Elokuiset 2019

@pauva88 olen niin pahoillani, tuo on niin surullista.. onko mitään mahista että olisi jotain ohimenevää tiputtelua, monesko viikko? Vatsakipu tosin ei kuulosta hyvältä

Viikot ois ollu nyt vasta 5 + 1. Ei ihan tiputtelua enää ole, vaan sidettä täytyy pitää, vaikuttaa siis ihan menkkojen ensimmäisen päivän vuodolta. Kipu on ollu koko päivän jomottelua, mutta särkylääkettä ei ole tarvinnut ottaa. Pelkästä vuodosta en vielä olisi ollut varma, että menee kesken, mutta kyllä tämä kipu ihan menkoista menee. Soittelen vielä neuvolaan varmaan huomenna, mutta miulla on tammikuun 8 päivä esikoisen neuvola, niin otan viimeistään siellä asian puheeksi, että tarvitseeko käydä jossain tarkastuksessa yms...

 

@pauva88 toivotaan todellakin, että selviäisi pelkällä säikähdyksellä näistäkin oon itse ainakin lukenut, että tällaista on sattunut mutta raskaus jatkunut silti normaalisti eikä syytä ole koskaan selvinnyt. Jokatapauksessa jaksamista!

 

Itse pyörrän puheeni ja varasin maanantaille varhaisultran, epätietoisuus on ajoittain raastanut todella lujaa. Selviääpä ainakin onko se papu nyt varmasti matkassa ja jumahtanut oikeaan paikkaan. Maanantaina siis menkoista laskettuna 7+2, mutta itse epäilen että saattaa olla himpun pidemmälläkin lyhyen (23pv) kierron vuoksi. Toivotaan että selviää ja olo helpottuu.

B6 tuntuu auttavan pahoinvointiin, vaikkei se itselläni ihan mahdotonta ole ollutkaan. Maanantaista lähtien olen puolittanut 200mg aamulle ja illalle.

hsh 6+5

 

Mä kävin varhaisulrassa ja np uä on viikolla 2. Huonoa oloa on, mutta alavatsassa ei mitään tuntemuksia. Ei yhtään mitään. Ehkä kerran viikossa pieni repäisy kipu esim kääntyessä. Jotenkin ajattelen, että just siellä alavatsassa pitäisi tuntua. Pitäisikö? Onko muilla oireeton alavatsa?
Tää raskaus tekee mut ihan vainoharhaiseksi. Milloin on liikaa oireita ja milloin on liian vähän.
Toisaalta jos mun raskaudet Olisi näin helppoja niin sehän ois ihana asia
Suurin pelko on kai se, että pieni ei kestä matkassa mukana.

 

Täällä on tänään ja eilen ollut pahoinvointi paljon vähäisempää ja heti on tietenkin ihan vainoharhainen olo, kun jotenkin tuntuu, että pitäisi selkeämmin tuntua, että on raskaana. Taidan varata toisen varhaisultran

 

@Tiialiina83 Toisina päivinä tuntunut painetta/nippailua alavatsassa enemmänkin ja ahdistanut onko kaikki ok. Toisina päivinä ei oo tuntunut mitään, ja ahdistanut onko kaikki ok. Pahoinvointi on tosi ikävää, mutta kun se on vähentynyt on väkisinkin käynyt mielessä helpottaako vaan, vai onko joku huonosti Pitkiä kuukausia tiedossa

 

@hsh just tämä! Pitäisi saada kotiin se ultra laite, että vois tunnin välein katsoa, että onhan kaikki kunnossa.

 

Olenkohan jotenkin outo, mutta ajattelin odotella vasta sinne viikolle 12 kun ultrataan.
Viikot menee muutenkin niin nopsaan kun tätä arkea pyörittää 9v vuoroviikko pojan kanssa ja lasten (miehen puolelta) 5 ja 4 vuotiaan. Ei vaan riitä tunnit viikossa kaikkeen

 

@Elisa82 eipä se susta outoa tee, jos tuntuu ettei oo tarvetta niin turhahan sinne on silloin mennä. Itse oon yrittänyt tässä itselleni nämä vajaa 3vkoa plussaamisen jälkeen vakuutella, että pärjään kyllä np-ultraan asti. Mutta ahdistus enemmän kasvanut kuin helpottanut, luonteeltani kun oon tämmöinen ”mitäjos?!”-stressaaja joka ottaa aina kaikki mahdollisuudet huomioon, ja sen takia päädyin lopulta varaamaan varhaisultran jo nyt. Täälä kun ei oo tosiaan ollut mitään varsinaista syytä pelolle esim vuotoja tai kovempia jatkuvia kipuja, ainoastaan se miten kaikki on mahdollista, myös se kohdunulkoinen/tuulimuna..

Tuntuu että kauhean vaikea käsittää ja myös siis käsitelläkin tätä suurinta elämänmuutosta tähän asti, vaikka papu todellakin toivottu onkin. Ultra varmasti konkretisoi tilannetta aivan uudella tapaa. Mieskin totesi että varaa vaan jos vähänkään siltä tuntuu, oman jaksamisen takia siihen siis päädyin.

 

Hei, olen uusi täällä.. viimeviikolla tein positiivisen raskaustestin ja näillä näkymin 5+7 rv. Mihin te ketkä meinaatte mennä menette varhaisultraan? Äsken soitin yhteen paikkaan ja siellä sanottiin että vasta viikoilla 7-8 voi tulla ja itse haluaisin mahdollisimman pian

 

Varhaisultraan voi mennä käsittääkseni aikaisintaan viikolla 6. Mä kävin mehiläisessä. Kallis oli, mutta täällä ei ole muuta vaihtoehtoa.

 

@Iiv90 Monessa paikkaahan eivät ilmeisesti ultraa mielellään kuin vasta viikoilla 7-8 aikaisintaan, että varmasti jotain näkyy jos on näkyäkseen. Käsittääkseni juurikin siksi, että hedelmöittyminen on joskus saattanut tapahtua oletettua myöhemmin ja viikot eivät täsmää myös siellä minne itse olen menossa sanottiin, että aikaisintaan viikolla 7. Ja on siis pienempi putiikki se mihin itse varasin ajan, oli hieman Mehiläistä halvempi ja jotenkin sympaattisempi.

Hämää muuten välillä todella paljon tuo raskausviikkojen ”nimeäminen”. Luulin jo ymmärtäneeni oikein, että esim 7. rv /rv7 sanottaessa tarkoitetaan viikkoja 6+0 - 6+6, kunnes neuvolatäti sanoi varaavansa ajan ”viikoille 8 tai 9” ja tarkoitti tällä viikkoja 8+ ja 9+. Mietin vain, että puhuiko täti höpöjä vai onko tässä nyt tosiaan jotain mitä en oo oikein tajunnut.

 

@Tiialiina83, mullakin aika oireetonta, minkä takia myös varhaisultraa mietin...

@Elisa82, sehän on hyvä, että jaksat odotella sinne varsinaiseen ekaan ultraan, ite en ehkä vaan pysty!

Mä aattelin kans tota Perhe-artee, kun kuulin siitä hyvää, ja on suhteellisen edullinenki. Varmaan jonneki viikoille 7-8 varaan.

@hsh, ettekös te molemmat ollu oikeessa: "7. (/seitsemäs) raskausviikko" on se 6+ -viikko, ja "rv 7" taas 7+ -viikko. Kun siis esim. "rv 1" tarkottaa, että menkoista on viikko, mutta se menkkaviikko on periaatteessa "ensimmäinen raskausviikko", ku siitä alotetaan laskeminen, eli rv 1 = "toinen raskausviikko" jne.

 

@hiliputti loogiselta kuulostaa, unohtui vain mainita, että jossain olen nähnyt siis puhuttavan juuri vielä näin, että ”rv 7 = 6+ viikot”. Se taisi olla se mikä itseni sekoitti ja selostuksessa oli jo liikaa numeroita mutta kiitos että palautit raiteille, kolahti taas omiin lokeroihinsa selitykset päässäkin

Onko muita ollenkaan uusi tilanne ahdistanut, vai onko ollut päällimäisenä onni? Itseäni alkanut välillä ahdistaa, ei itse papu vaan kaikki ne suuret muutokset mitä mukana tulee. Ymmärtääkseni aivan normaalia, ja yritänkin ottaa vain päivän kerrallaan. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä paljon kuitenkin sulateltavaa, kun ei asiaa voi muutamissa päivissä täysin käsitelläkään.

hsh 6+6

 

@hsh on ahdistanut! Elämä muuttuu. Ei pääse joka juttuun mukaan tosta noin vain. Miehen kanssa yhdessä lähteminen on paljon haastavampaa. Tosin mä ahdistuin jo siitä kun meille tuli koira. Mietin kovasti, että tämä syö paljon mun vapautta. Koirasta tuli nopeasti rakas ja tärkeä. Kaikki menot on suunniteltu niin että koira tulee hyvin hoidettua. Uskon, että vauvan kanssa käy samoin.
Tämä tunteiden ristiriitaisuus on myös jännää. Pelkäät tulevaa, mutta samalla pelkäät ettei se tulekaan (keskenmenon pelko)

 

Mä en tiedä mikä mussa on vikana mut mä tipun niin kovin näistä viikko keskusteluista että päähän sattuu

Voiko joku kertoa että oonko ihan pölvästi jos meen varhaisultraan tilanteessa 6+6
(kuukautisten ensimmäisestä päivästä laskettuna)

Mua ei ahdista lainkaan se, että elämä muuttuu, koska olen niin kauan jo siitä haaveillut. Tottakai perusväsyneenä ihmisenä se jännittää miten jaksaa ja saa kaiken ajan sitten riittämään varsinkin kun on aika palata takas töihin yms.. Olen odottanut myös ettei tarvitse selitellä miksei jaksa ja halua bailata ja riekkua yömyöhään keikoilla, ja miksi haluaa istua hyvän ruuan ääressä ja vain keskustella kuulumisia ystävien kanssa mutta mun mielestä sulla ihan normaaleja tuntemuksia, jotka tulee varmasti vielä meillä kaikilla eteen.. @hsh

Et oo pölvästi, kävin itse varhaisultrassa 6+2 Mehiläisen ohjeistuksen mukaan ja sykekin saatiin

Itse pohdiskelin viime viikolla, että miksiköhän oireet ovat laantuneet. Ja nyt ne iski takaisin voimalla. Kyllä jokaisen raskauden kulku on vaan niin omanlaisensa, että pitäisi vaan olla stressaamatta.

Zazu 8+4

 

Joo varmaan noista raskausviikoista löytyy kaikenlaisia tulkintoja, kun niissä ei oo ihan yksinkertanen logiikka.

Mulla on vielä niin epätodellinen olo koko raskaudesta, etten oikeestaan osaa vielä aatella asiaa, varsinkaan kun ei hirveesti tunnu missään mikään. Itellehän tää on jo toinen kerta, ettei ehkä enää niiin iso elämänmuutos, joten ei ahdista, mutta sellaset tunteet on kyllä varmasti täysin normaaleja. Toisaalta tuntuu että ekasta raskaudesta on jo niin pitkä aika (~4 vuotta), et melkein iteki on ku ekakertalainen.

 

Mua huolettaa kovasti että kun oon niin paljon tästä raskaudesta jo iloinnut ja perheillemmekin on jo kerrottu, niin jos nyt tuleekin keskenmeno. Silloin tällöin olen mielenrauhani vuoksi tehnyt ovulaatio- tai raskaustestejä, että näen viivojen vahvistuneen. Nyt kuitenkin testit olivat ihan aavistuksen haaleammat kuin viikko sitten, joten se siitä mielenrauhasta. Ei auta ku toivoa että kaikki kumminkin menis hyvin ja että pissa oli vaikka vähän laimeampaa josta testasin. Miestä en viitsi tämän asian takia huolestuttaa.

Apustaja 6+4

 

@hsh mua huolettaa. Ei niinkään muutokset, eikä lapsi, sillä niin kauan oon tätä lasta toivonut. Myös meillä nyt vuoden ollut koira, joka muuttanut jo arjen täysin, myös omia menoja piti suunnitella pentuvaiheessa paljon. Lisäksi ylätyin, miten täysivaltaisen vastuun mies otti koirasta, ei ressaa että lapsi yksin mukle jäisi.

Lähinnä tämä epävarmuus meinaa aivan täysin hajottaa mut. Eilen illlalla oki pientä särkyä pitkästö aikaa oikealla puolella vatsaa. Kuvittelin mielessäni kivun todella kipeäksi ja keskenmeno tulee. Kipu ei kauaa kestänyt. Meinaa todella tältä osin koetella, juuri lähipiiristä taas tuli tietoa, että odotetaan sielä lasta..

 

@Jahapa mulla myös tulee ajoittain kaikennäköisiä mahatuntemuksia, mutta niiden suhteen oon vähän rauhoittunut, kun ovat olleet ohimeneviä ja silloinhan ne onkin ihan normaaleja.

@Apustaja me myös tosiaan kerrottiin molempien äideille, mun siskolle ja mies kolmelle lähimmälle ystävälleen samana päivänä kun plussasin, ja siitä seurasi usean päivän morkkis, että huudeltiinko nyt liian aikaisin. Se morkkis onneksi helpottanut jo

Mies sen hyvin puki sanoiksi, että todennäköisesti mun ahdistukset johtuu suurimmalta osin siitä, että raskauteen liittyy niin paljon asioita mitä en voi mitenkään kontrolloida. Oon ollut aikoinani vuosia masentunut ja kun siitä selvisin, musta tuli pienoinen kontrollifriikki. Ei niin että se elämää haittaisi, mutta siihen malliin että on oltava oman elämän suhteen ohjat käsissä kokoajan, ja muutokset pystynyt käsittelemään logiikalla ja omilla aiemmilla kokemuksilla. Tämä tilanne ei sitä kyllä mahdollista mitenkään päin. Pitäis siis vaan osata olla kiltti itselleen ja hyväksyä se että on niin sanotusti vietävänä ja se on ihan ok.

 

Täällä tänään käyty varhaisultrassa ja nähty pieni, viikkojaan vastaava 7+0 vauvelinalku ja kuultu hurjan nopeasti pamppaava pieni sydän <3

 

Täällä kanssa varhaisultrassa käyty, tosin vähän hätähousu kun on, niin vielä ei näkynyt sykettä. Olin siis laskenut olevani rv 6+2, mutta ultrasta saatujen mittojen jälkeen putosi kolme päivää pois eli rv 5+6. Siellä siis näkyi ruskuaispussi ja alkiokin pussin kyljessä, mutta vielä ei sykettä. Varasin uuden ajan viikon päähän, jolloin pitäisi sykkeenkin näkyä. Ja Perhe-Artella kävin, iso suositus sille.

 

Heippa! Vieläkö pääsee mukaan?
Lueskelin teidän ketjun jo läpi. Tänne olisi neljäs tulossa ja menossa ehkä n 7+0.
Oireet on aika kamalat huono olo yhdistettynä hajuherkkyydellä 24/7 ja jäätävä väsymys.

 

Hei, liityn minäkin tänne Tarvitsen välillä tukea ja ajatustenvaihtoa, enkä ole oikeastaan edes Toiveena vauva 2019- ryhmästä kadonnut vaikka plussasin, käyn lukemassa muiden kuulumiset ja tykkäämässä plussauksista yms Monta kertaa oon käynyt lukemassa juttuja täällä ja alkanut jo kirjoittaa tänne, mutta sitten perunut suunnitelmat...
Rv 6+1, oireina tähän mennessä:
- palelu (ääreisverenkierto onnetonta välillä)
- runsas valkovuoto
- pissillä juoksu
- väsymys
- turvotus (rinnat jotakin ihan älytöntä ja nännit tosi arat, masu jonkun verran niin, että korkea vyötärönauha painaa ikävästi)
- noin viikon ajan ollut tosi huono olo, etova, muutaman kerran olen oksentanut
- nälkä ollut myös tasaisesti. Täytyy parin tunnin välein syödä, ettei etova olo pahene ja keskityttävä siihen mitä syö ja kuinka paljon, koska + jano, juotava paljon..
- hieman on repäisykivut hellittäneet alusta
- unensaanti vaikeaa, heräilen öisin paljon ja unet sekavia sekä todella todentuntuisia. Asennon löytäminen haasteellista; mitenkään päin ei ole hyvä olla..

Muita ei äkkiseltään tule mieleen, tuo etova olo on niin kokonaisvaltainen, että muut jää vähän sen varjoon..

Aluksi ajateltiin, että käydään varhaisultrassa, mutta sitten päätettiin, että annetaan mennä omalla painollaan.. Seulonnat tehdään kaikki mitä vain on. Huoli on kokoajan, että onhan pienellä kaikki varmasti hyvin. Tässä kuitenkin teen kaiken niin hyvin ja oikein, kuin vain voin, että toisella on turvallista kasvaa "kotonaan" Meidän toinen muksu, ensimmäinen yhteinen

 

@Apustaja ja @Kerttttu, ei noita testejä kannata ottaa aina kovin vakavasti! Niihin kun vaikuttaa tosi paljon se, paljonko on juonut, kuinka tummaa pissa on, mikä kellonaika on, millainen kyseinen testi on ym. Minulla oli alkuraskaudessa jopa yksi päivä, jolloin ihan tummastakin virtsasta koko yön pidätyksen jälkeen tuli selkeästi vaaleampi viiva, kuin edellisinä. Olin aivan varma, että menee kesken. Ja seuraavana päivänä viiva olikin todella tumma, vaikka olin käynyt vain paria tuntia aiemmin vessassa!

Kun tein ensimmäisen cb digin, siihen tuli 4+1 päivillä 1-2. Olin todella, todella pettynyt ja peloissani. Paria tuntia myöhemmin uitin pc:n, ja siihen tuli tasavahvat viivat. Testissä siis vikaa, vaiko pissassa? Kun toivoin tuota 3 plussaa digiin, tein niin, että uitinkin pc-liuskan ensin. Kun siihen piirtyi saman tien tummempi testi- kuin kontrolliviiva, niin uskalsin uittaa digin - ja niin tuli 3+ Eli silloin tavallaan "tiesin", että nyt on digiin pakko tulla tuo maaginen luku.

Ja kaiken tämän lisäksi vaikuttaa siis tosiaan se yksilöllinen hcg:n nousutahti.

Tsemppiä teille siis molemmille Kätilö eilen sanoi ihanasti, että todennäköisyys sille, että saa lapsen syliin asti on kuitenkin aina paljon suurempi kuin se, että lasta ei saa syliin asti, kun (selkeän) plussan on testiin saanut.