40+ *odottajat*..+ YES, WE CAN!!! ;)

Rakenneultrassa tänään kaikki ok. Oli kiva rauhallinen kätilö, joka selvitti ihan perusteellisesti koko vauvan päästä varpaisiin, sisäelimet, sydämen, raajat ym. mitä kuuluu vauvapakkaukseen. Sanoi, että näyttää olevan kaikki kunnossa. On se tuo tekniikka vaan ihmeellistä! Että sillä voi nähdä kahden ihmisen läpi, ajatelkaa: ensin äidin vatsanpeitteiden ja sitten vauvan sisälle.

Vaikka ihan rauhallinen ja odottavainen olen ollut jo pitkän aikaa, niin kyllä tuo kaiken hyväksi toteama ultra lisäsi rauhallisuutta. Tästä on hyvä jatkaa vatsan kasvatusta.

 

Voi miten mukavaisia uutisia siulla Kaislakerttu =) paljon hyviä vointeja&auringon paistetta loppuraskauteesi!!:heart:

 

tete-a-tete voi miten ihanaisia uutisia siullahin - Paljon nyt jaksamisia&voimia, tuostapa lämpöinen:heart::hug::heart:

 

Ostinpa uusimman Vauva-lehden (ai paha, Kaks plussan kilpailija ). Siinä on kiva juttu 46-vuotiaasta odottajasta, joka on jo saanut terveen vauvan - juttu kirjoitettu odotusaikana. Olivat miehensä kanssa aikanaan käyneet läpi kaikki mahdolliset lapsettomuustutkimukset ja - hoidot - tuloksetta. Olivat adoptoineet pikkuisen pojan Intiasta, koska isä intialaista alkuperää. Sitten yhtäkkiä odottamatta luomuraskaus, jota oli ensin luullut vatsataudiksi.

Lukekaa, jos saatte lehden käsiinne. Oli niin positiivinen juttu, että tulin hyvälle tuulelle.

Toinen juttu oli 30- vuotiaasta pian 7 lapsen yh- äidistä. Pakenin vessaan itkemään, kun luin sen. Vessaan siksi, ettei perhe ala ilkkua herkkyyttäni.

 

Kiitos mur-mur. Tuossa yllä sinulle kannustava juttu.

 

:hug: voi kiitos mur-mur olet uskomattoman positiivinen ja kaikkia tsemppaava...ihanaa että sinunlaisia löytyy :heart: ...

 

Pinkki minä en esikoisesta myöskään joutunut ollenkaan sokerirasitukseen kkoska bmi-indeksi oli rajan alla. Toisesta sitten jouduin koska bmi oli rajan yli ja silloin todettiin rd. Tässä raskaudessa joudun kaksi kertaa sokerirasitukseen koska oli se rd viimeksi ja bmi myös rajan yli.

 

Hienoa Star, että olette kunnossa ja pääsitte kotiin. Olinkin täällä jo huolissani, kun ei poilikäyntisi jälkeen mitään kuulunut. Melkein kyllä arvasin, että ottivat sinut ainakin seurantaan - niin rajuilta kuulostivat supistuksesi. Toivottavasti nyt rauhoittuisivat vielä vähäksi aikaa.

Itselläkin nuo supparit välillä aika napakoita ja pitkiä. Rakastan pitkiä kävelylenkkejä, mutta niiden seurauksena aina supistelee Harmittaa jos tässä nyt joutuu 1½-kuukautta vain matelemaan!!

Tsemppiä kaikille parisuhdeongelmaisille. Itse en tässä tilanteessa varmaan moista kestäisi.

Jadette 32+1

 

Heippa kaikille!!Onko täällä ketään,joka on joutunut menemään hammaslääkäriin raskauden aikana paikkaamaan reikä hampaassa??Miten on,saitteko puudutuksen??Mulla särki hammasta viime yönä ihan vimmatusti,mutta pelkään hammaslääkärikäyntiä,koska mua on porattu poskeen tokalla luokalla ollessani!! :'( Olen kiitollinen kaikista vastauksistanne!!

Miita1969 & Walter 21+0

 

miita kävin hammasssäryn takia hammaslääkärissä ja paikkasivat ja puuduttivat ja kyse alkuraskaudesta. Ultrassa en tosin sen jälkeen ole käynyt mut huomenna on nt-ultra joten sitten nähdään onko kaikki hyvin. Luin jostain että raskauden toinen kolmannes olisi parasta aikaa hoitaa nuo asiat. Tärkeetä on sanoa hammaslääkkärille että on raskaanan niin ottaa sen huomioon.

 

Mä olen menossa viikon päästä paikkauttamaan reikiä , aina ennenkin ovat puuduttaneet, se on vain paikallinen se vaikutus eikä vaikuta vauvaan mitenkään.

 

~*~Heleätä Helatorstaita kaikille&hyviä vointeja!!~*~

 

Samoin sinulle mur-mur =)

 

Nukkuuko joku teistä mahallaan nyt raskausaikana? Itse yritän välttää mutta tänään mulla on jostain syystä ollut kauheet ruuansulatuskivut mahalla (ainakin toivon että ne on vaan ruuansulatusongelmia) ja oon joutunut makaamaan mahallaan ja nyt alkoi huolestuttaa että onko paha vauvalle jos makaa mahansa päällä !!?? .

 

Voi että... olen aivan äimänä miten herkkänahkainen minusta on tullut tämän raskauden myötä. Pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat aivan mahdottoman suurilta ja pahoitan mieleni joka asiasta. Tämä alkaa jo olla rasittavaa vuoristorataa - sekä itselle että kumppanille - joka saa sitten aina kuulla sen kaiken "roskan". Tänään taas kuulin ikäkommenttia ja muuta lievää v...maista tsemppausta. Hitsi miten mieli kääntää kaiken tuollaisen negatiiviseksi tunteeksi ja tulee melkein katumus, että on lähtenyt koko hommaan. Mulle on ainakin tullut tän odotusajan myötä selväksi, ketkä ovat niitä todellisia ystäviä ja ketä jatkossa kartan. Sitä miettii vain, että mikä pistää ihmiset heittämään loukkaavia kommentteja... Onko se ilkeyttä, omaa katkeruutta, kateutta vai mitä? Ja toisaalta, mikä saa toiset suhtautumaan samaan asiaan niin upean kannustavasti ja aidosti välittäen? Olen yrittänyt miettiä asiaa omalta kantilta... eli miten itse suhtautuisin, jos kaveripiirissä joku alkaisi samalla ikää odottaa. En sitten tiedä, olenko vauvahullu, mutta mieleeni ei tulisi missään nimessä loukata odottajia vaan iloita aidosti heidän puolestaan. Tää niin tuntuu jakavan ihmiset kahtia. Kaupungissa tällaista ongelmaa tuskin syntyy, mutta pienillä paikkakunnilla kun kaikki tuntevat toisensa...

 

Ukon kanssa tuli riita sellaisesta asiasta,kun hän päänsärkyisenä vastasi rumasti meidän tytöille kirosanojen kera ja vaan sen takia että lapset pyysivät että saisiko he leipää kun näkivät ukon syövän!!Puolustin tyttöjä,tuli riita ja yhtäkkiä kaikki oli mun syytä koska olen hänen mielestään vajamielinen!! :'( :'( Aloin puolustaa itseäni ja hän heitti sormukset ja läks ulos!!Tuli koht takaisin kiukkuisena ja ilmoitti etten saa pyytää anteeksi,koska hän ei halua kuulla!! :'( Sormukset oli pöydällä joten hänen nukkuessa poimin ne parempaan talteen ja piilotin ne!! :kieh: Oppiikohan tuo sitten läksynsä!! Että tällaista meillä!!

Miita1969 & Walter 21+0

 

Minä kävin hammaslääkärillä,kun viikkoja oli jotain 16+. Ei puuduttanut, vaikka totesi, että 12 viikkoa jo takana. Totesi, että kestätkö ilman. Minä myöntelin.

Mahaallaan en nuku, vaikka yleensä lempiasentoni. Ei kertakaikkiaan pysty. Selälläänkin tulee huono olo, niin että jompi kumpi kylki sitten mahdollinen. Meillä kaksoset nukkuu keskellä, niin että yleensä ns. väärällä kyljellä eli oikella. V'äistelen potkuja. Vasen kylkihän olisi suositeltavin.

Meillä oli tuossa joku viikko sitten miehen kanssa kärhämää, mutta nyt ok. Ei kyllä helppoa, jos ongelmia tässä tilanteessa. On muutenkin niin herkkänä.

Minulla on rakenneultra 24.5. ja maanantaina neuvola. Tiedän 100 %:n varmuudella sukupuolen ja lapsivesipunktioultrassa kaikki näytti kutakuinkin olevan ok, niin ettei erityisesti jännitä. Ainahan tietenkin voi jotain olla. Oppinut olen senkin kantapään kautta ensimmäisen lapsen kanssa.

Minulla vatsa on jo tosi iso. Mielestäni kohta jo isompi kun ed. raskaudessa kaksosilta. No oli se kyllä silloinkin iso. Ja epikriisissä rv 21+6 näkyi lukevan, että olo alkaa jo olla todella tukala. Olen lyhyt ja normaalioloissa hoikka.


Jaksamista kaikille ! Toivottelee Discovery 18+4

P.S.
Lyyra Olitkohan palstoilla samalla nikillä v. 2006 ? Sain silloin pojat.

 

Tänään tuli käytyä ulkonakin, ihana ensimmäinen "kesäpäivä".

Tsemppiä kaikille raskaus ja miesongelmien kanssa painiskeleville :wave: :wave: :wave:

Star-67 ja Nuppu 32+6

 

Iltaa pohjanmaalta :wave:

Minut yllätti tänään täysin jalkojen turpoaminen. Töissä on jo muutaman viikon jalat olleet loppupäivästä todella väsyneet, mutta tänään on kyllä ollut todella hankala olo. Kotiin kun tulin kolmen jälkeen, niin heti sukat pois ja jaloille viilennystä! Täytyy varmaan ostaa tukisukat ja katsella taas uudet työkengät, jotenkin tuntuu että nuo tämänhetkiset ei ole parhaimmat nyt raskausaikana. Ovat olleet muuten kyllä aivan ihanteelliset kengät, Eccot, parhaat mitä minulla on koskaan ollut. Lepuutin kyllä jalkojani päivän mittaan, mutta eipä siitä apua ollut. Taitaa tulla raskas kesä!

Mulla on hammaslääkäri juhannusviikolla, olisi ollut aiemmin mutta siirsin sen ikuisen yskän takia aikaa sinne asti. Otan kyllä puudutuksen, pelkään niin älyttömästi sitä kipua!

Rakenneultra on vasta 14.6., miten ihmeessä sitä jaksaa sinne asti?!?

Toivotaan lisää lämpöisiä päiviä, tänään on kyllä ollut ihana sää =)

T. Unna ja Toivo 16+6

 

miita1969 jaksu halitus täältä:heart::hug::heart:

 

Kiitos mur-mur!!Kovasti tässä yritetään jaksella!!Olin koko illan hiljaa ja annoin ukon olla,mutta sekään ei ollut herran mieliks!! |O Hän on täs pitkin iltaa raivonnut mulle,siin välis kun hän ei puhu mitään...tuijottaa vaan kaukaisuuteen...Nyt taas äsken raivos ja syytteli!!Niin...Hänessähän ei voi olla mitään vikaa...hän ei syyllisty sanomaan loukkaavasti mulle!! |O MIKÄ saa kiltin ihmisen muuttumaan yhtäkkiä TÄYDELLISEKSI PIRUKSI??

Miita1969 & Walter 21+0

 

Elän nyt vähän hiljaiseloa, koska kaikki energiani menee parisuhteen ongelmien hoitamiseen.
Ne ajat on nyt ohi, kun yritin vaan ymmärtää, sietää, maksaa, antaa anteeksi, antaa aikaa, toivoa parempaa.
Asiat on edenneet tosi pitkälle, ja toivon vaan että mies muuttaisi pois, olen jo hakenut perheen sisäistä lähestymiskieltoakin tämän väkivaltaisuuden takia, mutta asiat on ihan kesken ja mies ei vielä tiedä, joten pelossa elän koko ajan.
Mies on luottanut siihen että en kehtaa tehdä mitään, aina vaan siedän.
Nyt teen kaiken mahdollisen, ja tulen hakemaan vauvan yksinhuoltajuutta kun se on ajankohtaista.
En halua tästä nyt enempää jauhaa, tämä on kuin painajaista, tuntuu kuin katselisi omaa elämäänsä jostakin lasin takaa: en minä tätä halunnut, halusin ehjän perheen ja rakkautta ja lapselle kaksi rakastavaa vanhempaa, mutta mies on kerta kaikkiaan pilannut ihan kaiken.
Tänään mulla on rakenneultra, toivotaan että siellä kaikki hyvin, vauvan liikkeet tuntuu jo hyvin, ja toivon kovasti pientä tyttöä koska mies toivoo poikaa, ja vain poika on hänelle tärkeä.

 

Hurjasti tsemppiä kaikille parisuhdeongelmien kanssa painiville :hug: :hug:

Ja onnittelut kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille :heart:

Minä jouduin esikoisen odotuksen aikana sokerirasitukseen, koska mun isällä on kakkostyypin diabetes, eli lähisuvun sairaudetkin vaikuttaa odotukseen Eli kaipa minä joudun nytkin sinne sokerirasitukseen, toivottavasti vaan sitä vois lykätä siihen asti, että tämän pahoinvointi hellittää, ei ole kiva istua siellä labrassa tuntikaupalla syömättä, kun on muutenkin kuvottava olo

Minäkään en ole koskaan nukkunut vatsallani, mutta ennen esikoisen syntymään nukuin useimmiten selälläni. Loppuraskaudessa se oli kuitenkin ihan mahdotonta, kun masu painoi suonia ja tuli tosi paha olo. Ekan raskauden aikana opinkin sitten nukkumaan kyljelläni ja nyt huomaan vieläkin useimmiten nukkuvan just kylkiasennossa.

Minä jouduin esikoista odottaessa käymään hammaslääkärillä, kun raskausviikkoja oli joku 36+ Hammasta ei puudutettu (minä en anna puuduttaa, jos ei ole ihan pakko), mutta lääkärillä on kova työ saada vanha paikka porattua pois, kun minä jouduin vähän väliä nousemaan ylös. Tuli tosi äkkiä paha olo makuuasennossa kun masu painoi, vaikka lääkäri piti tuolin niin ylhäällä kuin mahdollista Eli vanha paikka pois ja väliaikainen paikka tilalle, kunnollinen paikka voitiin laittaa sitten vasta kun vauva oli syntynyt. Eli jos on tarvetta hammaslääkärikäynteihin, niin käykää ihmeessa ajoissa, ettei tarvitse sitten loppuraskaudesta piinata itseään siellä lääkärin tuolissa

Maanantaina on sitten eka neuvola, sitten voikin jo varata ajan np-ultraan

Paha olo jatkuu edelleen, keskiviikkona piti jopa halailla posliinia :headwall: Huh, pikkuhiljaa alkais riittää, mutta luultavasti tätä kestää sinne viikolle 14, kuten esikoisen kohdallakin :kieh:

 

Tsemppiä sinulle vauvatoive10 ja onnea sinulle ultraan!! :hug: Itse oon vähän samassa tilanteessa kun sinäkin!!Täällä ukko raivoaa ja mesoo ja minä vaikenen,kun en jaksa sanoa enään mitään!!Jos tuo lähtee niin sit lähteköön!!Siinä tapauksessa ryhdyn meidän pojan yksinhuoltajaksi!!Tytötkin oon kasvattanut yksinhuoltajana ja kuulemma ihan hyvin ovat kasvatettuja!! =) Ehjän rakastavan perheen minäkin olisin halunnut ja että lapsilla olisi kaksi vanhempaa,mutta pahalta tämä nyt näyttää...Mielummin oon yksin,kun tuollaisen kontrollifriikin huutavan äijän kanssa!! |O Mulla on niin voimat lopussa ja ollut päänsärkyä nyt kaks päivää putkeen...Noh,kyllä tämä tästä tavalla tai toisella!!TSEMPPIÄ teille kaikille muille kans!!Pitäkää lippu korkealla!! =) :hug: :attn: Me ollaan 40V + äitejä ja me kasvatetaan meidän lapset HYVIN!!YES WE CAN!! :flower: B) :hug:

Miita1969 & Walter 21+1

 

Kaikille parisuhde ongelmissa painiville isot :hug: set
On tää sitten sellaista mitä en toivoisi pahimmalle vihamiehelleni, luoja
Mies kävi viime maanantaina meidän PITI tehdä asiat selviksi mutta eihän siitä mitään tullut, alettiin molemmat itkemään. Kumpikaan ei pysty sanomaan sitä viimeistä sanaa.
ja mä tiedän itseni JOS EN olisi raskaana mies olisi jo lähtenyt..Nyt kaikki tunteet niin pinnalla että itken joka asiasta ja se yksin jääminen pelottaa ihan helvetisti.
Sovittiin, että tulee np-ultraan maanantaina mutta enpä usko , että tulee. Eilen soitteli ja kyseli mun vointia jne...ja kun lopettiin sanoi vain että soitellaan.
Eihän me voida kumpikaan jäädä tähän roikkumaan loputtomiin. Tässä siis ollaan naimisissa mutta mies ei ole kotona ja soitellaan..Siis mitä????
Mä olen niin vahva kun en häntä näe mutta kun on siinä mun edessä niin...ei siitä mitään tule..kun mulla on ne tunteet vieläkin ei niitä voi on/off napista pois laittaa.
Tänään lähden kaverin synttäreille ja huomenna toisen kaverin luokse yö kylään ja ehkä lähdetään vähän viihteelle, minä juon limua ja kaveri sidukkaan.
Näkee vähän ihmisiä.

Onnea kaikille hienoista ultrakuulumisista ja vatsakasvatuksesta.
Täällä mennään päivä kerrallaan...

Jannika