Helmikuun helmet 2014 *helmikuussa* - meidän kuukausi!
- Viestiketjun aloittaja Hortensia MacAnkka
- Ensimmäinen viesti
miss_piggy
Ja undercovergirl:in sekä koko perheen suureen suruun osanottoni 
En voi edes kuvitella miltä tuntuu... Enkelivauva :'(
En voi edes kuvitella miltä tuntuu... Enkelivauva :'(Onnea jakaantuneille <3!
Täällä poksutaan 40+0, alaselässä ajottaista voimakasta kipua, ei tavallista lihaskipua. Enteilisikö synnytystä kun sehän saattaa tuntua toisilla tosi voimakkaasti selässä? Vauva taitaa olla matkalla alaspäin, häpyluuta särkee :/
Huomenna taas neuvola, sielä saapi käydä nyt 2 krt/vk.. Toivon ettei montaa kertaa tarvis käydä.
Täällä poksutaan 40+0, alaselässä ajottaista voimakasta kipua, ei tavallista lihaskipua. Enteilisikö synnytystä kun sehän saattaa tuntua toisilla tosi voimakkaasti selässä?
Vauva taitaa olla matkalla alaspäin, häpyluuta särkee :/Huomenna taas neuvola, sielä saapi käydä nyt 2 krt/vk.. Toivon ettei montaa kertaa tarvis käydä.
margareta91 ja muut jakautumassa pian olevat. Synnytystä ennakoivia merkkejä löytääksenne, kokeilkaa vaikka miltä tuntuu istua kovalle lattialle, jalat suorana. Eilen tuntui aika jännältä sellainen. Samoin useamman kaupan määrätietoinen shoppaus, mm pesuaineita katsomassa huvikseen (ostan lv konetiskitabletteja, vertasin kauppojen hintoja ) Kolmannessa kaupassa tuntui jo jännältä alapäässä.
Itse ajattelen, että tuollainen oman arjen toteuttaminen kypsyttää paikkoja, mistä on toivottavasti apua synnytyksessä. En osaa lähteä ulos kävelemään ilman määränpäätä, täytyy käyttää siis kauppoja Ajatella jos menisi lapsivedet autosta noustessa.
Hemmottelusta (uskon tämänkin olevan eduksi) tänään saunassa jalkakylpyä suklaan tuoksussa, jota ennen reilusti fazerin sinistä. Kuoriva kasvonaamio by dermosil, mahan öljyäminen ja rasvaus.
) Kolmannessa kaupassa tuntui jo jännältä alapäässä. Itse ajattelen, että tuollainen oman arjen toteuttaminen kypsyttää paikkoja, mistä on toivottavasti apua synnytyksessä. En osaa lähteä ulos kävelemään ilman määränpäätä, täytyy käyttää siis kauppoja
Ajatella jos menisi lapsivedet autosta noustessa. Hemmottelusta (uskon tämänkin olevan eduksi) tänään saunassa jalkakylpyä suklaan tuoksussa, jota ennen reilusti fazerin sinistä. Kuoriva kasvonaamio by dermosil, mahan öljyäminen ja rasvaus.
Täällä ollaan, synnärillä.. illalla lorahteli housuun vihertävää nestettä vähän, epäilin lapsivedeksi vaikka ei paljoa tullukkaa. Synnärille soitto ja käskivät soittaa sitte ambulanssin. Nyt oon tunnin täällä ollu, lapsivesi kuitenki täällä tutkittaessa normaalin väristä, vedet tais mennä kunnolla siellä ambulanssissa, ainaki semmosia hulahduksia tuntu. Paikat 3 cm auki tällä hetkellä.
Tsemppiä lulina! Siellä on jännät paikat meneillään. Toivotaan, että homma etenee mahd. mukavasti.
Meikäläinen täällä taas valvoo parin tunnin unien jälkeen. Heräsin melko tymäkkään supistukseen pariinkin otteeseen, mutta nyt kaverina on vain närästys (mikä yllätys!).
Voi kun tämä vauva jo syntyisi. Mielummin sitä valvoisi yöt vauvaa hoitaen kuin närästystä ja yleistä unettomuutta kiroten. :kieh:
Meikäläinen täällä taas valvoo parin tunnin unien jälkeen. Heräsin melko tymäkkään supistukseen pariinkin otteeseen, mutta nyt kaverina on vain närästys (mikä yllätys!).
Voi kun tämä vauva jo syntyisi. Mielummin sitä valvoisi yöt vauvaa hoitaen kuin närästystä ja yleistä unettomuutta kiroten. :kieh:
Suuri osanottoni undercover girlille ja koko perheelle. Täällä tuli kyyneleet!
Onnea kaikille vauvautuneille! Ihania uutisia!
Lulinalle tsemppiä synnärille!
Täälläkin valvotaan. Närästys ja huono-olo kiusaa. Koko sunnuntain oli supistusta ja menkkamaisia tuntemuksia ja nyt ei kerrassaan mitään. Ei edes limatulppaa näy eikä kuulu. Nyt yöllä alkoi jo tuntumaa ettei tämä vauva taida koskaan syntyä. Saisi jo tulla kun kokoakin on se 4 kiloa nyt ultran mukaan.
39+2
Onnea kaikille vauvautuneille! Ihania uutisia!
Lulinalle tsemppiä synnärille!
Täälläkin valvotaan. Närästys ja huono-olo kiusaa. Koko sunnuntain oli supistusta ja menkkamaisia tuntemuksia ja nyt ei kerrassaan mitään. Ei edes limatulppaa näy eikä kuulu. Nyt yöllä alkoi jo tuntumaa ettei tämä vauva taida koskaan syntyä. Saisi jo tulla kun kokoakin on se 4 kiloa nyt ultran mukaan.
39+2
Lulinalle paljon tsemppiä, onkohan urakka missä vaiheessa?..
Mä olen kanssa huolissani vauvan painosta, laskettuna aikana arvioitu et on 3,5-4kg välillä. Mitä jos se on siinä 4 kg tuntumassa ja viikossa painoa tulee pienelle 300g? Menee mun pelon mukaan kuitenki käynnistykseen asti eli sillo ois tullu reilu puoli kiloa lisää. Mä en tahdo mitään 4,5kg vonkaletta samasta reijästä ulostaa ku toiset vääntää kolmekilosia!
Oli huijaustuntuta et vauva ois menny alaspäin..
Parus montanus Täällä ei pystytä istumaan ees wc pytyllä ku tavallinen ihminen ku vauva tulee kurkusta ulos, mä varmaan tukehtuisin lattialla istuessa 90 asteen kulmassa.
Mä tahdon nukkua mahalteen ja paskoa ku tavallinen ihminen, nyt vois tuo vauva ruveta laskeutumaan et tulisi edes vähän toivoa. kiitos. Yritin sille äsken puhua et vois vaik ke mennessä tulla ulos, minusta ois reilu diili, saa nähä uskooko se mammaa.
Muita tulevia kaksikielisiä tai jo kaksikielisiä perheitä? Mua jännittää vähän et miten se tulee sujumaan. Miehen kanssa ois tarkotus puha suomea ja vauvalle ruotsia. Pelkään et unohdan, miten oudolta tuntuu puhua ruotsia vauvalle jossain kylässä tms missä kaikki muut puhuu suomea?.. Meillä kotona tää onnistui tosi hyvin, epäilen vaan et onnistunko mä yhtä hyvin ku vaik oma äiti onnistu.
Levottomilla fiiliksillä neuvolaan, saa nähä millaset sf mitat saadaan aikaseks. Painoa taas tullut varmaan ihan hirveitä määriä ku tuota turvotusta on jo aamusta paljon.
40+1
Mä olen kanssa huolissani vauvan painosta, laskettuna aikana arvioitu et on 3,5-4kg välillä. Mitä jos se on siinä 4 kg tuntumassa ja viikossa painoa tulee pienelle 300g? Menee mun pelon mukaan kuitenki käynnistykseen asti eli sillo ois tullu reilu puoli kiloa lisää. Mä en tahdo mitään 4,5kg vonkaletta samasta reijästä ulostaa ku toiset vääntää kolmekilosia!
Oli huijaustuntuta et vauva ois menny alaspäin..
Parus montanus Täällä ei pystytä istumaan ees wc pytyllä ku tavallinen ihminen ku vauva tulee kurkusta ulos, mä varmaan tukehtuisin lattialla istuessa 90 asteen kulmassa.
Mä tahdon nukkua mahalteen ja paskoa ku tavallinen ihminen, nyt vois tuo vauva ruveta laskeutumaan et tulisi edes vähän toivoa. kiitos. Yritin sille äsken puhua et vois vaik ke mennessä tulla ulos, minusta ois reilu diili, saa nähä uskooko se mammaa.
Muita tulevia kaksikielisiä tai jo kaksikielisiä perheitä? Mua jännittää vähän et miten se tulee sujumaan. Miehen kanssa ois tarkotus puha suomea ja vauvalle ruotsia. Pelkään et unohdan, miten oudolta tuntuu puhua ruotsia vauvalle jossain kylässä tms missä kaikki muut puhuu suomea?.. Meillä kotona tää onnistui tosi hyvin, epäilen vaan et onnistunko mä yhtä hyvin ku vaik oma äiti onnistu.
Levottomilla fiiliksillä neuvolaan, saa nähä millaset sf mitat saadaan aikaseks. Painoa taas tullut varmaan ihan hirveitä määriä ku tuota turvotusta on jo aamusta paljon.
40+1
Neuvolassa käyty, sain lähetteen äitiyspolille vauvan kokoarvioon. Sf mitta pienimmillään 38 cm... Ajasta kuulemma soittavat muutaman päivän sisällä. Seuraava neuvola torstaina. Painop nousee nyt 1 kg/vk, vaikka yritän syödä fiksusti. Jännä sinäänsä ku koko nyt vasta muutaman viikon ollut noin kovat painonnousut, koko muun raskauden noussut hyvin maltilliseti. Olen kyllä nyt ehkä hiukan enemmän herkutellut, mut silti. Rr ja pissa suht ok.
Muoks. sain ke aamulle ajan äitiyspolille, ei tarvinnu pitkään odottaa soittoa
Muoks. sain ke aamulle ajan äitiyspolille, ei tarvinnu pitkään odottaa soittoa
Viimeksi muokattu:
Paljon mielenkiintoisempaa olla raskaana, kun voi seurata toisia samassa tilassa olevia. Jakaa kokemuksia ja tuntemuksia.
Imuroin tuossa koko talon tehokkaasti, niin mies kysyi yritänkö käynnistellä synnytystä. Hänen kiusakseen annoin myöntävän vastauksen. Yhtään supistusta ei tullut, varsin ketterästi imuroin lauteiden ja kaappien altakin. Vähän kolotusta alaselällä.
Turvotuksista ei ole sitten minkäänlaista, vaikka syön normaalisti, tänäänkin kotipitsaa. Olen tyytyväinen että olo on näinkin kevyt. Riittävä juominen ilmeisesti auttaa tähän. Yön aikana juon pullon 7,5dl vettä.
Imuroin tuossa koko talon tehokkaasti, niin mies kysyi yritänkö käynnistellä synnytystä. Hänen kiusakseen annoin myöntävän vastauksen. Yhtään supistusta ei tullut, varsin ketterästi imuroin lauteiden ja kaappien altakin. Vähän kolotusta alaselällä.
Turvotuksista ei ole sitten minkäänlaista, vaikka syön normaalisti, tänäänkin kotipitsaa. Olen tyytyväinen että olo on näinkin kevyt. Riittävä juominen ilmeisesti auttaa tähän. Yön aikana juon pullon 7,5dl vettä.
margareta91 mullakin sf-mitta 37cm ja huidellut kokoajan yläkäyrällä. Kuitenkin haluan vähän lohduttaa, että kokoarviossa vauva kasvoi hieman keskikäyrän yläpuolella ja laskettuna aikana paino hyvällä tuurilla alle 4kg Että toivottavasti sulla ei tuon mitan takia kovin iso vaavi olis masussa.
Näin unta, että limatulppa irtosi Nii varmaan irtoa ikinä
Neuvolassa täti sanoi, että mulla on harvinaisen rauhallinen kohtu, että harvoin näkee Vaikka miten paineli niin ei edes yrittänyt supistusta. Lohdutti kyllä, että ei tarkoita sitä, että ei lähtis spontaanisti käyntiin synnytys. Mutta turhaan tuota ressaa vielä
Että toivottavasti sulla ei tuon mitan takia kovin iso vaavi olis masussa. Näin unta, että limatulppa irtosi
Nii varmaan irtoa ikinä Neuvolassa täti sanoi, että mulla on harvinaisen rauhallinen kohtu, että harvoin näkee
Vaikka miten paineli niin ei edes yrittänyt supistusta. Lohdutti kyllä, että ei tarkoita sitä, että ei lähtis spontaanisti käyntiin synnytys. Mutta turhaan tuota ressaa vielä Maiscu- toivotaan parasta
Hain tänään työkaverilta pussillisen kirjoja ja leluja vavalle, pitää niihin tutustua kunhan ensin vähän lepään. Iltaa kohden alkaa paikkoja kolottaa.
Hain tänään työkaverilta pussillisen kirjoja ja leluja vavalle, pitää niihin tutustua kunhan ensin vähän lepään. Iltaa kohden alkaa paikkoja kolottaa.
Täälläkin taas vähän vaikeampaa. Tää helvetillinen närästys kulminoitui viikonloppuna siihen kun heräsin yöllä onsentamaan, poltti sen verran pahasti. Yhden päivän närästys pysyikin poissa ja sain yhden yön nukuttua heräämättä kertaakaan. Ja seuraavana päivänä palasi närästys.. No, onneksi sai yhden hyvin nukutun yön väliin. Sen jälkeen tyyppi taas potkinu ankarasti, tänään vein esikon mummolaan 1,5h ajomatkan päähän. Mennessä ja tullessa puolet matkasta tuntui että olis koko alaselkä ollut tulessa eikä mikään auttanut, pisti ihan puuskuttamaan. Hetken jo pelkäsin että nytkö tämä syntyy keskelle moottoritietä, vielä kun olin yksin esikon kanssa matkassa! Vielä on tyyppi mahassa mutta oon ihan sitä mieltä että saisi tulla jo, alkaa olemaan niin tuskainen ja ällöttävä olo. Ihan kaikin puolin. Seksiäkin tekisi mieli, mutta mies ei tunnu innostuvan. Sekös nostaa mielialaa, ei ainakaan tee olosta yhtään vähemmän ällöttävää. Valivali ja avautumista, risoo vaan jo tämä olotila ja haluaisin oman kropan takaisin.
Elm ja salamatkustaja 37+4
Elm ja salamatkustaja 37+4
Noniin, jos sitä vähän tässä jaksais kirjotella kuulumisia
Ensinnäkin Onnittelut kaikille muillekkin jotka tässä lähipäivinä on vauvansa saanut :heart:
Eli siis täällähän synnytys alkoi niin, että to iltana meni lapsivedet klo 19.30. Nukuin sohvalla päikkäreitä ja kun heräsin, nousin istumaan, "kuului" lähinnä tuntui poks. Mietin että ei se varmaan mitään ollu, nousin seisoon ja housuihin valahti ihan kunnolla. Kipitin äkkiä vessaan ja pönttöön tuli vielä enemmän lapsvettä. Mulla oli sillon pikkuhousunsuoja, ni siitä huomasin että lapsivesi oli vihreenruskeeta. Iski pieni paniikki. Soitin synnärille ja sieltä sanottiin, että kassi mukaan ja äkkiä tänne. Tässä vaiheessa iski itku siitäkin syystä, että mies ei päässyt synnytykseen mukaan, kun oli edelleen 39 asteen kuumeessa ja voimaton, itku tuli sieltäkin Soitin Kela-taksin, se tuli 3 minuutissa ja siitä sairaalaan. Soitin sitten ystävälleni, joka lähti heti tulemaan sairaalalle mun tueksi.
Sairaalassa menin käyrille ja supistuksia tuli sillontällön, mutta ei säännöllisesti. Siinä sit oltiin ja hengailtiin. Käyrää multa otettiin tavallista tiuhempaan tuon lapsiveden värin takia. Lähettiin sit kaverin kaa vähän käppäileen, että alkais supistukset tiuheneen ja se autto.
Vastaanotolla olivat yhessä vaiheessa sitä mieltä, että voin mennä suoraan synnytyssaliin, mutta laittoivatki loppujenlopuks oottaan viä osastolle supistusten voimenemista. Kaveri sai tulla myös osastolle mun kaa (yleensä sinne ei oteta yhtään ylimääräsiä, isejä yms.) mulla oli niin ihana hoitaja siinä ku järkkäs sen homman sillai että kaveri saikin tulla. Sit siä oltiin 3 hengen huoneessa kaksistaan, supistukset alko oleen kipeempiä ja n. 3 aikaan yöllä sain vahvan lääkeruiskeen joka helpotti oloo sen verran, että sain makoiltua ja otettua pienet unet. "nukuin" ehkä n. puol tuntia-tunti ja sit alko supistukset oleen taas sitä luokkaa, ettei pystyny enää makaan. Siitä lähtien alettiin laskeen synnytys käynnistyneeks. Sen jälkeen mut pistettiin synnärille ja hengittelin siä ilokaasua ja kun se ei enää auttanu, laitettiin epiduraali. Voin kertoo että on ihan loistavaa ainetta!! olin ihan taivaissa, ku olo helpotti! Sit siinä taas oltiin ja kuunneltiin radioo. Jossain vaiheessa epin vaikutus alko lakata ja turvauduin taas ilokaasuun, mut ei se oikein kauaa auttanu ni mulle laitettiin epiduraalista viel jatkoa. Sen vaikutus kestiki sinne synnytykseen saakka. Kun itse ponnistusvaihe piti alottaa, ni en oikeen tuntenu supistuksia ku se epi vaikutti niin hyvin Mut ponnistin sillon ku vähänki tuntu että saattais supistaa. Pari kertaa ku siinä olin ponnistellu ni tunsin että jotain sieltä ois tulossa, annoin mennä vaan ja työnsin niin kovaa ku pystyin. Kätilö leikkas mua vähän enemmän auki että sai tytön pihalle ja siinä se pieni sitten oli huutamassa kätilön käsissä :heart: tikkejä tietty tuli ja repesin ihan vähän, mutta en tuntenu mitään noista leikkauksista tai tikkauksista
Ihan hirveästi ei kannata tota syntymäpainoa miettiä. Paria tuntia ennen ponnistusten alottamista lääkäri kävi kokeilemassa mahan päältä vauvan kokoo ja sano että hyvän kokonen tulossa, neljän kilon paikkeilla. Loppujen lopuksihan sieltä tuli 3 205 grammainen tyttö :heart: Napanuora oli meillä lyhyt, mutta täydellinen ja samoin istukka. Synnytys kesti 12 h 9 min ja ponnistusvaihe 13 min.
Ite pääsin eilen jo kotiin, mutta tyttö joutui jäämään lastenosastolle alhaisten verensokereiden takia. Yritettiin sitä lisämaidolla saada nouseen, mutta ei auttanut. Nyt hän on 2 yötä siellä ollut ja tänään ja eilenkin myös on arvot ollut hyviä ja sokerit on saatu pysyyn normeissa Pieneltä otettiin myös sydänfilmi ja aivokäyrää, ku olivat kiinnitääneet huomiota käsien pieneen täristelyyn, mutta kaikki testit on ollut hyviä eikä huolta ole <3 Tänään oon ollu koko päivän siellä ja huomenaamusta meen sinne taas kattoon rakasta. Huomenna jos suola-arvot on hyvät niin päästään kotiin ja alottaan arki :heart: Niiin iso ikävä pientä rakasta!! <3 Mutta hän on siellä hyvissä käsissä ja hyvä että kaikki tutkitaan, niin voidaan tulla turvallisin mielin kotiin!
Sellainen pitää vielä erikseen mainita, että KAIKKI hoitajat/kätilöt/opiskelijat tuolla ketkä meitä auttoivat ja hoitivat, olivat ihan mahtavia! Tekivät ensikertalaiselle erittäin hyvän fiiliksen olla tuolla (jos kipuja ei lasketa ) Niin lämpimiä ja tsemppaavia jokainen ettei parempaa oisi voinut kuvitellakkaan! Ja tuolla lastenosastolla missä tyttökin on tällä hetkellä, niin siellä myös kaikki ovat aivan ihania! Tiedän, että rakkaimpani on hyvissä käsissä :heart:
Ensinnäkin Onnittelut kaikille muillekkin jotka tässä lähipäivinä on vauvansa saanut :heart:
Eli siis täällähän synnytys alkoi niin, että to iltana meni lapsivedet klo 19.30. Nukuin sohvalla päikkäreitä ja kun heräsin, nousin istumaan, "kuului" lähinnä tuntui poks. Mietin että ei se varmaan mitään ollu, nousin seisoon ja housuihin valahti ihan kunnolla. Kipitin äkkiä vessaan ja pönttöön tuli vielä enemmän lapsvettä. Mulla oli sillon pikkuhousunsuoja, ni siitä huomasin että lapsivesi oli vihreenruskeeta. Iski pieni paniikki. Soitin synnärille ja sieltä sanottiin, että kassi mukaan ja äkkiä tänne. Tässä vaiheessa iski itku siitäkin syystä, että mies ei päässyt synnytykseen mukaan, kun oli edelleen 39 asteen kuumeessa ja voimaton, itku tuli sieltäkin
Soitin Kela-taksin, se tuli 3 minuutissa ja siitä sairaalaan. Soitin sitten ystävälleni, joka lähti heti tulemaan sairaalalle mun tueksi. Sairaalassa menin käyrille ja supistuksia tuli sillontällön, mutta ei säännöllisesti. Siinä sit oltiin ja hengailtiin. Käyrää multa otettiin tavallista tiuhempaan tuon lapsiveden värin takia. Lähettiin sit kaverin kaa vähän käppäileen, että alkais supistukset tiuheneen ja se autto.
Vastaanotolla olivat yhessä vaiheessa sitä mieltä, että voin mennä suoraan synnytyssaliin, mutta laittoivatki loppujenlopuks oottaan viä osastolle supistusten voimenemista. Kaveri sai tulla myös osastolle mun kaa (yleensä sinne ei oteta yhtään ylimääräsiä, isejä yms.) mulla oli niin ihana hoitaja siinä ku järkkäs sen homman sillai että kaveri saikin tulla. Sit siä oltiin 3 hengen huoneessa kaksistaan, supistukset alko oleen kipeempiä ja n. 3 aikaan yöllä sain vahvan lääkeruiskeen joka helpotti oloo sen verran, että sain makoiltua ja otettua pienet unet. "nukuin" ehkä n. puol tuntia-tunti ja sit alko supistukset oleen taas sitä luokkaa, ettei pystyny enää makaan. Siitä lähtien alettiin laskeen synnytys käynnistyneeks. Sen jälkeen mut pistettiin synnärille ja hengittelin siä ilokaasua ja kun se ei enää auttanu, laitettiin epiduraali. Voin kertoo että on ihan loistavaa ainetta!!
olin ihan taivaissa, ku olo helpotti! Sit siinä taas oltiin ja kuunneltiin radioo. Jossain vaiheessa epin vaikutus alko lakata ja turvauduin taas ilokaasuun, mut ei se oikein kauaa auttanu ni mulle laitettiin epiduraalista viel jatkoa. Sen vaikutus kestiki sinne synnytykseen saakka. Kun itse ponnistusvaihe piti alottaa, ni en oikeen tuntenu supistuksia ku se epi vaikutti niin hyvin Mut ponnistin sillon ku vähänki tuntu että saattais supistaa. Pari kertaa ku siinä olin ponnistellu ni tunsin että jotain sieltä ois tulossa, annoin mennä vaan ja työnsin niin kovaa ku pystyin. Kätilö leikkas mua vähän enemmän auki että sai tytön pihalle ja siinä se pieni sitten oli huutamassa kätilön käsissä :heart: tikkejä tietty tuli ja repesin ihan vähän, mutta en tuntenu mitään noista leikkauksista tai tikkauksista Ihan hirveästi ei kannata tota syntymäpainoa miettiä. Paria tuntia ennen ponnistusten alottamista lääkäri kävi kokeilemassa mahan päältä vauvan kokoo ja sano että hyvän kokonen tulossa, neljän kilon paikkeilla. Loppujen lopuksihan sieltä tuli 3 205 grammainen tyttö :heart: Napanuora oli meillä lyhyt, mutta täydellinen ja samoin istukka. Synnytys kesti 12 h 9 min ja ponnistusvaihe 13 min.
Ite pääsin eilen jo kotiin, mutta tyttö joutui jäämään lastenosastolle alhaisten verensokereiden takia. Yritettiin sitä lisämaidolla saada nouseen, mutta ei auttanut. Nyt hän on 2 yötä siellä ollut ja tänään ja eilenkin myös on arvot ollut hyviä ja sokerit on saatu pysyyn normeissa
Pieneltä otettiin myös sydänfilmi ja aivokäyrää, ku olivat kiinnitääneet huomiota käsien pieneen täristelyyn, mutta kaikki testit on ollut hyviä eikä huolta ole <3 Tänään oon ollu koko päivän siellä ja huomenaamusta meen sinne taas kattoon rakasta. Huomenna jos suola-arvot on hyvät niin päästään kotiin ja alottaan arki :heart: Niiin iso ikävä pientä rakasta!! <3 Mutta hän on siellä hyvissä käsissä ja hyvä että kaikki tutkitaan, niin voidaan tulla turvallisin mielin kotiin! Sellainen pitää vielä erikseen mainita, että KAIKKI hoitajat/kätilöt/opiskelijat tuolla ketkä meitä auttoivat ja hoitivat, olivat ihan mahtavia! Tekivät ensikertalaiselle erittäin hyvän fiiliksen olla tuolla (jos kipuja ei lasketa
) Niin lämpimiä ja tsemppaavia jokainen ettei parempaa oisi voinut kuvitellakkaan! Ja tuolla lastenosastolla missä tyttökin on tällä hetkellä, niin siellä myös kaikki ovat aivan ihania! Tiedän, että rakkaimpani on hyvissä käsissä :heart:
Viimeksi muokattu:
Vauveleita alkaa putkahdella :heart: Ihanaa!
Täälläpäin ei mitään muutosta edelliseen. Koko ajan semmonen olo, että kohta vois mennä vedet ja tulla lähtö, mutta ei sitten kuitenkaan. Välillä mahasta kuuluu selkeesti semmosesta pientä lorinaa...heh...Vauva työntelee päätään alas nivusiin ja liikkuu muutenkin tosi paljon. Paitsi öisin! Rupesin jo edellisenä yönä ihan panikoimaan, kun en juurikaan mitään liikkeitä tuntenut...nooh...ilmeisesti pikkuneiti on yönukkuja ja aamu/iltakukkuja...toivottavasti näin yös masun ulkopuolella =)
Nyt jos tulee lähtö synnärille seuraavan parin pvän aikana, niin voi olla, että joudun yksin menemään. Esikoinen saanut jostain jonkun kaameen virustartunnan ja kuumeilee kotona. Eihän sitä kellekään muulle kuin isälleen voi hoitoon tossa kunnossa jättää...Ihan sydämestä ottaa, kun toinen niin surkeena koko ajan :| Toivotaan siis, että lähtö ei nyt tulis ainakaan ennen torstaita....
Ylihuomenna poksuu sitten rv 38+0......huh,huh...aika menee nopeesti, mutta sitten kuitenkin niiiiiin hitaasti....
Täälläpäin ei mitään muutosta edelliseen. Koko ajan semmonen olo, että kohta vois mennä vedet ja tulla lähtö, mutta ei sitten kuitenkaan. Välillä mahasta kuuluu selkeesti semmosesta pientä lorinaa...heh...Vauva työntelee päätään alas nivusiin ja liikkuu muutenkin tosi paljon. Paitsi öisin! Rupesin jo edellisenä yönä ihan panikoimaan, kun en juurikaan mitään liikkeitä tuntenut...nooh...ilmeisesti pikkuneiti on yönukkuja ja aamu/iltakukkuja...toivottavasti näin yös masun ulkopuolella =)
Nyt jos tulee lähtö synnärille seuraavan parin pvän aikana, niin voi olla, että joudun yksin menemään. Esikoinen saanut jostain jonkun kaameen virustartunnan ja kuumeilee kotona. Eihän sitä kellekään muulle kuin isälleen voi hoitoon tossa kunnossa jättää...Ihan sydämestä ottaa, kun toinen niin surkeena koko ajan :| Toivotaan siis, että lähtö ei nyt tulis ainakaan ennen torstaita....
Ylihuomenna poksuu sitten rv 38+0......huh,huh...aika menee nopeesti, mutta sitten kuitenkin niiiiiin hitaasti....
Meille syntyi klo 4.43 pieni tyttö, painoa 3420g ja pituutta 49 cm <3