tulis uusia enemmänkin tänne, jotta saatais vähän enemmän keskustelua. Mä en ole mennyt mihinkään muuhun odotusryhmään. Jotenkin tuli sellanen fiilis et se on jo niin nähty kun kattelin ihmisten ikäjakaumaa (siis tuolla maaliskuisissa odottajissa). Että täällä olis jotenkin ehkä enemmän omiensa seurassa. Täällä tietty on se "ongelma" kun ihmiset on niin eri raskausviikoilla. Ootteko muut noissa odotusryhmissä?
Itte siis kävin nt-ultrassa ja siellä oli kaikki hyvin. Pikkasen säikäytti kun ei saanut mahan päältä näkymään pikkuista (ei vissiin tarpeeks virtsaa rakossa ja toinen oli takaseinustalla). Ja eikun sitten housuja pois ottamaan taas. Argg!!! Tuo haarojen levittely on kyllä p:stä. No, tällä kertaa oli ihana syy kuitenkin. Ei saatu ton alahommelin takia sitten 4D-näkymääkään, byyäähh.... LA:ksi tuli 24.3. jota siis siirrettiin neukun arvioimasta (1.4.) Omat laskut osuu tohon välille. No, ei mua haittaa jos äippäloma alkaa aikaisemmin, joudun käyttämään muutaman lomapäivän vähemmän. Niin, tai pitäiskö mennä töihin.... ei taida olla motivaatiota (oon siis hoitovapaalla tosta esikoisesta ja se päättyy ennenkun uusi äippäloma alkaa). Kaveri oli sitä mieltä että saikkua vaan. Mut se on vähän huono homma kun mulle ei vissiin oo enää äitiystyövaatteita. Ensin ostettas kalliit vaatteet ja sitten ne jäis käyttämättä kun oisin saikulla. Ja omia on niin vähän, eikä ne oo työvaatteiden oloisia.
Ei muuten olla vieläkään kerrottu porukoille koko raskaudesta. Tänään on 14+2. Ei olla vaan saatu aikaiseksi kertoa. Meiän äitille ajattelin tänään kertoa kun oli käymässä, mut suutuin siihen kun se hinkkas antaumuksella tossa rappurallin kenkäharjassa pojan erittäin hyväkuntoisia goretex-kenkiä. Eikä ne ollu ees likaiset. Vieressä on pehmeäharjaksinen harja, joka on tarkoitettu lapsen hiekkaisten ja lumisten vaatteiden ja kenkien putsaukseen. Ja tää ei ollu ensimmäinen kerta kun asiasta sanoin. Meiän äitee on kuitenkin vasta 66, eikä mikään ihan seniili vanhus. Joo, mä tiedän et oon tarkka mut kun harmittaa hyvien kenkien puolesta, vaikka on kirpulta ostettu. Varsinkin kun seuraava käyttäjä on jo tiedossa..... Mä en oikein tiedä et tajuaako se kunnolla oikein mitä nuo tekniset vaatteet ja kengät oikein on kun niitä ei sillon ollu kun miä olin pieni. Yritin kyllä selittää pesusta ja niitten kulumisesta ja kosteudenkestävyydesta, mut kun meiän äiti on välillä sellanen ettei se halua tahallaan omaksua jotain uutta asiaa, jos on tottunut vanhaan tuttuun ja turvalliseen. Jäi siis kertomatta kun mua ärsytti niin paljon. No olipas purkaus! Sorry!
Kertokaahan kuulumisia ihmiset!
t:Vesipossu ja Masumussu
Maria-73: onnea onnea onnea!
Tervetuloa fleur, kiva kun tulit tänne. Ja onnittelut hyvistä uä-kuulumisista.
Täällä on ollut vähän hiljaista viime aikoina, jospa sitä vähän yrittäisi aktivoitua. Ja toivottavasti tulis uusia enemmänkin tänne, jotta saatais vähän enemmän keskustelua. Mä en ole mennyt mihinkään muuhun odotusryhmään. Jotenkin tuli sellanen fiilis et se on jo niin nähty kun kattelin ihmisten ikäjakaumaa (siis tuolla maaliskuisissa odottajissa). Että täällä olis jotenkin ehkä enemmän omiensa seurassa. Täällä tietty on se "ongelma" kun ihmiset on niin eri raskausviikoilla. Ootteko muut noissa odotusryhmissä?
Itte siis kävin nt-ultrassa ja siellä oli kaikki hyvin. Pikkasen säikäytti kun ei saanut mahan päältä näkymään pikkuista (ei vissiin tarpeeks virtsaa rakossa ja toinen oli takaseinustalla). Ja eikun sitten housuja pois ottamaan taas. Argg!!! Tuo haarojen levittely on kyllä p:stä. No, tällä kertaa oli ihana syy kuitenkin. Ei saatu ton alahommelin takia sitten 4D-näkymääkään, byyäähh.... LA:ksi tuli 24.3. jota siis siirrettiin neukun arvioimasta (1.4.) Omat laskut osuu tohon välille. No, ei mua haittaa jos äippäloma alkaa aikaisemmin, joudun käyttämään muutaman lomapäivän vähemmän. Niin, tai pitäiskö mennä töihin.... ei taida olla motivaatiota (oon siis hoitovapaalla tosta esikoisesta ja se päättyy ennenkun uusi äippäloma alkaa). Kaveri oli sitä mieltä että saikkua vaan. Mut se on vähän huono homma kun mulle ei vissiin oo enää äitiystyövaatteita. Ensin ostettas kalliit vaatteet ja sitten ne jäis käyttämättä kun oisin saikulla. Ja omia on niin vähän, eikä ne oo työvaatteiden oloisia.
Ei muuten olla vieläkään kerrottu porukoille koko raskaudesta. Tänään on 14+2. Ei olla vaan saatu aikaiseksi kertoa. Meiän äitille ajattelin tänään kertoa kun oli käymässä, mut suutuin siihen kun se hinkkas antaumuksella tossa rappurallin kenkäharjassa pojan erittäin hyväkuntoisia goretex-kenkiä. Eikä ne ollu ees likaiset. Vieressä on pehmeäharjaksinen harja, joka on tarkoitettu lapsen hiekkaisten ja lumisten vaatteiden ja kenkien putsaukseen. Ja tää ei ollu ensimmäinen kerta kun asiasta sanoin. Meiän äitee on kuitenkin vasta 66, eikä mikään ihan seniili vanhus. Joo, mä tiedän et oon tarkka mut kun harmittaa hyvien kenkien puolesta, vaikka on kirpulta ostettu. Varsinkin kun seuraava käyttäjä on jo tiedossa..... Mä en oikein tiedä et tajuaako se kunnolla oikein mitä nuo tekniset vaatteet ja kengät oikein on kun niitä ei sillon ollu kun miä olin pieni. Yritin kyllä selittää pesusta ja niitten kulumisesta ja kosteudenkestävyydesta, mut kun meiän äiti on välillä sellanen ettei se halua tahallaan omaksua jotain uutta asiaa, jos on tottunut vanhaan tuttuun ja turvalliseen. Jäi siis kertomatta kun mua ärsytti niin paljon. No olipas purkaus! Sorry!
Kertokaahan kuulumisia ihmiset!
t:Vesipossu ja Masumussu
Viimeksi muokattu:
Maria -73 Onnea pienestä pojasta:flower:
Tervetuloa fleur
Hiljastahan täällä on ollut juu. Itse olen pyörinyt tuolla fb:n Tammikuisissa. Meneillään on rv 25 +2. Koko alkaa olla aika massiivinen, olen tosi lyhyt, joten kaikki pukkaa eteen. Alkaa käydä selän päälle tämä. Muuten vielä ihan ok. Metformiinit ei tehonneet radiin, joten ensi viikolla aletaan piikittämään insuliinia. Olihan se nähtävissä, vaikka ei se silti hirveä kivalle tunnu.
Elämä itsessään on jännittävää. Löydettiin se meidän unelmakämppä ja nyt on tarjous sisässä. Jos kaikki menee hyvin päästään muuttamaan vielä ennen kuin tämä syntyy =)
Esteri 25+2
Tervetuloa fleur
Hiljastahan täällä on ollut juu. Itse olen pyörinyt tuolla fb:n Tammikuisissa. Meneillään on rv 25 +2. Koko alkaa olla aika massiivinen, olen tosi lyhyt, joten kaikki pukkaa eteen. Alkaa käydä selän päälle tämä. Muuten vielä ihan ok. Metformiinit ei tehonneet radiin, joten ensi viikolla aletaan piikittämään insuliinia. Olihan se nähtävissä, vaikka ei se silti hirveä kivalle tunnu.
Elämä itsessään on jännittävää. Löydettiin se meidän unelmakämppä ja nyt on tarjous sisässä. Jos kaikki menee hyvin päästään muuttamaan vielä ennen kuin tämä syntyy =)
Esteri 25+2
Heippa
Jospa minäkin saisin rivin pari aikaiseksi...
Fleurille tervetuloa! Tosi mukavaa että päädyit kuumeilijoista tälle puolelle.
Esterille tsemppiä radin kanssa ja peukut pystyyn asunnon suhteen! Me muutettiin tähän nykyiseen kotiin just ennen esikoisen syntymää, on ollut ihana, että pikkuinen on saanut aloittaa elämänsä rauhallisessa ja mieleisessä ympäristössä, mutta oli muutto aika uuvuttava niin myöhäisessä vaiheessa, varsinkin kun muutettiin just joulun alla ja jouluksi tuli ulkomaanvieraita yli viikoksi ja piti purkaa muuttolaatikot jossain kolmessa päivässä, plus kasata kaikki Ikean huonekalut yms. En ottaisi uusiksi
Täällä on voitu edelleen ihan tosi hyvin, ei oireita, eikä niitä nyt varmaan enää tähän loppuun tulekaan. Kaiken kaikkiaan tämä on mennyt vielä iisimmin kuin esikoisen kanssa, eikä hänenkään kanssa ollut juuri mitään häikkää. Ainoastaan nukahtaminen yöllä on välillä vaikeaa vessassakäynnin jälkeen, mikään ei paina mieltä, mutta tunti siinä saattaa silti hurahtaa. Hormonit kai? Mutta edelleen käy aika ajoin niin, että unohdan olevani raskaana, just viikko sitten ystävä puhui että ovat lähdössä perheen kanssa matkalle marraskuussa ja aloin ihan vakavissani miettimään, että sehän olisikin hyvä ajankohta lähteä, paitsi että olen sillon töissä ja sitten muistin, eikun en taida ollakaan, mikäköhän sille marraskuulle olikaan suunnitteilla ja sitten hoksasin että se oli se vauva
Mua muuten tympii jossain määrin kun ulkopuoliset hössöttää raskaudesta. Esim. töissä on ollut pari kertaa sellainen tilanne, että kollegat on että varovasti ja ei saa rasittaa tuota meidän odottajaa ja itse olen että hmph, olen kyllä ihan samassa kuosissa kuin yleensäkin. Ja mahan taputtelijoita en jaksa ollenkaan!!! En edes vaikka olisi hyvä ystävä. Onneksi niitä on vaan pari, mutta sekin risoo. Mies saa toki paijata ja samoin esikoinen, mutta that's it. Mitenkäs te muut suhtaudutte?
Mihin asti vauva pystyy muuten kääntymään ihan ongelmitta pää ylös tai alapäin? TÄmä on ollut pitkään jo pää alaspäin, mutta viime päivinä on hikka tuntunut äkkiä kylkiluiden alla aj epäilen että on saattanut kääntyä pää ylöspäin. Jos niin, toivottavasti kääntyy hyvissä ajoin takaisin pää alaspäin. En millään halua mitään perätilatilanteita, enkä myöskään käännösyrityksiin viime tingassa...
Tuulis ja pikkuinen rv 33+2
Jospa minäkin saisin rivin pari aikaiseksi...
Fleurille tervetuloa! Tosi mukavaa että päädyit kuumeilijoista tälle puolelle.
Esterille tsemppiä radin kanssa ja peukut pystyyn asunnon suhteen! Me muutettiin tähän nykyiseen kotiin just ennen esikoisen syntymää, on ollut ihana, että pikkuinen on saanut aloittaa elämänsä rauhallisessa ja mieleisessä ympäristössä, mutta oli muutto aika uuvuttava niin myöhäisessä vaiheessa, varsinkin kun muutettiin just joulun alla ja jouluksi tuli ulkomaanvieraita yli viikoksi ja piti purkaa muuttolaatikot jossain kolmessa päivässä, plus kasata kaikki Ikean huonekalut yms. En ottaisi uusiksi
Täällä on voitu edelleen ihan tosi hyvin, ei oireita, eikä niitä nyt varmaan enää tähän loppuun tulekaan. Kaiken kaikkiaan tämä on mennyt vielä iisimmin kuin esikoisen kanssa, eikä hänenkään kanssa ollut juuri mitään häikkää. Ainoastaan nukahtaminen yöllä on välillä vaikeaa vessassakäynnin jälkeen, mikään ei paina mieltä, mutta tunti siinä saattaa silti hurahtaa. Hormonit kai? Mutta edelleen käy aika ajoin niin, että unohdan olevani raskaana, just viikko sitten ystävä puhui että ovat lähdössä perheen kanssa matkalle marraskuussa ja aloin ihan vakavissani miettimään, että sehän olisikin hyvä ajankohta lähteä, paitsi että olen sillon töissä ja sitten muistin, eikun en taida ollakaan, mikäköhän sille marraskuulle olikaan suunnitteilla ja sitten hoksasin että se oli se vauva
Mua muuten tympii jossain määrin kun ulkopuoliset hössöttää raskaudesta. Esim. töissä on ollut pari kertaa sellainen tilanne, että kollegat on että varovasti ja ei saa rasittaa tuota meidän odottajaa ja itse olen että hmph, olen kyllä ihan samassa kuosissa kuin yleensäkin. Ja mahan taputtelijoita en jaksa ollenkaan!!! En edes vaikka olisi hyvä ystävä. Onneksi niitä on vaan pari, mutta sekin risoo. Mies saa toki paijata ja samoin esikoinen, mutta that's it. Mitenkäs te muut suhtaudutte?
Mihin asti vauva pystyy muuten kääntymään ihan ongelmitta pää ylös tai alapäin? TÄmä on ollut pitkään jo pää alaspäin, mutta viime päivinä on hikka tuntunut äkkiä kylkiluiden alla aj epäilen että on saattanut kääntyä pää ylöspäin. Jos niin, toivottavasti kääntyy hyvissä ajoin takaisin pää alaspäin. En millään halua mitään perätilatilanteita, enkä myöskään käännösyrityksiin viime tingassa...
Tuulis ja pikkuinen rv 33+2
Täälläpä on hiljaista.
Tuuliannaliina mua noi mahantaputtelijat lähinnä hämmentää. Ei ikinä ennen tullut pieneen mieleenkään, että joku saattaisi alkaa lääppimään toisen mahaa ihan noin vaan. Oma mieskin on mahan suhteen aika varovainen, kaipa se asia hälle aika hämmentävä on. Omien sanojensa mukaan ei ihan ole hahmottanut, että se vauva on tosiaan siellä mahassa.
Viikko menty nyt insuliinilla. Ei se paha ole, ei satu pistää lainkaan ja paastosokerit on nyt saatu kuriin. Sen verran kertoivat, että päivääkään yli lasketun ajan ei tätä päästetä, joten henkisesti olen valmistautunut siihen, että käynnistävät tämän ulos hyvissä ajoin. Ei minusta paha asia sekään. Vauva itse on rauhallista laatua, mitään yritystä ei ole ulos tulla ennen aikojaan vielä eikä hirveää myllerrystäkään pidä. Ihan selvästi isäänsä tulossa =)
Asuntokaupat on kauppapäivän asettamista vaille valmiit ja jos hirveä tsägä käy ennätetään muuttaa ennen kuin tämä syntyy, mutta epäilenpä.
Esteri ja neiti 26+6
Tuuliannaliina mua noi mahantaputtelijat lähinnä hämmentää. Ei ikinä ennen tullut pieneen mieleenkään, että joku saattaisi alkaa lääppimään toisen mahaa ihan noin vaan. Oma mieskin on mahan suhteen aika varovainen, kaipa se asia hälle aika hämmentävä on. Omien sanojensa mukaan ei ihan ole hahmottanut, että se vauva on tosiaan siellä mahassa.
Viikko menty nyt insuliinilla. Ei se paha ole, ei satu pistää lainkaan ja paastosokerit on nyt saatu kuriin. Sen verran kertoivat, että päivääkään yli lasketun ajan ei tätä päästetä, joten henkisesti olen valmistautunut siihen, että käynnistävät tämän ulos hyvissä ajoin. Ei minusta paha asia sekään. Vauva itse on rauhallista laatua, mitään yritystä ei ole ulos tulla ennen aikojaan vielä eikä hirveää myllerrystäkään pidä. Ihan selvästi isäänsä tulossa =)
Asuntokaupat on kauppapäivän asettamista vaille valmiit ja jos hirveä tsägä käy ennätetään muuttaa ennen kuin tämä syntyy, mutta epäilenpä.
Esteri ja neiti 26+6
Iltoja! Hiljaista tosiaan on!
En minäkään tykkää mahantaputtelijoista. Maha on muutenkin intiimi alue, miksi se raskauden myötä sen vähemmän intiimiksi muuttuisi (pikemminkin päinvastoin)? Mä törmäsin pariin lääppijään ekassa raskaudessani, minusta se tuntui tosi inhottavalta.
Täällä kaikki hyvin. Nt-ultra oli vajaa viikko sitten, siellä kaikki näytti oikein hyvältä ja riskiarvoksi tuli 1:1900 (iän puolesta 1:80). Pahoinvointi on väistynyt, toivottavasti lopullisesti...vähän päänsärkyistä on ajoittain ja välillä on liitoskipuja, mutta noin yleisesti ottaen homma sujuu niinkuin pitääkin
Jopo ja Pave rv 13+6
En minäkään tykkää mahantaputtelijoista. Maha on muutenkin intiimi alue, miksi se raskauden myötä sen vähemmän intiimiksi muuttuisi (pikemminkin päinvastoin)? Mä törmäsin pariin lääppijään ekassa raskaudessani, minusta se tuntui tosi inhottavalta.
Täällä kaikki hyvin. Nt-ultra oli vajaa viikko sitten, siellä kaikki näytti oikein hyvältä ja riskiarvoksi tuli 1:1900 (iän puolesta 1:80). Pahoinvointi on väistynyt, toivottavasti lopullisesti...vähän päänsärkyistä on ajoittain ja välillä on liitoskipuja, mutta noin yleisesti ottaen homma sujuu niinkuin pitääkin
Jopo ja Pave rv 13+6
Heipsistä vaan kaikille pitkästä aikaa!
Elämä on niin hurrrrjan hektistä etten ole ehtiyt kirjoitella. Raskausviikkoja alkaa olla 20 kasassa, rakenneultra ensi viikolla. =)
Minä olen ISO, näin suurta vatsaa minulla ei ole ollut aikaisemmissa raskauksissa (ainakaan tässä vaiheessa). Istukka on kohdun etuseinämässä, se ilmeisesti kasvattaa vatsan kokoa ulospäin. Muuten olen voinut hyvin, osaan nauttia raskaudesta ihan eri tavalla nyt kuin nuorempana. En tiedä tuntuuko teistä tältä, mutta minulle tämä on matka, jota en luultavasti enää koskaa enää pääse tekemään. Siksi jokainen odotuspäivä on ainutkertainen. <3
Elämä on niin hurrrrjan hektistä etten ole ehtiyt kirjoitella. Raskausviikkoja alkaa olla 20 kasassa, rakenneultra ensi viikolla. =)
Minä olen ISO, näin suurta vatsaa minulla ei ole ollut aikaisemmissa raskauksissa (ainakaan tässä vaiheessa). Istukka on kohdun etuseinämässä, se ilmeisesti kasvattaa vatsan kokoa ulospäin. Muuten olen voinut hyvin, osaan nauttia raskaudesta ihan eri tavalla nyt kuin nuorempana. En tiedä tuntuuko teistä tältä, mutta minulle tämä on matka, jota en luultavasti enää koskaa enää pääse tekemään. Siksi jokainen odotuspäivä on ainutkertainen. <3
Kam73, tervetuloa vaan! Aika hiljaista täällä on, mutta jospa täällä vielä vilkastuisi...Toivottavasti et joudu koko loppuraskautta lepäilemään!!!!
Mulla löydettiin neuvolalääkärissä Nabothin kysta, joka oli kuulemma vähän ärtynyt. Lähettivät mut papaan Kystahan ei sinällään vaarallinen ole, mutta kylläpä tuo vähän hermostuttaa kun papaan käskevät. Varotoimi varmaan, mutta silti. Äh.
Jopo rv 14+3
Mulla löydettiin neuvolalääkärissä Nabothin kysta, joka oli kuulemma vähän ärtynyt. Lähettivät mut papaan
Kystahan ei sinällään vaarallinen ole, mutta kylläpä tuo vähän hermostuttaa kun papaan käskevät. Varotoimi varmaan, mutta silti. Äh.Jopo rv 14+3
Viimeksi muokattu:
Hei vaan!
Täällä on käyty viikolla kontrolliultrassa. LA säilyi samana, vauva on kirinyt kokoa oli nyt kilon painoinen jötikkä. Kuulemma oikein hyvälle näytti hommat siellä vaikka perätilassa jöpöttikin. Hyvin vilkkaaksi kuvattiin. Radi vähän karkailee käsistä, mutta näillä viikoillahan se insuliinin tarve muuttuu päivittäin.
Itsellä olo on mennyt aika raskaaksi. Kävely on muuttunut ankkamaiseksi ja kovin paljoa ei jaksa. Väsyttääkin jatkuvasti. Toista kuukautta äitiyslomaan, mutta luulenpa siihen mahtuvan sairaslomia mukaan.
Mikä tuo kystajuttu on Jopo?
Esteri 28 + 4
Täällä on käyty viikolla kontrolliultrassa. LA säilyi samana, vauva on kirinyt kokoa oli nyt kilon painoinen jötikkä. Kuulemma oikein hyvälle näytti hommat siellä vaikka perätilassa jöpöttikin. Hyvin vilkkaaksi kuvattiin. Radi vähän karkailee käsistä, mutta näillä viikoillahan se insuliinin tarve muuttuu päivittäin.
Itsellä olo on mennyt aika raskaaksi. Kävely on muuttunut ankkamaiseksi ja kovin paljoa ei jaksa. Väsyttääkin jatkuvasti. Toista kuukautta äitiyslomaan, mutta luulenpa siihen mahtuvan sairaslomia mukaan.
Mikä tuo kystajuttu on Jopo?
Esteri 28 + 4
Esteri, Nabothin kysta on limarauhasten tukkeutumisesta aiheutunut rakkula. Ihan vaaraton, mutta kai ne sen pienen ärtyneisyyden vuoksi päättivät lähettää mut papaan? En tiedä...joka tapauksessa kävin torstaina papassa ja johan oli kokemus. Terveydenhoitaja meni silminnähden paniikkiin kuultuaan mun olevan raskaana ja kävi pari kertaa konsultoimassa kollegaa, oli nimittäin itse sitä mieltä, että mulla on suosituksia enemmän raskausviikkoja jne.
Kaiken huippu oli se, että rupesin vuotamaan verta ja siitäkös se täti hätääntyi. HUOKAUS.
Käsittääkseni raskauden aikana otettu papa on ensinnäkin turvallinen ja toisaalta on erittäin tavallista, että erityisesti raskauden aikana pientä vuotoa tulee. Tuo täti oli vaan niin paniikissa, että jos olisin itse ollut vähän epävarmempi, olisin saanut paniikkikohtauksen itsekin. Ja kyllä mulla nytkin tuli tosi halju olo koko hommasta. Nyt sitten odotellaan tuloksia...
Kaiken huippu oli se, että rupesin vuotamaan verta ja siitäkös se täti hätääntyi. HUOKAUS.
Käsittääkseni raskauden aikana otettu papa on ensinnäkin turvallinen ja toisaalta on erittäin tavallista, että erityisesti raskauden aikana pientä vuotoa tulee. Tuo täti oli vaan niin paniikissa, että jos olisin itse ollut vähän epävarmempi, olisin saanut paniikkikohtauksen itsekin. Ja kyllä mulla nytkin tuli tosi halju olo koko hommasta. Nyt sitten odotellaan tuloksia...
Moi! Kyllä sitä näköjään on saamaton, kun ei saa aikaiseksi tänne kirjoitella. Viikot hujahtaa vauhdilla eteenpäin. Vaavin liikehdintää on tuntunut muutamana päivänä. Mulla on istukka etuseinämässä, joten ei vielä hirveesti tunnu nuo pikkuiset töytäisyt. Mut silti tulee skitsoiltua jonkun verran sillonkun ei oo koko päivänä tuntunut mitään. Blaah! Töissä ollessa noita ei tullut niin paljon ajateltua, mut nyt kotona ollessa tulee seurailtua tarkemmin.
Ensimmäisen ostoksen haksahdin kirpparilta ostamaan. Löytyi hoitolaukku, joka oli miltei käyttämätön ja vielä saman merkkinen kun meidän vaunut. Esikon aikainen hoitolaukku meni rikki, joten uusi hoitolaukku ois ollut ostoslistalla jokatapauksessa. Järkeilin, et jos masuvaaville tapahtuis jotain huonoa, niin hoitolaukun voi myydä vaunujen yhteydessä ja saada paremman hinnan niistä...... joo, mä olen vieläkin vähän varpaisillani tän raskauden kanssa. Porukoillekkin kerrottiin raskaudesta vasta viikko sitten. Oli melkein pakko kun maha alkaa jo näkyä ja äitiyshousut on käytössä. Mutsi olikin jo katellut mun löysiä asusteitani ja että oon lihonut, mut oli arvellut sen johtuvan siitä etten oo jaksanut lenkkeillä. Rakenne uä:tä tässä nyt ootellaan kun kuuta nousevaa, sen jälkeen vois ehkä soittaa töihin ja ilmoittaa etten oo tulossa vielä takaisin.
Tervetuloa Kam73. Ja Kampsu, niinhän se on et mulla on tasan varmasti viimeinen raskaus ja jokaisesta päivästä pitäis nauttia. Mut en voi sille mittään kun huolestuttaa, vaikka ei oo mitään erityistä syytä miks pitäis olla huolestunut. Ehkä huoli liittyy tähän ikään ja sellasiin ajatuksiin, et tää on mun viimenen tsäänssi näissä asioissa. Ja et jos tää menee mönkään, niin se oli sit siinä..... Mutta hienosti Kampsu kirjoitit että tämä on ainutkertainen matka.
Ainiin, painoo on tullut 8kg kesäkuusta. Arghhh!!!! Kyllä saa taas vaunuja työntää oikein urakalla ens vuonna ja sitä seuraavana et saa painon jossain vaiheessa takaisin alkuperäiseen kilomäärään. Ostettava vissiin jotkut halvat isopyöräiset tuplarattaat, jotta pääsee kunnon lenkille molempien lasten kanssa.
Vesipossu + Masumussu 17+6
Ensimmäisen ostoksen haksahdin kirpparilta ostamaan. Löytyi hoitolaukku, joka oli miltei käyttämätön ja vielä saman merkkinen kun meidän vaunut. Esikon aikainen hoitolaukku meni rikki, joten uusi hoitolaukku ois ollut ostoslistalla jokatapauksessa. Järkeilin, et jos masuvaaville tapahtuis jotain huonoa, niin hoitolaukun voi myydä vaunujen yhteydessä ja saada paremman hinnan niistä...... joo, mä olen vieläkin vähän varpaisillani tän raskauden kanssa. Porukoillekkin kerrottiin raskaudesta vasta viikko sitten. Oli melkein pakko kun maha alkaa jo näkyä ja äitiyshousut on käytössä. Mutsi olikin jo katellut mun löysiä asusteitani ja että oon lihonut, mut oli arvellut sen johtuvan siitä etten oo jaksanut lenkkeillä. Rakenne uä:tä tässä nyt ootellaan kun kuuta nousevaa, sen jälkeen vois ehkä soittaa töihin ja ilmoittaa etten oo tulossa vielä takaisin.
Tervetuloa Kam73. Ja Kampsu, niinhän se on et mulla on tasan varmasti viimeinen raskaus ja jokaisesta päivästä pitäis nauttia. Mut en voi sille mittään kun huolestuttaa, vaikka ei oo mitään erityistä syytä miks pitäis olla huolestunut. Ehkä huoli liittyy tähän ikään ja sellasiin ajatuksiin, et tää on mun viimenen tsäänssi näissä asioissa. Ja et jos tää menee mönkään, niin se oli sit siinä..... Mutta hienosti Kampsu kirjoitit että tämä on ainutkertainen matka.
Ainiin, painoo on tullut 8kg kesäkuusta. Arghhh!!!! Kyllä saa taas vaunuja työntää oikein urakalla ens vuonna ja sitä seuraavana et saa painon jossain vaiheessa takaisin alkuperäiseen kilomäärään. Ostettava vissiin jotkut halvat isopyöräiset tuplarattaat, jotta pääsee kunnon lenkille molempien lasten kanssa.
Vesipossu + Masumussu 17+6
Täällä kasassa ja viikkoja 30+ perätilassa tämäkin köllii. Sain ohjeita kääntämiseen kotona makoilua selälleen ja kintut ylös sekä pepun alle tyynyjä. Mahdan ola näky kun täällä makoilen milloin missäkin asennossa.
Painoa on tullut 8kg ja kun lähtöpainoakin on niin ei tarttis enempää tullakaan... muuten todellakin on tekemistä että saan itteni edes johonkin kuntoon. Nyt tuntuu että pyykkikoneen tyhjennyskin vie voimat...puusk
makoilua selälleen ja kintut ylös sekä pepun alle tyynyjä. Mahdan ola näky kun täällä makoilen milloin missäkin asennossa.Painoa on tullut 8kg ja kun lähtöpainoakin on niin ei tarttis enempää tullakaan... muuten todellakin on tekemistä että saan itteni edes johonkin kuntoon. Nyt tuntuu että pyykkikoneen tyhjennyskin vie voimat...puusk
Hei,
Täällä uusi tulokas.... Eräs joka hieman kauhunsekaisin tuntein ei vieläkään voi ymmärtää raskauttaan. Nyt viikkoja 13+ ja ikää 45 v. Ennestään 10 v tyttö, nyt tulossa poika, mikäli kaikki menee hyvin. Täydellinen yllätys! Miten olette jaksaneet tämänikäisenä kaiken vauvarumban? Olen itse hyvässä kunnossa tällä hetkellä, eikä sairauksia yms. Kenelläkään (paitsi miehelle) en ole vielä edes uskaltanut kertoa, kaikki varmaan järkyttyvät. Veraistukea siis kaipaan, hienoa, että tällainen ryhmä on olemassa !
t. MillaMaaria & 13+2 (tai riippuu mistä lasketaan, tuntuu vaihtelevan...)
Täällä uusi tulokas.... Eräs joka hieman kauhunsekaisin tuntein ei vieläkään voi ymmärtää raskauttaan. Nyt viikkoja 13+ ja ikää 45 v. Ennestään 10 v tyttö, nyt tulossa poika, mikäli kaikki menee hyvin. Täydellinen yllätys! Miten olette jaksaneet tämänikäisenä kaiken vauvarumban? Olen itse hyvässä kunnossa tällä hetkellä, eikä sairauksia yms. Kenelläkään (paitsi miehelle) en ole vielä edes uskaltanut kertoa, kaikki varmaan järkyttyvät
. Veraistukea siis kaipaan, hienoa, että tällainen ryhmä on olemassa !t. MillaMaaria & 13+2 (tai riippuu mistä lasketaan, tuntuu vaihtelevan...)