Adoptiota harkitsevien/alkutaipaleella olevien oma topic.

Viestiketju alueella 'Adoptio' , aloittaja Johanna72, 28.04.2008.

  1. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ajattelin aloittaa uuden topicin adoptiota harkitseville ja/tai adoptioprosessin alkutaipaleella oleville. Aloitetaanko pienellä esittelyllä?

    Minä olen 36v ja mies 39v. Takana parinkymmenen vuoden yhteinen historia. Lapsesta aloitimme haaveilemaan reilu 3 vuotta sitten. Takana yksi luomu keskenmeno, jonka jälkeen ei mitään. Vuosi sitten aloitimme lapsettomuushoidot TAYSissa. Ensin pari inssiä ja sitten jatkettiin koeputkihedelmöitykseen (icsi). Nyt takana kolme icsiä (2 TAYSissa ja 1 Väestöliitossa), joista ei yhtään plussaa. Ongelmana on ollut, ettei pakkaseen ole saatu vielä kertaakaan mitään. Lisäksi alkiot ovat jakautuneet hitaasti. Myös siittiöissä olisi toivomisen varaa.

    Tammikuussa kävimme adoptioinfon ja ensimmäinen neuvonta saatiin huhtikuun alkuun. Kerroimme, että meillä olisi vielä yksi julkisen hoito jäljellä ja kehottivat käymään sen. Saimme samalla taustatietojen kirjoituskotitehtäviä. Kotitehtävät palautettiin eilen ja viimeisen hoidon punktio oli tänään. Kovasti mieli on kuitenkin jo tuolla adoptiossa. Itse asiassa olemme hyvin innostuneita asiasta. Pitkä odottelu vain hirvittää jo etukäteen.

    Tässä siis meidän historia. Toivottavasti saadaan tänne viriämään vilkas keskustelu, sillä takuulla vertaistuki tulee -ainakin allekirjoittaneelle- tarpeeseen näiden vuosien aikana.

    Terveisin,
    Johanna72
     
    #1
  2. Esse

    Esse Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    03.06.2007
    Viestejä:
    72
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minä myöskanssasi jutustelemaan :) Jääneeköhän taas meidän väliseksi..

    Mutta taustaa siis muille tuntemattomille:
    Pian 27v & 26 v pariskunta, yhdessä 10 vuotta.
    Lapsen haaveilu alkoi helmikuulta 2005, tutkimuksiin keväällä-syksyllä 2006, jolloin löytyi siittiöistä vahva syy lapsettomuuteen. 2 ICSI.tä julkisella takana, joista ekassa tuloksena 1 siirretty alkio, josta km alussa ja tokassa 2 siirrettyä alkiota, joista nega. Kummastakaan ei pakkaseen mitään.

    Tuon toisen epäonnistuneen hoidon jälkeen alkoi vahvat adoptiomietteet ja sillä tiellä ollaan. Tammikuussa käytiin Pelan infotilaisuudessa, maaliskuun alussa palautettiin perhelomake. Kotimaan adoptio meillä siis haaveissa. Soittaessani sos.työntekijällemme sain kuulla, että meidän kannattaa käydä viimeinen hoitomme julkisella ensin ja sitten soitella uudestaan neuvonta-aikaa. Eli hoitoon pääsemme alkusyksystä, mutta edellisten varjossa ei ole yhtään toivoa sen onnistumisen suhteen. Ja neuvonta alkaa hoidon jälkeen..

    Hiljaiseloa siis elellään hyvin pitkälti ja niin näyttää kaikki ado-aiheiset palstatkin tekevän :(
     
    #2
  3. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
  4. Esse

    Esse Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    03.06.2007
    Viestejä:
    72
    Saadut tykkäykset:
    0
    Johanna, heh, taidettiin kirjoittaa yhtäaikaa toisillemme yv:tä :p
     
    #4
  5. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Esse, huomasin saman :LOL:

    Vastasin sinulle. Toivotaan, että saadaan tähän topiciin muitakin keskusteluja, ettei mene meidän kaksinpuheluksi :wave:
     
    #5
  6. kansku

    kansku Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.03.2006
    Viestejä:
    312
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hieno idea koota tällänen ketju! Heti ilmottaudun minäkin. Pian 30v ja 35v pariskunta, yhdessä olemme oltu noin 11 vuotta. Meillä pojat 9, 4, 3-vuotiaat. Maaliskuussa kävimme alkuinfossa ja kirjettä vielä odotellaan, että päästäisi ekaan neuvontaan. Haluaisimme vielä lapsen ja adoptio voisi olla meille yksi vaihtoehto, vaikka meillä ei ole taustalla mitään estettä saada vielä biolapsiakin. Tuntuu, että meidän biolapset ovat nyt tässä.

    Pitkä odotus siis edessä tässä adoptio taipaleella ja kyllä kaikenlainen ajatustenvaihto tässä vuosien varrella on tervetullutta, että toivottavasti saadaan muitakin mukaan!
     
    #6
  7. onneliina

    onneliina Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.08.2007
    Viestejä:
    432
    Saadut tykkäykset:
    0
    Moi, mä voisin kans ilmoittautua. Ollaan kumpikin kohta 25v ja lapsia on yritetty saada ja tehdä. Miehellä onkin jo yksi edellisestä suhteesta. Mitenkähän siihen suhtaudutaan muuten tässä prosessissa? Pitäisi varmaan kysyä joltain kokeneemmalta..
    Tässä juuri helsingin sossulle täyttelen näitä jonoon ilmoittautumispapereita... Jono on ilmeisesti tooosi pitkä. Tiedättekö yhtään tämänhetkisestä tilanteesta? Harkinnassa on jopa johonkin lähikuntaan muuttaminen neuvonnan ajaksi, jos pääsisi edes yhtään nopeammin. Mä itseasiassa soitin ensimmäisen kerran sossuun kun olin 21-vuotias ja silloin sanottiin, että vasta sitten kun on 24 kannattaa tulla jonoon. Ja nyt sitten onkin vuoden jonot. Ärsyttää...
    Sisarusadoptiota ollaan mietitty ja maana ehkä kolumbia, sillä minun toinen äidinkieleni on espanja ja näin siitä olisi myös hyötyä lapsille, jos haluaisivat joskus mennä sinne tutustumaan.
     
    #7
  8. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei Onneliina!

    Tervetuloa joukkoon. Tampereella meni papereiden jättämisestä kuukausi, kun tuli PeLalta lappu, että voitte tilata ensimmäisen neuvonnan kuukauden päähän. Eli kaiken kaikkiaan kahden kuukauden päästä istuttiin jo ensimmäisessä neuvonnassa. Sieltä saimme mukaamme kirjoitustehtäviä, joiden palautuksen jälkeen voi varata seuraavan neuvonnan. Lähetimme nuo paperit vajaa viikko sitten, mutta vielä ei ole kuulunut vastausta.

    Maavalintanne kuulostaa mukavalta ja myös erittäin järkevältä kaksikielisyytesi vuoksi. Kolumbia olisi ollut meitäkin kiinnostava maa, mutta olemme jo liian vanhoja heidän ikäkriteeriinsä. Myös kotimaan adoptioon olemme liian myöhään liikkeellä. Meillä on ajatuksissa Thaimaa. Neuvonnassa sanoivat, että maavalinnat vaihtelevat neuvontaprosessin kuluessa. Saas nähdä käykö meille näin.

    Kerrohan sitten miten tuon jonon kanssa kävi.
     
    #8
  9. Heksamiina

    Heksamiina Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    13.09.2006
    Viestejä:
    284
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei! Taidan liittyä keskusteluun mukaan. Minä olen 30v. ja mies 29v. ja Pirkanmaalla asustellaan. Ollaan vielä toistaiseksi Väestöliitossa hoidoissa, mutta näyttää siltä, että hoidot lopetellaan pian tuloksettomina. Vika on minussa ja munasarjoissani, jotka eivät herättely-yrityksistä huolimatta ole suostuneet virkoamaan eloon. Miehellä on kaikki kunnossa.
    Hoitoja (pistoshoitoja) jatketaan siis vielä jonkin aikaa, mutta lääkäri ei ole kovin toiveikas onnistumisen suhteen. Olen siis jo kääntänyt aika lailla ajatuksiani adoption puoleen. Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä paremmalta ajatus tuntuu... Mies ei mitenkään vastusta adoptiota, mutta hänellä varmaan on asiassa enemmän sulattelemista. Uskon, että hän vielä elättelee toivoa yhteisestä biologisesta lapsesta. Olemme kuitenkin puhuneet adoptiosta paljon, ja mieskin on siihen valmis, mikäli hoidot nyt sitten lopetellaan.
    Kysyinkin tätä jo tuolla toisessa ketjussa, mutta neuvokaas te viisaammat, miten tämä prosessi laitetaan alulle? Oon ymmärtänyt, että pitäisi ottaa yhteys oman kunnan sossuun? Toivoisin, että voisin välttyä tältä, koska olen itsekin sosiaalialalla ja oman kunnan sossut ovat työkavereitani... Kokisin työkaverille asiasta puhumisen hankalaksi. Voikohan tällaisessa tilanteessa ottaa suoraan yhteyden Pelaan, vai mitenkä kannattaisi toimia?
     
    #9
  10. kansku

    kansku Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.03.2006
    Viestejä:
    312
    Saadut tykkäykset:
    0
    Todennäköisesti Pela antaa adoptioneuvontaa teille,tai tulisi antamaan, riippuu tietty ostaako kuntannepalvelun Pelalta, mutta aika moni ostaa, itsekkin pirkanmaalla asuvana...eli jos tiedät kuntanne ostavan palvelun Pelalta niin sitten suoraan soitto sinne ja ajanvaraus alkuinfoon.
     
    #10
  11. Esse

    Esse Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    03.06.2007
    Viestejä:
    72
    Saadut tykkäykset:
    0
    Heksamiina:
    Mutta tosiaan, JOS kuntanne tarjoaa neuvonnan sossussa, niin se on sieltä otettava. Jos siinä tapauksessa tahtoo kuitenkin mennä pelan antamaan neuvontaan, joutuu sen maksamaan itse. Hinnan voin tarkistaa papereistani, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..

    Onnea suurelle päätökselle ja joutuisaa prosessia teille!
     
    #11
  12. onneliina

    onneliina Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.08.2007
    Viestejä:
    432
    Saadut tykkäykset:
    0
    Esse, mulle sanottiin Pelalta, että ei voi maksaa itse, vaikka haluaisi. Mistä olet kuullut moista?
    Me ollaan nyt laitettu jonopaperit helsingin sossuun ja jono on ilmeisesti tosi pitkä. Ois ihana päästä edes vähän nopeammin alkuun. Mitähän täs vois tehdä?

    Ollaan siis 25-vuotiaita ja lapsettomuushoitoja takana jo yli vuoden ajan. Nyt on tehty ihana, helpottava päätös adoptiosta. Tutuillekin on kerrottu. Alkaa vähän helpottamaan... Olen niin onnellinen ja yllättynyt siitä, että mies olikin ihan hyvällä mielin myös lähdössä tähän prosessin. Kolumbiasta haluaisimme adoptoida sisarukset.

    Prosessi kyllä pelottaa ihan hirmu paljon. Se etenkin, että joutuu muiden arvioitavaksi ja toisten armoille adoptiolupien yms muiden virallisten asioiden tiimoilta.
     
    #12
  13. Esse

    Esse Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    03.06.2007
    Viestejä:
    72
    Saadut tykkäykset:
    0
    onneliina: Alkuinfossa tammikuussa mainittiin sellaista ja hinta on papereiden mukaan 1540? v. 2008. Mutta voi tietysti olla, että olen ymmärtänyt väärin..
     
    #13
  14. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Heksamiina Tamperelaisille neuvonnan tekee PeLa. Homma potkaistaan käyntiin aloitusinfolla, johon on ilmoittauduttava etukäteen. Hakulomakkeita saa tuolta infotilaisuudesta. Jos haluat kysellä jotain tarkemmin, niin laita yv:tä.
     
    #14
  15. onneliina

    onneliina Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.08.2007
    Viestejä:
    432
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitti vastauksista!
    Musta tuntuu, että helsingissä ei voi Pelalta ostaa omallakaan rahalla. Vuoden jono tuntuu ihan kohtuuttomalta. No ei auta itku. Onkohan ketään muita helsingin jonolaisia palstalla?
     
    #15
  16. Reseda

    Reseda Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    26.10.2007
    Viestejä:
    101
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei olla enää jonossa neuvontaan vaan jo neuvonnassa Helsingissä. Vuosi aika tasan tarkkaan jonotettiin ja viime syksynä neuvontaan päästiin. Soitin minäkin Pelalle jonotusaikaan ja kysyin voisiko neuvontaan päästä sitä kautta. Aika tyrmistyneen oloinen vastaus tuli, että ei voi ostaa neuvontaa. Tunsin itseni todella typeräksi, kun mieleeni oli tullut kysyä moista. Te olette Onneliina nuoria, joten teillä on reilusti aikaa. Ja lopulta ainakin meille jonotusaikakin on ollut ihan hyödyllistä aikaa pohdiskella adoptiota ja lueskella aiheeseen liittyviä kirjoja ja juttuja yms.
    Oletteko miettineet mistä adoptoitte?
     
    #16
  17. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Huh, vuoden jonotus kuulostaa kyllä todella hurjalta. Onpa onnia asua täällä "maalla". Me saatiin juuri varattua toinen neuvonta kesäkuun alkuun.
     
    #17
  18. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Reseda, Missä vaiheessa prosessia te olette menossa? Kuinka pitkät ajat on olleet neuvontojen välissä? Entä oletteko saaneet muita kotitehtäviä kuin taustatietojen kirjoitukset? Entä joko olette tehneet maavalinnan?
     
    #18
  19. onneliina

    onneliina Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.08.2007
    Viestejä:
    432
    Saadut tykkäykset:
    0
    Reseda, joo, ollaan nuoria, mutta ollaan jo pitkään yritettykin lasta. Miten Reseda suhtauduit asiaan silloin kun sait tietää että vuoden jono on tiedossa? Mä tulin just lapsettomuusklinikalta ja verestä löytyy vasta-aineita. Eli pitäisi syödä kortisonia hoidon aikana. Taitaa olla hoidot loppu. Olen puoliksi espanjalainen ja ajattelin, että Kolumbia kuuluu samaan espanjankieliseen kulttuuripiiriin, niin se sopisi meille. Olisi helppo hoitaa käytännönasioita, ehkä. Ja sitten voisi mennä lasten kanssa käymään siellä, jos heitä kiinnostaa, ja itsestäkin olisi jotain apua kun osaisi kieltäkin.

    Ihana, että sitä alkaa jo ajatella noin. Että lasten kanssa. Tekee hyvää kuvitella jotain kaunista ja palkitsevaa tän odotuksen aikana.

    Mutta en aio kyllä vuotta neuvontaan pääsyä odotella. Vaan sit kyllä muutan maalle! Muutenkin se olisi aika ihana veto..

    Kiva et täällä saa vähän keskusteluakin jo aikaiseksi, aika hiljaista muuten! Verrattuna tohon tutuksi tulleeseen lapsettomuuskeskusteluun siis.
     
    #19
  20. kansku

    kansku Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.03.2006
    Viestejä:
    312
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ymmärrän hyvin, että vuoden jono on turhauttavaa. Mutta aika lähelle vuotta voisi mennä myös neuvonnan aloitus Helsingin lähikunnissakin. Jos lisää siihen asunnon etsimiset , muuttamiset ym. Tiedätkö hoitaako helsingin sosiaalitoimisto myös lähikuntiensä adoptioneuvonnan, kun jonot ovat nuin pitkät? Vai ostopalveluna?
     
    #20
  21. onneliina

    onneliina Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.08.2007
    Viestejä:
    432
    Saadut tykkäykset:
    0
    Lähikunnat hoitaa siis tuo Pela.
    Kämppä olis tiedossa.. Hmm. Silti tuntuu vähän kurjalta kepluttelulta. Eilen tuli muuten spostina ilmoitus että ollaan sossun jonossa. Tai siis että vuoden päästä voi kysellä, missä vaiheessa jono on. Ihan jännä kuitenkin, että nyt jo tapahtuu jotain vähän virallista..
     
    #21
  22. Reseda

    Reseda Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    26.10.2007
    Viestejä:
    101
    Saadut tykkäykset:
    0
    Johanna72
    Meillä on ymmärtääkseni vielä 2 kertaa jäljellä, joista toinen on kotikäynti.
    Suurin piirtein kuukauden välein ollaan käyty neuvonnassa. Tapaaminen on tosin siirtynyt pari kertaa työreissujen takia.
    Suurin kotitehtävä oli se taustatietojen kirjoittaminen ja sitä onkin sitten tavallaan käyty aina läpi neuvontakerroilla. Siinähän piti kirjoitella eri aiheista: omasta lapsuudesta, työstä, harrastuksista, ystävyys- ja sukulaissuhteista sekä tulevan adoptiolapsen kasvatuksesta. Ainakin noista. Yhdellä kerralla saatiin adoptiolasten sairauksista lista ja siinä piti rastitella sairauksia mitä on valmis hyväksymään lapsella ja myös lapsen biovanhemmilla (jos on siis asia tiedossa). Se oli tosi vaikea tehtävä. Tuntui kamalalta laittaa rasti ruutuun. Neuvonnassa käytiin sitä listaa sitten läpi. Ollaan saatu myös vinkkejä kirjoista, mitä voisi lukea ja erilaista tapahtumista.
    ...Ei olla maata valittu. Vaikeaa. Meillä ikä tekee siihen rajoitusia, mistä voi adoptoida.

    Oletteko muuten kertoneet lähisuvulle ja ystäville suunnitelmistanne?
    Me ollaan vasta nyt viime aikoina sukulaisille. Ystäville kyllä on kerrottu myös ja taisi ola ennen sukua.
     
    #22
  23. Reseda

    Reseda Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    26.10.2007
    Viestejä:
    101
    Saadut tykkäykset:
    0
    Onneliina
    No melkeinpä mekin mietittiin muuttoa muualle ja maalle, ei nyt ehkä ihan vakavissaan ihan adoption takia, mutta muutenkin... Ei kyllä tuntunut mitenkään reilulta se vuoden jono...Soittelin eripuolille, kuten pelalle ja kyselin siitä palvelun ostosta ja tuli ahdistelua sosiaalitoimistoakin kyselyillä, josko jotain muutosta olisi jonossa tapahtunut. Maallemuuttojuttua ollaan kyllä nyt taas muutenkin mietitty. Nyt se onkin vähän vaikeampaa, koska en tiedä voisiko neuvontaa jatkaa Helsingissä muuton jälkeen (ja tuskin on helppoa kesken kaiken jatkaa uusien yhteystahojenkaan kanssa) ja jos muuttaa sen jälkeen kun on tehty "selvitys" ja hakemus lautakuntaan olen ymmärtänyt, että tarvii tehdä lisäselvityksiä muutuneesta tilanteesta ja ne varmasti venyttää taas koko hommaa. Ja jos ja kun meillä ihan oikeasti on lapsi kotona, niin ihan alkuun muuttamista ei suositella, kun adoptiolapsilla on muutenkin ollut kovasti muutoksia pienen elämänsä alkutaipaleella.
    Eli ehkä voisi ollakin ihan fiksua muuttaa ennen neuvontaa, jos siis ihan oikeasti haluaa muuttaa jostain syystä.
    Juu totta kiva kuulla jotain sossusta., vaikka lyhyt sähköpostiviesti. Muistan myös, että oli ihanaa kuulla että meidät on hyväksytty jonoon!!!! Hassua.
    " Odotusaikana" lueskelin ja lueskelen yhä netistä adoptio-odottajien ja jo adoptoineiden nettipäiväkirjoja. Tekee asiasta jotenkin paljon konkreettisemman ja kiva lueskella että on muitakin samoja juttuja läpikäyviä ihmisiä. Ja mikä hienointa on kiva huomata että adoptioita ihan oikeasti tapahtuu ja toteutuu koko ajan!!!
     
    #23
  24. sisupussi72

    sisupussi72 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.05.2008
    Viestejä:
    15
    Saadut tykkäykset:
    0
    Heippa vaan kaikille!
    Liittyisin myös mukaan keskusteluun.
    Olen 36 v, mies 37 v., yhdessä ollaan oltu n. 15 vuotta, ja lasta yritetty 3 vuotta, joista viimeisin vuosi vierähtänyt hoidoissa.
    On läpikäyty 5 ivf-hoitoa vuoden aikana, joista yksi keskenmeno tuloksena loppuvuodesta, elikkä aikamoinen hormonirääkki ollut.. :headwall:
    ..ja melkoista henkistä kärsimystä myöskin..
    Nyt ei hoitoja enään jakseta, vaan ollaan suunnattu ajatukset adoptio-polulle.
    Käytiin maaliskuussa info-tilaisuudessa, ja tällä viikolla tuli pelalta kirje, että voidaan varata aikaa ekaan neuvontaan parin viikon päästä. Olisi ihanaa, jos päästäisiin neuvontaan jo ennen kesää, mutta olen myös henkisesti varautunut siihen, että menee syksyyn.
    Kiva vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.
    Palstailin tällä palstalla reilu vuosi sitten nimimerkillä Sisupussi, mutta sitten siirryin toiselle keskustelupalstalle, jossa olin melko aktiivisena hoitojen ajan..ja sainkin paljon vertaistukea.
    Siellä ei kuitenkaan ole adoptio-aiheista keskustelua meneillään, joten sitten löysin tänne taas.. :heart:
     
    #24
  25. Johanna72

    Johanna72 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    406
    Saadut tykkäykset:
    0
    Reseda Meillä on sama tilanne, että ikä (miehen) tekee rajoituksia maavalintaan. Kaukoitä on ollut jo pitkään lähellä meidän sydämiä, joten sinne oltaisiin ehkä joka tapauksessa kallistuttu.

    Muutama läheinen ystävä on tiennyt vuoden verran meidän lapsettomuusongelmasta. Viime vuoden lopulla päädyimme kertomaan asiasta avoimesti, joten nyt tietää lähisuku ja lähes kaikki ystävät. On ollut mukavaa, kun ei tarvitse enää salailla asioita.

    Tarkentaisitko vielä, että kuinka monta neuvontakäyntiä prosessi pitää sisällään? Kerroit, että pari on vielä jäljellä, mutta montako on takana? Miten olet kokenut neuvontaprosessin? Onko ollut tunteiden myllerrystä?

    Sisupussi72 Tervetuloa tälle palstalle. Taidankin muistaa sinut tuolta toiselta palstalta lapsettomuuspuolelta. Itsekin kirjoittelin sinne icsien alkuvaiheessa. Meillä tuntuu oleva aika samanlainen historia (sama ikä, pitkä parisuhde, yritystä 3v, hoitoja 1v, yksi km, monta koeputkihoitoa takana). Meillä on juuri viimeinen (4.) icsi lopuillaan. Adoptiopäätös kypsyi jo kolmannen hoidon jälkeen, sillä hoidot tuntuivat menevän joka kerta aina vain huonommin.

    Satutteko olemaan Pirkanmaalta? Ajattelin vaan, kun PeLan systeemi (aikataulu ja "jono" ) tuntuu aivan samalta kuin meidän aloittaessa prosessia tammikuussa.
     
    #25
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti