G:Nautitko vauva-ajasta??

Olen nauttinut

 

Kyllä mä suurimmaksi osaksi nautin vauva-ajasta, poika on vauvasta asti ollut ns. helppo tapaus.

 

Esikoisen vauva-ajasta aloin nauttia kun hän tuli 2,5-3 kk:n ikäiseksi ja koliikki helpotti... Etnekin ensimmäinen kuukausi oli raskas :/

 

En nauttinut. Ensimmäisen kanssa iski kauhea masennus ja toisella oli paha koliikki. Nyt nautin kun kuopus on 2v ja esikoinen 3v

 

Nautin koko ajan, siksi kai se niin lujaa alkaa ohi ollakin :snotty:

 

Nautin ihan hirveesti :heart: Mutta kieltämättä tämä ikä(1v10kk) on sen verran ihana että menee vauva-ajan ohi.

 

Esikoisen kohdalla kaikki oli uutta ja ihmeellistä, en osannut nauttia siitä vasta kun jälkeenpäin.
Turhaa stressiä...

Kuopus olikin sitten koliikkitapaus, joten siitä ei sen enempää.

Jokohan nyt kolmannen kohdalla onnistuis tuo nauttiminen...

 

Olen nauttinut kaikkien kanssa, helpot vauvat ja ihanat! Myös raskausaikaa kaipaan, olin silloin aina elämäni kunnossa jajopa synnytyksiä-

 

Nautin, paitsi imettämisestä. Rupean sitä touhua lopettelemaan tässä kk:n sisään. Toisaalta haluaisin jatkaa, toisaalta en.
Vauva on ns. helppo tapaus. Antaa nukkua, kitisee vain nälkäänsä. Joskus vikisee seurankin perään..

 

Esikoisen ekat 6kk oli raskasta aikaa, sairaalassa sängyn vieressä istumista. Mahtuihan siihenki tietty ihania hetkiä =) Sitten kun pääsi kotiin, niin todellakin nautin :heart:
Tään toisen kaa on sitten ollu ihan erilainen tää alku taival (ns. normaali) ja todellakin nautin :heart:

 

Nautin ihan älyttömästi!:heart: :heart: Molempien lapsien kohdalla olen nauttinut täysin siemauksin ja tämän kuopuksen kohdalla tuntuu, että vielä enemmän (jos vaan mahdollista ) kuin esikoisen. Nyt on kaikki asiat mallillaan, toisin kuin silloin esikoisen vauva-aikaan.

 

Nautin,kaikkien kolmen!! :heart:
Vaikka vaikeaakin on ollut niin silti.Vauvat on jotain ihmeellistä ja ihanaa...

 

Esikoisen vauva-ajan jälkeen suurin fiilis oli se, että se oli yhtä h*lvettiä. Nyt kun olen puolessa välissä raskautta, olen alkanut taas haikailla niitä vauvahetkiä ja ne ihanat muistot pienestä tuhisijasta ovat vallanneet mielen. Suurin syy siihen, miksi esikoisen vauva-aika tuntui vaikealta, oli väsymys. Ei se muuten ollut mitenkään vaikeaa, mutta mä en saanut nukuttua. Uskoisinpa siis, että tulokkaan kanssa tulee olotila olemaan nautinnollisempi koska nyt minulla on mahdollisuus nukkua tarpeen tullen.

 

Kyllä :heart: Vauvat on niin :heart: :heart: :heart: Mulla on ikuinen vauvakuume

 

Mä en oo ihan varma..
Nyt kun mietin vauva-aikaa niin en pysty edes muistamaan miltä oma lapsi näytti vastasyntyneenä, päälimäisenä mielessä on se huuto.
Ja kuitenkin pieniä pilkahduksia niitä hyviäkin muistoja, mutta eniten huonoja..aika kurjaa.

 

Nautin molempien vauva-ajasta ihan täysillä!! :heart: :heart:

 

Kyllä nautin, lapsi lapselta aina vain enemmän! Esikoisen kanssa sitä odotti aina uusia taitoja kuin kuuta nousevaa ja oli kauhean malttamaton, nyt kolmannesta vain nauttii ja toivoo ettei hän koskaan kasvaisi isoksi :heart:

 

No enpä juuri nauttinut. Lapset oli helppoja, mutta kumminkin se oli rankkaa. Nyt nautin huomattavasti enemmän kun nuorin on 1v2kk. Kiva kattella touhuja yms...

 

Todellakin NAUTIN jokaisen lapsemme kohdalla vauva-ajasta! :heart: :heart: :heart:

Vauvat on IHANIA ja suloisia ja parhaita ja ihania... :heart:

 

Kyllä aivan ehdottomasti. Ja nyt kun nelonen jo vuorossa niin jotenki nauttii vielä potenssiin 10 kun on homma jo hanskassa ja harjottelu kappaleet isompia, niin oi ihan rennosti todella nauttia vauvasta

 

Todella raskasta aikaa. Väsyttää hulluna, eikä pää ole ollenkaan selvä. Iha hormooneissa. Tuntuu, että vauvan hoitaminenkin on välillä pelkkää suorittamista.. Arrg..

 

En oikeastaan yhtään. Aika kuluu hitaasti, odotellessa että eivät ole enää vauvoja, tai oikeastaan eivät ole alle 2v. Kaikki aika ennen sitä on kauheaa.

 

En oikeasti mitenkään. Odotan vaan että kasvaa ja itkullekin voi hän itse kertoa syyn.

 

Eli tunsitko nauttivasi siitä jo sitä eläessäsi vai kultasiko aika muistot ja se rupesi myöhemmin tuntumaan ihanalta? Mä elän sitä tällä hetkellä ja en kyl suoraan sanottuna aina kauheesti nauti...ku väsyttää nii prkl...toki välillä ihanaakin..

no ristiriitasta ekat kolmetoista kuukautta heräs yössä noin 4-6 kertaa et se söi hermoi. mut sitten taas pysty vapaasti missä vaan hölistä silel mitä vaan ja lauleskella ja kaikki piti sitä normaalina sitten ilman lasta tarvii olla oikeessa seurassa että se on normaalia . mut monet junareissut ja se että sai opettaa vaan ja keskittyä siihen henkisyyden kasvattamiseen oli kyl loistavaa pysy ittekkin tosi lämpimänä . sit tietty vaatteiden pukeminen on tänäkin päivänä ei prkl haluis millää tehä ja pari mutuakin koti juttu mut siinä se menee

 

En nauttinut. Oli vaikea synnytyksen jälkeinen masennus. Lapsi oli helppo, ei koliikkia, ei allergioita, yönsäkin rupesi nukkumaan heräämättä kertaakaan 2 kk ikäisenä.