G: onko teitä "piesty" lapsina?

ei ole piesty millään, vaikka olen -64 syntynyt.

Samma häär paitsi että olen kuuskutonen.

 

Mua on hakattu, ja kaikkia sisaruksia myös, ihan nyrkillä naamaan ja sitä rataa. Mua on myös roikotettu nilkoista 4. kerroksen parvekkeelta, seisotettu tuntikausia nurkassa, pakotettu kyykkyhyppelemään olohuoneen pöytää ympäri kolme tuntia putkeen, syötetty oikeasti saippuaa (oli pakko pureskella ja niellä kokonainen saippua), työnnetty pää vessanpönttöön ja vedetty, ym. kamalaa mitä vaan voi kuvitella. Kiiosta vaan skitsofreeniselle ja alkoholiongelmaiselle isäpuolelle.

jokseekin tuntuu ette tosta selviä hengissä.

Olin pitkään masentunut, melkein kymmenen vuotta putkeen, mutta nykyään olen terapian avulla päässyt edes vähän yli. Myös tunne-elämän persoonallisuushäiriö on diagnosoitu, mutta pystyn elämään sen kanssa ainakin niiden ihmisten kanssa jotka tietävät edes jotain taustoistani.

mitäs sun äiti?miten se reagoi isäpuolineen, kun sua kuritti?oikeen paljon sulle jaksamista. aivan hauheeta oot joutunu kokemaan

sehän siinä onkin ettei äitini reagoinut mitenkään, hyväksyi vaan hiljaa. Toki pelkäsi itsekin saavansa turpaan, mutta olen aika katkera ettei eronnut vaan antoi lastensa kärsiä.

oletko koskaan tehnyt rikosilmoitusta?

en, olin vain onnellinen kun lopulta pääsin lastenkotiin.

tee nyt, sen pystyy tekeen jälkikäteen. Tuttavani teki isästään 20 vuotta myöhemmin. Oikeuteen meni ja siellä sai syytteet

 

Olen syntynyt vuonna -80. Minua on tukistettu, kun olen tehnyt jotakin pahaa, mutta koskaan ei ole lyöty tms. Ihan hyvä äiti minulla on ollut.

 

Mua on hakattu, ja kaikkia sisaruksia myös, ihan nyrkillä naamaan ja sitä rataa. Mua on myös roikotettu nilkoista 4. kerroksen parvekkeelta, seisotettu tuntikausia nurkassa, pakotettu kyykkyhyppelemään olohuoneen pöytää ympäri kolme tuntia putkeen, syötetty oikeasti saippuaa (oli pakko pureskella ja niellä kokonainen saippua), työnnetty pää vessanpönttöön ja vedetty, ym. kamalaa mitä vaan voi kuvitella. Kiiosta vaan skitsofreeniselle ja alkoholiongelmaiselle isäpuolelle.

jokseekin tuntuu ette tosta selviä hengissä.

Olin pitkään masentunut, melkein kymmenen vuotta putkeen, mutta nykyään olen terapian avulla päässyt edes vähän yli. Myös tunne-elämän persoonallisuushäiriö on diagnosoitu, mutta pystyn elämään sen kanssa ainakin niiden ihmisten kanssa jotka tietävät edes jotain taustoistani.

mitäs sun äiti?miten se reagoi isäpuolineen, kun sua kuritti?oikeen paljon sulle jaksamista. aivan hauheeta oot joutunu kokemaan

sehän siinä onkin ettei äitini reagoinut mitenkään, hyväksyi vaan hiljaa. Toki pelkäsi itsekin saavansa turpaan, mutta olen aika katkera ettei eronnut vaan antoi lastensa kärsiä.

oletko koskaan tehnyt rikosilmoitusta?

en, olin vain onnellinen kun lopulta pääsin lastenkotiin.

tee nyt, sen pystyy tekeen jälkikäteen. Tuttavani teki isästään 20 vuotta myöhemmin. Oikeuteen meni ja siellä sai syytteet

En mä halua, en usko että muut sisarukseni lähtisivät mukaan edes todistajiksi, siitä on niin kauan. Äiytinion edelleen saman miehen kanssa, mutta ei se enää ole niin hulu kun ei juo enää ollenkaan.

 

Mua on hakattu, ja kaikkia sisaruksia myös, ihan nyrkillä naamaan ja sitä rataa. Mua on myös roikotettu nilkoista 4. kerroksen parvekkeelta, seisotettu tuntikausia nurkassa, pakotettu kyykkyhyppelemään olohuoneen pöytää ympäri kolme tuntia putkeen, syötetty oikeasti saippuaa (oli pakko pureskella ja niellä kokonainen saippua), työnnetty pää vessanpönttöön ja vedetty, ym. kamalaa mitä vaan voi kuvitella. Kiiosta vaan skitsofreeniselle ja alkoholiongelmaiselle isäpuolelle.

jokseekin tuntuu ette tosta selviä hengissä.

Olin pitkään masentunut, melkein kymmenen vuotta putkeen, mutta nykyään olen terapian avulla päässyt edes vähän yli. Myös tunne-elämän persoonallisuushäiriö on diagnosoitu, mutta pystyn elämään sen kanssa ainakin niiden ihmisten kanssa jotka tietävät edes jotain taustoistani.

mitäs sun äiti?miten se reagoi isäpuolineen, kun sua kuritti?oikeen paljon sulle jaksamista. aivan hauheeta oot joutunu kokemaan

sehän siinä onkin ettei äitini reagoinut mitenkään, hyväksyi vaan hiljaa. Toki pelkäsi itsekin saavansa turpaan, mutta olen aika katkera ettei eronnut vaan antoi lastensa kärsiä.

oletko koskaan tehnyt rikosilmoitusta?

en, olin vain onnellinen kun lopulta pääsin lastenkotiin.

tee nyt, sen pystyy tekeen jälkikäteen. Tuttavani teki isästään 20 vuotta myöhemmin. Oikeuteen meni ja siellä sai syytteet

En mä halua, en usko että muut sisarukseni lähtisivät mukaan edes todistajiksi, siitä on niin kauan. Äiytinion edelleen saman miehen kanssa, mutta ei se enää ole niin hulu kun ei juo enää ollenkaan.

toisaalta ymmärrän sinua, mutta jotenkin tuntuu hirveältä, että isäpuolesi ei joudu vastuuseen teoistaan. Se on väärin.

 

Mua on hakattu, ja kaikkia sisaruksia myös, ihan nyrkillä naamaan ja sitä rataa. Mua on myös roikotettu nilkoista 4. kerroksen parvekkeelta, seisotettu tuntikausia nurkassa, pakotettu kyykkyhyppelemään olohuoneen pöytää ympäri kolme tuntia putkeen, syötetty oikeasti saippuaa (oli pakko pureskella ja niellä kokonainen saippua), työnnetty pää vessanpönttöön ja vedetty, ym. kamalaa mitä vaan voi kuvitella. Kiiosta vaan skitsofreeniselle ja alkoholiongelmaiselle isäpuolelle.

jokseekin tuntuu ette tosta selviä hengissä.

Olin pitkään masentunut, melkein kymmenen vuotta putkeen, mutta nykyään olen terapian avulla päässyt edes vähän yli. Myös tunne-elämän persoonallisuushäiriö on diagnosoitu, mutta pystyn elämään sen kanssa ainakin niiden ihmisten kanssa jotka tietävät edes jotain taustoistani.

mitäs sun äiti?miten se reagoi isäpuolineen, kun sua kuritti?oikeen paljon sulle jaksamista. aivan hauheeta oot joutunu kokemaan

sehän siinä onkin ettei äitini reagoinut mitenkään, hyväksyi vaan hiljaa. Toki pelkäsi itsekin saavansa turpaan, mutta olen aika katkera ettei eronnut vaan antoi lastensa kärsiä.

oletko koskaan tehnyt rikosilmoitusta?

en, olin vain onnellinen kun lopulta pääsin lastenkotiin.

tee nyt, sen pystyy tekeen jälkikäteen. Tuttavani teki isästään 20 vuotta myöhemmin. Oikeuteen meni ja siellä sai syytteet

En mä halua, en usko että muut sisarukseni lähtisivät mukaan edes todistajiksi, siitä on niin kauan. Äiytinion edelleen saman miehen kanssa, mutta ei se enää ole niin hulu kun ei juo enää ollenkaan.

toisaalta ymmärrän sinua, mutta jotenkin tuntuu hirveältä, että isäpuolesi ei joudu vastuuseen teoistaan. Se on väärin.

no, on olemassa toinen, pahempi asia mistä mielummin saattaisin hänet vastuuseen, mutta se p*skiainen odotti kunnes olin täyttänyt 16. Onneksi ei onnistunut.

 

Koskaan mua ei ole piesty, mutta tukkapöllyä olen saanut (lähinnä isältä). Olen syntynyt -77.

 

Olen 24v ja ikinä ei ole piesty millään tavalla, meillä oli vapaa kasvatus. aihetta olisi ollut kurinpidolle ja ongelmia oli, mutta "Ei meidän tytöt ole mitään tuommoista tehnyt.." jos joku soitti tai tuli ovelle kantelemaan.

 

24-v ja on tukistettu, lyöty, annettu selkäsaunaa, luunappeja ja muuta mukavaa...

 

Netti on täynnä näitä juttuja noista hulluista isäpuolista. Mikä piru noita akkoja vaivaa, että ne raahaa kotiinsä tuollaisen painajaisen lapsilleen. Sitten ne on niin löpsyköitä, etteivät edes osaa erota niistä. Missä on teidän äidin vaistonne? Vaikka olen itse mies, mutta kun näen pienen lapsen minut valtaa suojeluvaisto, ja vaikka lapsella näyttäisi olevan kuinka hyvin, niin vielä minua huolestuttaa, että onko hän varmasti onnellinen.
Ilmoittakaa hyvät naapurit nämä hullut lasten rääkkääjät viranomaisille. Minua ei kukaan tuskassani lapsena auttanut, ja jälkeä syntyi.

 

Minä (31 v.) ja pikkuveljeni (25 v.) olemme saaneet piiskaa, mutta pikkusiskoa (20 v.) ei ole risulla kuritettu. Inhottavaltahan se tuntui ja takamus oli hellä vielä seuraavana päivänä, mutta pahempaa oli katsoa, kun itkevää ja huutavaa pikkuveljeä kuritettiin. Sydän särkyy vieläkin, kun sitä muistelee. Nuorimmaisen kohdalla kai vanhemmat olivat jo sitten viisastuneet.

 

hiuksista on kiinni otettu, korvatillikoita on saatu. Muistikuvat alkaa vasta ala-asteen ylemmiltä--yläasteelta koskien näitä, en tiedä onko sitä aiemmin ollut. -82 oon syntynyt.

 

Ei ole käytetty ruumiillista kuritusta. Olen vm. -76.

 

en oo saanu ja olen -65 syntyny.

 

Ei.

 

Ei ikinä, oon 29v

 

Ei ole käytetty väkivaltaa. Todellinen merkki huonosta vanhemmasta, jos haluaa lastaan piestä.

 

Joo, olen saanut kädestä, risusta, vyöstä, hyppynarusta, mattopiiskasta.. Joskus saanut jopa valita et millä annetaan paukkua, joskus hakenut sen risun metsästä ite. Sairasta juu..

 

Ei. Tukistettu on jonkun kerran.
(laatuvuosikertaa- 67)

 

Kyllä on lyöty, piiskattu ja revitty hiuksista, uhkailtu jne..vaikk aolin todellakin ylikiltti lapsi, mutta sekään ei riittänyt.. väkivallalla uhkailu oli vielä todellakin todentuntuista kun aika usein iltaisin/öisin isä sitten vielä hakkasi äidin ihan kunnolla.
Nyt aikuisena olen todella allerginen kaikelle väkivallalle.. en voi sietää minkäänlaista väkivaltaa! Ja nyt kun oma lapsi on tulossa, sanoin isälleni että kasvatuksen nimissä harjoitettu lapsen pahoinpitely on kivillä reunustettu tie yksinäiseen vanhuuteen, että ÄLÄ SAATANA SOITA MULLE!

 

Ei ole, ja olen vm- 72

 

ei ole kuin pesty suu kerran saippualla, olin aika ruma suustani.. ei ole traumoja jäänyt. siitä tehosiko se, täytynee kysyä vanhemmilta.

 

Ei ole piesty, annettu tukkapöllyä/luunappeja tai harjoitettu mitään muutakaan ruumiillista kuritusta.

 

Vitsaa, vyötä, tukistusta ja luunappeja on käytetty. Olen vm. -85.
En ole katkera noista, koska oletin sen silloin olevan tapana jokaisessa perheessä. Ja naapureissa näin olikin. Omaa lastani en kurittaisi ruummiillisesti.
Meillä oli usein kotona vitsa keittiön oven karmin päällä ns. estämässä meitä siskoksia tekemästä pahaa. Aika harvoin kumminkaan saatiin satikutia.

Ja kuritus tapahtui isän toimesta, joka silloin oli muutenkin väkivaltainen.

 

Mä sain tukkapöllyä, vaatteista repimistä, risua (ensin äiti repi väkisin housut alas), "ravistelua", vedeltiin märällä tiskirätillä ympäri korvia, mutsi heitteli erilaisilla esineillä kohti jne. Pahinta oli kuitenkin henkinen väkivalta: huorittelu, mitätöiminen, tappouhkaukset. Äiti tapasi usein sanoa että haluaisi liiskata meidät seinään niin ettei jäisi jäljelle kuin paskaläntti.