~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~
- Viestiketjun aloittaja sydänsuvenyö
- Ensimmäinen viesti
Täällä taas ollaan tapeltu...mun pettymys purkautuu just niin fiksusti, että itken ja oon täys paskiainen...tuosta kaikesta nyt sitten vielä parempi mieli 
Odotan nyt keskiviikkoon ku soitan polille ja kerron tilanteen. Eilen päivällä sain täysin tasavahvat viivat pc:n liuskaan. Siitä hyvä mieli ja päätin, etten enää testaa. Mies kuitenkin toi eilen illalla pari liuskaa pyytämättä ja aattelin tehä ne heti pois kiusaamasta. Se oli jo silloin hiukan haaleampi. Tänään aamulla vielä haaleampi ja sitte tein digin, joka oli tarkotus säästää viikon päähän ja ei se antanu ku 1-2 ja oli optimaalinen pidätys ja päiväpissa.....ei tässä oo jossiteltavaa. Katon keskiviikkona seuraavan kerran, ennenku soitan polille, mikä on tilanne.
Sitä toivon, ettei menkat myöhästy niin paljon, että lasketaan km:ksi ja täytyis sen vuoksi pitää välikierto....no, samapa sekin periaatteessa, ei oo mitään väliä. Vain yksi enää jäljellä.
Odotan nyt keskiviikkoon ku soitan polille ja kerron tilanteen. Eilen päivällä sain täysin tasavahvat viivat pc:n liuskaan. Siitä hyvä mieli ja päätin, etten enää testaa. Mies kuitenkin toi eilen illalla pari liuskaa pyytämättä ja aattelin tehä ne heti pois kiusaamasta. Se oli jo silloin hiukan haaleampi. Tänään aamulla vielä haaleampi ja sitte tein digin, joka oli tarkotus säästää viikon päähän ja ei se antanu ku 1-2 ja oli optimaalinen pidätys ja päiväpissa.....ei tässä oo jossiteltavaa. Katon keskiviikkona seuraavan kerran, ennenku soitan polille, mikä on tilanne.Sitä toivon, ettei menkat myöhästy niin paljon, että lasketaan km:ksi ja täytyis sen vuoksi pitää välikierto....no, samapa sekin periaatteessa, ei oo mitään väliä. Vain yksi enää jäljellä.
Siida: jopas on omituista heittelyä? Voiko se nyt sitte johtua vaan pissasta? Tulee kyllä hillitön tarve itsekin varmistella omaa tilannetta digeillä, kun sinäkin testailet, mutta yritän kovasti olla testaamatta!! Ja ne on niin kalliitakin! Keskittyminen töissä ja muualla on kyllä ihan kadoksissa. Edelleen pidän sulle peukut, hyvä että 2-3 oli nyt! Kohdunulkoisesta en kyllä osaa sanoa...Oisin jotenkin mutulla aatellu, ettei lukemat nousisi siinä noin korkeiksi, mutta en tiä taas mistä tuommoisen ajatuksen revin?!
Joo, on menny varmaan 50-60€ testeihin...4digiä ja liuskoja/puikkoja varmaan yli kymmenen.....en oo laskenu, mutta enemmän menny ku ikinä ennen, mutta ihmeellisimmin on noi arvotkin heitelly ja koko ajan niin epävarma olo. Mietin itekki sitä laimeeta pissaa, mutta miten voi olla koko päivän vaan pissa laimeaa!? On tässä jotaki häikkää....
Mutta, älä testaa, jos vain voit olla testaamatta...jos sulla oireet jatkunu, niin yritä luottaa niihin. Mulla ei oikeen muita oireita oo ku palelu, kännit arat ja välillä vihloo sivulle jos toiselle. Ei oo ollu edes menkkamaista kipua ku hetken siihen aikoihin ku menkkojen ois pitäny alkaa. Sitä en oo muuten edes pelännyt, että ne alkais...yhtäkkiä tajusin
Mutta, älä testaa, jos vain voit olla testaamatta...jos sulla oireet jatkunu, niin yritä luottaa niihin. Mulla ei oikeen muita oireita oo ku palelu, kännit arat ja välillä vihloo sivulle jos toiselle. Ei oo ollu edes menkkamaista kipua ku hetken siihen aikoihin ku menkkojen ois pitäny alkaa. Sitä en oo muuten edes pelännyt, että ne alkais...yhtäkkiä tajusin
Viimeksi muokattu:
Onnea uusille äideille 
Kiva kuulla, että synnytyksenne menivät hyvin. Ihania nuuhkutteluhetkiä pikku nyyttien kanssa!
Voi Siida, rautaisia hermoja sulle! Muistuu niin hyvin mieleen omat hermoilut alussa. En muistaakseni ikinä saanut 3+ testiin, viivojen tasavahvaksi tummuminen kesti ikuisuuden. Rv 12 asti alkio kehittyi vähän keskimääräistä hitaammin. Rv 12 eteenpäin oltiinkin sitten normaaleilla käyrillä. Oli kyllä hermoja raastavaa ja varjosti koko odotusta, mutta tuossa tuo tuulimunaksi/keskenmenoksi tuomittu tuhisee päikkäreitä mun sylissä. Toivotaan että kaikki menisi sulla hyvin ja yritä olla testaamatta, jos vain pystyt niin testeissä/virtsassa olevat vaihtelut eivät saa sua huolesta suunniltaan. Paljon voimaa ja hyvää energiaa sulle ja pikkuiselle pavulle!
Kiva kuulla, että synnytyksenne menivät hyvin. Ihania nuuhkutteluhetkiä pikku nyyttien kanssa!Voi Siida, rautaisia hermoja sulle! Muistuu niin hyvin mieleen omat hermoilut alussa. En muistaakseni ikinä saanut 3+ testiin, viivojen tasavahvaksi tummuminen kesti ikuisuuden. Rv 12 asti alkio kehittyi vähän keskimääräistä hitaammin. Rv 12 eteenpäin oltiinkin sitten normaaleilla käyrillä. Oli kyllä hermoja raastavaa ja varjosti koko odotusta, mutta tuossa tuo tuulimunaksi/keskenmenoksi tuomittu tuhisee päikkäreitä mun sylissä. Toivotaan että kaikki menisi sulla hyvin ja yritä olla testaamatta, jos vain pystyt niin testeissä/virtsassa olevat vaihtelut eivät saa sua huolesta suunniltaan. Paljon voimaa ja hyvää energiaa sulle ja pikkuiselle pavulle!
Peppermint! Kiitos ku kerroit tuon ja annoit samalla paljon toivoa. Sinullahan se tosiaan olikin, monta viikkoa tuskaista epävarmuutta ja epätietoisuutta, varmasti myös monta itkua. Kyllähän nuo kaikki skenaariot on koko ajan mielessä. Itsehän vertaan siihen, miten edellisillä kerroilla on mennyt. Aina on terhakkaasti viiva vahvistunut...kesken menneissäkin. Kemiallisissa vain pari päivää käväissyt tikussa vaaleanpunaista. Sitten sitä yrittää testaamalla lisää ja lisää, saada jotain varmuutta ja tolkkua, että pysyisi kärryllä, mitä tapahtuu, ja ettei vaan toivoisi turhia. Ja onhan tuo arvo ollu nyt liian monta päivää siinä kiikun kaakun, pitäishän sen jo nousta kunnolla 17 päivää jo siirrosta!?!?!
Siida kyllä mä sinuna jo soittaisin neuvolaan / polille ja pyytäisin labralähetettä, sitten loppuis jossittelu. En oikeastaan hirveesti luota testien kvantitatiivisuuteen. Ne on kuitenkin niin riippuvaisua virtsan laimeudesta. Veritesti näyttää eksaktin arvon ja parinäytteellä voi testata arvon normaalin nousun. Mä ymmärrän sun huolen ja stressin, mutta itse en kyllä jaksais niillä digeilläkään testata nuin paljon, olisin jo vaatimassa lähetettä labraan neuvolasta. Ja yleensä ne kai antaakin sen! Tsemppiä, mä pidän peukkuja ja varpaita sulle pystyssä ja toivon niin kovasti, että tässä olis nyt teille kuitenkin tulossa se nyytti.
Siida mä löysin 28.3 kirjoittamani viestin IVF-ketjussa: "Tein Sofi One Step 10 mIU/ml testin sinä päivänä kun veren hcg oli 173. Kolme päivää myöhemmin tein suunnilleen samaan aikaan silmämääräisesti yhtä vahvasta pissasta testin uudestaan ja viiva oli yhtä hailakka ja jopa mun mielestä haalistunut ja meninkin sitten labrasta aneleen hcg-määritystä, joka oli 641.... Ehdin siis olla jo ihan varma kemiallisesta..."
Oli mullakin näköjään pelko kemiallisesta. Ja mieti, hcg oli noussut noin paljon, mutta testi oli haaleampi tai yhtä vahva! Että vertailu voi olla aika hankalaa niiden avulla. Veikkaan, että digi on ihan yhtä epätarkka, varsinkin jos muutama päivä vaan välissä. Toivon kovasti, että sulla olis siellä kaikki hyvin!
Oli mullakin näköjään pelko kemiallisesta. Ja mieti, hcg oli noussut noin paljon, mutta testi oli haaleampi tai yhtä vahva! Että vertailu voi olla aika hankalaa niiden avulla. Veikkaan, että digi on ihan yhtä epätarkka, varsinkin jos muutama päivä vaan välissä. Toivon kovasti, että sulla olis siellä kaikki hyvin!
Ihana sinä Tupsuli! Lueskelin juuri noita vanhoja kirjoittamiani viestejä edellisestä plussauksesta ja oli kyllä silloinkin vaihtelevuutta testeissä ja sinä mm kovasti tsemppasit♡.♡ Muisti on lyhyt näköjään, mutta kyllä ne viivat silloinkin vaihteli, tosin oli halppistestejä. Silloin olin digiin saanut Pp14 2-3 viikkoa, niinku nytkin sain, tosin aamupissa ei sitä antanut, vaan tuli myöhemmin päivällä ja viimeksi jo viiden päivän päästä olin saanut 3+ viikkoa, eli sen mukaan mun pitäis saada se nyt keskiviikkona tai viimeistään perjantaihin mennessä....vaikea näillä vahvuuksilla siihen uskoa, mutta saa nähdä. Mää nyt odotan sinne ja kinuan polilta pari seuranta verikoetta....jos en saa sieltä, niin soitan sitte neuvolaan. Oon jo niin luopunu toivosta, että en jaksa edes panikoida, vaan odotan vielä pari päivää. Menkkatuntemuksia ei oo onneksi yhtään, eikä oikeestaan oikean puolen vihlasuja Lukuunottamatta mitään kipuja. Huijataankohan mua ja tulos on tuulimuna...sitäpä ei ookkaan vielä koettu, eikä kohdun ulkoista....kumpikin tuntuu nyt todennäköisemmältä kuin oikea raskaus. No, avoimin mielin.
Viimeksi muokattu:
Niin ja aloin miettimään sitäkin, että aiemmin oon kai lopettanu testien tekemisen Pp14 aikoihin, kun oon silloin saanut vahvan viivan....en muistaakseni aiemminkaan ihan rasavahvaa....se mulla tulikin nyt lauantaina eli pp15 oli pc täysin tasavahva....siitä on lähteny haalenemaan, mutta ei oireet oo loppunu...no, antohan tuo digi tänään sen 2-3 taas. Mistä mää tiiän vaikka ne ois aiemminkin tasavahvan jälkeen alkanu haaleneen!?!?
Komppaan Tupsulia, että Siida sun pitäis päästä verikokeisiin. Huolesi kuulostaa niin tutulta. Ehkä verikokeiden avulla saisit mielenrauhaa hieman Hyvähän tuo on, että menkkaoloja ei ole ja testi näyttää samaa (vaikka niiden luotettavuus raskauden etenemisen seurannassa on niin ja näin) mutta muistan hyvin miten se ei riitä kun menettämisen pelko on niin suuri.
Hyvähän tuo on, että menkkaoloja ei ole ja testi näyttää samaa (vaikka niiden luotettavuus raskauden etenemisen seurannassa on niin ja näin) mutta muistan hyvin miten se ei riitä kun menettämisen pelko on niin suuri.Kyllä tää on menossa pois...tikku on vielä haaleampi tänään ku eilen....digi tuskin antaa huomenna edes 1-2 Ei näitä oloja niin paljon oo ollu, että ne sais enää mitään toivomaan! Soitan huomenna polille...kemialliseksi jäi. Ei se muuksi muutu. Ei mulla ennen oo näin tikut käyttäytyny, paitsi kemiallisissa. Tää vaan meni pidemmälle.
Siida voi harmi Ehkä se viimeinen pakkasukko on sitten se joka tulee teille kotiin asti. Surkea homma, että pitää tulla noita kemiallisia. Mutta keskenmeno on varmasti vielä pahempi juttu. Mä toivoisin, että saisit jo jälleen normaalin raskauden kokea. Pitäiskö sun kysyä noista lukuisista kemiallisista? Onhan se toki hyvä, että jotain tapahtuu, mutta onkohan sullakin jotain hyytymisongelmaa tai jotain, jonka vois esim. kortisonilla tai baby aspiriinilla korjata?
(.) Neuvolassa todettiin sf-mitan pompanneen yläkäyrän yläpuolelle Edellisessä raskaudessa mentiin sievästi keskikäyrää ja niin tässäkin alkuun. Mulla onki olo ollut hyvin pinkeä ja muutaman päivän supistellut enemmän... Toisaalta olen ihmetellyt, kun vauvan kantapäät tuntuu jo 3 sormenleveyttä navan yläpuolella Maanantaina oli sokerirasitus ja kaikki arvot todella hyviä, 5.0, 5.7 ja 6.3. Onpa hyvä, että ensi viikolla on äitiyspoliaika, siellä ne varmaan mittailee vauvan koon. Tai sitten mulla on paljon lapsivettä. Toivottavasti kaikki on hyvin. Ainakin vauva liikkuu kovasti ja voimaa on kintuissa.
Ehkä se viimeinen pakkasukko on sitten se joka tulee teille kotiin asti. Surkea homma, että pitää tulla noita kemiallisia. Mutta keskenmeno on varmasti vielä pahempi juttu. Mä toivoisin, että saisit jo jälleen normaalin raskauden kokea. Pitäiskö sun kysyä noista lukuisista kemiallisista? Onhan se toki hyvä, että jotain tapahtuu, mutta onkohan sullakin jotain hyytymisongelmaa tai jotain, jonka vois esim. kortisonilla tai baby aspiriinilla korjata?(.) Neuvolassa todettiin sf-mitan pompanneen yläkäyrän yläpuolelle
Edellisessä raskaudessa mentiin sievästi keskikäyrää ja niin tässäkin alkuun. Mulla onki olo ollut hyvin pinkeä ja muutaman päivän supistellut enemmän... Toisaalta olen ihmetellyt, kun vauvan kantapäät tuntuu jo 3 sormenleveyttä navan yläpuolella Maanantaina oli sokerirasitus ja kaikki arvot todella hyviä, 5.0, 5.7 ja 6.3. Onpa hyvä, että ensi viikolla on äitiyspoliaika, siellä ne varmaan mittailee vauvan koon. Tai sitten mulla on paljon lapsivettä. Toivottavasti kaikki on hyvin. Ainakin vauva liikkuu kovasti ja voimaa on kintuissa.Tupsuli....niin sitä itekki toivois, enemmän kuin mitään muuta, että tulis vielä se normaali raskaus ja terve lapsi. Tosin näitten vastoinkäymisten jatkuessa, se alkaa tuntua utopialta. Oon miettiny tuota hyytymis/tukostaipumusta...hyytymistekijät on otettu muutama vuosi sitten ja oli ookoo, mutta ei se minidisperiinikään varmasti haitaksi olis. Nyt söin kalaöljykapseleita isompaa annosta ihan siksi, kun ohentaa tutkitusti verta....no, tässä tulos Menkat ei oo edelleenkään alkanu....nyt viikon jo myöhässä. Tänään tein digin ennen polille soittoa ja sanoi 1-2....ihme homma ku ei sitte laske millään kokonaan pois. Mut määrättiin polilta verikokeeseen ja nyt oon menossa. Olin vaan niin fiksu, että rattaat unohdin matkasta....tuota meiän "pikkusta" 12kilosta on aikas työlästä kannella. Painonsa arvoista kultaa hän on kyllä! Eilen mies just sanoi, että kyllä taas tuo ihme tuossa nostaa osakkeitaan....on sitä taas tullu ihmeteltyä, että millä ihmeellä me ollaan saatu tuo tyyppi! Mulla onneksi mieli nyt ihan ookoo. Se pettymys tuli ja sen kun sai sulateltua, niin eipä tämä tästä muuksi muutu. Nyt vaan ku hoituis vielä nopeasti kokonaan ja menkat alkais. Ehkä pientä sellaista tunnetta ollu tänään....jospa ne alkais pian.
Sitte Tupsuli se vatsan koko....mulla ainakin tuossa keskenmenneessä jo alussa kasvoi kohtu hirveetä kyytiä...siis alkoi nousemaan jo toooodella aikaisin. Sitä ihmettelin ääneen ja sitte yks kaveri sanoi, että sinähän odotat toista, että kohtu nousee aiemmin ja nopeemmin. Siitä se varmasti sinullakin johtuu ja kuten sanoit, että potkut tuntuu ylempänä, niin se varmaankin on just niin. Voi Tupsuli, nauti niistä tumpsauksista ja te kaikki odottavat! Iloitkaa niistä pikkutyypeistä, kumpa joskus sais vielä tuntea samoin!
Menkat ei oo edelleenkään alkanu....nyt viikon jo myöhässä. Tänään tein digin ennen polille soittoa ja sanoi 1-2....ihme homma ku ei sitte laske millään kokonaan pois. Mut määrättiin polilta verikokeeseen ja nyt oon menossa. Olin vaan niin fiksu, että rattaat unohdin matkasta....tuota meiän "pikkusta" 12kilosta on aikas työlästä kannella. Painonsa arvoista kultaa hän on kyllä! Eilen mies just sanoi, että kyllä taas tuo ihme tuossa nostaa osakkeitaan....on sitä taas tullu ihmeteltyä, että millä ihmeellä me ollaan saatu tuo tyyppi! Mulla onneksi mieli nyt ihan ookoo. Se pettymys tuli ja sen kun sai sulateltua, niin eipä tämä tästä muuksi muutu. Nyt vaan ku hoituis vielä nopeasti kokonaan ja menkat alkais. Ehkä pientä sellaista tunnetta ollu tänään....jospa ne alkais pian.Sitte Tupsuli se vatsan koko....mulla ainakin tuossa keskenmenneessä jo alussa kasvoi kohtu hirveetä kyytiä...siis alkoi nousemaan jo toooodella aikaisin. Sitä ihmettelin ääneen ja sitte yks kaveri sanoi, että sinähän odotat toista, että kohtu nousee aiemmin ja nopeemmin. Siitä se varmasti sinullakin johtuu ja kuten sanoit, että potkut tuntuu ylempänä, niin se varmaankin on just niin. Voi Tupsuli, nauti niistä tumpsauksista ja te kaikki odottavat! Iloitkaa niistä pikkutyypeistä, kumpa joskus sais vielä tuntea samoin!
Viimeksi muokattu:
Kiitos Siida, näin se varmaan on, että kohtu vaan kasvaa kun tukikudokset höllää. Jumpassa huomasin, etten tunne vatsalihaksia keskellä ollenkaan, ovat siirtyneet reilusti kylkiin ja hieman tuntuu vielä tuossa pallean alla...
Kyllä minä tunnen olevani niin onnekas, kun tämä toinen lähti niin "helposti" tulemaan. Vaikka kuukahtihan meillä ne 3. IVF:n kolme pakastealkiota ja neljäs hoito piti tehdä, mutta tuoresiirrosta lähti kuitenkin. Mä kans söin kalaöljykapseleita isommalla annoksella, juuri tuon clotting-homman vuoksi, ettei ainakaan mihinkään pieneen tukokseen kuukahda sitten alkio kiinnittymisessä. Mitenköhän teillä kortisoni vaikuttaisi, jos sulla jokin elimistön tulehdustila häiritsee tuota kiinnittymisprosessia? Kun ne kiinnittyy noin hyvin, mutta sitten muutaman päivän pasta kehitys pysähtyy. Mä niin toivon teille vielä sitä pientä. Onneksi teillä on se yksi pieni (mä koen voivani sanoa tän, itsekin lapsettomuudesta kärsineenä). Kyllä minäkin katon esikoista, että se on niin rakas ja kallisarvoinen, että onneksi yksi on meille suotu. Ja jos kaikki menee hyvin, kohta toinen. Enempää ei ihminen vois toivoa. Ovat kalliimpia kuin miljoonien lottovoitot ym. muut. Onni on kyllä noissa pienissä ihmisissä ja minulla elämisen mielekkyyskin. En nauti työstäni niin paljoa, että olisin siitä saanut elämälle tarkoitusta, ehkä jotain muuta olisin keksinyt. Nyt työ mahdollistaa elämisen, puoliso ja lapset sen suola. Mä edelleen olen jotenkin ihan varma, että tekin saatte vielä toisen, jos vaan jaksatte näitä siirtoja. Ens kerralla kortisoni kehiin?
Kyllä minä tunnen olevani niin onnekas, kun tämä toinen lähti niin "helposti" tulemaan. Vaikka kuukahtihan meillä ne 3. IVF:n kolme pakastealkiota ja neljäs hoito piti tehdä, mutta tuoresiirrosta lähti kuitenkin. Mä kans söin kalaöljykapseleita isommalla annoksella, juuri tuon clotting-homman vuoksi, ettei ainakaan mihinkään pieneen tukokseen kuukahda sitten alkio kiinnittymisessä. Mitenköhän teillä kortisoni vaikuttaisi, jos sulla jokin elimistön tulehdustila häiritsee tuota kiinnittymisprosessia? Kun ne kiinnittyy noin hyvin, mutta sitten muutaman päivän pasta kehitys pysähtyy. Mä niin toivon teille vielä sitä pientä. Onneksi teillä on se yksi pieni (mä koen voivani sanoa tän, itsekin lapsettomuudesta kärsineenä). Kyllä minäkin katon esikoista, että se on niin rakas ja kallisarvoinen, että onneksi yksi on meille suotu. Ja jos kaikki menee hyvin, kohta toinen. Enempää ei ihminen vois toivoa. Ovat kalliimpia kuin miljoonien lottovoitot ym. muut. Onni on kyllä noissa pienissä ihmisissä ja minulla elämisen mielekkyyskin. En nauti työstäni niin paljoa, että olisin siitä saanut elämälle tarkoitusta, ehkä jotain muuta olisin keksinyt. Nyt työ mahdollistaa elämisen, puoliso ja lapset sen suola. Mä edelleen olen jotenkin ihan varma, että tekin saatte vielä toisen, jos vaan jaksatte näitä siirtoja. Ens kerralla kortisoni kehiin?
Hcg tulos tuli juuri ja on 68, eli ilmeisen hyvin on laskussa....menkat varmaan alkaa tämän viikon aikana.
Tupsuli ihan totta tuo, että kyllä elämään lapsen myötä on tullut tarkoitusta ja merkitystä. Ei sillä, ettenkö minä/etteikö me eletty miehen kanssa hyvää elämää ennen lastakin, mutta lapsi on lisännyt elämän iloa 100%. Tunnen ihan eri tavalla itse olevani merkityksellinen ja en minäkään ole ikinä työstä saanut sen enempää tyydytystä, kun sen juuston leivän päälle ja katon pään päälle. Ei musta saa uranaista tekemälläkään. Lasten hoitotyötä jatkan taas, kun töitä ylipäänsä jaksan ajatella. En kiirehdi, kun ei ole vielä pakko ja en myöskään tiedä, saanko enää koskaan toista mahdollisuutta olla kotona pienen kanssa. Töitä ehdin vielä tekemään vuosikymmeniä....toisen lapsen saamiseen on aikaa vain muutama vuosi. Tosin, mulla on työ, jota voin tehdä kotona, ja hoitaa omaa samalla mutta, silti odotan vielä hetken, jos ihmeiden ihme tapahtuisi.
Sitten....hoitojen jatkaminen....ollaan mietitty luovuttamistakin, mikäli tuo viimeinenkään pakkastyyppi ei halua tarttua. Vaikka onkin vasta eka ICSI menossa, niin siirtoja on tehty paljon ja kaikennäköistä on saanut kokea. Mitä jos sitä rallia ei henkisesti enää jaksakkaan...jos niitä tuleekin taas useampia ja siirrosta toiseen koetaan näitä samoja juttuja...me ei pystytä/haluta missään tapauksessa alkioita myöskään heittää pois, eli se ois sitte jaksettava loppuun saakka. Ihme kyllä, kaikki 7on selvinneet sulatuksesta....saa nähdä miten käypi tämän vimosen.....
Juu, eikai se auta mennä asioiden edelle. Eletään tämä prosessi nyt loppuun ja täytyy sitte miettiä asiaa uudelleen. Tulee olemaan minulle ja miehelle todella vaikea hyväksyä, jos meiän perhe jää näin pieneksi. Mutta se ei tarkota sitä, etteikö olla ikionnellisia tästä ihmeestä, joka meillä on.
Tupsuli ihan totta tuo, että kyllä elämään lapsen myötä on tullut tarkoitusta ja merkitystä. Ei sillä, ettenkö minä/etteikö me eletty miehen kanssa hyvää elämää ennen lastakin, mutta lapsi on lisännyt elämän iloa 100%. Tunnen ihan eri tavalla itse olevani merkityksellinen ja en minäkään ole ikinä työstä saanut sen enempää tyydytystä, kun sen juuston leivän päälle ja katon pään päälle. Ei musta saa uranaista tekemälläkään. Lasten hoitotyötä jatkan taas, kun töitä ylipäänsä jaksan ajatella. En kiirehdi, kun ei ole vielä pakko ja en myöskään tiedä, saanko enää koskaan toista mahdollisuutta olla kotona pienen kanssa. Töitä ehdin vielä tekemään vuosikymmeniä....toisen lapsen saamiseen on aikaa vain muutama vuosi. Tosin, mulla on työ, jota voin tehdä kotona, ja hoitaa omaa samalla mutta, silti odotan vielä hetken, jos ihmeiden ihme tapahtuisi.
Sitten....hoitojen jatkaminen....ollaan mietitty luovuttamistakin, mikäli tuo viimeinenkään pakkastyyppi ei halua tarttua. Vaikka onkin vasta eka ICSI menossa, niin siirtoja on tehty paljon ja kaikennäköistä on saanut kokea. Mitä jos sitä rallia ei henkisesti enää jaksakkaan...jos niitä tuleekin taas useampia ja siirrosta toiseen koetaan näitä samoja juttuja...me ei pystytä/haluta missään tapauksessa alkioita myöskään heittää pois, eli se ois sitte jaksettava loppuun saakka. Ihme kyllä, kaikki 7on selvinneet sulatuksesta....saa nähdä miten käypi tämän vimosen.....
Juu, eikai se auta mennä asioiden edelle. Eletään tämä prosessi nyt loppuun ja täytyy sitte miettiä asiaa uudelleen. Tulee olemaan minulle ja miehelle todella vaikea hyväksyä, jos meiän perhe jää näin pieneksi. Mutta se ei tarkota sitä, etteikö olla ikionnellisia tästä ihmeestä, joka meillä on.
Viimeksi muokattu:
Minä siis poistun täältä ja en tiedä tuunko enää takaisin. Ehkä YRITÄN mahdollisen viimeisen siirron ajan keskittyä muihin juttuihin. Enkö tiedä suostuuko poli tekemään heti seuraavaan kiertoon uutta vai täytyykö pitää välikierto. Kaikki käy tässä vaiheessa, mutta 100%sesti toivon teille jokaiselle tervettä nyyttiä kainaloon, kun aika koittaa ja nauttikaa odotuksesta!
Siida <3 iso halaus sulle <3 niin se sitten oli kuin itse epäilit, olen pahoillani! Varmasti myös ihan hyvä että kävit kokeessa ja tiedät nyt tarkkaan missä mennään. Itsekin oon välillä samoja miettinyt, että tuntuu hoidoissa että vain ne on elämässä ja siihen tuhlaantuu niin paljon omia voimia että onko se kaikesta muusta pois. Eikö sitä vaan vois olla onnellinen siitä mitä on (esikoinen) eikä haaveilla vaan enemmästä.. Meneekö se elämä siten ohi? Mutta sitten taas ei oo valmis luovuttamaan ja pelkää että myöhemmin katuu jos ei nyt tee kaikkea voitavaa... Mutta tää toisen lapsen tarve on vaan niin todellinen ja armoton...
Toivon sydämestäni, että teette teille oikean päätöksen ja elätte sen kanssa onnellisena <3 kaikkea hyvää jatkoon! Toivottavasti vielä kuullaan
Toivon sydämestäni, että teette teille oikean päätöksen ja elätte sen kanssa onnellisena <3 kaikkea hyvää jatkoon! Toivottavasti vielä kuullaan
Pahoittelut siida kyllä teidän vuoro viellä tulee!
Täällä olisi vähän matkasuunnitelmia, katsotaan saanko teidät järkyttymään
Olen lähdössä rv 33 las vegasiin jonne 10h lento tukholmasta.. Neuvolasta sain luvan lähteä, viikkoa ennen lähtöä on vielä lääkärintarkastus varmuudeksi. Mieletön tapa aloittaa äippäloma! Onko muuten kellään kokemusta lentomatkasta raskaus aikana?
Ja ensi viikolla muutto uuteen kotiin! Jännittävä syyskuu tiedossa
Täällä myös potkut alkaa tuntua pikkuhiljaa niin kovilta että pian sattuu kai se on hyvä vaan, tietää että vauvalla on kaikki hyvin
Rv 29+2<3
kyllä teidän vuoro viellä tulee! Täällä olisi vähän matkasuunnitelmia, katsotaan saanko teidät järkyttymään
Olen lähdössä rv 33 las vegasiin jonne 10h lento tukholmasta.. Neuvolasta sain luvan lähteä, viikkoa ennen lähtöä on vielä lääkärintarkastus varmuudeksi. Mieletön tapa aloittaa äippäloma! Onko muuten kellään kokemusta lentomatkasta raskaus aikana?
Ja ensi viikolla muutto uuteen kotiin! Jännittävä syyskuu tiedossa
Täällä myös potkut alkaa tuntua pikkuhiljaa niin kovilta että pian sattuu
kai se on hyvä vaan, tietää että vauvalla on kaikki hyvinRv 29+2<3
Jasmina20 Vegas on ihan mahtava paikka, tsemppiä pitkälle lennolle ja nauttikaa!
Kuulumisia tänään neuvolasta.. Hb oli laskenut 108, eli rauta pitää aloittaa Mikä valmiste on teille sopinut parhaiten, ettei ole tullut vatsavaivoja? Pelkään erityisesti ummetusta / huonoa oloa joka saa oksentamaan (niinkuin kalkki ja monivita saavat). Ostin apteekkarin suosituksesta Maltofer-tippoja, mutta nehän maistui niin pahalle, että meinas oksu tulla saman tien ottamisen jälkeen, eli saa nähdä uskallanko sitä enää ottaa.. :S
Samoin sf-mitta oli yläkäyrän yläpuolella Olenkin ihmetellyt, että miten se oma masu on saman kokoinen kuin niillä jotka on n. 5 viikkoa edellä odotuksessa Sain myös lainaksi verensokeri mittarin, jotta voin itse vähän mittailla sokereita siltä varalta etten pystyisi pahoinvoinnin takia menemään varsinaiseen sokerirasitukseen.
Ja pahoittelut Siida ei riitä sanat kuvailemaan sitä tuskaa, jota varmasti elätte. Toivottavasti ensi kerralla tärppää ihan oikeasti!
Cerezah rv 22+0
Kuulumisia tänään neuvolasta.. Hb oli laskenut 108, eli rauta pitää aloittaa
Mikä valmiste on teille sopinut parhaiten, ettei ole tullut vatsavaivoja? Pelkään erityisesti ummetusta / huonoa oloa joka saa oksentamaan (niinkuin kalkki ja monivita saavat). Ostin apteekkarin suosituksesta Maltofer-tippoja, mutta nehän maistui niin pahalle, että meinas oksu tulla saman tien ottamisen jälkeen, eli saa nähdä uskallanko sitä enää ottaa.. :S Samoin sf-mitta oli yläkäyrän yläpuolella
Olenkin ihmetellyt, että miten se oma masu on saman kokoinen kuin niillä jotka on n. 5 viikkoa edellä odotuksessa Sain myös lainaksi verensokeri mittarin, jotta voin itse vähän mittailla sokereita siltä varalta etten pystyisi pahoinvoinnin takia menemään varsinaiseen sokerirasitukseen.Ja pahoittelut Siida
ei riitä sanat kuvailemaan sitä tuskaa, jota varmasti elätte. Toivottavasti ensi kerralla tärppää ihan oikeasti!Cerezah rv 22+0
Voi ei, tulin pitkästä aikaa lukemaan, aloitin edelliseltä sivulta ja Siidan jännitysnäytelmä tempaisi mukaansa. Voi kun olisin mieluusti lukenut toisenlaisen lopun! Pahoittelut Siida!
Itsekin muistan hyvin sen turhautumisen ja luovutusfiilikset esikoisen yritysajalta. Hän sai alkunsa vasta 5.icsistä, ja sitä ennen en edes hailakkaa haamua saanut testeihin. En tiedä olisiko sitä rumbaa jaksanut niin kauan, jos pelissä ei olisi ollut "kaikki tai ei mitään". Tämän toisen kohdalla olin jo ajatellut, että kolme kierrosta saa riittää.
( . ) Tosiaan, täällä pitkästä aikaa, mutta elossa ollaan. Käyn lukemassa useinkin, mutta jaksan kirjoittaa harvoin (puhelimen kautta). Sydämelliset onnittelut vauvautuneille!
Ja kiitos kaikille jotka aiemmin kommentoivat mun "toisen raskauden pelkoa/epävarmuutta". Nyt kun riskiviikot on jo ihan kunnolla ohitettu, alkaa luottamus olla samaa luokkaa kuin esikoisen raskaudessa oli alusta lähtien. Lähimmille kerroin vasta 12+ (kun esikoisesta 7+) ja kavereille/tutuille vasta 17+ (kun esikoisesta 12+). Mitään hankintoja en vielä ole uskaltanut tehdä... Josko kohta jonkun kivan bodyn ostaisi, jota voi sitten salaa nuuskutella...
Tuba ja pakkasukko 17+4
Itsekin muistan hyvin sen turhautumisen ja luovutusfiilikset esikoisen yritysajalta. Hän sai alkunsa vasta 5.icsistä, ja sitä ennen en edes hailakkaa haamua saanut testeihin. En tiedä olisiko sitä rumbaa jaksanut niin kauan, jos pelissä ei olisi ollut "kaikki tai ei mitään". Tämän toisen kohdalla olin jo ajatellut, että kolme kierrosta saa riittää.
( . ) Tosiaan, täällä pitkästä aikaa, mutta elossa ollaan. Käyn lukemassa useinkin, mutta jaksan kirjoittaa harvoin (puhelimen kautta). Sydämelliset onnittelut vauvautuneille!
Ja kiitos kaikille jotka aiemmin kommentoivat mun "toisen raskauden pelkoa/epävarmuutta". Nyt kun riskiviikot on jo ihan kunnolla ohitettu, alkaa luottamus olla samaa luokkaa kuin esikoisen raskaudessa oli alusta lähtien. Lähimmille kerroin vasta 12+ (kun esikoisesta 7+) ja kavereille/tutuille vasta 17+ (kun esikoisesta 12+). Mitään hankintoja en vielä ole uskaltanut tehdä... Josko kohta jonkun kivan bodyn ostaisi, jota voi sitten salaa nuuskutella...
Tuba ja pakkasukko 17+4