Kiitos kirppiina uudesta pinosta! :flower:
Laitan tähän vähän blogiani lainaillen kuulumisia omasta navasta eli tämä alkuviikko on mennyt melko kivuliaita supistuksia seuraillessa ja esimerkiksi maanantai-iltana niitä alkoi tulla parin tunnin ajan 10 minuutin välein ja lopulta viiden minuutin välein, mikä alkoi olla jo vähän huolestuttavaa. :| Lämmin suihku auttoi onneksi ne laannuttamaan, mutta tiistaina otin sitten puhelun äippäpolille ja pääsinkin heti tarkistuttamaan tilanteen. Tilanne oli onneksi pysynyt samana kuin viime viikolla eli pääsin jatkamaan kotilepoa. Lääkäriksi sattui tosin tällä kertaa jokin harjoittelija, joka ei oikein uskaltanut puhuakaan mitään ja minulle jäi kyllä sellainen kuva, että taisi olla ihan eka kertaa ultraamassakin. Ainakaan hän ei löytänyt ultrakuvasta kohdunsuuta, mistä olisi kanavan mitan saanut otettua ja juuri kun meinasin itse ruveta häntä siinä neuvomaan, niin onneksi apulaisylilääkäri tuli hätiin.
No, jostainhan se on lääkäreidenkin aloitettava, mutta omaa oloa olisi helpottanut se, että harjoitteleva lääkäri olisi vaikka heti alkuun sanonut, että tämä on sitten hänen eka kertansa, jolloin en olisi ehtinyt huolestua hiljaisuudesta ja kauan kestäneestä ultraamisesta...
Samalla käynnillä otettiin myös ktg-käyrää ja Öttiäisen sydänkäyrä oli jälleen mallikasta, ja toisaalta oli hyvä, että käyrälle piirtyi kymmenen minuutin aikana myös kolme supistusta, ettei tarvitse itsekään ajatella, että nämä tuntemukset olisivat vain minun korvien välissä. Verenpaine oli ainut mikä aiheutti taas ylimääräisiä sydämentykytyksiä, etenkin kun sen ajateltiin olevan alhainen syömieni Adalat-tablettien takia: 170/104... Mutta luultavimmin korkean luvun tekivät nämä supistukset, ja kun pissakin oli puhdas, niin se ei aiheuttanut jatkotoimenpiteitä.
Tänään sitten kävin neuvolassakin pitkästä aikaa ja kerrottavaa olikin paljon, kun tässä edellisen neuvolakäynnin jälkeen oli tapahtunut kaikenlaista. Neuvolareissulla mitattu verenpaine oli hyvä 133/83, mutta sain silti kotiin lainaksi verenpainemittarin, jotta saan täälläkin paineita mittailtua. Pissa oli puhdas ja paino nyt grammalleen sama kuin ensimmäisellä neuvolakäynnillä rv 8+3! Sf-mitta oli 31,5 cm eli tutulla ihan omalla käyrällä mennään reilusti neuvolakortin käyrien yläpuolella. Mutta siitäkään ei oltu neuvolassa huolissaan. Öttiäisen syke oli 137. :heart: Afi-prosenteista ei ole täällä kyllä mitään tietoa.
Unohtui maanantaina poksua eli tänään on jo 30+2! Eli ei enää paljoa siihen 32 viikon rajapyykkiin, jolloin minua ei enää lähetettäisi Kysiin, jos Öttiäinen meinaisi lähteä syntymään. Mutta saapa nähdä pörräänkö vielä täällä palstalla kokonaisena elokuun puolen välin jälkeenkin, vaikka nyt tuntuu ettei sinne laskettuunkaan aikaan varmasti päästä.
Laitan tähän vähän blogiani lainaillen kuulumisia omasta navasta eli tämä alkuviikko on mennyt melko kivuliaita supistuksia seuraillessa ja esimerkiksi maanantai-iltana niitä alkoi tulla parin tunnin ajan 10 minuutin välein ja lopulta viiden minuutin välein, mikä alkoi olla jo vähän huolestuttavaa. :| Lämmin suihku auttoi onneksi ne laannuttamaan, mutta tiistaina otin sitten puhelun äippäpolille ja pääsinkin heti tarkistuttamaan tilanteen. Tilanne oli onneksi pysynyt samana kuin viime viikolla eli pääsin jatkamaan kotilepoa. Lääkäriksi sattui tosin tällä kertaa jokin harjoittelija, joka ei oikein uskaltanut puhuakaan mitään ja minulle jäi kyllä sellainen kuva, että taisi olla ihan eka kertaa ultraamassakin. Ainakaan hän ei löytänyt ultrakuvasta kohdunsuuta, mistä olisi kanavan mitan saanut otettua ja juuri kun meinasin itse ruveta häntä siinä neuvomaan, niin onneksi apulaisylilääkäri tuli hätiin.
No, jostainhan se on lääkäreidenkin aloitettava, mutta omaa oloa olisi helpottanut se, että harjoitteleva lääkäri olisi vaikka heti alkuun sanonut, että tämä on sitten hänen eka kertansa, jolloin en olisi ehtinyt huolestua hiljaisuudesta ja kauan kestäneestä ultraamisesta...Samalla käynnillä otettiin myös ktg-käyrää ja Öttiäisen sydänkäyrä oli jälleen mallikasta, ja toisaalta oli hyvä, että käyrälle piirtyi kymmenen minuutin aikana myös kolme supistusta, ettei tarvitse itsekään ajatella, että nämä tuntemukset olisivat vain minun korvien välissä. Verenpaine oli ainut mikä aiheutti taas ylimääräisiä sydämentykytyksiä, etenkin kun sen ajateltiin olevan alhainen syömieni Adalat-tablettien takia: 170/104... Mutta luultavimmin korkean luvun tekivät nämä supistukset, ja kun pissakin oli puhdas, niin se ei aiheuttanut jatkotoimenpiteitä.
Tänään sitten kävin neuvolassakin pitkästä aikaa ja kerrottavaa olikin paljon, kun tässä edellisen neuvolakäynnin jälkeen oli tapahtunut kaikenlaista. Neuvolareissulla mitattu verenpaine oli hyvä 133/83, mutta sain silti kotiin lainaksi verenpainemittarin, jotta saan täälläkin paineita mittailtua. Pissa oli puhdas ja paino nyt grammalleen sama kuin ensimmäisellä neuvolakäynnillä rv 8+3! Sf-mitta oli 31,5 cm eli tutulla ihan omalla käyrällä mennään reilusti neuvolakortin käyrien yläpuolella. Mutta siitäkään ei oltu neuvolassa huolissaan. Öttiäisen syke oli 137. :heart: Afi-prosenteista ei ole täällä kyllä mitään tietoa.
Unohtui maanantaina poksua eli tänään on jo 30+2! Eli ei enää paljoa siihen 32 viikon rajapyykkiin, jolloin minua ei enää lähetettäisi Kysiin, jos Öttiäinen meinaisi lähteä syntymään. Mutta saapa nähdä pörräänkö vielä täällä palstalla kokonaisena elokuun puolen välin jälkeenkin, vaikka nyt tuntuu ettei sinne laskettuunkaan aikaan varmasti päästä.
