*Helmikuun helmet 2017*

ja naelin kommentti imetyksestä kyllä osu ja uppos! Siitä ei todellakaan oltu etukäteen puhuttu, millaset hormonimyrskyt se voi aiheuttaa..! ja muutenki, että miten se ei todellakaan ole helppoa ja kaikki turhautumiset ja kivut ja ahdistukset kuuluu asiaan ainaki alkumetreillä, joillain pidempään. Esikoista imetin reilun vuoden ja vaikka päällisin puolin jäi hyvät muistot, niin silti kauhulla odotan seuraavaa..

 

Täällä vielä yksi ilmoittautuu mukaan. Seuraillut ketjua jonkin aikaa ja päätin uskaltautua sekaan.
Plussaa kerkesi jo tovin odottaa joten vähän epätodellinen olo. Nyt menossa 4+6 mutta kierrosta ei mitään käryä (ei käytännössä ole ollut pillereiden lopetuksen jälkeen) joten tarkentuu varmasti myöhemmin.

15.2/paupiu/26/OYS/1. lapsi

 

Onnea ja Tervetuloa mukaan kaikki uudet! Voimia Cätrikille! Toivottavasti selviää pian mikä siellä on tilanne.

Tunnemyrskyistä sen verran, että ekassa raskaudessa olin itse viilipytty, synnytyksen jälkeiset hormoonit ja imetys sai herkistymään usein, mutta kaikkinensa esikoisen odotus on ollut tähän mennessä 'se helpoin'. En osannut silloin pelätä oikein mitään (keskenmenoja, imetyksen epäonnistumista tai mitään muutakaan), toisella kerralla oli suuret pelot siitä voiko toisen kerran kaikki todellakin mennä niin hyvin kuin ekalla kerralla ja pelot siivitti toista odotusta. Varsinkin ennenaikaisen syntymän vaara ja veriset vuodot keskiraskaudessa (syyksi todettiin kohdunsuun ektopia) aiheuttivat suuria menetyksen pelkoja. Nyt olen ehkä 'liian' tietoinen kaikesta mikä voi mennä vikaan, ettei sen vuoksi osaa nauttia oikealla tavalla tästä eikä ottaa niin rennosti kun ekalla kertaa. Tieto lisää tuskaa, niinhän se menee
Muilla toista/useampaa lasta odottajilla samanlaista?

Imetys on minun mielestä myös tärkeää ja kannustan kaikkia yrittämään. Ystävä koki imetyksen niin tärkeäksi, että haki imetystuesta apuja esikon aikaan ja taisteli ekat 2kk mutta imetti poikaansa vuoden ikään saakka kaiken taistelun jälkeen. Varmasti vaati tosi paljon voimia käydä tuo taistelu kaikkien hormonien keskellä. Eli apuja on saatavilla jos tarvitsee ja kannattaa uskaltaa pyytää!

Huono olo on täällä myös joka päiväinen 'ilo', joka iskee voimalla jos et syö 1,5h-2h välein jotain. Mulla on hedelmiä töissä koko ajan saatavilla sen takia! Kahvin juontia oon myös vähentäny, onneks aamukahvi vielä maistuu että saa itsenä hereille. Viikko enää lomaan, joten jaksaa jaksaa!

 

Oon kyllä samaa mieltä et tieto lisää tuskaa. Ekan raskauden (tuulimuna) jälkeen pelkäsin ekat 3kk ja kun esikoisen raskausaikana mun odotuskaverilla (päivän ero lasketuissa) kuoli vauva kohtuun kk ennen laskettua ni en tiä pystynkö täysin rentoutumaan koko raskausaikana. Mutta ei se auta kun jättää korkeemman käteen tämäkin raskaus ja yrittää nauttia minkä voi.

Meil on britaxin kaukalo ja telakka, sekä britax b-motion 4 matkarattaat mihin saa sen kaukalon kiinni. Sit on Emmaljungan vaunut. Mua vähän kauhistuttaa kun on niin kaksosolo.. Tekis mieli heti rientää ultraan

 

Jee tissikipu saapui yön aikana takaisin! Hyvä, että on edes jotakin oiretta taas.

rv 6+0

 

Mulla väsymys on jotain aivan käsittämätöntä. Aamulla on tosi vaikea herätä (tai siis vielä vaikeampi kuin aiemmin), iltapäivisin töissä meinaan nukahtaa istualteen ja iltaisin nukahdan systemaattisesti sohvalle jo joskus 21-22 ja "pienet" itkupotkuraivarit on tuttuja; mies on joutunut koville viimeisen viikon aikana. Matkapahoinvointi on voimistunut, esim. työmatkat bussilla on yhtä tuskaa tällä hetkellä

 

Täälläkin ihan jäätävä väsymys...kiva yrittää jaksaa työpäivät läpi ja sen jälkeen kotona Taaperon kanssa. No toisaalta kiva kun on edes jotain oireita niin tuntuu todellisemmalta .

 

Hei kaikki! Olen jo hetken seurannut keskusteluanne, ehkä nyt rohkaistun minäkin ilmoittamaan itsestäni Vuoden vaihteessa koetun tuulimunaraskauden jälkeen nyt olisi uusi alku käsillä, mutta en uskalla oikein iloita tästä ennen kun saan tietää että tällä kertaa joku on todella matkassa mukana. Menen yksityiselle ultraan juhannuksen jälkeisellä viikolla, toivottavasti sieltä saisi tällä kertaa hyviä uutisia

17.2. / auriga / 29 / TYKS / ensimmäinen

 

Moikka kaikille!

Olen seuraillut Helmikuisten ketjua jo pari viikkoa ja nyt uskaltaudun mukaan

Tein plussatestin ensimmäistä kertaa reilu viikko sitten ja sen jälkeen on tullut tehtyä useampi uusintatesti kun testin viiva oli alkuun kontrolliviivaa haaleampi, toissapäivänä tuli kuitenkin jo hyvinkin vahva viiva, joten kai sitä uskaltaa hypätä mukaan tänne

Kyseessä on siis toinen raskaus, kotona on jo yksi parivuotias. Laskettu aika olisi edellisistä kuukautisista laskettuna 11.2. Tämä raskaus oli hieman yllätys, mutta oikein iloinen sellainen!

Ensimmäinen neuvola on varattu heinäkuun puoleen väliin ja suunnitelmissa olisi ehkä myös varhaisultra tällä kertaa.

11.2.2017 / _miimi_ / 27 / HUS / 2. lapsi

 

Minä en malttanut mieltäni varhaisultran suhteen. Katsoin paikallisesta terveystalosta ja oli tälle päivää ainut vapaa aika mikä sopi kalenteriin ja otin sen. Hetki sitten sieltä tulin ja siellä pienen pieni möykky nökötti yksiössään ja sydän siellä pamppaili Viikot, kuten olin itsekin aavistellut 6+2 ja 6+4 näytti laskuri mittojen mittailun jälkeen.

Taas uusille jäsenille tervetuloa ja onnet plussista! Toivotaan, että saadaan pallerot syliin helmikuussa

 

Oii ihania ultrakuulumisia!

Joku täällä taisi mainita jotain oireettomuudesta..? Mäkin tänään justiin ajattelin, että voiko tää olla tottakaan, kun tuntuu (vielä) niin hyvältä Toisaalta ehkä se onkin se suurin ero negakiertoihin.. negakierroissa olen ollut "varma" kaikista kuvitelluista raskausoireista, mutta nyt olikin niin tasainen ja hyvä olo, etten edes osannut odottaa plussaa

MUTTA justiin kun pääsin ihmettelemästä tätä seesteistä fiilistä, niin sainkin jonkun aivan jäätävän ja hallitsemattoman hysteria-kiukku-itku-kohtauksen, josta mä hämmennyin itse ja mies vielä kahta kauheemmin Eikai tämmönen hormonihysteria voi nyt jo alkaa vai onko tääkin jotain kuviteltua??

Cicada ja pieni 4+2

 

Kyllä mulla on ainakin alkanu hormonihysteriat ja sekoilut jo ihan täysillä. Mies ei kestä ollenkaan mun ailahteluja ja kommentteja mutta vaikea hillitä kun tää tulee niin puskista mullekin. Huoh.

 

Tunnemyrkyistä sillon kun esikoista odotin oli se yhtä myllerrystä kans, aamulla oli toista ja illalla olin jo toista mieltä jostain asiasta. Välillä itkin ja välillä nauroin ja koko uusi tilanne pelotti tosi paljon! Stressasin sillon alusta asti että kaikki oli vauvalla huonosti mutta tuossa tuo tyttö kiukuttelee ja juoksee
Nyt jotenkin huomaan kuinka rennosti asian ottaa että joo sielä se ihana on ja kasvaa jotenkin on vaan onnellinen olo ja katselen mahdollisia tuplia ja vertailen mitkä vaunut ajasi meillä asian vai joudunko ostaan mummulaan omat

Oireet ekasta raskaudesta ennen plussaa tiesin vain että nyt olen raskaana sekä mahaa juili ja nippaili välillä tosi kivuliaastikkin, sekä maha turposi kuin kaasupallo plussan jälkeen mulla alkoki heti pahoinvointi ja kesti sinne toiseen kolmanteen
Nyt oviksesta lähtien puhuin ystäväni kanssa kuinka nännejä kihelmöi lähes koko ajan sen lisäksi nyt nälkä vaivaa tosi kovasti, melkein tunnin välein on syötävä tai tulee höntti olo. Viikkoja olisi nyt tasan 4

 

Miulla tunnemyrskyt rauhoittui, kun puhuin kaikesta ärsyttävästä ja pelottavasta hyvän ystäväni kanssa, joka on käynyt saman pelkorupeaman itse aiemmin läpi. Tänään on eka neuvola.

Piinamiina ja Pulla 6+4

 

Ultrassa käyty. Mitään ei selvinnyt koska ultra tehtiin vain vatsan päältä. Voi olla että olen raskaana tai sitten en. Jos viikot täsmää mun laskujen kanssa eli 5+4(5), niin näkymä on kuulemma normaali. Näin aikaisin ei vatsan päältä näy oikein mitään. Tällasta osasin odottaa, mutta varmistuin nyt siitä että haluan mennä yksityiselle ultraan 7-8 viikoilla.

 

Oireet ekasta raskaudesta ennen plussaa tiesin vain että nyt olen raskaana sekä mahaa juili ja nippaili välillä tosi kivuliaastikkin, sekä maha turposi kuin kaasupallo plussan jälkeen mulla alkoki heti pahoinvointi ja kesti sinne toiseen kolmanteen

Mäkin keskenmenneestä tiesin jo ennen plussaa Tuli semmonen kuuma-aalto jonka mukana tuli semmoinen kumma tunne ja vaan tiesin, että raskaana ollaan. Samoin kyllä sitten toisinkinpäin.. kun alkoi vuoto rv 7 tuli vahva tunne, että tää oli tässä ja ultrassa paljastui tunne oikeaksi... Nyt tällä kerralla luulen, että alitajuisesti tiesin olevani raskaana, mutta muutaman vuoden pettymyksien jälkeen en ehkä antanut itselleni lupaa sitä uskoa

Porukkaa on muuten varmaan aika paljon facessa...? Mä mietin, että haluaisin enempi tällä puolella kirjoitella ja liittyisin faceen ehkä sitten ekan kolmanneksen jälkeen.. Ja kokeneet kysymys: onko se nyt np-ultra vai nt-ultra mikä siellä noin rv12 kieppeillä on? Vai onko sama asia?

 

Mäkin keskenmenneestä tiesin jo ennen plussaa Tuli semmonen kuuma-aalto jonka mukana tuli semmoinen kumma tunne ja vaan tiesin, että raskaana ollaan. Samoin kyllä sitten toisinkinpäin.. kun alkoi vuoto rv 7 tuli vahva tunne, että tää oli tässä ja ultrassa paljastui tunne oikeaksi... Nyt tällä kerralla luulen, että alitajuisesti tiesin olevani raskaana, mutta muutaman vuoden pettymyksien jälkeen en ehkä antanut itselleni lupaa sitä uskoa

Porukkaa on muuten varmaan aika paljon facessa...? Mä mietin, että haluaisin enempi tällä puolella kirjoitella ja liittyisin faceen ehkä sitten ekan kolmanneksen jälkeen.. Ja kokeneet kysymys: onko se nyt np-ultra vai nt-ultra mikä siellä noin rv12 kieppeillä on? Vai onko sama asia?

Joo tuo tunne onkin aika mielenkiintoinen äidin vaisto mikä on niin älyttömän vahva! Tällä hetkellä on olo kuin mahassa olisi enemmän kuin yksi hahah saas nähdä.

Facebookista että itse en ainakaan saa kaksplussan ilmoituksia muutoin kuin jos joku juuri vastaa kommenttiini tms, joten koen että tuo facebook on minulle helpompi. Eihän sinne ole mikään kiire ja miksikäs sinne kokonaankaan, muistaa tehdä asiat aina niinku itsestä tuntuu hyvälle

Niskapoimu/niskaturvotus onko niissä sitten mitään eroa? Mutta se on siinä rv12-14 paikkeilla..

 

Pampuli mulla on ihan samanlainen olo että mahassa ois useempi, hui! Saa nähdä pitääkö kummankaan olo paikkaansa..

Ei oo eroa muutaku nimityksissä nt- ja np-ultrassa, samaa tarkottaa niskaturvotus ja niskapoimu-ultrat

 

Pampuli mulla on ihan samanlainen olo että mahassa ois useempi, hui! Saa nähdä pitääkö kummankaan olo paikkaansa..

Ei oo eroa muutaku nimityksissä nt- ja np-ultrassa, samaa tarkottaa niskaturvotus ja niskapoimu-ultrat

Siinä sitä riittääkin jännitystä siitä lähdin miettimään kun testissä näky todella aikaisin älyttömän vahva viiva nyt on vasta kp 28/24 rv4 ja maanantaina tuli vahvempi plussa kun esikoisesta minkä sain vasta rv 5+6.

 

Joo tuo tunne onkin aika mielenkiintoinen äidin vaisto mikä on niin älyttömän vahva! Tällä hetkellä on olo kuin mahassa olisi enemmän kuin yksi hahah saas nähdä.

Pampuli mulla on ihan samanlainen olo että mahassa ois useempi, hui! Saa nähdä pitääkö kummankaan olo paikkaansa..

Pampuli ja Maikkki: Kiitos selvennyksistä! Ja eikäää ei oo todellista, mullakin on pikkusen semmonen kaksosolo! Nyt en malta odottaa, että selviää oltiinko tuntemuksissamme oikeassa!
Mitä testejä muuten teit Pampuli ja minä päivinä? Entäs Maikkki? Mä oon tehnyt vaan yhden clearbluen kp28/dpo14 ja se oli kyllä ihan selvä ja yhtä vahva, kuin poikittainenkin viiva, ainostaan se kontrolli-ikkunan kontrolliviiva oli ehkä aavistuksen tummempi. En siitä kuitenkaan ois osannut ajatella yhtään mitään, kaksostunne tuli ihan muuten vaan

 

Täällä olo on edelleen hyvä, vaikka ruokakohtaisia ällötyksiä on ruvennut esiintymään, esim. joudun pakottamaan itseni syömään edes vähän liharuokia. Hedelmiä ja maustamatonta jogurttia taas voisin syödä loputtomiin. Oon muutenkin muuttunut ärsyttävän rauhalliseksi ja seesteiseksi. Väsy tulee välillä voimakkaana, iltaisin ei tarvitse kuin sulkea silmät.

Vartalossa raskaus ei oikeastaan näy mitenkään ulospäin. Pienirintaisena kuppikoon kasvu on itselle iso juttu, mutta eihän se ulkopuolisille näy. Turvotustakaan ei juuri ole, mitä nyt vatsa joskus iltaisin näyttää samalta kuin ennen menkkoja. Jännityksellä odotan, milloin muutokset rupeaa näkymään myös ulkopuolisille.

Mulla on edelleen kaksos-olo Kokoajan huomaan miettiväni, että onkohan tytöillä kaikki hyvin, tai katselen kaupassa vauvanvaatteita kahdelle Maanantaina mulla on onneksi ultra 7+1 eli eiköhän siellä selviä. Miehelle en ole sanonut näistä fiiliksistä mitään, koska pitäsi mua varmasti ihan tärähtäneenä Hän on tottunut jo täysin ajatukseen vauvasta ja on jo aika innoissaan. Ollaan mietitty, että syntymän jälkeen hän voisi muuttaa tänne ainakin joksikin aikaa ja olla koti-isänä ainakin aluksi. Näin voisin sitten itse palata töihin aiemmin.

Neuvolaa ajattelin varailla sitten tuon maanantain ultran jälkeen.

Mansikkainen ja 6+4

 

Pampuli ja Maikkki: Kiitos selvennyksistä! Ja eikäää ei oo todellista, mullakin on pikkusen semmonen kaksosolo! Nyt en malta odottaa, että selviää oltiinko tuntemuksissamme oikeassa!
Mitä testejä muuten teit Pampuli ja minä päivinä? Mä oon tehnyt vaan yhden clearbluen kp28/dpo14 ja se oli kyllä ihan selvä ja yhtä vahva, kuin poikittainenkin viiva, ainostaan se kontrolli-ikkunan kontrolliviiva oli ehkä aavistuksen tummempi. En siitä kuitenkaan ois osannut ajatella yhtään mitään, kaksostunne tuli ihan muuten vaan

No mun kierto on sen 24 päivää, lauantaina 11.6. Olis pitäny alkaa muttei tullut joten tein maanantaina aamulla pcliuskan mikä oli jääny ovistesteistä ja oli heittämällä yhtätumma kuin kontrolli. Eli kp26 ! Edellisestä tein ekan testi kp31 oli puhdas nega seuraavan tein kp39 ja oli hailee plussa. Eli tästä syystä sain vahvan tuntemuksen että mahassa on väkee enemmänkin..

 

No mun kierto on sen 24 päivää, lauantaina 11.6. Olis pitäny alkaa muttei tullut joten tein maanantaina aamulla pcliuskan mikä oli jääny ovistesteistä ja oli heittämällä yhtätumma kuin kontrolli. Eli kp26 ! Edellisestä tein ekan testi kp31 oli puhdas nega seuraavan tein kp39 ja oli hailee plussa. Eli tästä syystä sain vahvan tuntemuksen että mahassa on väkee enemmänkin..

Okei, onpa jännää, kun noinkin iso ero edelliseen nähden, saas nähdä! Mulla keskenmenneessä oli paljon haaleempi, vaikka olin silloin viikkoa pitemmällä kuin nyt... vähän kyllä jännittää!

mansikkainen123: Vau meitähän on nyt jo monta kaksosolon omaavaa!! Jännitys tiivistyy, minä ainakin ihan innolla odotan osuiko olot kohdilleen

 

Mä tein kp26 tosi selvän viivan ja vahvistu vauhdilla. Ja ovis oli sitäpaitsi myöhässä tässä kierrossa vasta joskus kp 17 tai 18.

Mutta vahvin on oma olo päätin nyt varata varhaisultran vaikkei todellakaan ois nyt varaa siihen.
Pakko saada nähä pieni sydän jumpsuttamassa siellä

Mulla oli viime raskaudessa iho tosi hyvässä kunnossa kasvoissa ja hiukset voi hyvin, nyt naama kukkii ku teinillä ja tukka menee päätä myöden. Oiskohan sieltä toista sukupuolta tulossa ku eka vai vaan erilainen raskaus..?

Tuol aiemmin juttelitte siitä rakkaudesta vauvaa kohtaan ni mulla se sytty kyllä samantien. Olin valvonu monta yötä ja aivan poikki synnytyksestä mutten meinannu malttaa nukkua kun tuijotin vaan pientä ihanaa tuhisijaa. Mut mul onkin ollu vauvakuume 7-vuotiaasta saakka ja olen ihan hurahtanut vauvoihin niin olihan se rakkauden täyttymys saada se vihdoin siihen rinnalle!

 

Maikkki Mulla oli kyllä kans ihan sama. Olin aivaan hullaantunut siihen pieneen nyyttiin alusta alkaen ja tuntu että pakahdun siihen tunteen voimakkuuteen. Toisen lapsen kohdalla sitä pelkäsi että tuleeko samanlainen tunne ja synnärillä sai onnekseen todeta, että se huumaava tunne valtasi taas koko kehon kun vauva nro kaksi syntyi ja sai sen rinnalleen ekan kerran
Tämä tuleva vauva onkin meille varmaan se viimeinen (näillä näkymin) niin täytyy laittaa hyvään mielen tallelokeroon se huumaava tunne. On se niin ainutlaatuinen!
Mä olen myös kokenut 'vauvakuumetta' ihan pikkutytöstä saakka. Haaveilin aina pikkusisaruksista, joita olisin saanut hoidella, mutta valitettavasti niitä ei tullut koskaan..

Harmillista kun on niin kovin hiljentynyt täällä kirjottelut noiden face ryhmien myötä. Toivottavasti osa porukasta jäisi vielä tänne. Minulle tää ainekin se paikka mihin voi ajatuksia kirjoitella kun kukaan ei vielä tiedä.. Omalle äidille kyllä haluisin kertoa jo, vaikka toisaalta ihana pitää vielä ihan omana salaisuutena