* Hoidot KYS 2011 *

Lila
Mahtavuutta!! Tosi hienoa. Lähetän virtuaalisia ihania ajatuksia, että tuplat tarttuu kiinni. :heart:

Marjanalle positiivisia ajatuksia tulevaan PASiin. Harmi ettei vielä tärpännyt. :hug: Tätä tää on ylä- ja alamäkeä. Toivotaan vaan että tärppi tulee ennemmin tai myöhemmin.

Hallelle tsempityksiä tulevaan kiertoon. Olet sitkeä sissi!

hertta1981
Onnittelut siirrosta. Hienoa. Toivotaan että huurunenät on sitkeitä ja tarraa kunnolla kiinni. :)
Mikä virka tuolla zumenonilla on?

Milloinkahan lienee seuraava vertaisryhmän tapaaminen. Olisi kiva tavata pitkästä aikaa. Aika yksinäistä on näiden ajatusten kanssa kuitenkin...

Nyt hirveesti tsemppiä tähän jonoon että saadaan hirmuinen plussatuuli aikaan.
:heart: ----- PHHHUUUUUUUUUHHHHH!!!!! PLUSSIA!!! ----- :heart:
 
Oi, täällähän on mukaviakin kuulumisia! Hienoa Lila ja Hertta!

Tuntuu, ettei täällä ole plussannut kukaan ikuisuuteen. Tässähän horjuu luotto omaan onnistumiseen pahemman kerran. Joten jos joku entinen KYSin hoitolainen lukee tän, niin olis kiva, et jättäisit merkkiä.

Minustakin ois ihana päästä jutustelemaan ihan kasvotusten. Viime kerrasta on jo pitkä aika.
 
  • Tykkää
Reactions: iloksi
Heippa kaikille:kiss:

Jätän nyt viestiä, niinkuin KULTAA pyysi=) Luen tätä teidän ketjua lähes päivittäin, vähän vissiin jäin koukkuun hoitovuosina näille palstoille;)

Itse siis myös parin vuoden hoitojakso takana. Ensin 3 inssiä, tietenkin negaa, sit eka IVF ja toiveet hurjan korkealla. Saatiinkin punktiossa 18 follia, mutta vain 1 solu, joka ei hedelmöittynyt ja voi taivas sitä pettymystä, kun ei edes siirtoa tullut:'( Puoli vuotta jonotusta ja toka ICSI, kahdeksan follia, kahdeksan solua, 4 hedelmöittynyttä, 1 top siirrettiin ja 3 pakkaseen. Taas nega. Pettymys kamala,mutta pakkasessa olevat kullanmurut lohdutti mieltä. Siinä sitten odotettiin parit menkat ja toiveikkaana kohti ekaa PAS:ia. Siirto aamulla soitto Kysiltä, eivät selvinneet sulatuksesta. Voitte vaan kuvitella millaset fiilikset oli sinä aamuna.:'(
Mutta ei kun jatkettiin matkaa. Eka taas jonotusta puoli vuotta ja kolmas ICSI, 10 follia ja 10 solua. 4 hedelmöittynyttä. 2 siirrettiin, toinen top ja toinen vähä heikompi, pakkaseen ei mitään. Ja tulos jälleen kerran nega:'(
Tässä vaiheessa halusin lopettaa, luovuttaa, tehdä ihan mitä muuta vaan, paitsi vauvaa. Kuitenkin mielessä pyöri vielä se viimeinen mahdollisuus joka Kysistä saataisiin. Siihen loppuisivat joka tapauksessa meidän hoidot. Ja taas mentiin. Eka tehtiin jotain lisätutkimuksia, mut vikaa ei löytynyt silti, ollaan siis selittämättömiä tapauksia.:|
Taas jonotettiin 7 kuukautta. Punktiossa saatiin 12 solua, joista 9 hedelmöittyi. Ei meinattu uskoa todeksi. Siirrettiin 2 top-kaveria, pakkaseen 3 top:ia ja 1 hitaampi kaveri ja uskomatonta, mutta totta, tästä hoidosta plussa ja se plussa nukkuu nyt pihalla vaunuissa, ikää 6 viikkoa:heart:
Joten kaikki on tosiaan mahdollista, jopa ne ihmeet jotka aina tapahtuvat muille, näin siis minäkin ajattelin usean vuoden ajan, tehtiinhän tätä pikkuista yli 6 vuotta.

Toivottavasti tämä tarinani ei masenna teitä vaan päinvastoin antaa uskoa ja toivoa siitä, että te jokainen onnistutte jossain vaiheessa ja saatte sen maailman suurimman ihmeenne:heart: Toivon sitä teille ihan jokaiselle!!!

Voimia kovasti tälle rankalle tielle, olette ajatuksissani:kiss:
 
  • Tykkää
Reactions: iloksi ja Tammuska
Aika rankka polku Barballa takana ennen kun nykytilanteeseen pääsitte!

Onhan meilläkin yksi onnistuminen jo takana. Kolmen epäonnistuneen inssin, yhden epäonnistuneen ICSI:n ja yhden siirtoon johtamattoman PAS:in jälkeen jälkeen onnistui toinen ICSI. Silloin siirrettiin yksi kakkosluokan ja yksi kolmosluokan alkio, mutta jompikumpi tarttui kiinni. Meidän koeputki-taapero lähti just iskän kanssa leikkipuistoon. Ikää hänellä on kohta 2,5 vuotta. Sitä voisi luulla, että yhden lapsen saamisen jälkeen ei tuntuisi niin pahalta odottaa taas pitkään uutta raskautta. Mutta olen huomannut, että yhtä pahalta se nyt tuntuu. Vaikka nyt onneksi en osaa enää pelätä, että onnistuuko koskaan. Mutta silti, pahalta tuntuu. Kun tietää mitä menettää, kun hoito epäonnistuu. Meidänkin hedelmällisyyden tilanne on ilmeisesti huonontunut. Ei näy ovulaatiota, ei ole siittiöitä. Pahimmalta tuntuu pitkät odotukset hoitojen välillä. Mutta ei ole rahaa yksityiseenkään. Hyvänä puolena tässä kaikessa on se, että sitä jo olemassaolevaa omaa lasta ei pidä itsetsäänselvyytenä. Toivottavasti en loukkaa ketään kun kirjottelen tänne, vaikka meillä on jo yksi lapsi. Olemmehan sillä tavalla jo onnellisemmassa asemassa kuin monet muut pariskunnat, jotka ovat ensimmäistäänkin odottaneet vuosia.

Toista raskautta on yritetty nyt siis yhden ICSI:n verran. PAS:iin päästyä odotellaan, mutta tietenkin just nyt kroppa pettää ja menkkoja ei näy. Kohta jo viikon myöhässä. Täähän oli siis ovuloimaton kierto, että odotellaan tässä nyt. Mieluiten kyllä varaisin jo kaikki ajat. Stressaavaa kun joudun sen siirtopäivän ottamaan kokonaan vapaaksi, kun työpaikkani sijaitsee kolmen tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Samoin kun perusultria varten joudun ottamaan palkatonta melkein puoli päivää. Esimiehelle olen kyllä kertonut tilanteesta, vaikka periaatteessa ei olisi pakko.
 
Marjana mukavaa ajatukset pois hoidoista-lomaa!

Lila kiitos :hug: usein on kyl tuntenu olonsa kaikkea muuta kuin vahvaksi:ashamed:
Voi miten hyvin tuo hoito lopulta meni! Onnea hienosta tuloksesta:flower: Toivottavasti siellä masussa pian kiinnitytään :heart:

Nuppu taidetaan me kaikki olla melkoisia sissejä! :)

Mä oon kanssa kaipaillu tapaamista. Mun kaa voi lähteä kyl lenkille millon vaan! Ja voi lähettää sähköpostia jos tarvii purkautua jostain asiasta :)

Barba tuo sun onnistuminen lämmittää erityisesti ainakin mun mieltä :heart: Me kuljettiin pitkään samaa tietä ja edelleen jaksat olla mulle tukena, kiitos siitä:hug:

Ciram toivottavasti pas saadaan pias tehtyä :)

on: Torstaina alko uusi kierto ja perjantaina kp 9 ultrataan. Toivottavasti johtofolli on näkyvissä :)
 
Barba, onnittelut pikkuisesta! :heart:

Ciram, tiedän ettei se hedelmättömyys toista lasta toivoessakaan ole helppoa käsitellä.

Kultaa, tulin tänne valamaan myös osaltani toivoa. Meillä takana sekundaarinen lapsettomuus. Esikoinen sai alkunsa luomuna niin vuoden yrityksen jälkeen, mutta toista ei alkanutkaan kuulua. Syy löytyi sekä miehestä että minusta. Kaksi epäonnistunutta icsiä yksityisellä muutamine lisäongelmineen (mm. norovirusoksennusripuli molemmilla punktiopäivänä...) ja sit siirryttiin kysin jonoon, kun siellä oli paremmat välineet kivesbiopsiaan. Reilun puolen vuoden jonotuksen jälkeen päästiin icsiin ja kuin ihmeen kaupalla biopsiaa ei tarvittukaan ja saatiin kuudesta solusta neljä kolmosluokan alkiota. Yksi siirrettiin, loput roskiin, mutta se yksi riitti! Nyt meillä on 3kk ikäinen pikkusisko (esikoinen pian 4). Onnellinen loppu siis tällä stoorilla :)

HalleB, erityistsempit sinulle!! Oot kulkenut pitkän matkan.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitokset kaikille rohkaisevista tarinoista :heart: Mukava kuulla välillä, että on niitä onnellisiakin loppuja :)

Anastacija ollaan tosiaan tavattu vertaistuen merkeissä muutoman kerran :) Joillekin nimimerkeille on siis jo saanut kasvot :) Eihän ne mitään yleisöryntäystapahtumia ole ollut :D Mut on tutustunut tosi mahtaviin tyyppeihin ja mikä parasta, on saanut purkaa tuntojaan vertaisessa seurassa. Olet (ja kaikki muutkin ovat) ehdottomasti tervetulleita mukaan :flower: Nyt ei vaan oo toiminnasta kuulunu mitään vähään aikaan...mut voidaanhan me vaikka sopia joku oma miitinki :)

ON: pp3 (vasta) ja mä oon kerinny tehä aikani kuluksi jo vaikka mitä :LOL:
 
Kiitos rohkaisevista tarinoista. Juuri tuollaisia kaipasin! Onnea MT79 ja Barba vauvoista:).

Ciram: Olet ollut mielestäni oikein hienotunteinen, joten et ole ainakaan minua missään vaiheessa kirjoittelullasi loukannut. Samassa veneessä tässä kaikki ollaan, vaikka jokaisella vähän omanlaisensa tilanne.

Ja voin myös vain kehua pientä, mutta mukavaa vertaistukiporukkaa, johon ehdottomasti saa tulla uutta porukkaa myös. Taisi jokainen tapaaminen venyä yliajalle... Ja jos jotain omia treffejä olis tiedossa niin oon kiinnostunut.
 
Tulin vielä lisäämään, että vaikka tarinalla oli meillä onnellinen loppu, niin kyllä nämä lapsettomuushoidot ovat jättäneet oman jälkensä meihin. Kävin ennen synnytystä keskustelemassa psykologin kanssa lapsettomuushoitoihin liittyvistä epäonnistumisen tunteista ja pettymyksistä ja se oli kyllä todella terapeuttista. Oli huojentavaa, kun joku ulkopuolinen "antoi luvan" tuntea negatiivisiakin tunteita. Minulle sanottiin, ettei sitä omaa tilannetta tarvitse verrata muihin (mihinkään pahimpaan mahdolliseen skenaarioon), vaan kaikki tunteet on sallittua tuntea ja käsitellä omista lähtökohdistaan.

Oon aiemminkin joskus mainostanut tätä blogia (katso tuolta blogiarkisto), mutta laitanpa uudelleen linkin. Tuli tuo "Sanaton" -strippi mieleen.
Maailma mustavalkoinen: syyskuu 2009

Kannattaa tutustua myös:
Impatient Female
 
Mooi... Minulla alkaa huomenna Letrozolin syönti 2tab/vrk 5pv ajan... Onko muilla tästä lääkkeestä kokemuksia? Ovulaatio sattuu seuraavanviikon lauantai/sunnuntai, ja seuraavan oviksen aikaan oli tarkoitus tehdä inssi... mitenköhän lie kun viikonlopulle just sattuu??

...nii ja ensiviikolla tuuba uä... vähän pelottaa kun on niin kivuliaat kuukautiset että jos on putket tukossa että satttuuko se kaaheesti...
 
Viimeksi muokattu:
Muikee: Mie oon syönyt nyt viiden kierron ajan Letrozolea 2tbl/vrk 5pv:n ajan kp3 lähtien. Ei oo täällä tuottanut tulosta. Ja oviksen ajankohtakin on mulla heitellyt.

Muoks. Ja mulla teki hieman kipeää se aukkari, kun se katetri tai jokin vastaava osui kohdun seinämään. Mulla on pieni kohtu.

Muoks. Minuakin kiinnostaa tuo inssi ja ovisplus viikonloppuna. Meilläkinhän on kohta inssit tulossa. Ja kerran on ultralla todettu, että ovis tapahtui 24h ovisplussan jälkeen (Sunnuntai aamuna plussa, maanantaina ultra).
 
Viimeksi muokattu:
Ciram multa myös sympatiat tuohon toisen lapsen kaipuuseen:hug: Ei näitä kenenkään tuskia voi ruveta vertailemaan..lopppujen lopuksi samassa veneessä ollaan..

MT79 Kiitos!:) Ihana lukea, että kaikki meni hyvin ja teillä on nyt pieni tyttö :heart:

Lila hyviä hermoja piinailuun! :stick:

Anastacija kyllä tosiaan joukkoon vielä mahtuu :) ja yhdyn muihin kehumalla pientä ryhmäämme :)

Muikee tsemppiä aukkariin! Toivottavasti ovis sattuis arkipäivälle :)
Jos ovis on viikonloppuna, ni inssiä ei voi ikävä kyllä tehdä..:(

on: Kropassa tuntuu, että kierrosta olis tulossa lyhempi, joten sirrettiin uä-aika torstaille.
 
Moi kaikille!

Yritin kirjotella tälle palstalle joku aika sit mutta ei mun juttu tullu kummiskaan esille..Hmmmissä lie vika?

Nyt tarvitsisi paljon henkistä tukea.. eli siis kerrompa hieman taustoja. Itse olen 26wee ja mieheni on 31wee olemme yrittäneet lasta jo 5vuotta ilman minkäänlaisia tuloksia. Keväällä meille tehtiin inssi joka myös tulokseton :( ja nyt sitten oli IVF hoitojen aika.. Lääkkeitä otettu jos jonkun laista rahaa palanut ja sitä rataa.. Maanantaina tehtiinmunasolujen keräys joita olikin 6kpl.Jotenkin oli jo todella odottavainen olo. Kuinka ollakkaan tänään tuli odotettu puhelu. Mikään ei ollut käyttökelpoinen :`( mä oon kyllä nyt niin hajalla ettei tosikaan!!! Tämä ei ole kyllä reilua.
 
Viimeksi muokattu:
täällä maggie sama fiilis. Punktio tänään ja mikään rakkula ei ollu kasvanu riittävän suureksi. kaikki oli liian pieniä. imivät sieltä jotain, mutta KR sanoi, että epäkypsiä ne kaikki on. Vituttaa niin hitosti. Pieniä rakkuloita oli tuhoton määrä ja sanoi et hyperi kehittyy sata varmasti. oli kuulemma ihan selvä tapaus. päähän koskee ihan älyttömästi ja paha olo eli hyperi taitaa tosiaan tulla. vitutuskäyrä on kyl niin korkeella ja vielä jos sairaalaan on lähettävä. Mut ei auta. Pakko se on kaikki paska taas vastaan ottaa. Hieman on itkua tänään riittänyt. Voimia kaikille.
 
  • Tykkää
Reactions: *Maggie*
Lila: Ai hurja, pidetään paljon peukkuja, että edes jompikumpi alkio tarraa kiinni! Hienosti olette pakkaseenkin saaneet.

Hienoa, että täällä on onnistuneita hoitolaisia käynyt kertomassa onnistumistarinoita. Kyllä ne enemmän toivoa antavat, vaikka tottakai myös ahdistusta, jos tässä oikeasti vielä vuosia menee.

Ciram: Tuskin se keneltäkään on pois, vaikka te olettekin jo yhden lapsen onnistuneet saamaan. En osaa itse kuvitella olisiko vauvantuska ihan samanlaista, jos olisi jo yksi lapsi. Mutta se on kyllä totta, että pelko siitä, ettei lasta suoda koskaan, on se pahin tunne tässä yrittämisessä. Olen aina ajatellut, että mikään kiire ei ole, kun se lapsi vaan suotaisiin jossain vaiheessa. Sitä vaan ei kukaan pysty varmaksi kertomaan...

Muikee:
Käsittääkseni kierto menee "ohi", jos ovulaatio sattuu viikonlopulle. Jos se ovisplussa on su, niin silloinhan ne voi tehdä maanantaina inssin. Jos ovisplussa on pe, niin peli on menetetty kyllä. Sitä en kyllä muista miten sitten käy, jos plussaa la... Toivottavasti aukkari sujuu kivuttomasti. Ota ibuprofeenia 600mg ja parasetamolia 1g tunti ennen tutkimusta. Auttaa edes vähän.

Maggie: Voi itku! Otan osaa, ei varmasti helppo tilanne.

Vauvakuumeilijakin on saanut huonoja uutisia. :( Jäin kyllä miettimään, että miten ne kaikki rakkulat voi jäädä epäkypsiksi? Minkäkokoisia ne oli viimeisessä ultrassa?

ON: Lueskelen lähinnä teidän kirjoituksia tässä vaiheessa. Menkat on olleet ICSI:n jälkeen melko runsaat, mutta pikku hiljaa hiipumaan päin... Toisaalta ihan rentouttavaa mennä tämä yksi kierto ihan luomuna. Ovis täytyy tietenkin hyödyntää, koska ihmeitä voi tapahtua. :)
KYS:ltä tuli eilen kirje, josta selvisi, että luonnolliseen kiertoon tehdään pas ensi kierrossa. Saapihan nähdä miten saa järjestettyä itsensä töistä vapaaksi.

Marjana
 
vauvakuumeilija: mä voin ihan kuvitella miltä tuntuu... Tää on kyllä niin paska tilanne ettei oo tosikaan :( no kokeillaan joulukuussa uudestaan (jos jaksaa) sinnekkii niin pitkä aika vielä.. ärsytää kun ei henkilökunnaltakaan hirmuista tukea heru.. :( ja tämäkin palsta kettuilee mulle ku ei meinaa julkaista mun juttuja.. kelemuutenkin ketuttaa!
 
maggiejavauvakuumeilija voin niin kuvitella miltä teiltä tuntuu. Minä aikoinaan ekan punktion jälkeen itkin varmaan viikon kun en voinut ymmärtää että kymmenestä rakkulasta ei löytynyt ainuttakaan solua. Silloin mietin että voikohan koskaan niitä solujä löytyäkkään. No onhan niitä jatkossa löytynyt, mutta meillä kans hoitojen kanssa kivinen tie, että tais olla vasta kolmas punktio jonka jälkeen päästiin ensimmäisen kerran siirtoon.

ON: pp8. Joo-o, tuntemuksia on, mutta luultavasti kaikki lääkkeistä...
 
hertta1981: tosi kurja juttu :( mutta oman mielenrauhan kannalta mukava kuulla että muillakin saman kaltainen tilanne. Kiva jos itselläkin vasta kolmannen keräyksen jälkeen pääsee siirtoon... Tänä aamuna heräsin siihen kun oli aivan älyttömät kivut alavatsassa ja selässä? Vähän kuin todella kovat menkkakivut. Hiki vaan valui lorona. Mite voi tollanen kipukohtaus tulla yhtä äkkiä? Onkohan ihan normaalia?
vauvakuumeilija: Mites sun jatko nyt sitten?
Toivottavasti muilla olisi parempi onni matkassa :heart:
 
Voi ei vauvakuumeilija ja Maggie. Tiedän niin tunteen. Meillä kesäkuun alussa päättyi eka ICSI samoin. 7 munasolusta 5 oli raakoja ja ei päästy loppujen lopuksi ollenkaan siirtoon. Pettymys oli valtava.

Siitä lähtien on vain odotettu, että päästäisiin yrittämään uudestaan. Tänään sain kauan kaivatun puhelun. Seuraavien kuukautisten alettua pitää ottaa yhteys IVF-hoitajiin. Varataan sitten aika hoidon suunnittelua varten:). Jee! Olisipa jo lokakuun alku...
 
*Maggie*lle ja vauvakuumeilijalle voimahalit. :hug:

hertta1981 Toivotaan että tuntemukset enteilee jostain ihan oikeasta. :heart:
Tsemppiä piinailuun.

Muikee hyvin se aukkari menee. Se että sattuuko ja miten paljon on niin yksilöstä kiinni, että ei voi tietää. Itse pillitin siinä pöydällä - en kivusta vaan ihan siitä että tajusin että nyt ollaan tosissaan lapsettomuushoidoissa, eikä missään muualla. Itse aukkaritutkimus oli kivuton. Hieman epämukava ja toki se tuntui muttei ollut kivulias.

Nyt sitten omaanapaa urakalla...

[avautuminen]

Kun kaikki tökkii niin se tökkii...

Haudon siis edelleen. Kyllä. Emme päässeet punktioon tällä viikolla, koska rakkulat eivät ole kasvaneet tarpeeksi. Niitä on kohtalainen määrä, mutta koska hyperiä pelättiin niin mentiin pienellä annoksella - liian pienellä. :stick:

Mulla on jotenkin hirveä epätoivoinen fiilis tästä hoidosta. Kaikkihan on vielä edessä ja ihmeitä voi tapahtua mutta mua masentaa.

Viime viikolla päätettiin että punktio olisi tänään tai huomenna, mutta maanantaina huomattiin että ei kasva. Mulla oli sellainen fiiliskin maanantaina että mitään ei tapahdu kropassa vaan jumi on päällä ja olin oikeassa.
Annosta kasvatettiin ja punktio siirtyi.
Ja työhommathan oli järkätty tälle viikolle :headwall:

Mistä hitosta mä revin sitä positiivisuutta ja hyvää mieltä. Musta tuntuu taas siltä ettei tällaisessa negatiivisuuden temppelissä voi kasvaa yhtään mitään elinkelpoista. Itsesääli on ihana asia. NOT!

Kaikista upeinta on se että työkaveri sanoi nähneensä unta siitä että minä olen raskaana...

[/avautuminen päättyy]
 
Maggie ja vauvakuumeilija :hug:voi että miten turhauttavaa...: /

Kultaa huippua, että säkin pääset pian taas tositoimiin :)

Nuppu no johan on tilanne..Voima:hug:

on: Illalla testailin huvikseni ovistestillä vaik oli vasta kp6. Plussa tuli samantien. Oireet viittasivat vahvasti ovulaatioon. Soitin aamulla klinikalle ja pääsin ultraan päivällä. Ovulaatio oli just tapahtunu siis tänään kp7! Kroppa saatto kuulema virkistyä viime kierron lääkkeistä ja siks tapahtu näin. No eiku seuraavaa kiertoa odottamaan josko sillon onnais :)
 
Maggie ja vauvakuumeilija halaus myös täältä :hug:

Voihan kökkö mikä tilanne sulla siellä ollut Nuppu! Mites jatko? Kuin kauan tuota ylipäätään voi pitkittää?

Kultaa loistohomma, että pääsette pian uusintakierrokselle :)

Halle kylläpä nyt yrittää koetella, mut jospa ensi kuussa pitkä odotus lopultakin palkittaisiin :)

Yhdyn hertta1981 kommenttiisi, että tuntemuksia on... Se mistä ne johtuu onkin sitten ihan eri juttu.

on: Oon nyt käyttäny tukilääkkeenä lutinuksia lugesteronien tilalla. Tykkään henk.koht kyllä lutinuksista paljon enemmän. Mutta toimiiko ne sitten yhtään paremmin niin eipä voi tietää. Kauhulla odotan maanantaita, silloin ois pp11 ja jos entiset merkit pitää paikkansa niin vuoto alkais silloin. Ei oo kyllä kärsimättömän ihmisen hommaa tää piinailu :D
 

Yhteistyössä