Hermoheikko
Tiedän olevani vähän tyhmä, kun tällaisia mietin jo etukäteen.
Eli en ole raskaana nyt enkä halua vielä varmaan neljään vuoteen ollakaan, mutta mua ahdistaa vaan ihan hirveesti se tulevaisuudessa tuleva synnytys, jonka haluan olevan keisarinleikkaus. Tiedän, että sen kyllä saa jos naisen mielenterveys uhkaa tuhoutua, mutta silti mietin aika usein, että jos en sitten saakaan.
Aion mennä kyllä sitten kun on vähän ajankohtasempaa jutteleen psykiatrin kanssa asiasta, mutta ei se tätä mun kammoa tod.näk. poista.
Olisko jollain jotain neuvoa, että miten tämän "väliajan" pystyisi elään jotenkin miettimättä tätä näin paljon?
Eikös se kuitenkin niin ole, että jos raskaana oleva nainen on ihan hysteerinen ja ahdistunut, niin ei8hän silloin pakoteta siihen norm. synnytykseen?
En kaipaa mitään ilkeitä vastauksia, kun asia vaivaa tosi paljon.
Eli en ole raskaana nyt enkä halua vielä varmaan neljään vuoteen ollakaan, mutta mua ahdistaa vaan ihan hirveesti se tulevaisuudessa tuleva synnytys, jonka haluan olevan keisarinleikkaus. Tiedän, että sen kyllä saa jos naisen mielenterveys uhkaa tuhoutua, mutta silti mietin aika usein, että jos en sitten saakaan.
Aion mennä kyllä sitten kun on vähän ajankohtasempaa jutteleen psykiatrin kanssa asiasta, mutta ei se tätä mun kammoa tod.näk. poista.
Olisko jollain jotain neuvoa, että miten tämän "väliajan" pystyisi elään jotenkin miettimättä tätä näin paljon?
Eikös se kuitenkin niin ole, että jos raskaana oleva nainen on ihan hysteerinen ja ahdistunut, niin ei8hän silloin pakoteta siihen norm. synnytykseen?
En kaipaa mitään ilkeitä vastauksia, kun asia vaivaa tosi paljon.