Adoptiota harkitsevien/alkutaipaleella olevien oma topic.

Venäjällä on tosiaan ollut näitä lapsitiedon pois ottamisia, olen hyvin läheltä seurannut tällaistakin tilannetta. Ehkä tuossa pienen pienenä lohdutuksena on se, että lapsesta ei saa valokuvaa, pelkästään lääkärin paperit. Lapsesta ei siis ole kovinkaan tarkkaa mielikuvaa kun ei ole kuvaakaan.

Lapsi nähdään ekan kerran sitten katsomismatkalla, ja jos lapsen hyväksyy, lapsiesitys lukitaan. Eli hyväksytyn katsomismatkan jälkeen lasta ei enää tarjota kotimaan adoptoijille. Pois vedetyt esitykset johtuvat tietääkseni usein myös siitä, että lapselle löytyykin biologisia sukulaisia jotka estävät adoption. Ei kai nämä ihan jokapäiväisiä ole, mutta mahdollisia kyllä.

Venäjällä ainakin terveehköt lapset vapautuva kansainväliseen adoptioon kun kaksi venäläistä perhettä on käynyt katsomassa lasta eikä ole hyväksynyt lapsiesitystä. Eli ajatus siitä että lapselle on liian rankkaa jos käydään katsomassa on jo toteutunut lapsen kohdalla, valitettavasti

Toki lääkärintarkistukset ja oikeus ovat Venäjällä raskaita, epävarmuutta täytyy sietää hyvin. Toisaalta taas sitten kun lapsen lopulta lastenkodilta hakee, hän on jo tuttu, kuukausia aikaisemmin ensimmäisen kerran tavattu =)

 

Olisi liian rankkaa sekä itselle että varsinkin lapsille, jos käytäisiin katsomassa pikkusisarusta ja sitten sanottaisiinkin, ettei se meille tulekaan.

Huomasinkin vasta nyt että puhuit pikkusisaruksista. Katsomismatkalle menevät vain vanhemmat, sisaruksia ei yleensä oteta mukaan lainkaan. Tämä lähinnä siitä syystä että katsomismatkalla hoidetaan paljon byrokratiaa, istutaan autossa, toimistoissa.

Erityistarpeista vielä. Omassa tuttavapiirissäni noin puolet Venäjältä tulleista lapsista on selkeästi erityistarpeisia, loput sitten taas ihan terveitä, ainakin näin maallikon silmin. Pelan tiedotteessa luki muistaakseni että viime vuonna Pietarista tuli 23 lasta joilla noin kolmasosalla oli hepatiitti. Nyt ei pelan sivuille pääse niin en voi tarkistaa.

 

Riittävän rankkaa olisi meidän muksuille jo sekin, että kuulisivat, että sisarus on tulossa ja sitten homma peruttaisiin. Suojelen mieluummin itseäni ja lapsiani moiselta pettymykseltä ja valitsen jonkin toisen kohdemaan. Erityistarpeet minua eivät pelota, ollaan hyväksymässä niitä aika paljon. Pitkään Venäjää harkitsimme, mutta lopulta päädyimme siihen, ettei se meille sovi.

 

Jos joku kaipaa Venäjä kokemuksia eikä oikein tiedä mistä niitä kuulisi, niin mulle voi kyllä laittaa yksityisviestiä.

Mukavaa kesän odotusta ja tsemppiä kaikille odottajille!

 

Äitienpäivä vetää aina vähän haikeaksi :'( Ajatus siitä, että joku kömpisi viereen äitienpäiväaamuna korttien ja epämääräisen kakun kanssa saa mielen haikeaksi. Mitä sitä jääkään paitsi.
Lueskeleeko tätä palstaa kukaan Intia-perhe, jolla olisi jo lapsi kotona? Kokemuksia haluaisin kuulla. Ovatko kaikki Intiasta tulevat lapset poikia? SN-lapsia? Miten pitkät prosessit. Muutenkin tuo SN kiinnostaa. Laittaakaa vaikka yksäriä ne, joilla kotona jo SN-lapsi ja kertokaa kokemuksianne.

 

Ovatko kaikki Intiasta tulevat lapset poikia? SN-lapsia?

Kaikki Intiasta tulevat lapset ovat Sn-lapsia. Interpedian sivuilta kurkkasin, niin viime vuonna on tullut sieltä 6 tyttöä, ja yksi poika. Edellisenä vuonna vain kaksi tyttöä.
Tyttölapsiahan siellä käsittääkseni pääasiassa taidetaan hylätä.

 

Kiitos Lumi10 vastauksesta. Toivoisin SN-lapsen saaneita kertomaan omasta arjestaan, jos vain mahdollista.

 

Täälläkin kyllä kuullaan mielellään SN-kertomuksia ja myös Intian tarinoita . Oman käsitykseni mukaan tosiaan noi Intian esitykset ovat pääsääntöisesti tyttöjä.

IkuinenHaaveilija, olethan jo katsonut Palnan Tyttäret?

:attn: Trallallaa, tsekkaapa jälleen yksärit

 

Täälläkin kyllä kuullaan mielellään SN-kertomuksia ja myös Intian tarinoita . Oman käsitykseni mukaan tosiaan noi Intian esitykset ovat pääsääntöisesti tyttöjä.

IkuinenHaaveilija, olethan jo katsonut Palnan Tyttäret?

Tuo on kiva tieto. Olisi pikkuinen nappisilmäinen tyttö kyllä ihana.

Siis mikä Palnan Tyttäret?

 

Palnan tyttäret elokuvasta:

PALNAN TYTTÄRET
69 min | 2007 | K3

ohjaus: Kiti Luostarinen
tuotanto: Kiti Luostarinen Production ky


Elokuva muistista, identiteetistä ja rakkauden mullistavasta voimasta.

"Äiti, sinun pitää syödä paljon suklaata, että sinusta tulee samanvärinen kuin minä, kauniin ruskea."

Yksivuotias Devi oli löydetty Delhin rautatieasemalta pahasti nälkiintyneenä. Poliisi vei hänet Palnan lastenkotiin, jossa Devi eli vuoden. "Sitten tuli kaksi valkonaamaista minun kanssa leikkimään ja kolmen päivän kuluttua aloin hoksaamaan, että nämä alkaa sillai olemaan mun isä ja äiti." Kun Devi oppi puhumaan, hän halusi usein puhua ammasta, ensimmäisestä äidistään. "Amma-äiti oli sairas eikä kyennyt pitämään minusta huolta. Mutta hän oli ottanut mua syliin."

Elokuvan aikana kuusivuotias Devi tekee matkan omaan menneisyyteensä, kun hänen perheensä adoptoi Palnan lastenkodista toisen tyttären, pikkusiskon Deville. "Palnan lastenkoti on ollut myös mun koti. En mä oo tullu mistään kaupasta."


Elokuvaa saa tilattua ainakin Interpediasta, ja Adoptioperheet ry:stä.

Elokuvaa voi kyllä suositella; on aivan ihanasti tehty elokuva :heart:

 

Onpas täällä hiljaista. Kaikki ilmeisesti vain nauttivat kauniista päivistä, eivätkä käy netissä ollenkaan.

Meillä on nyt neuvonta ohi ja odottelemme, että paperi saavat tehtyä kaikki kierroksensa ja pääsemme lautakunnan jonoon. Saa nähdä, milloin sinne selviämme ja miten pitkä jonotusaika siinä vaiheessa on. Onneksi näin kesällä on helppo odottaa!

 

Joo, hiljaista on. Itse käyn kylllä ahkerasti lukemassa, mutta kun ei ole oikein mitään tapahtunut niin ei osaa oikein mitään kirjoitellakaan. Mutta kirjataan nyt tämän hetken kuulumisia
Meillä lähti siis paperit Filippiineille huhtikuun lopulla ja odottelemme nyt esihyväksyntää. Sen saamisen on yleisesti kulunut pari kuukautta, mutta Pelalta sanottiin, että nyt voi mennä kolmekin. Eli taas odotellaan , tullut jo tutuksi tässä prosessin eri vaiheissa.

Oma mieli alkaa pikkuhiljaa muokkautua ajatukseen, että meillä saattaa ihan oikeasti olla parin vuoden kuluttua pieni leikki-ikäinen. Onhan siihen uskottu tietysti alusta asti, mutta nyt se on jotenkin uponnut kovalevylle. Pitkät piuhat? Julkisilla paikoilla liikkuessa silmiin osuu kaikki mahdolliset adoptiolapset ja isännän kanssa tökimme huomaamattomasti toisiamme "huomasitko?". Kovasti tekisi jo mieli ostella pikkuhiljaa jotain valmiiksi, mutta sitten se pieni punainen sarvipää nostaa päätään, että " mitä, jos prosessi jostain syystä kuitenkin keskeytyy?". Parasta vaan siis yrittää hillitä, tässä on vielä reilusti aikaa ostella ihan kaikki tarpeellinen ja tarpeeton Adoptio on kuitenkin ihan päivittäin mielessä. Maakohtaisella suljetulla palstalla tulee käytyä ahkerasti ja silloin tällöin vaihdellaan kuulumisia muiden samassa vaiheessa olevien kanssa, joihin on ollut ilo tutustua tässä matkan varrella. Joku saattoi itsensä tunnistaakin B), pidetäänhän yhteyttä. Kaikin puolin positiivisella mielellä tällä hetkellä ollaan. Kesä tulossa ja ajatukset ehkä hetken muualla.

Mitäs tuumatte, jos tehtäisiin jokaisen osalta pieni tilannepäivitys?
Jos jokainen kirjoittaisi pari riviä omasta tämän hetken tilanteestaan ja ajatuksistaan ja päivittäisi samalla adoptiolistan vuosilukuineen(päivitä aina viimeisin, että kaikkien muiden tiedot pysyy ajan tasalla!!)? Katselin tuota adoptiolistaa, ja tuntuu, että siinä on useita nimiä, joista ei ole kuulunut aikoihin, onkohan prosesseja keskeytynyt? Jos kesän lopulla vaikka sitten "siistittäisiin" listaa, jos ei ole käynyt ilmoittautumassa? Otsikoksi voisi laittaa päivitys, niin on helpompi poimia myöhemmin. Saataisiin samalla lätkäisyllä vähän elämää palstalle.

Sattui silmiin uutinen, jossa varsinkin nuo ihmisten antamat kommentit kuohahdutti:kieh:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/05/1127407

 

Moi,
Hyvä idea Onnia, meidän osalta tilanne on se että 4 neuvontakertaa on takana ja seuraavaksi odotellaan kotikäyntiä sitten joskus loppukesästä. En tiedä kuinka pitkään neuvonta jatkuu vielä sen jälkeen, toivottavasti ei kauaa... Olen itse kuitenkin ihan rauhallisin mielin, prosessi etenee ja nyt kesällä ei varmaan tule näitä asioita mietiskeltyä niin aktiivisesti kun on kaikenlaista muuta puuhaa
Milloinkahan muuten ensimmäinen Kiinan sn-lapsiesitys saadaa Suomeen? Uusi lista oli kaiketi tullut eilen!

 

Meidän tilanne on se että me ollaan juostu edestakaisin poliisin, maistraatin ja jopa rajavartion ja pelan välillä hakemassa/viemässä papereita jossa selitetään miten Irlantilainen voi asua Suomessa... Mutta nyt ne näyttää olevan kunnossa, toivottavasti... Joten me odotellaan, kuten aina...

 

Heip!

Tässä kuussa tuli 2 vuotta täyteen siitä, kun ilmottauduttiin alkuinfoon. Kolmas neuvontakerta oli huhtikuussa ja nyt odotellaan elokuun alkua, jolloin on kotikäynti. Hitaasti aika tuntuu menevän, mut onneks on kesä edessä, kesähän tunnetusti menee aina supernopeesti.
Ulkomaan adoptio ja E-A ois haaveena .

 

Heippa vaan kaikille!

Meillä oli tällä viikolla 3. neuvontakerta ja haaveissa olisi saada kotiselvitys valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Maavaihtoehtoja kovasti mietimme juuri nyt ja Intia ja Thaimaa ovat kyllä aika kärkisijoilla. Mutta katsotaan mihin sitten päädymmekään loppuvuonna. Pitänee käydä myös tuonne listaan lisäämässä tietomme kun emme siellä vielä ole.

Mukavaa kesän odotusta kaikille!

 

Meillä olisi parin viikon päästä 3 neuvonta ja 2 sivua olisi kysymyksiä vailla vastauksia...melkoisen kinkkisiä kysymyksiä kyselevät...tai siis vaikeaa tuottaa peperille vastauksia omista tunteistaan.
jospa noi koitehtävät saisi viikonloppuna kirjoitettua ylös kun niitä on nyt päässä jo mietitty.

Aurinkoista kesää kaikille!

 

Meillä on paperit Etelä-Afrikassa, kolmatta vuotta nyt odotetaan.

Oikeastaan meille voi tulla lapsitieto milloin vaan, mutta erityisen toiveikas en vielä ole. Mutta jos ensi vuonna vielä kirjoittelen täällä, että edelleen odotetaan, niin sitten alkaa varmasti olla tositosi epätoivoiset fiilikset. Olen nyt asennoitunut, että vuoden sisällä lapsi tulee!! :heart:

 

Sorry, ei liity adoptioon kyllä mitenkään, mutta osuin tällaiselle sivustolle ja tulin vaan niin hyvälle tuulelle näitä katsellessani

 

Mitä kaikkia papereita tarvitsee hankkia missäkin vaiheessa? Lähinnä kiinnostaisi ne vaiheet, kun paperit lähtee lautakuntaan ja sitten kun ne lähtee kohdemaahan.

 

Lautakuntaan ei tarvitse muistaakseni itse muuta kuin täyttää lupa-anomus (yksi paperilappunen) ja hankkia virkatodistukset. Rikosrekisteriotteet pitää olla yleensä viimeiselle neuvontakerralle.

Kohdemaahan sitten vaaditaankin jo kaikenlaista ja nämä paperit vaihtelevat kohdemaittain. Aika vakiot ovat ilmeisesti rikosrekisteriotteet, virkatodistukset, parin kaverin suosituskirjeet, lääkärintodistukset, oma kirje, valokuvia, työnantajan todistus työpaikasta ja palkasta. Nämä nyt ensimmäisenä tulevat mieleen, joku muu voi täydentää.

 

Morjens! Mä päivitin adoptiolistan meidän kohdalta. Tänään oli siis kotikäynti eli viides ja viimeinen neuvonta. Menemme syksyllä vielä Pelan ryhmäneuvontaan.

Mukavaa kesää kaikille!

 

Hei

Nevonnassa ollaan ja 2 käyntiä jäljellä. Kotiselvitys valmistunee syksyllä/talvella
Meillä on jo yksi lapsi ja sisarusta hänelle toivotaan.

 

Meillä on paperit matkalla kohti Etelä-Afrikkaa! Prosessia on tässä vaiheessa takana 2,5 vuotta ja nyt odotuksen osalta pitää varautua 1,5 - 2 vuoden odotukseen, viime vuonna keskiarvo taisi olla vähän yli vuoden, mutta toisaalta on sieltä tullut lapsitietoja kolmenkin kuukauden odotuksen jälkeen, joten odottavissa ja vähän hämmentyneissä fiiliksissä tässä ollaan.

 

Piisami! Kivaa kun saitte aloittaa sen aivan oikean odotuksen!! Nyt vain toivotaan nopeita lapsitietoja ja paljon lapsia Etelä-Afrikasta heti jalkapallokisojen jälkeen!