Huhtikuun helmet 2011 **marraskuussa**

taikatimjami
Täällä mukaan ketjuun tupsahtaa vähän yli kolmekymppinen ensiodottaja Vantaalta.
Asustellaan rivarissa miehen ja kahden kissan kanssa, muutto on kyllä suunnitelmissä jonnekin vielä enemmän luonnon helmaan mutta voi olla sen jäävän hamaan tulevaisuuteen.

Viikkoja on nyt 18+5 ja Jorviin ollaan menossa synnyttämään.

Pahoinvointi on alkanu hellittää mutta jotta ihan liian helppoa ei olis niin öisin on alkanu tulemaan vatsan turvotusta ja vääntämistä, siksi täällä näinkin aikasin nakuttelen. Tuntuu että vaikka miten päin söis niin koskaan ei oo hyvä, joko syö liikaa, liian vähän, vääränlaista ruokaa, väärään aikaan, kumpa oppis jo että mikä on se oikee balanssi pitämään normin olon yllä. Jos se olo nyt normi voi ollakaan mutta ainakin sellanen että sais nukuttua ilman vatsanväänteitä. |O

Oikein mukavaa ja talvista viikon alkua kaikille!
:)
 
Tervetuloa, kiva saada taas uusia mukaan joukkoon! :)

Kohtalotoveri, mullakin nimittäin on viime päivinä mahaa väännellyt ja käännellyt melko kipeästi varsinkin aamuöisin ja nukkuminen on siksi väliin ollut mitä sattuu..mutta toivottavasti se nyt on ihan normaalia. Alamahaa on myös ajoittain juilinut ilkeästi, onneksi ei kuitenkaan kamalan kipeästi, kai sekin sitten kuuluu asiaan. Pitää kysyä huomenna vielä neuvolan lääkäriltä kun menen sinne ultraan aamusta :)
 
tervehdys tytöille (uusille ja vanhoille).. :wave:

innoM
mä muistan sut kans.. parempi onni tällä kertaa, ja suojelus enkelitä pienelle.. :heart:

hmm, täyty ihan tarkistaa missä mennään tosta laskurista (aika juoksee, täytyypä yrittää juosta perässä); elikkä siis 19+1 puol väli häämöttää.. :D ensi viikolla siis tiedossa ultra nro2 (kauan odotettu); en jaksais oottaa, en millään.. :) se vaan et esikon kuvaus on joka sinä päivänä, tai seuraavana (haluisin niin kovasti veljekset samaan kuvaan); ja siis sehän menee sillä lailla että mun pitää sillon kuvauksen aikaan mennä tarhalle, toivotaan ettei mene ristiin täysin ajoitus ultran kanssa.. :kieh: ja siis asia on niin etten oo halunnu tarhalla nostaa vielä kissaa pöydälle raskaudesta (vaikka se näkyy!), täytyy yrittää udella kuvaus aika valmiiks jotenkin paljastamatta ultraa; tai sitten vaan kerron, täytyy pohtia.. ku mulla on ikävä tunne siitä että tarhalla tulee jotain negatiivista palautetta raskaudesta (kun siis esikolla epäillään adhd:ta), en tiiä tai sit se vaan on mun oman pään sisällä.. :confused:

aikasen tilitys tuli, mut pyörii vaan ajatukset älytöntä tahtia.. :headwall:

hyviä vointeja.. :)

 
Tervetuloa uudet!!

Sinnlos Onnea uudesta kodista!!!:flower: Se on hieno tunne kun löytyy mieluinen koti ja saa siitä tehtyä kaupat. Me ostettiin tämä meijän talo 2008 kesällä ja jouduttiin jännäämään 3 kuukautta onnistuuko kaupat, kaikki oli kiinni siitä saavatko vanhat omistajat tehtyä kaupat haluamastaan uudesta kodista. Kyllä oli piinalliset 3 kuukautta ja odotin sillon vielä tuota meidän esikoista ihan viimeisillääm.:D Mutta onneksi kaikki meni sitten hyvin, ja oli niin ihana suunnitella remonttia yms. Tosin meillä se remontti on edelleen jollain tapaa vaiheessa, kun tehdään sitä sitä mukaan kun säästöjä kertyy.:whistle: Mutta se remontointi on sellasta pintaremonttia, niin ei täällä sinällään remontinkeskellä asuta kuitenkaan.:D Mutta onnea vielä!!!

Omaan napaan ei mitään uutta tähtien alla.=) Maha kasvaa ihan mieletöntä vauhtia ja hirvittääkin poksahtaako se vielä isommaksi kuin esikolta. Mulla oli ihan jätti suuri maha esikolta, mulla kun tuota pituutta ei ole kuin 157cm niin oon aika hassu ilmestys loppuajasta hirveen kumpuni kanssa. Hyvä että autolla pystyin ajamaan, kun jalat on lyhyet ja penkki täytyis saaha hirmu eteen et yltää polkimille, mutku sit otti maha rattiin.:LOL::LOL: Saas nähä miten tällä kertaa käy...:D Mä en siis ole mikään herkuttelija ollut tässä raskaudessa vaan päin vastoin oon vetäny vaan kaikkea ns.terveellistä, makea ei hirmusesti maistu, mikä on kylläkin hyvä!!:xmas: Kotiruoka on pop. Huomenna oliski neuvola, pääsee sydäntä kuuntelemaan ja 2.12 ois rakenneultra, se mua jännittää ihan hirveesti.:x Mutta jos siellä todetaan kaiken olevan kuten pitääkin niin sit kyllä alan jo nauttia tästä raskaudesta enkä murehdi ihan jokaista asiaa ( jokatoista asiaa vaan...:D) Tää on kuitenkin mun viimeinen raskaus eikä oo mukava jos koko raskaus menee murehtiessa keskenmenoa yms. Mutta nyt täytyy lähtä miettimäänmitä sitä syötäis...:D

liinukka83 ja mytty 18+6
 
Tulin poksumaan ja toivottamaan uudet tervetulleiksi!

Ens viikon tiistaina pääseekin sitten rakenneultraan! Sitä odotellessa, pääsee näkemään että kukakohan siellä asuu...

buam ja paavo (toistaiseksi) 20+0!
 
Kiitos liinukka, kyllä on mieleinen tuo mikä sattui kohdalle :) vaikka maalta olenkin kotoisin ja siellä pienen ikäni asunut, niin tähän väliin asutaan mielellään rivitalossa, kuitenkin sijaitsee mukavasti pienen kaupungin laidalla hyvämaineisella ja kauniilla alueella. Siinä on kivan kokoinen takapihakin, vaikka itse asunnossa ei neliöitä ihan kamalasti ole. Muuten kaikin puolin ihana asunto, kunto viimeisen päälle hyvä!
Ehkä sitten joskus muutamme jonnekin omakotitaloon, onhan tässä aikaa, nyt kuiteskin vasta esikoista odotellaan :)

Millaisissa paikoissa te muut muuten asustelette? Omakotitaloissa, kerrostaloissa, rivareissa...kaupungilla, maaseudulla, kehäkolmosen sisäpuolella..?

Tämänhetkinen asunto on kaupungin vuokrakämppä jossa pari vuotta olen asunut, 47 neliön kaksio, ei saunaa..tässä uudessa on kuiteskin sauna ja meikäläinen jos kuka on saunomisen päälle oppinut. Pienestä pitäen ollaan saunottu meidän perheessä melkeinpä joka päivä, meillä oli sekä puusauna että oikein kunnon vanhanajan savusauna. Harvassa oli ne päivät jolloin ei saunaa lämmitetty. Nyt on sellainen sähkösauna tuossa uudessa asunnossa, mutta eiköhän se korvikkeena mene siihen asti että sitten joskus hankitaan puusaunallinen omakotitalo, toivottavasti :D

Mies muutti kesällä tähän minun asuntoon, on lyhyempi työmatkakin..hänellä itsellään on naapuripaikkakunnalla pienkerrostalossa omistusasunto, jossa nyt asustelee vuokralainen. Nyt sitten saadaan eka yhteinen, oma koti :)
 
Maanantaita kaikille ja tervetuloa uudet :wave:

Sinnlos Me asutaan omakotitalossa.Meillä on pihasauna joka lämpiää puulla.Talvella menee pari tuntia et sen saa lämpimäksi.Ei viiti joka ilta sitä lämmitellä : /

Hermoja kiristää tämä väsymys :( Jos nukun päiväunet niin sitten ei tuu yöllä uni.Pakko kuitenki jaksaa pyörittää tätä kotia.Miehestä ei edelleen viikolla oo apua.No jonkuhan se on töissä käytävä ja rahaa tuotava tähän taloon.Itellä loppui määräaikainen työ siihen ku tulin raskaaksi ja jouduin olemaan sairaslomalla koska alakerrasta verta tiputteli.Pakko pärjätä kelan peruspäivärahalla äitiysloman alkuun.
Mun mahan ympärys oli viikko sitten 106cm.Tänä aamuna sovittelin toppahousuja jalkaan johon jouduin toteamaan ettei ne mene kiinni :kieh: Täytyy käydä kirpparilta ostamassa 42 koon toppikset ni en palellu.Eipä noi talvikengätkään jalkaan mennyt.En saanu kiskottua niitä jalkaan ku en taittunu niin paljoa.
 
Sinnlos Me asutaan maalla pienellä paikkakunnalla jossa asukkaita on about 3000. Ja me siis asutaan omakotitalossa jossa neliöitä on about 130. Meillä on iso piha ja mitä ihanimmat naapurit. Meillä noi naapurit sijottuu siten että Meijän kummallakaan puolella ei ole taloja eikä siihen voi etes rakentaa, talon takapuolella on kaistale metsää ja sitten taloja, eli ihanassa omassa rauhassa saadaan olla.:D Mutta onneksi naapureita kuitenkin löytyy sillä ei musta olisi mihinkään metsänkeskelle yksikseen asumaan. Meiltä on tohon keskustaan noin 2 kilometriä, sellanen soppeli matka, eli ei kuitenkaan ihan keskustassa asustella.

Valkyria mulla ei toppahousut mahu lähimainkaan kiinni. Tartteis kans ettiä jotkut jostain ja talvitakkikin pitäs katella kun oma ei mene enää kiinni, miehen takilla olen omalla pihalla ollut lapsen kans.:LOL:

Nyt päikkäreille pikku neitin kans ennen iltahukia!!:wave:
 
Kerrostalossa asutaan ja vähän kehä 3:n ulkopuolella, Keravalla.

Tikkipää sullakos se vuoto oli? Toivottavasti kaikki hyvin :hug: Mä kävin lasten kannsa kattoo keskiviikkona potterin ja musta se oli ihan ok vaik oli jotenki kivampia ne kun tapahtuu enemmän siellä koulussa. Mut pitäähän se toinen osakin sit heinäkuussa käydä kattomassa.

Tääl ei mitään uutta. Hengitys huonoa ja selkä kipee edelleen. Pari viikkoo viel sinnittelen ja sit on lääkäri. Jos pääsee vähän levähtään vaikka.

NeliApina ja projekti 17+3
 
Sinnlos me asutaan Ivalossa kerrostalossa, 62 neliöisessä kaksiossa. Muuten paikkana mukava asua, mutta joka viikonloppu yläkerrasta kuuluu ihan järkyttävä musiikki. Toiset sielä pitää juhlia ja laulaa karaokea.:kieh: Ottaa niin päähän ku olis menossa nukkumaan ni kuulostaa siltä kuin itellä olis jääny mankka täysille.
Valkyria mulla kans jäi toppahousut pieneksi, hommasin kuiten uuet kaks viikkoa sitten ja on tosi hyvät. Muuten ihan kuin edelliset mutta vyötäröltä isommat. :)

Tänään oli neuvolakäynti vaihteeksi. Pikkuisen sydänääniä kuunneltiin ja muutamia kunnon potkujaki. :D Pulssi oli n. 140 hb mitattiin ja oli 117, rautakuuria olis tiedossa jos vielä vähänkään laskee. 110 on kuulemma se raja. Paino oli laskenut 400 g neljässä viikossa. :O
 
tervetuloa taikatimjami ja termari :flower:

InnoM mäkin muistan sut, onnea uuteen yritykseen! toivottavasti pääset pian taas odottavien joukkoon, ilmoitteletko sitten plussakuulumisia?

unea joo, kieltämättä itteäkin naurattaa mun ajotaidot. on niin paljon muuta stressiä, että onneksi tässä "uhrina" oli vaan pelkkää peltiä. täytyy kyllä kehua tuota meiän farmaria, ku koville joutuu, eikä tuu muuta ku muutama hassu sotanaarmu :D

Sinnlos me asutaan liinukan tavoin pienellä paikkakunnalla maalla, taitaa olla vielä pienempi, ku asukkaita on alle tuon 3000 :) täältä ollaan miehen kanssa molemmat kotoisin, niin ei käynyt mielessä, että muualta asuntoa katseltais. ensin asuttiin kunnan vuokrakämpässä, 58neliöinen rivarikaksio, melki 5 vuotta ja oli vähän ahdasta neljästään. kesällä löydettiin unelmien koti, 120neliöinen omakotitalo omasta rauhasta, mutta kuitenkin keskustan tuntumasta (keskustaan n. puoli kilometriä) tässä ollaan nyt melki 5kk asusteltu ja lapset on tykänny, kun tilaa on reilummin.
meillä on täällä melki kaikki mummot ja papat aivan kivenheiton päässä, vaikka muuten tälläinen pieni paikkakunta välillä ahdistaa, kun kaikki tietää toisten asioista ja niistä päivitellään jopa kassalla :D

omaa navasta sen verran, että tänä aamuna sain taas järjettömän vitutus-kohtauksen, kun neuvolatätini oli laittanut aamutuimaan tekstiviestin, että pitää soittaa hänelle. nukumme lasten kanssa aina 9 asti aamulla, jos ei ole neuvolaa tai muuta ohjelmaa, niin viesti oli tuolloin jo tunnin vanha, ennenkuin reagoin edes siihen. soittelin neuvolaan, ja tiedustelin tädin asiaa. hän oli vasta tänä aamuna aloittanut soveltuvuus verikokeideni tarkastelun ja käynyt labrasta kysymässä niiden onnistumista. labran väki oli meinannut, että huomenna otettavien kokeiden tulokset eivät välttämättä kerkeä helsinkiin perjantaiksi, joten minun olisi pitänyt puhelun aikaa olla jo naapurikunnassa labrassa otattamassa kokeita, mikä ei tietenkään onnistu, kun ei ole autoa tai lapsenvahtiakaan.. voi perse. tämä on täysin neuvolatädin säätämisestä johtuvaa sotkua, kun alunperin kokeet oli määrätty taysiin, mistä ne varmasti kerkeävät. täältä otattaessa veriputkilot kiertävät käsittääkseni kahden sairaalan kautta, josta ne ohjataan oikeaan paikkaan helsinkiin tutkittavaksi. nyt onkin sitten mukava mennä perjantaina toimenpiteeseen, jos tulokset eivät jostain syystä ole kerinneet tulemaan, niin olen siellä turhaan. ja kyse ei ole siitä, etteikö neuvolantäti olisi kerinnyt asiaa tutkimaan, kun hän on asiasta viikon jo tiennyt. mutta asioiden järjestelykyky ei vaan kuulu hänen vahvimpiin puoliinsa selvästikkään. hän lupaili kyllä, että labran väki kiirehtii saatuaan näytteeni, että toivottavasti kerkeävät.
muutenkin on raskasta elää viikko kerrallaan, kun ei tulevasta tiedä, niin sitten tulee lisää päänvaivaa tälläisistä taliaivoista. perhanan perhana, savu nousee korvista.

heituska 20+2
 
Viimeksi muokattu:
Me asustetaan suht.pienellä paikkakunnalla.. Asukaslukua en saa päähäni, mutta seuraava isompi kaupunki tässä lähellä on seinäjoki.

Asumme noin.200 neliöisessä omakotitalossa joka valmistui kesällä 2002. Tämän viidennen kääryleen jälkeen talomme tulee olemaan enempi kuin täys.. :D Mutta ei tihkaise silti.. Huoneita ei jokaiselle omaa kyllä tule riittämään.. Mutta järkkäilemällä keksimme kyllä jotain.. :) Mutta ei tressiä.. :)

Täällä vauva edelleen toooooooosi hilajainen kaveri.. Eileen tuntui pientä nypyytystä... Pakko uskoa että ne oli vauvan aikaansaannoksia... Muuten pääleveeeeee... :-/ Mutta ei tosiaan vielläkään mitään kunnon liikkeitä! Kuopuksen liikkeet tunsin kunnolla vasta rv23, joten kai tämäkin menee siihen.. :( Niinkuin olisin halunnut nauttia liikkeistä paljon ennenmminkin...

Torstaina on rakenneultra jota odotan pelonsekaisin tuntein... Onhan kaikki pienellä hyvin?? Onhan???????

lysti **21**
 
Me asutaan omakotitalossa, n. 3km pienen kaupungin keskustasta. Peltoaukean laidalla, et aika avointa (varsinki ku ei tuota puustoa vielä ole), mutta silti rauhallista. Naapurit ei ihan kiinni ole. :) Talossa asuintilaa 211 neliötä, ja piha on 3500 neliötä, että hyvin kyllä mahtuu muutama lapsi tänne. Ollaan ite rakennettu pitkästä tavarasta, keväällä 2007 aloitettiin ja syksyllä -08 muutettiin. Ei oo vieläkään ihan valmista...mutta pikkuhiljaa. :) Pikkusen huolettaa kun yhellä tontin rajalla menee isohko kanava. Sitä laitaa on turha rueta aitaamaankaan, kun viereisiltä pelloilta pääsee sinne myös ihan helposti. Pitäis aidata suunnilleen koko piha... Pitänee vaan katsoa hyvin pienten perään ja opettaa että sielä on vaara. Laittaa jotain pensaita vähän merkiksi että niitten toiselle puolen ei mennä.
Silleenki hyvällä paikalla, ku tästä on lähimmälle ala-asteelle reipas puoli kilometriä vaan.
Ja anoppilaan puolisen kilometriä myöskin.
 
Täällä kirjoittelee onnellinen äiti-ihminen. Rakenneultra takana ja meidän vauvalla kaikki hyvin. Bonuksena tuli tieto, että tyttöolon voi muttaa tyttölupaukseksi. Kymmenen vuoden jälkeen meille tulee jälleen pieni tyttövauva, ja perheen voimasuhteet muuttuvat akkavallaksi 5-4.

innoM Toki sinut muistetaan. Omien km-kokemuksien kautta myös muiden sellaiset koskettavat. Onnea tulevaan! Näkyi muuten myös Anna-79:n nimimerkki tuolla heinäkuisten pinossa, joten sinne myös onnea!


heituska Ei sua kyllä helpolla päästetä. Että piti vielä tuollanen th sattua. Kun tänne Helsinkiin tulet, niin helpoiten sinne Naistenklinikalle pääset, kun tule junalla Rautatientorille asti, ja sieltä vaihdat bussiin nro 18, joka menee Naistenklinikan edestä. Sen pysäkki on ihan siinä asemarakennuksen kulmassa "kellon alla".

Neuvolakäyntejä ei minulle ole tullut sitten sen ensimmäisen rv 8 jälkeen. Enpä ole tuntenut niihin tarvetta. Vointi on ollut hyvä, eikä mitään neuvolakäyntiä vaativaa ole ilmennyt. Olen kai onnekas, kun en juurikaan "kärsi" mistään ikävistä vaivoista. Ainoastaan työelämän joudun yleensä jättämään noin kuukautta ennen äitiyslomaa siihen sisältyvien riskien vuoksi. Seuraavan neuvolan olen toki jo varannut. Se on ensi viikon lopulla, kun rv 22 täytyy, saan sitten sillä kerralla ne kelan laput mukaan.

Hankintoja olen jo tehnyt. Tuli nimittäin ostettua sitten vaunut, kun halavalla sai :LOL: Myivät Brion tämän vuoden yhdistelmiä hintaan 449,-, ensi vuoden mallit olisivat olleet sitten pitkästi yli 700 euroa, joten iskin kiinni. Niin, ja tämän päivän tyttöuutisen kunniaksi Bebesiltä vaaleanpunaisen Ruskovillan silkkimyssyn.

Asumisesta Me asustellaan kehä kolmosen kupeessa Helsingin puolella reilun 100 neliön kerrostaloasunnossa. Rivari kiikarissa, mutta voi olla, että tähän kuitenkin jäädään. Hyvin vielä mahdutaan. Vaatii vaan kuria tavaran hommaamiseen ja säilömiseen.

Uusiakin oli tullut, mukaan vaan!

Scala ja Taimi Itunen rv 20+4
 
Viimeksi muokattu:
Snowball: Onnittelut poikalupauksesta!

innoM: Plussausonnea!!!! Kiva, että kävit kertomassa kuulumisia :)

Sinnlos: Me asutaan "maalla", parikymmentä kilometriä kaupungista. Noin sata neliöö uudehko rivari. Hyvin viihdytään ja mahdutaan!

Scala: Onnittelut tyttölupauksesta :)

Tervetuloa uudet!

[ON]: Rakenneultra takana ja kaikki hyvin, huh! Aivan selkeä poikaoloni vaihtui tyttölupaukseksi!!! Ihan kun olisin raskautunut uudelleen :) Molemmat olivat yhtä tervetulleita. Ihanaa :) Ultran mukaan L.A olis 8.4, mut ei lähdetä sitä enää muuttelemaan.

Talitintti ja vavi 20+6
 
Mukavaa, että vielä muistetaan! :) Kiitos paljon kaikille! Toivottavasti tärppäisi pian. Edelliset tärpänneet ekasta yk:sta, mutta päättyneetkin sitten keskenmenoon (kaksi km siis takana). Ilmoittelen kyllä plussakuulumisista :) Jakselkaa! :hug:
 
Huomenia!

Eilen oli neuvola ja masussa oli kaikki hyvin, sydän jumputti kovasti menemään.
Täti meinas että vauva on vaan kääntynyt toisinpäin, siksi niitä potkuja ei enää niin napakasti tunne tossa etupuolella, nyt kun on hissukseen kuullostellu niin pieniä hipsuja tuntuu nyt sivuilla, ei enää tossa navan alla niinkuin ennen.

Hemppa ei ollu laskenut edellisestä mittauklsesta kuin 1 pykälän, eli oli 121, mietinkin että johtuukohan siitä kun syön noita vitamiineja kuitenkin päivittäin ja niissä on hiukan rautaa.

Sykkeet vauvalla vaihteli 138-140.
Pissakin oli edelleen puhdasta ja sokerimerkinnät piti tädin tyytyväisenä kun ovat kuitenkin hyvät.
Napakivusta sen verran sanoi että on ihan normaalia kun maha rupeaa nyt kasvamaan tohon navan päälle, yhden sormen leveyden verran oli napaan enää matkaa ja loppuviikosta se kuulema on jo himpan navan päällä jo, niin se vaan kasvaa!!

Me asutaan ihan maalla, Poriin on matkaa lyhyempää reittiä semmoset 20 kilsaa ja tohon kylän keskustaan 8 kilsaa.
Asutaan miehen äidin vanhaa kotitaloa joka ostettiin itselle 7 vuotta sitten, -52 rakennettu rintamamiestalo, pihaa ja metsää on tulokkaalla siis vaikka kuinka, leikkitila ei lopu kesken.
Anoppikin asuu ihan tossa 300m päässä, siitä saa oivaa hoitoapua jos on tarvis.
Meillä on myös kaksi koiraa ja kissa, saa nähdä miten meidän vanhus ottaa vauvan vastaan kun se on aina ollut ihan lapsi-hullu, välittääkö se siitä lainkaan, tuleeko mustis vai ylisuojeleva?
Toinen koira taas ihan varmasti pelkää vauvaa alussa, se on niin kakkahousu kaiken uuden suhteen :)
Kissaa varmaan alussa kiinnostaa mutta menettää kiinnostuksensa hetken päästä.

Mutta nyt, koirien kanssa ulos ja itse töihin.

mahakas 17+4
 
Heipsun,

Täällä alkoi tänään siis virallisesti viimeinen sairaslomaviikko. Oksentelu tuntuisi olevan taaksejäänyttä, hienoa se. Mutta fyysinen pahoinvointi on aika ajoin, ja joinakin päivinä, todella rajua silti. Kuten tänään. Kaikki syöminen on pakottamista ja mieli tekee vain ehkä 2 asiaa. Ja jatkuvasti oksettaa, mutta onneksi sentään yrjö ei tunnu tulevan.

Pelottaakin kovasti se töihin palaaminen. Tää fyysinen pahoinvointi on tosin vain yksi peloista. Meillä ei nimittäin ole kovinkaan empaattinen työympäristö, joten mun on turha odottaa ymmärrystä jos kaipaan pahoinvoinnin vuoksi kesken päivän hetken aikaa lepoa... Mietityttääkin, että pitäskö vielä hakea lisää saikkua. Että josko tää pahoinvointi jossain vaiheessa loppuisi? Vai pitäskö mennä vaan karusti takaisin töihin, vaikka ois kuinka huono olo? Jos tää ei pahoinvointi ei nyt vaikka lopukaan ennen synnytystä?

Me asutaan Helsingissä ja tosi lähellä ydinkeskustaa. Asumme kerrostalon 5. kerroksessa ja meillä on reilu 40 neliöinen kaksio. Aika tiivistä elämistä siis. Olemme vuokralla. Etsimme omaa kotia, mutta koska haluamme pysyä lähellä keskustaa ovat vaihtoehtomme rajalliset. Valitettavasti kun meidän budjetillamme saamme täältä ehkä sen 70 neliöisen kolmion, kun pienemmästä kaupungista voisimme ostaa jo melko hulppean omakotitalon... Mutta elämä on valintoja. :)
 
asumisesta me kans asutaan pääkaupungin alueella kerrostalossa vuokralla, ja mä oon erittäin tyytyväinen.. :) ja siis kyllähän isäntä haaveilee kovasti omakotitalosta, tai yms vastaavasta; mutta kuten santtukin mainitsi pk:ssa on pk:n hinnat.. ja sit mun mielestä pitäs miettii enemmän myös käytäntöä (mä oon sellanen ihminen) ensinnäkin meillä haaveena lapsia useampi, eli ei tässä tulot tule ainakaan nousemaan.. ja toiseks, meistä kumpikaan ei ole oikein ihmeellisempi remonttirepe, eli siis kaikki muutos+muut työt pitäisi teettää ammattilaisella; mikä on kallista. ja sitten se että jos talosta löytys jotain lämmitys/sähkö/kosteus vikoja (siis mitkä ei välttämättä näkyis ostovaiheessa), meijän pitäs ottaa lisää lainaa (kun taas vuokralla isännöitsiä hoitaa viat, ja usein miten maksut näkyy sitten vasta myöhemmin vuokrassa); ja mua ahdistaa ajatus 30 vuoden velasta..

tuli taas sepustuksia, mutta toivottavasti saatte jotain tolkkua.. :)

jännää vauva on pistäny tän mamman ruokarytmin ihan päälaelleen; siis aamulla en oikeestaan syö mitään, lounaalla syön muutaman leivän, päivällisellä syön kunnon aterian; mutta kun yö saapuu, siinä yhdentoista aikaan mamma alkaa hullun kiilto silmissä etsimään jotain hyvää kaapista+rohmuaa ihan mitä vaan myös jääkaapista.. :) siis ja oikeestaan vasta yöllä mulla iskee siis nälkä.. :)

liikkeistä mun kaveri taas tuntuu ihan päivittäin/tunneittain möyrivän ihan ympäri ympäri.. :) kauhee kuhina ihan käy, kun liikkeellä ollaan.. :heart:

tasan viikko rakenneultraan.. :D

äizikkä ja "tapaus" 19+2
 
Noista toppahousuista vielä =) Mä ostin 40 koon toppikset joissa OLI kasvuvaraa mut kävikin niin et olenkin paisunut niiden ohi ennen ku kerkesin päälleni niitä laittaa kertaakaan :D Normisti olen kokoa 38.Kauhistuttaa mennä ostamaan vieläkin isompia housuja.Toisaalta sehän on positiivista jos maha tässä vaiheessa vaan kasvaa :heart:

Asumisesta sen verran ,et ite asuin melkein 10v kerrostalossa joka sijaitsi suht isossa kaupungissa.Palvelut kaikki lähellä ja autoa ei ees välttis tarvinnu.Pääsi junalla kulkemaan jos ei muuten.Keväällä sit extempore päätinki muuttaa tänne "maalle".Onhan tämä aikamoista sopeutumista ollut.Aina tarvii autoa jos meinaa jonnekki päästä.Nautin kuitenkin metsästä,hiljaisuudesta ja siitä rauhallisuudesta mikä täällä on.Kerrostalossa oli se plussa ettei itellä tarvinu lumitöitä tehä,jos jotain meni rikki ni soitto huoltoon ja joku tuli korjaamaan.Nyt en kyllä enää muuttais kerrostaloon.Neliöitä meillä on 150 täällä.Tytöille,pojille ja meille aikuisille on omat makkarit.Kaappi tilaa sais vaan olla enempi.Meillä vaan alkaa tapetointi ja maalaaminen siin vaiheessa ku toi mies kerkee auttamaan.Minä ku en osaa tapetoida.

Miehen kans on ollut aamulla kärhämää :( On tullut puolin ja toisin sanomista ihan typeristä asioista.Päivä menee nyt varmaan sit mykkäkoulussa : / Täytyy halata ja pusii miestä ku kotiutuu.

Eilen mahassa vietettiin hiljaiseloa.Harvakseltaan tuntui liikkeitä ja illalla aloinkin sit maalailla kaikkea kauhukuvia.Täytyy tänään seurailla liikkeitä ja soittaa neuvolaan jos tuntuu et jotain on vialla.
Poksun tässä samalla sit uusille viikoille :heart:

Valkyria ja Masukki 21
 
Huomenta!

Asumisesta ollu puhetta, meillä on vuokra kaksio, joka on jo valmiiksi ahdas. Ainut asia mikä ahdistaa todenteolla tällä hetkellä. Ollaan katteltu jo pitemmän aikaa isompaa asuntoo tai omakotitaloo, mut ei oikein toi tarjonta kohtaa kysyntää tällä paikkakunnalla. Sellanen vähän alta 2000 asukasta, et käpykylä, mut ei silti huvittais vaihtaa paikkakuntaakaan, kummallakin on kuitenkin töitä ja lapsilla hyvä hoitopaikka yms.

Liikkeet on tuntunu pari viikkoa ja ovat voimistuneet paljon ensimmäisistä kutitteluista. Eilen olin hammaslääkärissä ja tuntu tosi mojovia muksauksia ja illalla tuntu sit ihan mahan päältäkin.

Äizikkä Mulla sama homma ton syömisen kanssa, saa nähdä onko jo seuraavassa neuvolassa paino jo lähteny nousuun. Luulis tällä mätöllä :D

Maha on ainakin parin viikon aikana todenteolla pullahtanu esiin :) Töissä jo saanut asiakkailta uteluita et onkos tulossa perheenlisäystä. Yks asiakas jopa lähti veikkaileen poikaa mahan muodon perusteella. Aluks hieman ehkä piilottelin mahaa kommenttien pelossa, et ai taas, mut jokaisen oma asiahan toi on et montako lasta ja millä aikavälillä tekee.
Mulla kyllä taitaa kieltämättä olla vähän poikaolo mut saapa nähdä meneekö metsään =) Mahan muodosta en oikein osaa sanoa kun poika oli perätilassa et vaikutti varmaan sekin. Mut kyllä toi kieltämättä tossa edessä on. Ootteko kiinalaista kalenteria kurkkinu? Sen perusteella poika, ja on kyllä pitänyt aikasemmin kutinsa mutta tiedä nyt sitten.

Torstaina ois esikoisen 3v neuvola ja lupas neuvolan täti kuunnella sit pikkustakin jos siltä tuntuu. Rakenneultra 10.12, siihen vielä vähän aikaa kuitenkin ja neuvola sit vasta sen jälkeen.

Heituskalle tsemppiä sen neuvolan tätin kans, sua ei nyt päästetä helpolla :( Ja toivottavasti kaikki menee hyvin siellä punktiossa :) Täällä ainakin kovasti hengessä mukana.

Minttu82 ja Pikkumuru 18+2
 
taikatimjami
Helou,
olin aamukoomassa laittanutkin aikaisemmin raskausviikot ihan metsään, välillä ei koko mahaa edes muista(pahoinvoinnit kyllä pistää taas muistamaan) ja viikot menee niin vauhdilla! Viikkoja on nyt 19+7.

Meillä vasta kahden viikon päästä toka ultra, jännityksellä odotetaan kumpi siellä on. Sukulaiset sanoo että tyttö(100% varmuudella..), kiinalainen kalenterikin sanoi että tyttö. Itse sanon vaan että pääasia on terve vauva. Vasta nyt vatsa alkaa näkyä ja ulkopuolisilta on saanut huomiota. Housut puristaa, helpompaa onkin vetästä päälle joku mekko-sukkisyhdistelmä. Talvitakkia, housua siis hankkimaan!

Oletteko tehneet jo paljon hankintoja vauvalle? Itse en ole hankkinut vielä mitään, äitiyspakkauksen toki otan, pinnasänky saadaan ja eiköhän tavaraa ala hiljalleen kertyä kunhan vaan tietää että mitä kaikkea tarvitsee kesävauvan kanssa.

Vinkkejä kaipailisin rattaiden suhteen! Toiset sanovat että yhdistelmät on vaikeet, toiset taas kannattaa niitä. Miten sitten osaa ostaa oikeanlaiset? Ja onko kolmipyöräset hyviä vai perinteiset neilipyörät? Itse oon aivan sekaisin millaisia rattaita ylipäätään myydään!
 
Pitkästä aikaa...
Lueskelin tuossa pinoa läpi ja millään en muista nyt kaikkea, mutta tervetuloa uusille :flower: ja onnittelut hyvistä ultrakuulumisista jas tyttö- ja poikalupauksista :heart:
Ja innoM muistan myös sinut, kovasti plussaonnea!!

Mulla piti olla rakenneultra tänään, mutta se nyt siirtyikin torstaille. Vähän harmittaa kun olin tätä päivää odottanut, mutta ylihuominenkin tulee ihan juuri...Olin ajatellut, että josko ultran jälkeen vähän itsellekin konkretisoituisi tämä nelosen odotus, kun aika kuluu niin hirveetä vauhtia kolmen pikkuisen kanssa, että omaa raskautta ei juuri ehdi ajattelemaan...

Asumisesta ainakin oli puhetta. Me asutaan maalla omakotitalossa tilaa ja pihaa riittää vielä oikein hyvin. Ollaan asuttu tässä nyt vajaat kolme vuotta.

Omassa olossa ei mitään ihmeellistä ole, pikkuinen kyllä liikuskelee jo niin että päivittäin tuntuu :) Ja viikonloppuna ylitettiin jo puolivälikin!

Adrianna ja kirppu 20+3 :heart:
 

Yhteistyössä