Etävanhemman viikon lomamatka, help!

Elikäs etävanhemmalle on viikon loma lahjaksi ostettuna ulkomaille ja lähtö olisi sunnuntaina. Nyt lähivanhempi onkin sitä mieltä, että etä ei saa lähteä koska ei keksi lapselle töiden ajaksi ketään muuta hoitamaan. Hoitoajat on myös merkittynä sopimukseen. Joutuuko etä nyt siis perumaan matkan omalta osaltaan? Etän puolesta ei ole hoitajaa, koska tukiverkostoa ei ole.

 

Eipä kai tuohon sääntöä ole, pitäisi pystyä sopimaan ja luottamaan. Jos tekee toiselle noin, niin sitten voi vaan varautua itse samaan. Ei ole kenenkään edun mukaista, vaan kiusantekoa.

 

Toisen elämää ei voi rajoittaa. Onko lähivanhemmalle ilmoitettu ajoissa että kerkeää etsimään hoitajan lapselle?

 

Omalla lapsiviikolla kumpikin järjestelee itse lapsille hoitajan, jos sellaista tarvitsee. Voi toki kysyä myös siltä toiselta vanhemmalta, voiko ottaa lapset luokseen. Jos ei voi, niin sitten hoitaja toisaalta tai lapsettomat menot lapsettomalle viikolle.

Meillä joustetaan puolin ja toisin, ja molemmilla vanhemmilla on myös omat tukiverkkonsa. Koskaan ei oleteta, että toinen vanhempi voisi lapsivapaalla viikolla ottaa lapset luokseen. Näistä aina keskustellaan ja sovitaan erikseen.

 

Luin ap:n aloituksen vielä uudestaan enkä ymmärtänyt, mistä sopimukseen kirjatuista hoitoajoista siinä puhutaan. Päivähoitosopimuksesta vai?

 

Taas joku mennyt lisääntymään ennen kun on itse kasvanut aikuiseksi. Jos se aikuiseksi kasvaminen kestää 50v, niin kannattaa jättää ne lapset hankkimatta.

Fiksut aikuiset saa näin yksinkertaiset asiat sovittua parisuhteessa tai eronneina. Jokaisella ihmisellä on oikeus lähteä joskus lomalle ilman lasta ja se lapsen toinen vanhempi luonnollisesti auttaa sen loman mahdollistamisessa hoitamalla lasta mahdollisuuksien mukaan. Kun sitä lomamatkaa alkaa suunnitella, niin lasten hoitojärjestelyt otetaan heti puheeksi kaikkien asianosaisten kanssa. Jos ilmaista lastenhoitajaa ei löydy, niin sitten sellainen hankitaan rahalla. Mikä tässä voi olla vaikeaa? Sekö, että lastenvalvoja ja yhteiskunta ei tätä järjestä?

 

Luin ap:n aloituksen vielä uudestaan enkä ymmärtänyt, mistä sopimukseen kirjatuista hoitoajoista siinä puhutaan. Päivähoitosopimuksesta vai?

Itse ajattelin että olisi kyse lapsen tapaamissopimuksesta.

 

Puhutaanko siis ihan yleisesti, että vanhemmat hoitavat lapsiaan silloin kun tapaavat heitä? Omaan korvaani kuulostaa erikoiselta. Meillä lapset asuvat molempien vanhempiensa kanssa, ja elävät normaalia arkea molemmissa kodeissa. Päiväkodissa heitä hoidetaan, samoin isovanhemmat ja muut kodin ulkopuoliset henkilöt hoitavat lapsiamme. Itse en koe lasteni olevan koskaan exälläni hoidossa.

 

[QUOTE="Eee";30758391]Taas joku mennyt lisääntymään ennen kun on itse kasvanut aikuiseksi. Jos se aikuiseksi kasvaminen kestää 50v, niin kannattaa jättää ne lapset hankkimatta.

Fiksut aikuiset saa näin yksinkertaiset asiat sovittua parisuhteessa tai eronneina. Jokaisella ihmisellä on oikeus lähteä joskus lomalle ilman lasta ja se lapsen toinen vanhempi luonnollisesti auttaa sen loman mahdollistamisessa hoitamalla lasta mahdollisuuksien mukaan. Kun sitä lomamatkaa alkaa suunnitella, niin lasten hoitojärjestelyt otetaan heti puheeksi kaikkien asianosaisten kanssa.Jos ilmaista lastenhoitajaa ei löydy, niin sitten sellainen hankitaan rahalla. Mikä tässä voi olla vaikeaa? Sekö, että lastenvalvoja ja yhteiskunta ei tätä järjestä?[/QUOTE]

Peesi! Voi hyvää päivää, sanon minäkin... Tuskin tuo matka ihan eilen on syliin tippunut, joten aikaa lapsen hoidon järjestämiseen tai matkan siirtämiseen etän vapaaviikolle on ollut. Mitäs jos jompi kumpi joutuu vaikka sairaalaan tmv? Mites sitten on ajateltu lapsen hoidot järjestellä? Kyllä aina pitää joku suunnitelma b olla valmiina. Minkä ikäinen lapsi on kysymyskessä? Päiväkoti? Iltis? Pelkkää vallankäyttöä nyt lähiltä sanon minä. Tai sitten tosiaan se lähi on ihan kakara...

 

Eihän lähin velvollisuus ole järjestää lapsille hoitajaa etävanhemman lapsiviikoille. Kyllä se on sen vanhemman velvollisuus, joka hoitajaa lapsille tarvitsee. Tässä tapauksessa siis etävanhemman.

 

Lähi oli alkuun ollut sitä mieltä, että tottakai etä voi lähteä ja mitään ongelmaa ja lähi sanoi ottavansa itsekin sille viikolle lomaa koska pystyy niihin itse vaikuttamaan. Asiaa ei sen kummemmin enää kauhottu kuin vasta nyt. Kyse 1,5-vuotiaan päivätapaamisista.

 

Jos ongelma on se, ettei lapsella ole hoitajaa kun lähivanhempi on töissä, niin missä se lapsi silloin on hoidossa kun on lähivanhemman viikko? Vai eikö lähi tee silloin ollenkaan töitä?

Kuulostaa tosi veemäiseltä tuollainen. Mun mielestä ei mitään matkaa tietenkään tarvitse perua, joskus kun ne matkatkin on sellaisia ettei niitä voi juuri sille tietylle viikolle varata, joten joustoa ja ymmärrystä pitäisi kyllä löytyä molemmilta osapuolilta, aikuisia ihmisiä kuitenkin oletettavasti molemmat. Ei tulisi itsellä mieleenkään vaatia etää perumaan reissujaan, olkoon mille viikolle tahansa varattuina.

 

Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole, kuin sen lähivanhemman otettava lapsi itselleen. Lomailuun on toisella täysi oikeus.

 

[QUOTE="Ninni";30758428]Lähi oli alkuun ollut sitä mieltä, että tottakai etä voi lähteä ja mitään ongelmaa ja lähi sanoi ottavansa itsekin sille viikolle lomaa koska pystyy niihin itse vaikuttamaan. Asiaa ei sen kummemmin enää kauhottu kuin vasta nyt. Kyse 1,5-vuotiaan päivätapaamisista.[/QUOTE]

Niin, eli lähi ei ole saamattomuuttaan asioitaan (sitä lomaa) järkännyt ja nyt koittaa rangaista etää siitä?? :O No, ei mene ihan oikein... Ja mm. päiväkotiin tuon ikäisen saa laitettua, jos on osannut hoitaa asiansa ajoissa (hakea paikan). Vaikka sitä minäkin kyllä ihmettelen, että missäs se lapsi silloin on, kun on lähin viikko(?) ja siellä töissä pitää käydä? Ja miksi sitä lasta ei voi laittaa sinne samaan paikkaan nytkin? Vai mikä on sellainen työ, missä ei tarvi käydä kuin joskus ja jouluna (vuoroviikoin?)? Vai onko etä työtön ja on lapsensa kanssa aina / vain lähin töiden ajan? Vaikuttaa kyllä tosi lapselliselta touhulta ja vanhemmalta. Kyllä joustovaraa tai se "plan b" pitää olla olemassa, sillä tuskin se etä siellä ulkomailla joka kuukausi hyppii. Ja tosiaan - mitäs sitten jos se etä jää vaikka tänään auton alle ja makaa teholla matkan sijaan? Mihin ajatteli tämä lähi lapsensa sitten laittaa? Viekö sinne sairaalaan ja sanoo, että kun sopparissa sanotaan, että sun kuuluu hoitaa..?

 

No siis, etävanhemmanhan ei ole pakko ottaa lasta vaikka sopimuksessa niin lukisikin. Ja jos ja kun (tässä tapauksessa) etä on hyvissä ajoin ilmottanut lomastaan ja asia on jo kauan sitten "sovittu", niin lomalle vaan! On sen lähin ongelma sitten miten lapsenhoidon järjestää, jos kerran on jo asian ok:ttanut ja luvannut homman hoitaa.

 

Lähi tekee töitä kotoa käsin ja ajoittaa pakolliset menonsa etän tapaamisaikoihin. Eli lapsi siis ei ole ollut ollenkaan päiväkodissa vaan on hoidettu kotona tähän asti. Lähi on löytänyt aina lapselle hoitajan todella lyhyellä varoajalla jos tarvetta on ollut, mutta nyt niitä ei kuulemma olekaan saatavilla koko viikolle. Pikkusen haisee kiusanteolle ja katkeruudelle. Etä tietää, että voisi lähteä vaan, mutta pelkää taas sitä uhkailua ja kiristystä mitä siitä seuraa.

 

Asiahan muuttuu täysin, jos lähivanhempi on luvannut ottaa lapsen luokseen etän viikolla, jotta etä pääsee matkalle. Etä on siis hoitanut tämän niin kuin kuuluukin. Toivottavasti tästä on mustaa valkoisella, niin ei ole epäselvyyttä asiasta. Näin meilläkin joustetaan, ja pidetään sopimuksista kiinni. Meillä on exän kanssa yhteinen google-kalenteri, ja sinne aina merkitään sovitut poikkeukset lasten tapaamisissa. Sieltä on helppo tarkistaa, kun tässä hektisessä arjessa ei pysty luottamaan aina omaan muistiinsa. Joskus lapsia on hakenut pk:sta peräkkäin kaksi vanhempaa, mutta parempi niin päin kuin ei hakijaa ollenkaan.

Joku kirjoitti, että etän ei ole pakko ottaa lapsia sopimuksen mukaan. Tässä on hyvä muistaa, että ei ole lähinkään. Siinä tapauksessa lastensuojelu astuu kuvioihin mukaan, jos kumpikaan huoltaja ei halua lapsiaan. Molemmilla huoltajilla on siis täysin samat vastuut ja velvollisuudet. Toisekseen laki ei tunne käsitteitä etä-ja lähivanhempi.

 

Ja siis ei ole kyse vuoroviikkojärjestelystä. Lapsi asuu lähin kanssa 24/7, mutta tapaa etää muutamana päivänä viikossa.

 

Olisiko mahdollista, että etävanhempi maksaa lastenhoitajan lomaviikolla, kun lähivanhempi sitä tarvitsee?

 

[QUOTE="Ninni";30758497]Pikkusen haisee kiusanteolle ja katkeruudelle. Etä tietää, että voisi lähteä vaan, mutta pelkää taas sitä uhkailua ja kiristystä mitä siitä seuraa.[/QUOTE]

No juuri näin. Ja lähihän uhkailee ja kiristää vaikka maailman tappiin, jos antaa mahdollisuuden. Joten nyt tiukkana ja sinne lomalle! =) Lähi kärvistelköön ihan keskenään katkeruuttaan. Eikä tuollasta uhkailua / kiristämistä tarvi senkään jälkeen sietää. Rajat saa asettaa ja pysyä niissä. Kyllä se sen lopettaa jossain vaiheessa, kun huomaa, ettei tehoa tuollaset. Niin tajus minunkin narsku exäni, vaikka aikaa se otti. Nyt jo paljon helpompaa olla ylipäänsä yhteydessä lapsen asioissa, kun pysyin vaan tiukkana ja näytin "kaapin paikan" siinä mielessä, että mua ei ole lupa uhkailla eikä sen paremmin kiristääkään. Aika "helvettiähän" nuo ajat tosin oli, mutta "kannatti".

 

Minä tarjoituisin etävanhempana selvittämään, pääseekö lapsi vuoropäiväkotiin siksi päiväksi kertamaksulla, tai tarjoutuisin etsimään omasta tuttavapiiristä lastenhoitajaa.

 

Ihan lain mukaan etää ei voida pakottaa tapaamisiin. Jos ajatellaan siis näin.Lähivanhempi voi järjestää hoitopaikan vaikka lastenhoitopalvelun kautta. Etä lähtee reissuun ja se siitä. Tapaa lasta sitten reissun jälkeen.

 

Juuri etä hommasi hoitajan näille päiville. Mutta sitten paljastuikin, että eipä sekään kelpaa vaan nimenomaa etän on itse oltava paikalla. Eli eiköhän se tällä taputeltu. Etä lähtee reissuun ja sillä selvä.

 

Joku kirjoitti, että etän ei ole pakko ottaa lapsia sopimuksen mukaan. Tässä on hyvä muistaa, että ei ole lähinkään. Siinä tapauksessa lastensuojelu astuu kuvioihin mukaan, jos kumpikaan huoltaja ei halua lapsiaan. Molemmilla huoltajilla on siis täysin samat vastuut ja velvollisuudet. Toisekseen laki ei tunne käsitteitä etä-ja lähivanhempi.

Öö, missäköhän todellisuudessa sinä elät? Ehkä jossain laalaalandiassa asiat meneekin noin. Laki ei ehkä tunne noita käsitteitä, mutta käytännössä ne ovat monelle tuskallisenkin tuttuja termejä joilla kyykytetään sitä jonka luona lapsi ei virallisesti asu.

Erovanhemmuus ei nyky-yhteiskunnassa tunne tasa-arvoa. Lapsella voi olla vain yksi virallinen koti-osoite, vain sinne saa koulukyydit, vain siellä asua vanhempi saa lapsilisää ja tukia sen mukaan että hänellä on lapsi (etävanhempihan ei saa mitään tukia, ja esim asuminen sen kokoisessa asunnossa että sinne mahtuu lapsi, on täysin omalla vastuulla). Ja tämä kuvio pätee Suomessa vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin toisen vanhemman luona.

Molemmilla huoltajilla saattaa olla periaatteessa samat velvollisuudet ja vastuut, joo, mutta oikeuksia ei todellakaan molemmilla ole saman verran. Käytännössä etähuoltajan AINOA oikeus on kieltäytyä sovitusta tapaamisesta. Lähihuoltajalla puolestaan oikeuksia on mielin määrin, kätevästi pystyy harjoittamaan kiusantekoa monin yhteiskunnallisesti hyväksytyin ja jopa tuetuin keinoin. Lähillä sentään on myös yksi velvollisuus, nimittäin olla sen lapsen kanssa, silloinkin kun etä kieltäytyy sovistusta tapaamisesta. Jos se ei passaa, niin kaikin mokomin voi sitten samantien vaikka siirtää ne lapsen kirjat sen etän luokse, mutta siihen kovin moni lähi ei noin vain suostukaan.

Siispä ei, vanhemmat eivät eron jälkeen ole tasa-arvoisia yhteiskunnan silmissä, vaikka sitten lain mukaan heillä olisin virallisissa papereissa joku nykyään niinkin naurettava käsite kuin "yhteishuolto". Käytännössä lähi voi helposti käyttäytyä yksinhuoltajan tavoin, vaikka yhteishuolto olisikin. Sille laki ei nykyisellään mitään mahda.


Joten edelleen: etä lomalle vaan! Se, että alkaa pomppia lähin pillin mukaan, ei johda mihinkään hyvään. Jos asiasta on sovittu, sillä mennään, ja jos lähi ei ole asiaa sovitusti hoitanut niin se on hänen ongelmansa.

 

Kuten kirjoitin, lähillä ei ole sen enempää velvollisuutta olla lasten kanssa kuin etälläkään.

Oikeudet sitten taasen ovat lapsilla. Heillä on oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Selkeä epäkohta laissa on se, että lapsella voi olla virallisesti vain yksi osoite. Tämä on minulle tärkeä asia, jonka huomioin myös eduskuntavaaliehdokastani valitessa.

Sekä etä- että lähivanhemmista valitettavasti löytyy lasten kustannuksella kiusaa tekeviä yksilöitä. Useimmiten, ei aina, vika on molemmissa vanhemmissa, jos yhteinen vanhemmuus ei toimi. Silloin ei ole osattu kasvaa aikuisiksi eikä osata katsoa peiliin ja reflektoida omaa toimintaansa.