Enemmän kuin mukava kuulla! =) Onnea nyytistä!! :flower: :flower: :flower:Alkuperäinen kirjoittaja Viipi:Itse olin oikein tyytyväinen Oysin henkilökuntaa, joka minulla oli salissa. Ihania olivat ja oikein kannustavia.
Viipi&Vilperi
***HEINÄMASSUT-07*** vol 3
- Viestiketjun aloittaja PangPang
- Ensimmäinen viesti
Ei oo vielä minun kohalla auttanu lenkkeilyt, seksit tai saunomiset. Vintilläki oon kolunnu viimeksi eilen mut ei mitään. :| Siivota en erikoisemmin kehtaa kun on siistiä ja puhdasta. En jaksa vaivautua.
Viipillä on muuten vähä saman mallinen masu kun mulla! Profiilia kurkkasin. Joillakin on ihan "luoti" se maha. Sullaki oli tuommonen pyöreämpi. Mun mielestä..
Joillakin on ihan "luoti" se maha. Sullaki oli tuommonen pyöreämpi. Mun mielestä..
jenmo
Alkuperäinen kirjoittaja Mutteri:
PEESIÄ pukkaa.......Missä Vauvelihaave?
-Jenmo-
Äsken kävin neuvolassa ja ei mitään ihmeempiä. Tai siis ei yhtään mitään :ashamed:
Terv.hoit. kokeili onks pää kiinnittyny ja se sattu ihan järjettömästi.. ja kyllähän se siellä lähtöasemissa on mutta pakkohan sen on jo kohta syntyäkin =) Pelkään vaan että on kauheen iso jos menee yli kun on nyt jo varmaan yli 4kg.. :| No toivottavasti syntyis tällä viikolla niin ei tarvi sitä sit pelätä..
al 39+2
Terv.hoit. kokeili onks pää kiinnittyny ja se sattu ihan järjettömästi.. ja kyllähän se siellä lähtöasemissa on mutta pakkohan sen on jo kohta syntyäkin =) Pelkään vaan että on kauheen iso jos menee yli kun on nyt jo varmaan yli 4kg.. :| No toivottavasti syntyis tällä viikolla niin ei tarvi sitä sit pelätä..
al 39+2
Alkuperäinen kirjoittaja Viipi:Pituutta pojalla oli 46 cm ja painoa oli kertynyt 2875 g. Hätäsektioon jouduttiin, kun pojalla sydänsykkeet meni matalaksi supistusten jälkeen ja eikä meinattu saaha sykkeitä ylös. Ja syy sitten löytyi, kun saatiin poika ulos. Napanuora oli kiertynyt selän kautta hartian ympäri ja sitten siitä vielä oikean käden ranteen ympäri pari kertaa. Ei olisi onnistunut alatiesynnytys, kun napanuora oli liian lyhyt.
Itse olin oikein tyytyväinen Oysin henkilökuntaa, joka minulla oli salissa. Ihania olivat ja oikein kannustavia.
Viipi&Vilperi
:wave: Oltiin sitten yhtäaikaa OYSissa, koska mulle syntyi tyttö 17.07. sektiolla myös. Olin os. 13 I:llä.
Minullakin pelkästään positiivista sanottavaa OYSin toiminnasta ja henkilökunnasta tällä kertaa!
Ilmoitan vaan itsestäni että täällä vielä ollaan eikä tietoakaan synnytyksestä.
JoannaH 40+2
JoannaH 40+2
ei edelleenkään merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Seuraava neuvola torstaina.
Mansikkamarja 40+4
Mansikkamarja 40+4
täälläkään ei tapahdu mitään. välillä vihloo ikävästi, kun pikkunen pyörittelee päätään. nivusissa tuntuu kans välillä kipua. joitain supistuksia oon tuntenu silloin tällöin (ehkä 1-2/3pv). eli ei mitään. torstaina on neuvola ja sitten varataan kontrolliaika 10pv päähän lasketusta ajasta. toivottavasti syntys sitä ennen. minua on nyt ruvennu pelottamaan, että jos menee paljo yliaikaiseksi, niin kuinka isoksi vauva kerkeää kasvaa. pari viikkoa sitten anto lääkäri syntymäpainoarvioksi 3500g.
täytyypi taas tänään syöksyä lenkille, jospa alkas jotain tapahtumaan.
onnea kaikille vauvaantuneille :flower:
hapsiainen & pikkunen 39+5
täytyypi taas tänään syöksyä lenkille, jospa alkas jotain tapahtumaan.
onnea kaikille vauvaantuneille :flower:
hapsiainen & pikkunen 39+5
Täälläkin odotellaan vielä....nyt 39+5 =) Valmis oisin jo lähtöön, on liitoskivut ja iskiaskivut jo kovat !
!Poika syntyi midän perheeseen 21.7.07 0.37 paino 3840 g ja pituus 52 cm. Käynnistyksellä lähdettiin liikkeelle.
onnea muillekkin.....
onnea muillekkin.....
Shannon, mitkä pisteet siellä jalkapohjassa sammoisia olis? Kaikkee vois koittaa Ei mut jos se huomenna syntyy, niin ihme olis. Anoppi "tilas" la:n kuultuaan et 25 päivä se sit syntyy. On nimettäin hänen syntymäpäivä...
Täällä on ollu pienimuotoista vihlontaa jo kaks päivää tuolla alakerrassa, välillä supistellu ja vauvan liikkeet on ruvennu sattumaan ja tuntumaan inhottavilta. Tulis jo ulos... Tahtoo hoivaamaan pikkusta!!!
Tsemppiä muillekin loppuodotukseen, kohta olen varmaan viimeinen täällä...
Ja onnittelut jo jakautuneille!!!
Mä ja nirppu 39+3
Ei mut jos se huomenna syntyy, niin ihme olis. Anoppi "tilas" la:n kuultuaan et 25 päivä se sit syntyy. On nimettäin hänen syntymäpäivä...Täällä on ollu pienimuotoista vihlontaa jo kaks päivää tuolla alakerrassa, välillä supistellu ja vauvan liikkeet on ruvennu sattumaan ja tuntumaan inhottavilta. Tulis jo ulos... Tahtoo hoivaamaan pikkusta!!!
Tsemppiä muillekin loppuodotukseen, kohta olen varmaan viimeinen täällä...
Ja onnittelut jo jakautuneille!!!
Mä ja nirppu 39+3
pollerolle
Heips.Eikös se vauvelihaave asunutkin Juvan puolella?Meidän paikallisessa lehdessä oli tänä aamuna juttu synnytyksistä ja siinä oli haastateltu yhtä nuorta perhettä joka asuu Juvalla ja he ovat olleet sairaalassa jo ainakin reilun viikon ja heille oli pari päivää sitten syntynyt poikavauva.Lehdessä oli kuvakin ja kyllähän minä tämän pariskunnan siellä sairaalassa bongasin ja saman parin myös näin ä-polilla silloin kun meillä oli vauvelihaaveen kanssa samana päivänä sinne aika.Eli oletan että kyseessä on vauvelihaave ja heillä on siis poikavauva.Toivotaan että olen oikeassa ja vauvelihaave tulee pian kertomaan kuulumisia.
pollerolle+neiti 11pvä (laskettu aika olisi ollut vasta tänään)
pollerolle+neiti 11pvä (laskettu aika olisi ollut vasta tänään)
Elikkäs meille syntyi 20.7.2007 klo:8.48 suloinen tyttö vauva...
suunnitellussa sektiossa tupsahti maailmaan.
Kokoa pienellä oli 3260g ja 49cm,päästiin maanantaina 23.7 kotiin ja kaikki muuten on hyvin mutta mä en oo saanut nukutuks 4 vuorokauteen ja olo on tosi kaamee...onko muilla moisia ongelmia??? :heart:
suunnitellussa sektiossa tupsahti maailmaan.
Kokoa pienellä oli 3260g ja 49cm,päästiin maanantaina 23.7 kotiin ja kaikki muuten on hyvin mutta mä en oo saanut nukutuks 4 vuorokauteen ja olo on tosi kaamee...onko muilla moisia ongelmia??? :heart:
Synnytyskertomusta pukkaa täältä nyt.
Supistuksia alko tulemaan maanantai-iltana 16.7, mutta hyvin epäsäännöllisesti. Panadolia otin nukkumaan mennessä ja heräsin puoli neljä kunnon supistukseen. Mutta tietenkin ne lopahti ja jatkoin unia. Aamulla ylös yheksän maissa ja supistuksia tuli päivän mittaan. Välillä oli väli 10 minuuttia ja sitten 15 minuuttia ja 20 minuuttia. Kävin koiran kanssa pikkulenkkejä ja siivosin keittiötä ja samalla puuskutin, kun supistus tuli. Ja taas koiran kanssa lenkille.
Illalla yheksän maissa supistuksia tuli 8 minuutin välein. Isä katteli mua ja kysy, että mennääkö jo. Mä vaan puistelin päätä. En mä halunnut vielä lähteä, kun halusin oottaa äitiä kotiin. Äiti tuli kymmenen maissa ja mä pakkailin sairaalakassiin vielä tavaroita. Ja annoin ohjeita koiran hoitoon. Supistuksia tuli 6 minuutin välein ja mun vanhemmat oli ihan hermona. Mutta mulla ei ollut kiire, kun niiden kipujen kanssa pystyin olemaan ihan hyvin. Loppujen lopuksi lähdettiin ja synnärillä olin klo 22.35.
Ja siellä oli ruuhkaa. Kivuliaat supistukset alko tulemaan odotusaulassa ja piti oikein kunnolla ottaa penkistä kiinni, kun välillä tuntu, että taju lähtee. Klo 23.05 pääsin käyrälle, niin supistusten välit olikin jo 3 minuuttia. Sisätutkimuksessa olin 2 senttiä auki ja kanavaa hieman jäljellä. Tunnin makoilin siinä käyrässä ja sitten saliin. Kätilö alkoi soittelemaan anestesialääkäriä paikalle. Epiduraalin sain klo 00.30 ja voi sitä autuuta, kun kivut lähti pois. Nukuin hetken ja heräsin siihen, kun lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot. Paikat oli auki 3 senttiä ja lapsivesi kirkasta. Yhtäkkiä kuuntelin, kun Vilperin sydänäänet meni todella matalaksi. Vaihtelin kylkeä ja loppujen lopuksi menin kontilleen ja happiviikset paikalleen. Saatiin sydänäänet taas korkealle. Siinä sitten kylkiasentoon menin takaisin ja kaikki oli hyvin. Kunnes huomattiin, että supistusten jälkeen meni sydänäänet taas matalaksi. Lääkäri tuli ottamaan Vilperistä verikokeet. Olivat hyvät arvot ja mä olin auki jo 5 senttiä. Ja kalvojen puhkaisusta oli vasta tunti mennyt. Ja taas meni Vilperin sydänäänet matalaksi. Lääkäri sano, että tätä äitiä ei enää laiteta selälleen, kun näyttää vaikuttavan sikiöön todella paljon. Ja päätti hätäsektiosta. Kello oli tuolloin 2.25.
Leikkaussalissa olin klo 2.45. Siellä oli koko leikkaustiimi paikalla. Spinaalipuudutus ja hetken odottelu ja sitten leikkaus alkoi klo 3.00. Hetken siinä olin ja juttelin anestesialääkärin kanssa. Kyseli, että auttoko se epiduraalipuudutus ja kehu minua, kun olin sievästi paikallaan toimituksen ajan. Mä siihen totesin, että mä pelkään piikkejä, mutta näköjään mä osaan ottaa ne hyvin vastaan ja naureskelin hieman.
Vilperin itku oli aivan ihanan kuulosta ja lääkäri sano, että poika tuli. Mä olin hetken hiljaa ja sanoin, että häh, poikako sieltä tuli ja mä oon koko ajan luullut, että siellä on tyttö. Katsoin siinä, kun Vilperiä tutkittiin ja sitten tuotiin näytille. Kätilö sano, että täyden kympin poika ja katso kuinka on paksut hiukset ja kiharat. Muistan sanoneeni, hei kulta, että ei oo sitten mikään ihme oo ollu, että mua on närästänyt todella paljon. Ja samalla aattelin, että miten näin nopeasti voi rakastua. Ja samalla purskahdin itkuun. Vilperi oli mun pään lähellä ja annoin sille pusun. Sen jälkeen vietiin pois lisätutkimuksiin ja mittauksiin. Ja mä itkin.
Mulla meni nenä ihan tukkoon ja yritin siinä sitten hengittää, mutta ei siitä tullut mitään. Happiviikset pois ja suun kautta hengitys. Kätilö tuli kertomaan, että poika voi hyvin ja kaikki on kunnossa.
Istukka oli täydellinen ja painoi 456g, mutta kalvot oli repaleiset. Vatsassa on tikkejä 4 ja haava on todella hyvässä kunnossa.
Syy tuohon Vilperin sydänäänten mataluuteen löytyi napanuorasta. Oli kiertynyt selän kautta hartian ympäri ja siitä sitten vielä muutaman kerran oikean käden ympärille. Hätäsektiopäätös oli paras, koska muuten Vilperi ei olisi mahtunut alakautta tulemaan, koska napanuora olisi ollut liian lyhyt. Henkilökunta oli kyllä todella mahtava ja heille kuuluu kiitos, että itse pysyin rauhallisena. Ja mä voisin mennä vaikka ihan heti uudestaan.
pituus: 46cm
paino: 2875g
päänympärys: 34cm
apgarpisteet: 1 min. 10, 5 min. 10, 15 min. 10
Supistuksia alko tulemaan maanantai-iltana 16.7, mutta hyvin epäsäännöllisesti. Panadolia otin nukkumaan mennessä ja heräsin puoli neljä kunnon supistukseen. Mutta tietenkin ne lopahti ja jatkoin unia. Aamulla ylös yheksän maissa ja supistuksia tuli päivän mittaan. Välillä oli väli 10 minuuttia ja sitten 15 minuuttia ja 20 minuuttia. Kävin koiran kanssa pikkulenkkejä ja siivosin keittiötä ja samalla puuskutin, kun supistus tuli. Ja taas koiran kanssa lenkille.
Illalla yheksän maissa supistuksia tuli 8 minuutin välein. Isä katteli mua ja kysy, että mennääkö jo. Mä vaan puistelin päätä. En mä halunnut vielä lähteä, kun halusin oottaa äitiä kotiin. Äiti tuli kymmenen maissa ja mä pakkailin sairaalakassiin vielä tavaroita. Ja annoin ohjeita koiran hoitoon. Supistuksia tuli 6 minuutin välein ja mun vanhemmat oli ihan hermona. Mutta mulla ei ollut kiire, kun niiden kipujen kanssa pystyin olemaan ihan hyvin. Loppujen lopuksi lähdettiin ja synnärillä olin klo 22.35.
Ja siellä oli ruuhkaa. Kivuliaat supistukset alko tulemaan odotusaulassa ja piti oikein kunnolla ottaa penkistä kiinni, kun välillä tuntu, että taju lähtee. Klo 23.05 pääsin käyrälle, niin supistusten välit olikin jo 3 minuuttia. Sisätutkimuksessa olin 2 senttiä auki ja kanavaa hieman jäljellä. Tunnin makoilin siinä käyrässä ja sitten saliin. Kätilö alkoi soittelemaan anestesialääkäriä paikalle. Epiduraalin sain klo 00.30 ja voi sitä autuuta, kun kivut lähti pois. Nukuin hetken ja heräsin siihen, kun lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot. Paikat oli auki 3 senttiä ja lapsivesi kirkasta. Yhtäkkiä kuuntelin, kun Vilperin sydänäänet meni todella matalaksi. Vaihtelin kylkeä ja loppujen lopuksi menin kontilleen ja happiviikset paikalleen. Saatiin sydänäänet taas korkealle. Siinä sitten kylkiasentoon menin takaisin ja kaikki oli hyvin. Kunnes huomattiin, että supistusten jälkeen meni sydänäänet taas matalaksi. Lääkäri tuli ottamaan Vilperistä verikokeet. Olivat hyvät arvot ja mä olin auki jo 5 senttiä. Ja kalvojen puhkaisusta oli vasta tunti mennyt. Ja taas meni Vilperin sydänäänet matalaksi. Lääkäri sano, että tätä äitiä ei enää laiteta selälleen, kun näyttää vaikuttavan sikiöön todella paljon. Ja päätti hätäsektiosta. Kello oli tuolloin 2.25.
Leikkaussalissa olin klo 2.45. Siellä oli koko leikkaustiimi paikalla. Spinaalipuudutus ja hetken odottelu ja sitten leikkaus alkoi klo 3.00. Hetken siinä olin ja juttelin anestesialääkärin kanssa. Kyseli, että auttoko se epiduraalipuudutus ja kehu minua, kun olin sievästi paikallaan toimituksen ajan. Mä siihen totesin, että mä pelkään piikkejä, mutta näköjään mä osaan ottaa ne hyvin vastaan ja naureskelin hieman.
Vilperin itku oli aivan ihanan kuulosta ja lääkäri sano, että poika tuli. Mä olin hetken hiljaa ja sanoin, että häh, poikako sieltä tuli ja mä oon koko ajan luullut, että siellä on tyttö. Katsoin siinä, kun Vilperiä tutkittiin ja sitten tuotiin näytille. Kätilö sano, että täyden kympin poika ja katso kuinka on paksut hiukset ja kiharat. Muistan sanoneeni, hei kulta, että ei oo sitten mikään ihme oo ollu, että mua on närästänyt todella paljon. Ja samalla aattelin, että miten näin nopeasti voi rakastua. Ja samalla purskahdin itkuun. Vilperi oli mun pään lähellä ja annoin sille pusun. Sen jälkeen vietiin pois lisätutkimuksiin ja mittauksiin. Ja mä itkin.
Mulla meni nenä ihan tukkoon ja yritin siinä sitten hengittää, mutta ei siitä tullut mitään. Happiviikset pois ja suun kautta hengitys. Kätilö tuli kertomaan, että poika voi hyvin ja kaikki on kunnossa.
Istukka oli täydellinen ja painoi 456g, mutta kalvot oli repaleiset. Vatsassa on tikkejä 4 ja haava on todella hyvässä kunnossa.
Syy tuohon Vilperin sydänäänten mataluuteen löytyi napanuorasta. Oli kiertynyt selän kautta hartian ympäri ja siitä sitten vielä muutaman kerran oikean käden ympärille. Hätäsektiopäätös oli paras, koska muuten Vilperi ei olisi mahtunut alakautta tulemaan, koska napanuora olisi ollut liian lyhyt. Henkilökunta oli kyllä todella mahtava ja heille kuuluu kiitos, että itse pysyin rauhallisena. Ja mä voisin mennä vaikka ihan heti uudestaan.
pituus: 46cm
paino: 2875g
päänympärys: 34cm
apgarpisteet: 1 min. 10, 5 min. 10, 15 min. 10
Nilkan sisäsyrjällä olevan luun kohdalla (mikäs luu se onkaan) on lähellä jalkapohjaa sellainen paisunut kohta raskaana olevilla, ja sitä tulee hieroa 10 min molemmista jaloista.
Tuo siis siitä Shannonin linkistä.. mun täti on vyöhyketerapeutti ja se ennusti mulle huhtikuun alussa tuosta kohti "kopeloimalla" että meille olis tulossa tyttö. Sanoi että tuo kohta on jotenkin erilainen tytön ja pojan odottajilla. Se vaan että kun ei vieläkään pääse sinne synnyttämään niin ei tiedä vielä..
Tuntuu että kaikki muut on jo saaneet vauvan mutta me ei. Oon jo ihan kyllästynyt, päivät on pelkkää odottelua että jokohan tänään... *huoh*
Tuo siis siitä Shannonin linkistä.. mun täti on vyöhyketerapeutti ja se ennusti mulle huhtikuun alussa tuosta kohti "kopeloimalla" että meille olis tulossa tyttö. Sanoi että tuo kohta on jotenkin erilainen tytön ja pojan odottajilla.
Se vaan että kun ei vieläkään pääse sinne synnyttämään niin ei tiedä vielä.. Tuntuu että kaikki muut on jo saaneet vauvan mutta me ei. Oon jo ihan kyllästynyt, päivät on pelkkää odottelua että jokohan tänään... *huoh*