Heinäkuun Hellemasut -15 *kesäkuussa*

StaRR onnittelut ihanasta lopputuloksesta Muillakin näyttäisi olevan jännää edessä. Itselläni ei mitään muita merkkejä kuin supistelee varsinkin rasituksen tai huonojen yöunien jälkeen sekä tuikkii tuonne kohdunsuulle päivittäin vaihtelevasti. Mitään limatulppaa ym ei ole havaittavissa. Tänään viikkoja 36 joten kohti täysaikaisuuttahan tässä mennään jo kohta. Kohta alkaisi olla varmasti aika laittaa sairaalakassit, vauvansängyt ym valmihiksi. Vaatteet vauvalle alkavat olla pestynä.

Kokoarviota en ole saanut sitten viikon 28 ultran jälkeen, mutta jospa ensiviikon lääkärinneuvolassa jotain käsikopeloarviota saisi. Olisi kiva tietää suunnilleen kokoarviota, itsestä kun tuntuu välillä että tuo on iso tuolla mahassa kun pää painaa alas ja jalat/pylly survoo kylkiluita ja tuntuu monesti illasta jo ettei pysty istuallaan olemaan kun tila loppuu kesken. Taikka sitten johtuu vaan siitä, että itse olen niin lyhyt Esikoinen oli syntyessään 3180 g joten ehkei tästäkään jättivauvaa tule...

 

Eihän täällä voi etuilla, koska ei ole mitään tiettyä etukäteen tiedettuä synttäripäivää näille vauvoille
Nyt se vihlomis&repimiskipu iski toiselle puolelle, joten eiköhän oo kasvukipuja. Kävelen kaksinkerroin ja pidän mahasta kiinni; onneksi vielä tänään oli lastenvahti joka vei lapset puistoon.. supistaakin kyllä tässä maatessa, varsin epämukavat olot nyt.

 

starrille hurjasti onnea pojasta!

Onko teillä jo synnytyksen kokeneilla jotain vinkkejä ensikertalaiselle? Jotain mitä haluaisitte sanoa?

Päivä päivältä jännittää enemmän!

Jammaillen ja tyty 38+0

 

Moi! Täällähän oli ihania uutisia Onnea starrille!
Itellä sellasta asiaa,kun eilen ja tänään tullut paksua limaklönttiä vessassa käydessä. Muistan että esikoiset tuli myös, mutta en muista oliko mulla sillon jo supistuksia ja pian saikin lähtee synnyttämään.Nyt ei oo ollu mitään kipeitä suppareita kyllä. Mutta kyselen vaan että kauankohan teillä muilla menny tosta ilmeisesti limatulpan ilmoita kun on päässy tositoimiin? Itellä tulee nyt huomenna rv 38 täyteen ja alkuviikosta olin tarkistuksessa polilla..siellä olin yhdelle sormelle auki,pehmeä ja 3cm oli vielä pituutta kohdunkaulalla. Vauvelin pää oli hyvin alhaalla, tosin vielä liikkui. Sen ronkkimisen jälkeen on sit vihlonu todella tuonne alavatsalle ja paineentunnetta on. Tässä nyt ootellaan sitte millon mahtanee lähtö tulla

Marie82 rv 37+6

 

Auts auts auts, hoitaja kävi painelemassa kohtua ja hyvältä tuntuu kuulemma. Jälkivuoto ainakin täällä sairaalassa niukkaa. Saa nähdä muuttuuko kotona. Mutta en mä täälläkään ole paikoillani ollut vaan liikkunut heti. Samalla äsken käytiin synnytyskeskustelu läpi ja sain tarkemmat tiedot mitä oli multa mennyt ohikin jotain.
Synnytyksen kokonaiskesto 9h 42 min.
1. vaihe 8h 20min.
2.vaihe 58min. (ponnistusvaihe), ponnistusasentouoli-istuva
3.vaihe 24min.

Vuodon kokonaismäärä 300ml.

Pojassa havaittiin keltaisuutta ja nyt huoneessa on sinivalon alla. Inhottava maski silmien päällä ja kurjalta tuntuu vaikka vauvaahan tässä autetaan.. Illalla seuraavat arvot mitataan ja katsotaan josko ois parempi. Nyt siis kaksi valoa ja poika täällä meidän huoneessa. Jos menee arvot ylöspäin niin siirrytään kolmeen valoon ja keskolaan. Toiv. ei. Ois niin ihanaa kun nyt laskis nuo tyhmät arvot ja saatais pois side silmien päältä.
Inhottavaa kun vauva itkee ja huutaa eikä oikein voi syliin ottaa niin tulee itselle tosi turha/avuton fiilis. Saattaa olla et jos ei tuota toista valoa saa yöksi pois niin vievät vauvan nukkumaan lastenhoitohuoneeseen.. Ollaan miehen kanssa tuijotettu tuota valosänkyä niin et meidänkin silmät ihan killillään ja eihän se hyvää silmille tee meilläkään..saatiin semmoset lasit, täytys niiden läpi tiirailla..
Täällä sairaalassa on muuten ihan kamalat ruuat, joka päivä, ihan oikeasti kamalat, kyse ei oo nirsoilusta ja nyt olis ruokahaluja ihan eri lailla kuin raskauden lopulla.
Imettämistä oon harjoitellut mut vauva ei saa maitoa ilman rintakumia ja mulle on tullu stressi koko hommasta. Pyysin et nyt annettais ainakin tuon valohoidon ajan pullosta ja siihen suostuttiin.. Yritän toki imetystäkin mut vauvan nestetasapaino yms. turvattava nyt kun bilirubiinit saatava kakan ja pissan mukana ulos elimistöstä. Rinnat on tosi kipeät ja välillä tosiaan maitoa tulee ja välillä ei. Lypsylläkin oon käynyt.
Nyt vaan toivotaan kovasti et nuo arvot normalisoituis ja päästäis kotiin. Vauvan painokin laskenut syntymäpainosta 9% ja se saatava nousemaan.
Hermostuin äsken väsyneenä (en edelleenkään ole nukkunut ti aamun jälkeen kuin varmaan hätäsesti joku 2h..) kun kaikki oli täällä huoneessa perseellään eikä kukaan tullut tänne henkilökunnasta kutsuista huolimatta ja vauva huusi keuhkot käheänä ruokaa. Marssin kansliaan ja tulin sieltä maitopullon ja muiden kanssa ja nyt meille on varattuna tuolla yhdessä huoneessa jääkaapissa rivissä omat pullot josta voidaan hakea aina kun vauva pitää ruokkia.. asiat alkoi järjestyä kun äkänen väsynyt mamma meni kansliaan

jammaillen kysyi Onko teillä jo synnytyksen kokeneilla jotain vinkkejä ensikertalaiselle? Jotain mitä haluaisitte sanoa? Itsekin ensikertalaisena toissapäivänä synnyttäneenä neuvoisin että kannattaa ottaa se asenne että vaikka kuinka tekis kipeää niin nyt ollaan synnyttämässä ja eteenpäin mennään vaikka mikä olis. Kuulostele kipua, älä anna sille periksi äläkä taistele vastaan vaan odota seuraavaa ja yritä levätä supistusten välissä jos mahdollista. Jokainen supistus on lähempänä vauvan syntymää. Pyydä ajoissa kipulääkitys jos sitä haluat, hoitohenkilökunta kertoo milloin mitäkin kivunlievitystä voi antaa. Kerro rehellisesti miltä tuntuu tai jos jokin askarruttaa.. Älä pidä mieltä askarruttavia juttuja sisällä, henkilökunta on sairaalassa sua varten. Rehellisesti, synnytys ei ole kivuton mutta siitä selviää kyllä ja kun lapsi on syntynyt, on ihan totta että kipu katoaa samantien. Onnea koitokseen kun aika on kypsä

Marie82 Mulla alkoi tulla limatulppaa niin siitä oisko ollu jokunen päivä kun alkoi tihkua lapsivettä ja siitä seuraavana päivänä olin tositoimissa. Muistaakseen

Väsyneenä kaikki tuntuu isommalta kuin on. Nyt jo parempi fiilis (kun oon tätä osissa hieman kirjoitellut) tuosta sinivalostakin. Ei se ole mikään vakava asia kun sitä hoidetaan. Sitä on vaan semmoinen suojeluvaisto vauvaa kohtaan ja kun vielä eka baby on kyseessä.
Ihanaa kun mieskin saa olla täällä perhehuoneessa, hänestä oli tosi iso tuki ja turva myös synnytyksessä.

Mites Nelli? Oletko jo toimissa?

StaRR ja poitsu 2vrk sinivalon alla

 

Kaikkiko te aiotte synnyttää ennen heinäkuuta ... älkäähän nyt vielä .

Vinkkejä synnytykseen jaa-a no pahin kipu on ohi kun synnytys on ohi . Yhden mukelon kun on luomuna saattanut maailmaan niin sattuuhan se ja paljonkin mutta sillä kivulla on tarkoitus ja se on tosiaan ohi pian. Itsellä on mennyt synnytykset nopsaan. Eka 10h ja toka 4h... tokan synnytyskertomus oli tosi lyhyt. Se että vaikka se sattuu niin se kipu ei ole kuitenkaan ylivoimaista. Kipuun kannattaa pyytää ajoissa apua (juu kuopuksen kanssa en tajununnut ennekuin hupsista olikin liian myöhäistä ja piti jo alkaa ponnistaa). Itse olen saanut yleensä enemmän vauroita(useita tikkejä) ja niitä on sitten tikkailtu ja se ei mitään kivaa ole. Omasta mielestä loppujen lopuksi synnytys on voimaannuttava kokemus ja tietyllä tavalla odotan sitä innolla (jos nyt synnyttämään pääsen eikä leikata). Tietyllä tavalla kroppa osaa sen hoitaa, kuuntele kehoa ja kipua. Pitää yrittää vaan rentoutua ja ottaa vastaan se seuraava supistus. Kivunlievityksenä itsellä toimi suihku tosin hyvin ja pahinta oli jos piti maata paikoillaan.

 

Tälle päivälle tällainen vähän erikoisempi päivitys.

Tsiisus noita nännejä ja nännipihoja! En mä muistanut, että noin paljon tummuu ja nännipihat on varmaan kaksinkertaiset normaaliin verrattuna

Mieskin ihan silmät pyöreinä kattoo, että mitä täällä oikein tapahtuu

Jammaillen: Aika pitkälle samat neuvot antaisin kuin StaRR:kin. Kipu vie lähemmäs synnytystä ja sitä vastaan ei kannata taistella. Omalla kohdalla tää tarkoitti sitä, että ei ois pitänyt esikoisesta suostua makaamaan käyrillä (pitkälti toista tuntia) sängyllä vaan vaatia ne otettavaksi seisaaltaan, koska silloin pystyin rentouttamaan itteni supistuksen aikanakin. Sängyllä makaaminen teki sen, että mulla ne supistukset ei tehneet mitään tuolla alakerrassa ja suunnilleen miettivät, että tarviiko sitä nyt tänne jäädä. Eli jos joku asento ei tunnu hyvältä, niin vaihda asentoa vaikka kuka sanois mitä. Ja paras neuvo minkä kätilö antoi itse synnytyksessä. Ponnistuksen kohdalla: ääni sisään, vauva ulos Ennen ponnistuksia sen sijaan kannattaa hyvinkin käyttää ääntä supistusten aikana, jotta keho sitä kautta rentoutuu.

Anskutin ja Muikku 34+1
Niin sitä vaan taas uus viikko alkoi

 

Uusi viikko joo, 35+0
Oi miksi noi imetystyynyt on pääsääntöisesti rumia, siis ne kankaat! Tai emmä jaksaisi katsella mitään pupuja tuntikausia. Pitääpä ma suunnistaa sitten kangaskaupan kautta kotiin, kun pääsee sieltä tiputuksesta. Ajattelin ommella myös babynestin, babyshopista katselin mutta hintaa oli liki 100e, ei raaski
Ei sen kummempia vinkkejä, mä taas olen viihtynyt aina sängyllä ottamassa supistukset vastaan ja kuopuksestakin eteni vartissa 5cm vaikka makasin. Samoin ponnistaessa kannattaa kokeilla eri asentoja jotta se itselle parhain löytyy ja homma on edes vähän miellyttävämpää..

 

Sainpas tehtyä vihdoin itelleni alushousut, jotka on hyvät jalassa tän loppuraskaudenkin ajan. Ahhhh, mikä autuus. Nyt ne tosin vasta pääsee tosikoitokseen kun lähdetään potkimaan palloa ulos tuon esikoisen kanssa

Babynest on mullakin ollut työlistalla, mutta nyt kun tein itelleni sellaisen pötkylätyynyn, jonka saa halutessaan kiepautettua vauvalle pesäksi, niin saattaapi olla, että jää babynest tekemättä.

 

Heipsis kaikille

StaRR Meillä kakkonen joutu kans valohoitoon biliarvojen takia. Muistan että itkin sen vrk:n siinä kaapin ulkopuolella vaikka vauvan parastahan siinä vaan ajateltiin. Ja samanmoisia kokemuksia mullakin ssiraalassa olosta ja noista hoitajista, lisämaidosta jne. Hyvä kun olet ollu topakka. Toivottavasti saat pian levättyä ja unta. Ja pääsisitte kotiin. Haleja teille!

Piiper Toivottavasti sinulla mieli rauhoittuu. Ymmärrän huolen mutta hyvä kun saat raskauden päätökseen ja vauvan maailmaan ensi viikolla viimestään. Tiiä vaikka lähtis itelleen käyntiin. Ja voihan se olla että paikat kerkiää kypsyä lisää jos käynnistykseen menee niin lähtisi hyvin homma käyntiin.

Jammaillen Komppailen noista neuvoista jokaista. Ei juurikaan lisättävää

Marie82 Jospa sulla ottas homma tulille pian! Mulla on aiemmin tulppa menny vasta sairaalassa mutta sillon se on ollut jo verensekaista limaa. Silti uskon että tuo veretönkin tulpan irtoaminen kertoo kohdunsuun kypsymisestä ja lähenevästä synnytyksestä. Varsinkin jos raskausaika on mennyt ilman mitään vuotoja tai limoja aiemmin.

(.) Yhdessä koossa olen vielä. En ole jaksanut vaan kirjoittaa vaikka lukemassa käyn tosi useasti päivässä. Torstaista lähtien kun sitä tulppaa tuli päivällä on myös paine muuttunut alapäässä erilsiseksi ja voimakkaammaksi. Supistukset vihloo kohdunsuulle ja on napakoita mutta vain satunnaista supistelua ollut. Kävely aiheuttaa heti sellasen tunteen että vauva tulee suorastaan läpi tuolta. Eilen oli aamupäivällä todella tukalaa supisteluineen ja limaa tuli taas. Sit se hyyty. Olen kyllä itse sitä mieltä että ei tässä kauaa voi enää mennä koska olo on muuttunut paljon tässä parin päivän sisällä. Ja suoraan sanottuna nyt alkaa olemaan jo hankalaa oikeasti että haluisin synnytyksen käynnistyvän pian. Aion jaksamisen mukaan olla pystyssä ja liikkua koska se selkeästi aiheuttaa "parhaimmat" olot ajatellen että lähtis ehkä tulille homma joskus. Mieliala pysynyt tasaisena ja on sellanen rauhallisempi olotila. Valmistelisko senkin puolesta? Maanantaina on se vyöhyketerapia millä annetaan juurikin vauhtia hommaan ja vain hyviä kokemuksia mulla siitä. Toivon että lähtis sillä käyntiin ensi viikolla, niin kuin kuopuksen kohdallakin kävi. Ainaki kypsää on että mahkut tuolloin paremmat. Vauvakin viikkojen mukaan täysiaikainen sit . Kumpihan köllii masussa..? Jännittää sekin tosi paljon!

Aurinkoista lauantaita kaikille

Nelli & Timpsu 36+5

 

Mä aattelin alkaa kävellä. Eilen illalla kuopus pyöräili ja mä kävelin, 4km lenkin.
Illalla ehdin nukkua reilun tunnin, kun heräsin sellaisiin 6min välein tuleviin suppareihin että hiki vain valui. Niitä säännöllisiä kesti 1 1/2h ennen kuin lopahti, ja limakökköjä tuli. Eli toivottavasti ne kypsyttelisi paikkoja ja ei menisi yliajalle!
Tänään pitkästä aikaa näkee kaveria joka tuli kaupunkiin eilen, tulee kiva päivä

 

Tää raskaus on ollut mulle tuskaa alusta asti kaikkine vaivoineen. Nyt pahentunut tää rannekanavaoireyhtymä kun ruoka ei pysy haarukassa ja tavarat ei pysy käsissä. Puutuu pistelee vaan. Kävely hankalaa ja yöunet on vain n 4h yössä... Olen kiukkuinen ja kyllästynyt raskauteen. Pelkona myös kohtukuolema pelko... en oikein tiedä miksi. Niistä vaan lukenut niin paljon ja tutullekin käynyt. Pelkään hirveästi kaikkea... 8.6 kun olin tyksissä kipujen vuoksi silloin tuli limaa ja samoin 9.6 mutta sen jälkeen loppui kokonaan. Mun puolesta sais jo syntyä. Olen ihan kypsä.

 

Kaalimaankakara Muistelinkin että aiemmin jo kirjoittelit vaikeasta raskaudesta. Kyllä toivois jo että se päättyisi sinulla pian onnelisesti synnytykseen ja terveeseen vauvaan . Jaksamista kovasti.

Minä tyhjentelin aamun ihteeni istumalla veskissä ja tuli taas tulppaa samalla. Nyt on tiedossa mukava päivä toisessa kaupungissa hengaillen. Jospa sitä vähän sais oloja. Yön nukuin suht hyvin ja mieli hyvä

 

Juu niinpä... raiskauksia on monenlaisia ja tämä nyt tällainen. Harmittaa kun ei ole voinut nauttia oikein mistään missään vaiheessa. Vauva liikkuu paljon mikä on hyvä asia noiden pelkojen kannalta. Ja kun juuri sanoin että limatulppa loppui niin se alkoi juuri. ja supistelee myös. Tänään on mukava päivä. Esikoisen 9v synttäri juhlat. Yritän unohtaa vaivat hetkeksi. Mukavaa päivää muillekin.

 

Viime yönä saatiin onneksi levättyä ja oikeasti nukuttua kun vauva meni yöksi lastenhoitohuoneeseen. Tuli heti kuuden aikoihin takaisin huoneeseen kylläkin ja olihan tuota ihanaa rakasta kova ikävä. Itkuromahdus tuli illalla ja itkin holtittomasti ja mies lohdutti. Epäilin jopa et oon huono äiti kun annoin vauvani hoitoon yöksi mutta se oli väsymyspuhetta, tiedän sen.
Mulla meni eilen ruokahalukin kokonaan mutta se palautui äsken ja olikin nälkä kun olin viimeks syönyt eilen päivällisellä.
Meillä oli lastenlääkärintarkastus eilen ja lääkäri sanoi et lapsen silmissä saattaa olla jotain vikaa. Ahdistuin ja piirtelin kuvia jo syövästä, sokeudesta yms. ja sitäkin itkin eilen illalla. Hoitajien mielestä ei kannata olla huolissaan vielä ja et saadaan lähete silmäklinikalle postissa kotiin. Yritetään olla miettimättä ja pääasia että poika on elossa ja kaikkeen on tarvittaessa hoitoja. Vauva on meidän ikioma rakas. Kamala katsoa kun pientä piikitetään ja otetaan biliarvoja monta kertaa, ainakin pari kertaa päivässä mutta juuri saatiin tähän hätään lopettaa sinivalohoito. Illalla otetaan uudet arvot, toivottavasti ei tartte tuohon valoon palata.
Oi tätä äityyttä mutta oi myös hormoneja
Palailen myöhemmin, meinasin vähän levätä kun vauvan syöttö kohta.

 

Iltakuulumisia kun tässä on aikaa kirjoitella
Odotellaan et labra tulee ottamaan verikokeen tuossa seitsemältä ja saadaan vielä tänään tietää tuorein bilirubiiniarvo. Voi kun rukoilen ja toivon et se on normaali ja luulisin et aamulla otetaan vielä yksi arvo ainakin ja päästäis huomenissa kotiin jo. Tää on nyt 5. yö osastolla ja ne alkoi jo tänään puhumaan et niin paljon synnyttäjiä et purettaisko perhehuone. sanoin et toivottavasti ei koska ei ole omaa autoa tällä hetkellä ja asutaan 85km päässä eikä päästä sit kattoo vauvaa enkä halua vauvaa jättää tänne yksin jos joutuu vielä olemaan. Hoitaja sanoi siihen et eipäs sit puretakaan. En todellakaan suostu lähtemään kotiin ja jättämään pientä tänne ja tosiaan rukoilen et arvot hyvät ja päästäis kotiin. Odottavan aika on pitkä-myös tässä suhteessa.
En muista kirjoitinko enkä jaksa tarkistaa mutta mulle on tullu turvotusta synnytyksen jälkeen jalkoihin eikä ihan vähän olekaan. Nilkat moninkertaiset ja ihan reisiin asti. Käytän nyt tukisukkia mut silti turvonneet. Verenpaineita mitattu ja alapaineet vähän korkeet, ei muuta.
Alapäätä kiristelee välillä ja kutittaa hetken välillä, kaippa se parantuminen on hyvin käynnissä.
Nyt vaan peukut pystyyn meidän perheen kotiutumiselle ja päätin etten stressaa tulevia mitä edellisessä viestissä pohdiskelin.
Plääh.

 

Jammaillen: samaa neuvoa jaan kuin Anskutin eli avautumisvaiheessa on hyvä pitää ääntä tai hengitellä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, näin saa alapään rennoksi, mutta ponnistusvaiheessa pistetään "suu suppuun" ja keskitytään ponnistamaan vauva ulos. Huutamiseen menee muuten kaikki se energia mikä pitäisi käyttää ponnistamiseen, mikä taas pitkittää tilannetta, josta ei kuitenkaan pääse pois ennen kuin vauva on ulkona

StaRR: toivotaan, että vauvan bilirubiinit olis kauniisti laskussa ja pääsisitte kotiin on kuitenkin kiva, että olette saaneet olla yhdessä koko perheenä, täällä taysissa kyllä laittavat herkästi kotiin ja vauva jää osastolle...

Nellille: tsemppiä oloihin ja toivotaan, että viimeistään maanantain vyöhyketerapialla saa tuloksia aikaan, tule sitten kertomaan mitä siellä tehtiin ja miten vaikutti.

Sallalla ja kaalimaankakaralla lupaavia oloja...

Huomenna taas poksuttais rv 35...tuntuu, että la on vielä hirveän kaukana ja pahasti epäilen, että yli mennään ...en usko, että nää menkkatuntemukset ja vihlonta kohdunsuulla johtais mihinkään...välillä tosin täytyy ihan pysähtyä, kun niin vihloo tuolla alhaalla. Hieman malttamaton toki olen, mutta toisaalta tää on meidän viimeinen ja näin ollen haluan nauttia "koko rahan edestä" näistä oloista, niin hyvistä kuin huonoista, ajattelen niiden kuuluvan tähän pakettiin ja kestän ne kurjatkin tuntemukset paremmin kuin aiemmissa raskauksissa...silti odotan kuvasti tulokkaan näkemistä

 

En oo aikapäiviin kirjoitellut tänne, mutta lukemassa käyn usein, nyt oli pidempi tauko ja täällä olikin ihania uutisia, sydämelliset onnittelut Starr vauvasta!! <3 <3 Meilläkin esikoinen joutui pitkän käynnistelyn jälkeen (olin valvonut useamman yön) lastenosastolle vuorokaudeksi ja sen jälkeen nous bilirubiinit (oli lampun alla), ja kun päästiin kotiin niin jouduttiin sit seuraavana päivänä viel uudelleen osastolle melki viikoksi kun ne bilirubiinit oli viel vähä korkeet ja beibi aloitti kaarioksentelut... eli siis pystyn samaistuun tohon huoleen yhdistettynä hormonicocktailiin, itku oli erittäin herkässä! Mutta kyllä ne bilirubiinit siitä laskee ja jatkotutkimuksiin ootte menossa, hyvä että tutkitaan vaikka kaikki olisikin hyvin ja ettei ole mitään akuuttia hätää pienellä <3 pidät huolta nyt myös omasta jaksamisestasi, syöt hyvin ja lepäät aina kun tulee tilaisuus, toivotaan teille pikaista kotiutumista, sairaalaelämä ei ole kivaa!

Täällä liitoskivut on väistyneet ja vointi on ollut nyt aika hyvä, neuvolalääkärillä käväisin torstaina ja vauva tuntui edelleen onneksi oleilevan rt:ssa ja paikat oli kiinteät ja kiinni, kanavaa vielä 3cm jäljellä, eli ei varmaan ihan justiinsa oo vielä syntymässä

Edessä oisi muutto kuun lopussa omakotitaloon ja toivon, että ehdittäisiin muuttamaan ennen vauvan syntymää! Eiköhän, mutta eipä sitä koskaan etukäteen tiedä

Onnellista loppuodotusta muillekin hellemasuille, kohta alkaa varmaan sitten tulemaan näitä vauvan syntymäpäivityksiä enemmänkin ja päästään lukemaan synnytyskertomuksia, mä liikutun niistä aina ihan hirveästi, jokaisen vauvan syntymä on pieni ihme <3

Pihlanen ja Hippu puolen tunnin kuluttua 36+0 poks

 

Supistanut taas nelisen tuntia 10min välein ja nyt hiippuneet taas, oikeasti voisko tää loppua tai syntyä. Ihan sama kummin, mutta on inhottava olla onneksi maanantaina on äitipuoli, mutta niinhän ne sanoi että ainoa lääke tähän on synnytys, pitää vaan jaksaa siihen saakja. Jaksaminen kovilla jos menee vielä yliajalle ja meno jatkuu samana. Tänään kävelin vain bussipysäkille, syömään ravintolaan ja lelukauppaan ja bussilla kotiin eli en tehnyt mitään raskasta.
Voihan valitus, sori.

Mä olin isompien kanssa myös aikanaan osastolla 4&5pv, kun kellastuivat ja paino laski aika paljon.
Kuopusta pisti hyttynen silmän alle eilen ja reppana on niille allerginen, silmä on aika vinhan näköinen lääkkeistä huolimatta. Ja mun moka, kun unohdin laittaa hyttysverkon rattaisiin kun tultiin kotipihaan.. noh, nyt on kaikki tuuletusikkunat verkotettu, ei tulis sisälle niin paljoa mokomia.

 

Huomenta. Esikoisen synttärit meni eilen kivasti. Olin liikkeessä aamusta asti. Leivoin siivoilin ja hääräsin keittiössä. Illalla olin ihan poikki mm selkä kipee jalat ihan kolmin kertaiset.... menin kuumaan suihkuun. Ihanaa. Kuivattelin ja sain puhtaat alushousut niin lorahti aikamoinen satsi limaa housuihin... rulla talouspaperia jalkoväliin niin helppoa. Kovasti on synnytys mielessä koska olo tuskainen. Nukkuminen vaikeaa kun vatsaa kiristää... menkkamaista jomotusta iltaisin ja aamuyöstä. 17.6 tyksin kontrolli... katsotaan mitä meinaat. Ihanaa päivää teille. Huomenna ma alkaa rv 37+

 

Kivoja virheitä mulla kun kirjoittaa puhelimen arvioivalla. .. no varmaan rivien välistä ymmärtää.

 

Meillä täällä taitaa sairaalaelämä vielä vähän jatkua. Vauva syö hyvin vaikka on tosi väsynyt joka on ymmärrettävää kun kuitenkin ennenaikaisena syntyi. Ennenaikaisuus myös syynä noihin biliarvoihin. Oli nousseet eilisestä mutta vielä viitearvojen rajoissa eli kun ei ylitä rajaa niin ei jouduta lampun alle takaisin. Nyt tullaan ihan kohta taas ottamaan uutta verikoetta..huoh.
Viime yö meni taas hyvin ja saatiin nukuttuakin syöttöjen lomassa. Kyllähän tätä vauvan vuoksi jaksaa mutta pelottaa milloin meidät heitetään pihalle täältä jos vauva joutuu vielä olemaan montakin päivää.. onhan tuossa potilashotelli vieressä mutta se ei ole sama asia kuin olla täällä perheenä et siinä suhteessa ollaan oltu kyllä onnekkaita kuten Pajunkissa mainitsikin..

 

Tsemppiä StaRR, mä vihaan sairaaloita ja maksimissaan 2 yötä olen suostunut synnytyksen jälkeen olemaan. Toivottavasti ei tarvitsisi tälläkään kertaa olla pidempään. Toivottavasti pääsette pian kotiin aloittelemaan perheenä elämää <3.

Turvotusta, empä ole törmännyt turvotukseen synnytyksen jälkeen. Yleensä turvotukset on jääneet laitokselle.

StaRR tuo asenne pitää olla sillä yleensä näitä pienempiä tutkitaan ihan varmuuden vuoksi vaikkei mitään syytä olisikaan ja parempi huomata tuollaiset ajoissa kuin myöhemmin niin voi reagoida akaisemmin.

Kaalimaankakara ymmärrän pelkosi, mulla oli samaa tuon kuopuksen kanssa kun tuntui että kohtukuolema uutisia tuli joka tuubista. Tämän kolmannen kanssa otan taas rennosti näiden asioiden suhteen.

Babynestistä oli puhetta, sen olen jo ommellut ja pari pientä bodya ja housuja. Pitäisi vielä vaunuverho tehdä.

(.) Vauva edelleen pää kylkiluissa ja ei ole elkeitä siitä että haluaisi kääntyä. Pitää ottaa varmaan kohta käyttöön taskulampu sun muut keinot (kuulema valoa kohti kääntyisi). Muutoin oma olo on hyvä muutamia harkkasupistuksia tulee päivittäin mutta ne tuskin mitää tekee. Torstaina on sitten äitiyspoli ja saa nähdä mitkä on jatkotoimenpiteet sen jälkeen kun tietää minkä kokoinen vauva on (onko radi vaikuttanut) ja aletaanko kääntämistä yrittämään.

Ipna 36+0 poks (nyt saa mennä synnyttämään povooseen, mutta toivottavasti ei vähään aikaan kun on väärinpäin)

 

Nopea päivitys!
Otettiin siis uusi verikoe ja arvo ei ole noussut kuin yhdellä ja on viitearvojen sisällä joten me lähdetään kotiin tänään. ylihuomenna omassa tk:ssa kontrollilabrat. päästiin päivystävälle lastenlääkärille ja lääkäri katsoi vauvan korvan takana olevaa "pattia" jonka löysin sattumalta ja sanoi että se on hyvänlaatuinen iholuomi, kosmeettinen haittaa jonka voi poistattaa halutessaan myöhemmin.
Silmät katsottiin uudestaan ja kaikki oli kuten pitikin. Kaikki heijasteet näkyi kuten pitikin ja silmissä ei mitään vikaa siis. Silmäklinikka-aika peruttiin ja voi että ollaan onnellisia, onnella ei ole rajaa
En uskonut aiemmin tai tajunnut millaista äidin (ja isänkin tietty) rakkaus voikaan olla omaa lasta kohtaan. Myös huoli jota voikaan toisen puolesta tuntea.
Pääasia kuulemma nyt että vauva jaksaa syödä että vahvistuu.
Aivan järkyttävän hieno tunne kyllä, toivotaan että saadaan ollakin kotona ja kaikki menee hyvin ja vauva kasvaa ja jaksaa syödä kuten tähänkin asti.
Alan pakkaamaan!

 

Pyhäpäivää kaikille

Pajunkissa Sulla on hyvä asenne ! Minä en jaksas näitä oloja enää yhtään.

Pihlanen Jaksuja muuttoon. Hyvästi varmasti kypsyttää paikkoja sellanen rehkiminen..?

Salla Sulle Tsemppiä noin n suppsrriden kanssa. Aika rasittavaa varmasti.

Kaalimaankakara Ei sulla välttämättä enää kauan mene. Samalla lasketulla mennään jassmat ffiilikset, että synnytys pyörii mielessä ja mielellään vaikka nyt synnttäisin tän.

Ipna Toivottavasti vauva kääntyy! Auts.. poikittain noilla viikoilla :O

StaRR JEEEEEEE! Ihanaa kun pääsette kotiin. Ja olihan teidän vauva täysiaikainen eikä ennenaikainen. Mutta ennen laskettua syntyvillä vissii toi biliarvo saattaa herkemmin nousta. Kuoous synty 38+0 ja niitä hiton arvoja kytättiin iha koko ajan ja tuntu että yks hoitaja väkisin halus siitä keltasen. Ärsyttävää oli. Lääkäri onneksi totesi 2vrk:n tarkastuksessa että turhaan sitä keltasuuttsa tänne sairaalaan jäädä odottamaan. Mulla kakkonen oli keltanen (38+2) ja sen takia nää loput ollu syynissä ja spr:n jotkut labrat pitäny aina antaa rv36 sen vuoksi, viikolla kävin. Mutta hienoa kun pääsette kotiin. Sairaalassa olo on linusta ainakin kamalaa. Maitokaan ei nouse kunnolla koska mieli ei ole siellä parws mahdollinen. Ja imetys on hyvin pitkälti psyykkeestä kiinni.

(.) Illalla tuntui ettrn kestä enää tuota alapään painetta ja vihlontaa. Muutamia kipeitä supistuksia tuli mutta ei ne ottanut tulta alleen. Yön nukuin taas hyvin ja aamusta imuroin ja kävin tosi reippaalla lenkillä. Siihen menikin kaikki voimat. Nukuin 2h ja kohta ku syön ni meen takas. Kauhea uupumus, totaalinen, iskenyt. Ja erittäin epäsosiaalinen olo. En jaksa oikein ketään enkä mitään ja haluan vaan olla kotona. Meillä vain kuopus kotona. Hän on jotenkin iha äitiin takertunut. Koko ajan roikkuu sylissä ku takiainen, pussailee ja halii eikä isi kelpaa. Sit silittelee massua ja huutelee "tule Timpsu pois". Oispa nää kaikki merkkejä tulevasta synnytyksestä. Haluaisin nähdä jo pienen ja päästä tästä olosta. Toivottavasti Timpsu alkas olee pian valmis

Nelli & Timpsu 36+6 (huomenna täysiaikainen!!!)