Nett@, tervetuloa palstalle! Tosi kurjaa, että olet sairastanut, raskaita aikoja teillä varmasti ollut.
Adoptio syövän jälkeen on varmasti mahdollista, mutta kovin kivinen tie se voi olla. Onneksi olette vielä nuoria, ikä ei tule pitkään aikaan tässä asiassa vastaan. En usko että pääsette aloittamaan vielä adoptioneuvontaa, edes vuodenkaan päästä. Syöpähoitojen loppumisesta pitäisi olla kulunut riittävästi aikaa. Osa tämänhetkisistä kontaktimaista on tosiaan aika ehdottomia sairastetun syövän osalta, mutta esimerkiksi tuo ellinooran mainitsema etelä-afrikka voisi ehkä tulla kyseeseen. Sielläkin on hakijaehdoissa muotoiltu, että syöpähoitojen loppumisesta tulee olla kulunut vähintään viisi vuotta. Etelä-Afrikkaa ajatellen voisi ehkä aloittaa neuvonnan neljän vuoden kohdalla viimeisestä hoitojaksosta...?
Sijaisvanhemmuushan on myös hyvä tapa saada lapsia, sitä teidän ehkä kannattaisi jossain vaiheessa harkita. Sijaisperheistä on pulaa ja todennäköisesti hakijavaatimukset ovat vähemmän tiukkoja kuin adotiovanhemmuudelle. Toki hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa pitäisi sijaisvanhempienkin olla. Olisikohan teille esimerkiksi mahdollista mennä PRIDE- valmennukseen. Sama kurssi kun toimii hyvin myös adoptiovanhempien valmennuksessa, joten ei menisi hukkaan vaikka ette sitten sijaisvanhemmuuden tielle lopulta lähtisikään.
Sellaisen neuvon haluaisin antaa, että omaa elämää ei kannata laittaa jäihin ja odotella vain ajan kulumista (vaikka tuota viittä vuotta adoptiota varten). Vuodet ovat liian arvokkaita ja adoptiokenttä muuttuu koko ajan. Voi olla että jotain uusia teille sopivia maita aukeaa, mutta on myös mahdollista että nykyiset vain entisestään tiukentavat hakijaehtoja. Toivottavasti löydätte lapsiodotuksen lisäksi paljon muutakin sisältöä elämään. Toivottelen voimia ja jaksamista!
.