♥ Esikoisesta haaveilijat ♥

Ehkä minäkin jo uskaltaudun liittyä tänne keskusteluun!

Olen 24-vuotias ja mieheni on 23v. Vauvaa aloitettiin yrittämään 6/17. Vauvakuume on ollut kova jo pitkään, mutta ollaan nyt ainakin aluksi yritetty mennä "tulee, jos on tullakseen" meiningillä, oviksia toistaiseksi ainakaan tikuttelematta. Kierto mulla vaihtelee aina 28-31 pvän välillä. Foolihappo on ollut käytössä siitä asti, kun yritys on aloitettu. Nyt menossa kp 23/28-31. Eilen tuli vaaleanpunaista tuhruttelu vuotoa, joten nyt jännätään alkaako kuukautiset ensiviikolla

Listaan voi siis päivittää: miimape 24v, mies 23v. Ya 6/17, yk 3.

 

http://aijaa.com/5B958s

Tuossa mun ovistestit. Vielä ei plussaa, mutta testailen joka päivä, niin kauan kuin testejä riittää (tilasin 14 kpl eli pitäis vielä olla joksikin aikaa )

Tervetuloa kuumeilemaan @miimape

 

Oho, tuosta mun edellisestä viestistä puuttuu osa kokonaan! Takkusin niin tuon kuvan kanssa että taisin deletoida osan
Kirjoitin lisäksi, että oon epäillyt että ovuloinko ylipäätään lainkaan ja että tuo haalea viiva tuo toivoa että jotain kehossa kuitenkin tapahtuu!

 

ON: tänään on kyllä mietityttänyt paljon, miten oman uran käy, jos nyt raskaudun. Juuri oli kovat kehityskeskustelut, joissa vaadin lisää vastuuta itselleni ja todella haluaisin myös kehittyä työssäni. Se kehitys varmasti vaan jää hyvin lyhyeen ja sen jälkeen pitkäksi aikaa jäihin, jos saamme lapsen.

Pohditteko te muut tällaisia?

 

@tilliina mulla oli vähän tiukat paikat töissä nyt raskausuutisen vuoksi, mutta tänään sain kuulla, että mulle järkätään uusia hommia ja pääsen jatkamaan sitten suunnitelman mukaan mammaloman jälkeen vierähti NIIN iso kivi sydämeltä! Mulle tuli oikein yllätyksenä, miten hyvin kaikki asiaa hoitavat ottivat uutisen, varsinkin kun kyseessä oli pelkästään miehiä En tiedä, onko tällä mitään apua sun tilanteeseen, mutta jos raskaudut nyt, niin olet kuitenkin töissä vielä melkein 8 (?) kk ja se on pitkä aika haasteille ja kehitykselle. Sit vauvavuoteen jälkeen on varmasti ihana palata työhön, joka tarjoaa sopivasti vastusta ja edistää omia uratavoitteita vauvan kanssa kotona aika menee kuitenkin tosi nopeasti ja ne lapset on vaan johonkin väliin tehtävä.

(sori, piti poistua jo täältä, mutta tuli teitä ikävä en osaa vielä keskustella odottajissa!)

 

@jenetsu, töitä on vaihtelevasti. Jos hyvä tuuri käy, pääsee nopeastikin terkkarin hommiin. Todennäköistä on, että sh:na työskentelee jonki aikaa. Töitä on siis aina ajoittain th:lle, toki niitä saisi enemmänki olla

 

@tilliina Mulla ja miehellä on molemmilla vakituiset työpaikat, joten siinä mielessä ei sinänsä ole murehdittavaa. Ainut huoli on siinä, kun haluaisin lapsen kanssa olla kotona ainakin 2-, mielellään 3-vuotiaaksi asti, että miten se onnistuu taloudellisesti
Oon siis lastentarhanope ja vahvasti sitä mieltä että pienen (9kk-2v) lapsen paikka ei ole päiväkodissa, vaan kotona/perhepäivähoidossa. Tuo päiväkotimaailma on muuttunut niin hirveäksi vallitsevan taloustilanteen vuoksi, etten jaksa uskoa että missään päiväkodissa pikkuiset saavat riittävästi syliä ja yksilöllistä huomiota. (Anteeksi avautuminen, mutta olen niin turhautunut siihen miten lapsuuden unelma-ammattini on muuttunut selviytymiseksi)

 

@Karla89 Sano muuta t. kollega

 

Oon sun kanssa @Karla89 samaa mieltä tuosta, ettei pienen lapsen paikka oo päiväkodissa mää olin myös päiväkodissa töissä ennen kuin lähdin opiskelemaan lisää. Jos jotaki oon tässä kasvatusalalla oppinu niin oon kyllä ite lasten kans vähintään 2-vuotiaaksi kotona

Meillä siis se tilanne, että miehellä vakityöt ja mulla opiskelut. Eli itsehän kyllä ehdin töitä tehdä lapsien jälkeen kun teen niitä lapsia tässä opiskelun ohella

 

Samaa miettinyt, että se 9-10 kuukauden ikäinen vielä liian pieni tarhaan Mulla vaan on varmaan se edessä, että pakko laittaa hoitoon heti vanhempainvapaan jälkeen...tietenkin täytyy laskea sitten, että jos pystyisi edes puoli vuotta olemaan kotona ja tekis keikkatyötä, niin saisi lisätuloja. Ei ole säästöjä ja miehen palkalla ei pelkästään eletä. Täytyy nyt tulevat veronpalautukset säästää ja muutenkin joka kuukausi laittaa jotain säästöön niin voisi hetken edes olla kotihoidontuella

Ja pph:lle menee kyllä muksu, jos vain pääsee

@tilliina Mulla on semmoinen ammatti, ettei urakehitystä ole olemassakaan. No haaveena tulevaisuudessa kyllä kouluttautua vielä, mutta en oo kovin "uraihminen". Ehkä en vielä ole löytänyt sitä unelmien ammattia...jos olisi rahaa tai voittaisi vaikka eurojackpotissa, niin en kyllä töihin menisi. Saisin kyllä aikani hyvin kulumaan Sijoittaisin osan rahoista, että voisin elää osingoilla, jos sattuu ne kymmenet miljoonat jotenkin loppumaan
Työssä pitää tottakai viihtyä ja tällä hetkellä on ehkä paras työpaikka tällä alalla.

 

Ite oon ajatellut tekeväni keikkatöitä sen mitä pystyy kotihoidon tuen ohella.

Ja vähä ohi aiheen; kuka sano ostaneensa 14 ovistikkuu, et pärjää jonki aikaa? Mä tilasin viimeks sen 60 kipaletta ja se oli jo toka kerta kun sen satsin tilasin, plus ne kymmenet muut tikut mitä oon ostanut. Kunhan ihmettelen .

Huomenna ultra

 

@Jennipä minä tilasin 14 kpl ku ei nyt enempää raskinut tilata Yllärilaskuja tuli tässä kuussa plus palkaton viikko, niin pitää vähän rauhottua tilailujen kanssa Ei nuo kestä kyllä kovin montaa päivää näköjään, niin jos ei nappaa nyt tässä kierrossa nii tilaan ens kerralla enemmän
Onneksi tulee palkka ennen kierron loppua, niin varmaan tulee hamstrattua raskaustestejä

 

@tilliina Oon kanssa miettinyt mun omaa työuraani kovasti. Valmistuin sosionomiksi maaliskuussa ja naivina ajattelin, että varmasti töitäkin saisin pian. Mutta nyt kun en ole vieläkään saanut oman alan töitä niin kuumeisesti miettinyt, että mitä jos nyt tulisin raskaaksi ja siinä vaiheessa kun raskaus alkaisi näkymään niin eihän mua varmastikaan kovin moni palkkaisi, kun työhaastattelussa näkisi, että raskaana olen. Että voi kun saisinkin nyt pian töitä niin vierähtäisi yksi huoli pois!

Samoja ajatuksia jaan teidän muiden kanssa tuosta että ei pientä lasta haluaisi laittaa päiväkotiin. Sen jälkeen kun opiskeluiden aikana aloitin keikkatyöt päiväkodeissa mieli muuttui kovasti, kun näki millaista se meno pahimmillaan voi pk.ssa olla. Lastentarhanopettana työskentely oli mun yksi päätavoite opiskellessani sosionomina, mutta nyt kun olen nähnyt sitä menoa en haluakkaan enää päiväkotiin töihin. Tää mietityttää mua useastikin, sillä lto.lle olisi paljon paikkoja auki paikkakunnalla missä asun. Ja nyt kun olen työttömänä, sitä miettii, että pitäisikö nyt vain hakea sitten lto.ksi kun melkein vain saisi valita, että mihin päiväkotiin menee. Toistaiseksi olen pitänyt pääni enkä ole hakenut. Kuitenkin teen keikkatyötä vielä päiväkodeissa ja se riittää minulle.

Niin ja vielä tsemppimaininta @jenetsu .lle! Tiedän, mitä tuo tupakkahimoissaan olo voi pahimmillaan olla. Hyvä, että pysyit vahvana!

 

Pahimmat nikotiinin vieroitusoireet on jo loppuneet, mutta näköjään tuo tapa istuu tiukassa Jos saa ohitettua ajatuksen ja sen himotuksen tupakalle menosta, niin se menee ohi

Oliko muilla muuten lemmikkejä kotona? Meiltä löytyy 2 kissaherraa, 4 v ja 4,5 v Vanhempi tuossa protestoi kissanhiekkaa kohtaan paskomalla mun lattialla olleiden housujen päälle Ostin karkeampaa ja hiekkaa niin ilmeisesti ei tykännyt. Lisäksi vielä oksensi 3 kertaa...ei vakavaa, sattuu välillä kun kerääntyy karvaa mahaan palloksi Mutta ihana herätä siihen ku p*ska haisee ja balalaika soi...

Tänään taas kyllä "talletettava" ku flo ennustaa ovista maanantaille. Tänään kp 13 Halutkin kyllä kivasti nousussa, nii mies raasu taas helisemässä ku mää alan heti ehdotteleen ku töistä kotiutuu

 

Joo meillä täällä kaksi poikakoiraa 10v ja 3,5v. En voisi kuvitella eläväni ilman, että perheessä olisi jokin lemmikki. Vaikkakin lemmikin omistamisessakin on välillä noita "huippupäiviä", kuten teillä jenetsu ollut. Heinäkuun lopulla iski jokin vatsatauti nuoremmalle koiralle. Melkein viikon verran kakkaili sisälle ja aluksi oksentelikin samalla.

Hormonaalisen ehkäisyn lopettaneet, ootteko muuten huomanneet mitään eroa ihossa tai muuten kropassa? E-pillerit lopetin tosiaan toukokuun puolessa välissä ja nyt tuntuu, että mun iho kukkii kuin teini-ikäisellä. Samoin hiuksia lähtee hirveesti ja hikoilen hulluna.

 

Meiltä löytyy kaksi uroskoiraa 7- ja 2-vuotiaat. Koko elämän ajan on koirat olleet osa perhettä, eikä voisi kuvitellakaan elävänsä ilman!
@Mimpsu93 Mulla myös naama ihan hirveässä kunnossa ja hiukset putoaa päästä. Toisaalta taas sitten painoa on ollut huomattavasti helpompi pudottaa ilman pillereitä. Ei vaan koskaan voi saada kaikkea

 

Ultrassa käyty ja eipä tarvi haaveilla toukovauvasta. Oli siellä jotain yritystä ollut, isoin rakkula 11mm, mutta ei riitä alkuunkaan ja kuitenkin jo kp 14. Ohjeeksi seuraavaan kiertoon 2tbl päivässä. Limakalvon paksuutta en tajunnut kysyä, mutta sen näkee varmaan omakannasta kun sinne tulee tiedot. Nyt tikuttelen vielä ovista, kunnes viivat alkaa haalistua tai tulee plussa. Lääkäri kyllä sano et jos tästä ovulaatio vielä tulee niin siihen menee vielä varmaan viikko. Jos ei näytä ovulaatio tapahtuvan niin aloitan terolutit niin pääsis uuteen kiertoon.

@jenetsu meillä kanssa kaksi kissaa .

@Mimpsu93 mulla on ainakin tukka ohentunut ihan hulluna e-pillereiden lopetuksen jälkeen. Vähä harmittaa mutta onneks vaa vähän.

 

@Mimpsu93 lopetin e-pillerit viime joulukuussa ja tuntuu, että iho huononee kuukausi kuukaudelta vieläkin. Välillä on paljon pientä hormoninäppylää, välillä kunnon finnejä varsinkin poskissa. Saa kertoa jos jollain on jotain vinkkejä mikä auttaisi

Onko kukaan pitkistä kierroista kärsivä kokeillut Donafertya tai Inofolicia? @Jennipä @ToukkaHaave87 @eevas ? Mä päätin nyt testata tota Donafertya kun vanhat foolihappopillerit loppui ja oon jonkun verran lukenu positiivisia kokemuksia..

@Jennipä voi ei Alkaa tuntua, ettei Clomit oikeen auta kenelläkään! Jos jotain positiivista, niin mulle ei kasvanut 11mm follia edes siinä 3 Clomia/6 päivää satsissa. Eli ehkä sulla on vielä toivoa

 

@voittamaton enpä ole noista ikinä kuullukkaan, minkälaista apua noista pitäis olla?

Joo onneks siel oli ees yritystä. Tosin sillon aukiolotutkimuksen ultrassa oli jo 10mm folli ja sillon oli kp 12, eikä mitää lääkitystä alla. Ja sitäkin ihmettelen, et ovistestit on hiljalleen tummunut, että olisin voinut kuvitella ovisplussan tulevan viikonlopun aikana.. Otitko voittamaton muuten sillon kun söit useampaa clomia päivässä, niin kaikki tabletit kerralla vai pitkin päivää? Aamulla vai illalla? Kuulemma saa valita, mutta jos ottaa aamulla ja illalla, vois tulla vähemmän haittavaikutuksia..

 

@Jennipä noita lisäravinteita on tutkittu PCOSn hoidossa ja monella on kierto säännöllistynyt pian niiden syömisen aloittamisen jälkeen. Vähän kuin Metforem, mutta ei niin tuhtia kamaa kai?

Mä otin ekassa Clomikierrossa lääkkeen aamulla kun heräsin. Tokassa kierrossa otin molemmat pillerit aamulla klo 6 ja sen jälkeen nukuin vielä muutaman tunnin. Kolmannessa otin 2 tablettia aamulla klo 8 ja yhden illalla klo 20. En oikein tiedä mikähän ois ollut paras tapa Sen huomasin, että ekassa kierrossa kuumat aallot tuli samaan aikaan pillereiden kanssa ja tokassa ja kolmannessa kierrossa kuumat aallot alkoi vasta kuurin lopussa ja kestivät menkkoihin asti.

Noi ovistestit kai tummuu Clomien kanssa vahvoiksi, vaikkei ovis edes tapahtuisi. Mähän sain yhden selkeän ovisplussankin vaikkei ovista edes tapahtunut

 

Äh, ehkä se siitä kuitenkin ovikseksi muuttuu @Jennipä. Tai ainakin sitten seuraavassa kierrossa!

Täällä on myös koiria

Viis päivää ovulaatiosta, ovulaation aikana keskeytetyllä ja nyt sit kuvittelen raskausoireita oon toivoton

Lisään, että on siis hirvee turvotus ja vatsan nippailuja. Nippailee myös munasarjan puolelta ja särkee emättimeen. Tein ovistestinki, ei ihan tasavahva, mutta melkee

 

@Bluebelle No varmasti suuri helpotus tuo työtilanteen selviäminen! Mahtava juttu. Ja haha, kiva kun käyt kertoo kuulumisia, tuu ihmeessä toistekin!
Ja ihan totta, onhan tässä vielä hyvä pätkä kehittyä työssään ennen mahdollista äitiyslomaa, vaikka plussa tulisi nopeasti vähän jännittää vaan, kun ängin itseni nyt aika moneenkin soppaan ja sain isompia kokonaisuuksia vastuulleni, että toivottavasti ei tarvitse lähikuukausina kovin paljon hengata pää pöntössä yksi oireeton raskaus tänne, kiitos! Onks sulle muuten ilmaantunut oireita?

 

Olen myös miettinyt vauva-asiaa suhteessa uraan. Työni on sellaista, jota ei voi ison mahan kanssa tehdä, mutta nyt olisi tavallaan hyvä aika, kun on vakkarisopimus. Ja pakko sanoa, että tässä muutamia vuosia töitä tehneenä alkaa tuntua siltä, että elämässä voisi mennä eteenpäin ja ottaa tämän seuraavan askeleen. Vaikka työ on huippua, se on kuitenkin vain työtä ja tuntuu siltä, ettei sitä "täydellistä" ajoitusta lapsensaannille kuitenkaan koskaan tule.

Lopetin pillerit maaliskuussa, eikä oireita ole juurikaan tällä kertaa tullut, mutta olen lopettanut ne kerran aiemminkin muutama vuosi sitten ja silloin alkoi neljän kuukauden päästä tulla ihan jäätävästi finnejä rintaan. Muistaakseni ne katosivat silloin muutamassa kuukaudessa, joten toivottavasti teilläkin, jotka siitä nyt kärsitte!

Mulla on nyt kp 16. Seksiä on harrastettu viime lauantaista asti joka toinen päivä. Repesin ihan totaalisesti "suorituskeskeiselle perussetille". Meillä on normaalisti seksiä pari kertaa viikossa, joten tämä joka toinen päiväkin on jo satsaus. Eilen sain ihan puhtaat pakit, kun yritin ehdotella. Tänään sentään innostuttiin molemmat.

Minkälaisia kokemuksia teillä on ovistesteistä? Käytin parissa edellisessä kierrossa liuskatestejä, jotka antoivat molemmilla kerroilla kp 14 kaksi suunnilleen yhtä vahvaa, mutta haaleaa viivaa. Tässä kuussa kokeilin clearbluen digitaalista testiä, enkä ole tähän mennessäkään saanut hymynaamaa näyttöön. Kp 14 testin viivat olivat aamulla melkein yhtä vahvat, mutta testiviiva oli vähän heikompi kuin kontrolliviiva. Samana iltana yritin uudestaan ja tulos oli edelleen nega, mutta silloin testiviiva oli jo haalistunut ja senkin jälkeen viiva on ollut haaleampi. Olikohan ovis kuitenkin silloin, kun viiva oli vahvimmillaan? En tunne ovulaatiota ikinä ja ainoa vinkki on ehkä vähän suuremmat halut ja kosteampi alapää. Olen toki ehtinyt itselleni diagnosoida jo kaiken ovuloimattomuudesta endometrioosiin, mutta kun kierto on tasainen ja viivat joka kerta hailakoita, toivoisin, että mulla hormoonia ei vain erity paljoa ovulaatiosta huolimatta. Tai sitten en ovuloi ikinä. Näiden kanssa saa itsensä nopeasti hermoromahduksen partaalle.

Viimeksi taisin sanoa, että olen ollut nyt toisessa yrityskierrossa rauhallisempi, mutta olin pahasti väärässä. Alkukierto oli ok, mutta nyt kun ovis on ohi tai lähellä, en pysty taaskaan ajattelemaan mitään muuta ja yritän kovasti tulla googlen avulla raskaaksi.

Onnea kaikille odotteluun ja tervetuloa uusille!

 

@voittamaton no voi nenä jos ovistestit tummuu joka tapauksessa.. no mä kyl onneks tunnistan oonko ovuloinut (nännit kipeytyy aina ihan hulluna) joten ei tarvi sokeesti testeihin luottaa.

 

@Jennipä harmi ettei ultran mukaan olis toukovauvaa tiedossa Toivottavasti seuraavasta, mutta on se tosi ikävä aina lykätä kuukaudella.

@voittamaton en ole kokeillut ja ehkä nyt ensihätään yritän sitä mun kilpirauhaslääkitystä saada kohdilleen. Kohta päästään jännään lyheneekö kierto, kun oon vähä saanu lisää painoa. Ja mä en kyllä ole hirveen ylpeä, että lykkäillään tätä aloitusta.. Nyt ku mentiin oviksen oletettu aika keskeytetyllä niin ehkä alko taas vähän tehdä mieli palata yritykseen, mutta ei me nyt kyllä vielä...

Ja kun on tästä työn vaikutuksesta keskusteltu niin minä sain keväällä uuden työpaikan ja on ollut kyllä ihan mahtavaa. Just sellaista mihin oon valmistumisesta asti halunnut ja vakiduunikin vielä. Nyt vaan sitten ei oikein se loma houkuta, kun haluais itselle enemmän vastuuta ja kehittyä.. Ja tässä se 8kk ei nyt ihan riitä.. On muita jotka nopeesti saa ne hommat itselleen, jotka olen halunnut minulle. Myös miehellä uusi työnkuva johon kuuluu matkustusta eikä hänkään olisi valmis luopumaan ihan vielä. Toisaalta meidän on hirveän hyvä näin, helpottanut se vauvan tuska sen verran, että sen taas näkee, kuinka meillä on kahdestaankin mukavaa. Ja minulle on juokseminen rakas harrastus, jota en ehkä uskaltaisi raskausaikana ihan tässä määrin harrastaa.. Nyt on aika usein ajatellut, että nautin tästä nyt, kun vielä voin. Vähän sama juttu myös juhlimisen kanssa pitää tunnustaa, tuntuu, että on enemmän tullut lähdettyä mukaan bilettämään, kun ajattelee että nyt jos koskaan perhana.

Jaa tämän jargonian päätteeksi... Mies oli kerrankin kotona, kun piti flo:n mukaan olla ovis ja harmittaa jo, että mentiin keskeytetyllä ja harmittaa jo etukäteen, että elättelen kuitenkin jotain toiveita parin viikon päästä. Nooh palaa taas järki ruumiseen, kun ne menkat alkaa.