<<<ELOMASSUT 2008>>>part.3

Höh. Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole tissit kasvaneet, mutta hieman turvoksissa ovat ja todella arat. En kyllä pistäisi pahakseni jos kuppikoolla kasvaisikin. :D
Joku puhui aikaisemmin seksittömyydestä. Meillä oli myös useampi viikko ettei käynyt mielessäkään koko touhu, mutta nyt alkaa paha olo aika ajoin helpottaa niin sieltä ne halutkin tupsahtavat takaisin.
Synnytyssairaala tällä hetkellä PKKS, mutta voi olla että tulee muutto tampereelle.

Toivottavasti teillä muillakin paha olo helpottaa.

Rv 9+4
 
pieniananas minulla alkoi ensimmäisen kanssa oksentelu myös joskus viikon 9 tienoilla... (ja mitä et halua tietää on se, että oksensin sitten vähintään kerran päivässä viikolle 17).


Väsymystä, väsymystä... mutta sitten ei yöllä saa kuitenkaan nukuttua, eteenkään aamuyöstä vaikka sitten kuitenkin taas väsyttää päivällä ja eteenkin illalla.

Vähän harmittaa kun edellisessä raskaudessa sain monta paria kivoja ja sopivia raskaushousuja kaverilta mutta annoin ne sitten jo eteenpäin kun ei ollut tarkoitus tehdä enempää lapsia... täytyy kai alkaa pikkuhiljaa koluamaan kirpputoreja että on sitten edes jotain, vaikka löysävyötäröisillä housuilla ja hameilla pärjää kyllä ihan hyvin aika pitkälle.
Jotenkin tyhmä ostaa vaatteita joita pitää sitten vaan kuukauden- pari...

Mutta... nauttikaa jos vaan voitte :)
 
:wave: Kaikille!

Täällä ollaan luettu teidän juttuja lähes joka päivä, mutta en ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa.

Hyvin samanlaista on oireilu kuin muillakin. Kuvottavaa oloa päivästä toiseen, pakko syödä koko ajan vähän jotain ettei tule tosi öklö olo. Ainoastaan yhtenä päivänä olen oksentanut (sekin oli jo joululoman aikaan) ja toivon, että ei tarttiskaan enempää, on se olo vaan silloin niiin kurja.

Kaikille oksujen kanssa taisteleville
:hug:

Edellisessä raskaudessa pahoinvointi meni ohi ihan parissa viikossa, nyt vaikuttais kovasti samanlaiselta.

Rinnat ei täällä ole myöskään kasvaneet mihinkään vaikka mun puolesta voiskin :)

Töissä en vielä ole kertonut enkä aiokaan ellei ihan pakosti täydy... meillä on ensi pe ja la tulossa sellaset pippalot, joissa "tarttis" juoda, mutta en vielä oo keksinyt miten siitä luistan ta millä verukkeella.

Noista syömisistä muuten, mulle maistuis kaikki rasvainen ja suolainen. Makee on etovaa ja suklaa vasta... ei pystyis! Onneks joulun aikaan vielä pystyi vetelemään suklaatia, niin sai kiintiön täyteen :)

Sohvalla tässä köllöttelen läppäri sylissä. Makuuasento on mukavin!

Hannele
(laskettu aika on muuten 25.8, tosin en vielä ole neuvolassa käynyt ja ekan ajankin sain vasta 29.1 eli aikast kaukana vielä se).
 
Kaikki juttelee raskausoireistaan. Minä en ota edes uskoakseni, että olisin raskaana. Testi on kyllä kaksi kertaa plussa näyttänyt ja vuotoja ei ole ollut. Oireita ei vaan ole, enkä nyt tietty kaipaiskaan. Ekas odotukses mulla oli rinnat revetä (älkää vaan toivotko kuppikoon kasvamista, nousivat kaksi kokoa ja sitten vauvan synnyttyä vielä yhdellä koolla eli B- E), onneks nyt normaalit B-C :) . Lievää pahoinvointia silloin myös oli. Toises raskaudes oli lyhyt pahoinvointi, kamalinta oli kuitenkin itkuherkkyys ja valtava väsymys. Nyt on siis kolmas menoillaan ja mitään ei viel...Tarvii nauttia tästä. Ei oo vatsaa, ei siihen suuntaankaan vielä. Mullahan se onkin pulpahtanut yleensä vasta neljännellä tai viidennellä raskauskuulla. Äitiysvaatteista en edes vielä haaveile...

Niin ja TYKS synnytyssairaala.
 
Kaikki juttelee raskausoireistaan. Minä en ota edes uskoakseni, että olisin raskaana. Testi on kyllä kaksi kertaa plussa näyttänyt ja vuotoja ei ole ollut. Oireita ei vaan ole, enkä nyt tietty kaipaiskaan. Ekas odotukses mulla oli rinnat revetä (älkää vaan toivotko kuppikoon kasvamista, nousivat kaksi kokoa ja sitten vauvan synnyttyä vielä yhdellä koolla eli B- E), onneks nyt normaalit B-C :) . Lievää pahoinvointia silloin myös oli. Toises raskaudes oli lyhyt pahoinvointi, kamalinta oli kuitenkin itkuherkkyys ja valtava väsymys. Nyt on siis kolmas menoillaan ja mitään ei viel...Tarvii nauttia tästä. Ei oo vatsaa, ei siihen suuntaankaan vielä. Mullahan se onkin pulpahtanut yleensä vasta neljännellä tai viidennellä raskauskuulla. Äitiysvaatteista en edes vielä haaveile...

Niin ja TYKS synnytyssairaala.
 
Täällä ilmoittautuu Jouskarin kohtalotoveri... aamupäivät vain makaan sohvalla, kun olo on niin kamala, ettei pysty istumaan/seisomaan kun pieniä pätkiä kerrallaan. Mutta jos pötköttelyllä pystyn välttämään mahanesteiden oksentamisen, minähän pötköttelen. :| Sillä mitään en uskalla laittaa suuhuni (edes juotavaa), ulos tulisi samantien. Mies siinä sitten häärää pojan ja kämpän kanssa, ja lähtee illaksi töihin... (tekee pelkkää iltaa). Itsellä on nykyisin iltaisin hyvä ja virkeä olo, tänään kävin pitkästä aikaa ihan hikilenkilläkin - ja tulipa siitä hyvä olo :D
Teetä en ole juonut ollenkaan nyt, etoo ajatuskin, vaikka normaalisti olen teen suurkuluttaja (kukas se sanoikaan "elävänsä" teellä?). No, positiivinen asia on tapahtunut sen myötä, hampaat ovat valkoisemmat!
Mitäs sitä muuta... maha pullottaa ja nännien päissä on jatkuvasti maitotipat. Tissejä myös kutittaa ihan koko ajan. Viime raskaudessa kasvoivat 3 kuppikokoa, enkä ihan samanlaista kyllä toivo nyt... tosin nyt jo huomaa suihkussa samoja asioita kuin viimeeksi synnytyksen jälkeen: tisseihin sattuu, jos vettä tulee liian kovalla paineella ja pyyhkeen on oltava extra-extra-pehmeä, että pystyn kuivaamaan... melkoista kosketusarkuutta siis... mies kyllä tykkää, kun nännit törröttää kaikkien paitojen läpi, mut ei vaan saa koskea niihin (kun sattuu, oikeesti!) Muuten kyllä kosketellaan, pusutellaan... kaikkea mahdollista, eipä ole tuo seksi tai halut mihinkään kadonneet... :heart: :p

Yksi uusi himokin on ilmaantunut: KAALILAATIKKO. Tänään olen syönyt sitä "vasta" 4 lautasellista ja lisää tekisi mieli, jos vain mahaan mahtuisi. Muistaakseni myös esikoista odottaessa teki mieli kaalilaatikkoa, mutta vasta loppuajasta. On se kyllä muutenkin hyvää, mutta nyt on ihan mieletön himo siihen. Kuola valuu suusta, kun vain ajattelen sitä...

Hemuli 8+0
 
Heips.

Täällä ilmoittautuisi joukkoonne 22vuotias, esikoistaan odottava neitokainen :wave:
La tämän hetken arvioiden mukaan 18.8.2008. Tällä hetkellä menossa 8 viikko. Huisin jännää aikaa, muuta ei voi sanoa :)
Pahoinvointi alkaa pikkuhiljaa hellittämään, kuvotuksesta ajoittain ei tunnu pääsevän eroon.
Jotenkin uskomaton olo. Alavatsaa nipistelee ajoittain, ja pömppöhän se alkaa olemaan. Selvää vauvamasua ei vielä ole ilmaantunut, kovasti tässä odotellaan koska "pikku papu" alkaa sen verran kasvamaan, niin että masu alkaa kunnolla pyöristymään.

Jeps, nyt on ilmottauduttu, hyvää vointia kaikille, ja lisää kuulumisia paremmalla ajalla |O
 
Tuli vaan mieleen, että miten ootte kertoneet teidän raskaudesta muille? Kuinka monelle jne.

Itsellä ei haluttaisi ollenkaan enää salailla, mutta ajattelin odottaa tämän kriittisimmän ajan ohi, ettei tarvi sitten alkaa kaikille selittelemään, jos kaikki ei menekään hyvin. Täälläkin aika paljon tullut myös nuita huonoja uutisia, voimia heille :hug: <3

Itse oon kertonut vanhemmille ja lähimmille kavereille.. Sitten nykyään myönnän jos joku arvaa. On se jännä miten jotku näkee heti jos on raskaana :D

cochlea + masuli 10+3
 
aurinkoenergiaa: nyt ei oo ollut pahoinvintia. Mulla on sillein,että viikon oksennan,viikon oon oksentamatta jne... ja nyt oon menossa se viikko kun en oksenna :D Tänään loppu myös lääkekuuri virtsarakontulehdukseen,mutta nyt on alakanut hammasta särkee :( kai se on hammaslääkäriin huomenna soitettava,jos sais ajan ennen neuvola aikaa,kun neuvola on klo:14 huomenna :)
 
Päevee!

Tervetuloa mukaan uudet plussaajat!! :wave:

Koko eilinen päivä meni kämppää rempatessa ja kohta pitäs taas lähteä hommii. Äsken pakkailin muutaman pahvilootan, ettei tulis kuun vikal viikol kauhee kiire pakata tavaroita.

Mut nyt tää lähtee laittaa vähän pakkelia naamaa ja kaupan kautta kämpille.

Moikka!! :wave:
 
Tervehdys.
Joku kyseli että ollaanko kerottu muile vielä. Siskolle olen sanonut ja parille parhaalle kaverille. Nämä ihmiset tuntee minut niin hyvin että en voi etes heiltä salata mitään B) Ja niin kävi että kaverikin saa lähes yhtä aikaa vauvan. Ja meillä on edellisetkin melkein saman ikäsiä. Kaks viikkoa ikäeroa. Kiva. Ja sisko saa kuukausen päästä ja toisen kaverin lapsen ristiäisissä oltiin eilen. :heart:
Muuta saa velä odottaa tietoa uudesta vauvasta. :whistle:

Muuten hengästyttääkö teitä?! Minua hengästyttää ja tutuu että pitää puuskuttaa ja huohottaa välillä. Tosiaanki ku eilen olis pitäny ristiäisissä laulaa niin musta tuntu että happiloppuu just!
 
Ainiin, tosta kertomisesta. Me ollaan kerrottu jo kummankin vanhemmille ja joillekkin kavereista. Oli vähän pakko, kun oltiin jo ilmotettu, että mennään naimisiin toukokuussa ja sit siirrettiinki häitä. Ja enhän mä pystyny olemaa kertomatta syytä häiden siirtoon. :whistle:
 
Nyt kun ehdit HooÄs just päivittää listan niin lisää hommia pukkaa (ei kiire).. Taisin tippua listoilta joulun aikaan mutta en oo pitäny kiirettä uudelleen ilmottautumisessa. Eli esikoista odotellaan pienten alkuvastoinkäymisten jälkeen (km/ku 10/07).. Viikkoja on tänään kasassa 8+6 kk mukaan. Niin on itselle helpoin laskea kun viikon alussa vaihtuu aina viikko (vähän ensikertalainen). Ultrassa käytiin jo rv 5+3 jossa piti varmistaa että pikkuinen on nyt oikeassa paikassa. Siellä näkyin vain ruskuaispussi mutta se kuitenkin hyvässä paikassa. Sitten uusintana 8+3 näkyi yksi "sykkivä sikiö" ja äidin mieli helpottui hetkessä. LA on ultran mukaan 20.8 ja sen voi laittaa listaan vaikka päivät nyt ei sen mukaan menekkään.. Synnytyspaikka on vielä epäselvä mutta Pirkanmaalla todennäköisesti.

Oireita ei paljon ole ollut.. Lievää iltaisin tulevaa pahoinvointia, turvotusta ja rintojen arkuutta, mutta väsymys on aivan käsittämätöntä. Jos ja kun se helpottaa niin oon varmaan selvinny näistä yleisistä alkuoireista aikas pienellä. Tuleville mummuille kerrottiin jouluna ja muutama ystävä tietää. Nyt tuntuu ettei oikein tiedä miten kertoakaan muille.. No eiköhän tämä turvotus pian paljasta itse itsensä. Mukavaa odotusta kaikille vaikka täällä ainakin sade ropisee kunnolla ikkunaan..
 
Kertomisesta...Ei oo vielä kerrottu. Mutta varmaan tässä lähiviikkojen aikana tulee kerrottua.

Minulla pahoinvointi alkoi n. rv 7. Jokapäiväistä ei oo ollut eikä ole kovin monasti tarvinnut oksentaa. Aamuisin pahimmillaan, tuntuu ettei oo voinut olla yhtään ylhäällä huonon ja heikon olon takia. Ja tosi tarkka pitää olla mitä suuhunsa pistää aamulla. Mitään nestemäistä en ole voinut syödä kun se tulee hetken päästä takaisin. Nyt ei oo onneksi muutamaan päivään ollut huonoa oloa. Väsyttää vaan aivan kamalasti ja tuon takia tuntuu ettei mitään jaksaisi oikein tehä. Ja nälkä on pohjaton :p
 
Moiks!

Paljon on taas tekstiä tullut. Onnittelut uusille ja tervetuloa mukaan! :flower:

:hug: niille joiden pienokaiset eivät jaksaneet mukana...

Mullakin on nyt tissit alkaneet kasvamaan, huomasin tänä aamuna... Kyllä vielä menee ihan hyvin vanhat liivit mutta selvästi näkee että "täytettä" on tullut kuiviin rusinoihin...
Pahoinvointi on nykyään ajoittaista, toisina aamuina oksettaa toisina aamuina vähän kuvottaa ja toisina aamuina ei mitään. Kahtena iltana on nyös ollut vähän ällö olo jos on tullut syötyä vähän liikaa. Kertaakaan en ole vielä oksentanut, mutta muutamana aamuna olisin varmasti sen tehnyt jos olisi vessa tai ämpäri ollut lähistöllä... Olen lujalla tahdonvoimalla saanut nieltyä ykät :x
Seksi ei vieläkään oikein innosta, mutta ei ajatus enää ole ihan NIIN vastenmielinen kuin aikaisemmin. Kyllä tää tästä =)
Väsymys on valtavaa varsinkin päivisin. Ei jaksaisi kuin maata sohvalla... Mutta pakko se vaan on liikkua kun on perhe ja koti hoidettavana ja vielä arkisin nuo työt... Mies kyllä auttaa ihan kiitettävästi vaikken sitä ole pyytänytkään. Meillä on muutenkin ollut pyrkimystä jakaa kotitöitä kun ollaan molemmat työssäkäyviä ja lapset ja koti on yhteisiä asioita :heart: =)

Pitää tästä mennä repimään pyykkejä ulos koneesta... Jaksamisia kaikille :heart:

terv. Jennika rv9+6 (huomenna kaksinumeroinen viikko :heart: )


 
Täällä stressaajien ykkösäippä... Tilasin ajan yksityiselle ku en saa öitäni nukutuksi kun kuulostelen vain itseäni että onko kaikki hyvin ja onko siellä ees elämää.. Nooh jos vähän helpottaisi kun maanantaina pääsee ultraan.

Joku kysyi kertomisesta; me ollaan kerrottu jo varmaan koko maailmalle :LOL:
Töissä ei pystyny salaamaanku oon oksennellu ja heti ekalla oksennusreissulla kuului oven takaa onnittelut =) Ja työkaverit sanoiki että mitäs sitä onneaan salaamaan ettei se salaaminen keskenmenoa estä. Ja sit on kerrottu molempien perheille ja ystävät tiesi heti missä mennään kun jäi joulu- ja uudenvuoden pippalot väliin...

Oireet on samat mitä monella muulla pahoinvointi, väsy(lue: saamattomuus) ja itku. Käsittämätöntä ku joka asiasta voi päästää porun... Mies raukkaa :saint:

Mutta nyt isännän viekkuun viettään sunnuntaita!

Ilmoittelen huomenna miten kävi

rv 7+5

p.s LA on listalla päivällä sivus, 26.8 on oikea :saint:

Kiitos HooÄssälle ku jaksat päivittää meille noin hienoa listaa :flower:

url=http://lilypie.com]
[/url]
 
huh, olipa reissu. anopin kanssa meinas mennä hermo, se on semmonen adhd/add hössöttäjä ja meinaa olla välillä vähän ärsyttävä vaikkei se tietenkään sitä tahallaan tee. käytiin joka paikassa ja välillä piti ihan sanoa että nyt tarvii levähyspäivän. meinas flunssaaki alkaa siellä pukkaamaan kun koko ajan tuntu et oltiin menossa. nyt on kyllä kiva olla kotona, tänä aamuna tultiin. ke olis neuvola, tuntuu etta ei jaksa oottaa kun on ollu niin väsyny ja stressaantunu ni väkisin miettii onko vauva tai ite kunnossa. multa kuoli reissun aikana mummakin ja hautajaiset olis nyt perjantaina mutta tuntuu ajatuskin 7h autossa istumisesta niin väsyttävältä että saa nähä jäänkö kotiin lepäilemään.

olen kyllä käynyt lukemassa kaikki teidän kirjoitukset, inhottava homma etta on niin paljon ollut huonoja uutisia... sain myös reissussa kuulla etta kaveri jonka tyttöystävä oli 3 vkoa meitä edella sai ultrassa tietää että vauva ei ollut enää elävä. nyt on vähän hankala itsellä olla kun tuntuu toisten puolesta pahalta ja sitten ite on raskaana. elämä on..

tervetuloa kaikille uusille ja toivotaan että vauvat jaksaa kasvaa!

 
Niin tuosta miten olette muille kertoneet uutisesta. Olen itse sitä tässä kovasti pohtinut, muutama paras ystävä tietää vasta tässä vaiheessa. Omille vanhemmilleni ajattelin kertoa ensi viikonloppuna, kun mennään kylään.
Löysin netistä ihanan runon :

"Tänään salaisuuden suuren,
kuiskaamme mukaan tuulen.
Kasvaa masussa
pienet sormet ja varpaat,
nyt varmaan jo arvaat.
Ilomme on rajaton,
meille vauva tulossa on."

Ajattelimme antaa kortin jossa tuo runo, jonka saavat sitten lukea. Täytyy vissiin kehoittaa istumaan ennen sitä :D
Oi ja voi, en malta odottaa sitä kertomista omille vanhemmille, sillä tiedän että ovat onnesta soikeana!!

Mitenkäs muuten te muut , missä vaiheessa olette kertoneet vauvauutiset töissä?

Hyviä vointeja kaikille :)







 
Viime raskaudessa me ostettiin sellaset isovanhempien kirjat jotka on niinkuin vauvakirjat, mutta isovanhempi kirjoittaa siihen lapsenlapselleen omasta elämästään ja lähetettiin postissa. Nyt ei olla vielä päätetty miten kerrotaan, odotetaan tän kuun lopussa olevaa ultraa..
 

Yhteistyössä