Huhtikuun hurmurit 2015

Nii1: meillä on ihan sama inforivi, vain LA siirtyi mulla taas maaliskuun viimeisille päiville Kirjoittelen tosin vain tuolla facen puolella. Kaikille uusille, tervetuloa sinnekin Tässäpä vielä ohjeet, kuinka pääsee mukaan joukkoon iloiseen: Jos haluatte mukaan Huhtikuun Hurmurit Facebook ryhmään, niin laittakaa yksityisviestiä Zemarille tai Truudylle, ilmoita viestissä joko nimesi ja profiilikuvan kuvailu tai facebookissa käytössä oleva sähköpostiosoitteesi

 

Pahoittelut menetyksen kohdanneille, ja tervetuloa uusille plussanneille... kirjoittelen näköjään tänne muutaman sivun välein, mutta luen kyllä ketjua ahkerasti

Menkkajomotuksista: täältä löytyy, "menkka-ajan" jälkeenkin. Vkolla 9 oli jonkin verran, nyt vkolla 10 myös, ja vatsaa nipistelee. Tuhrua ei ole tosin ollut missään vaiheessa. Pahoinvointi sen sijaan oli jopa täysin poissa, nyt jo toista päivää, joskin välissä oli päivä, jolloin olo oli kahta kauheampi. Eiköhän se pikkuhiljaa ole poistumaan päin.

Flunssakin poistuu, mutta näköjään erittäin pikkuhiljaa. N. neljättä viikkoa enemmän tai vähemmän sairaana, alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää, ja ahdistaa se, etten pääse harrastamaan liikuntaa, jonka koen erittäin tarpeelliseksi etenkin raskaana ollessa, mutta muutenkin.

Vaatteista: Housuja on tuskallista pitää, mutta uusia en ole ehtinyt ostelemaan. Vatsan turvotus ei ahdista, koska tiedän sen turpoavan ihan syystä vielä vaikka kuinka, mutta hassua on, että näytän lähinnä siltä, kuin en olisi päivääkään liikuntaa harrastanut, vaan täyttänyt mahani kaikella epäterveellisellä. Ja siis laihtunut olen vain, kiloja on 3 vähemmän kuin ennen raskautta, 4 vähemmän oli pahimmilla pahoinvointiviikoilla, eli yhden kilon olen saanut takaisin, ja senkin terveellisestä ruoasta, ei mistään pahasta. Maha näyttää kolminkertaiselta siihen verrattuna, mitä se oli ennen raskautta, mutta kasvoista ja muualta olen vain kaventunut, joten saan vähän hämmentyneitä "oot laihtunut" -kommentteja kasvoihin katsojilta, ja sitten kun katsoja huomaakin mahan, ilme vähän kummastuu.

Joku puhui myös rhesuksesta aiemmin. Olen itse rh -, ja niin on äitinikin, mutta nuoremmat sisarukseni ovat kaikki rh +. Mitään ongelmia ei ilmeisesti ollut silloin, ja minulla on kyllä luottamus siihen, ettei ongelmia tule vastaan. En ollut edes miettinyt asiaa tässä raskauden aikana, mutta mietin sitä kyllä paljon joskus pari vuotta sitten kun tutustuin tarkemmin veriryhmiin ja rhesuksiin työn puolesta. Täytyy kysellä tästä jossain vaiheessa neuvolassa, kiitos muistutuksesta

Neuvolasta tuli mieleen labrat ja ultra: kutsua ultraan odotellaan vielä, labraan pitäisi mennä ensi viikolla käymään. Labra pitää hoitaa vkolla 11, ultra olisi jossain vaiheessa vkoilla 12-14 ymmärtääkseni.

Kertomisesta/sukulaisista vielä: päätettiin kertoa aika aikaisessa vaiheessa, suurin osa perheenjäsenistä ja läheisistä ystävistä tietää siis jo. Järkeiltiin asia niin, että joka tapauksessa heille kertoisi, jos menetys osuu kohdalle. Toki jos nyt intoilevat liikaa, kokisivat ehkä surun suurempana, mutta ollaan teroitettu kaikille, että ollaan vielä tosi alussa ja mitä vain voi sattua.

Ongelmaksi on silti muodostunut se, että pari sukulaista elää täysin jossain pilvissä tämän suhteen. Muut ovat varauksella mukana ja kyselevät lähinnä minun olostani, mutta nämä pari muuta ovat kehittäneet tulevalle vauvalle nimen tai pari, mistä räjähdin jo heille...

Tällä hetkellähän "vauva" on olemassa pelkkänä pahoinvointina minulle, ja taka-alalla häämöttävänä juttuna miehelleni. Sillä tulee luultavasti olemaan työnimi jos toinenkin jossain vaiheessa, mutta emme ole osanneet nimetä pahoinvointiani vielä, katsotaan sitten ultran jälkeen...

Toinen näistä liikaintoisista sukulaisista on myös mennyt ostamaan vauvan vaatteita jo, mistä olin sinänsä innoissani (oi, söpöjä pieniä vaatteita, ihanaa!), mutta toisaalta todella käärmeissäni. Olin nimittäin itse ajatellut, että mies saa olla se, joka ostaa ensimmäisenä vauvalle yhtään mitään. Hänelle odotus on kaukaisempaa kuin minulle, joka tunnen kaiken kehossani, joten hänen pitäisi päästä siitä osalliseksi jotenkin muuten. Vähän siis petyin siihen, että mitään kysymättä tämä ensimmäisten asioiden ostaminen häneltä riistettiin.

Huhhuh... luulen, että kaikki konkretisoituu ihan eri tavalla sitten ultran jälkeen, ja pelonsekaisin tuntein sitä odottelen. Toivottavasti edes kutsu tulee pian, että tiedän pyytää töistä vapaata jne.

Richi 9+4

 

Moi! Ajattelin minäkin nyt esittäytyä, olen käynyt lukemassa aina välillä melkein alusta asti.

Ensin listaus 16.4.2015 tuikkis3/36v/3.lapsi/TYKS.

En nyt osannut tuota laittaa punaiseksi,mutta toivottavasti huomataan. Täältä löytyy ennestään kaksi vilkkaanpuoleista poikaa vuosilta -07 ja -10. Mulla on ollut kova vauvakuume ja ajatus kolmannesta aikaisemmin, mutta mies oli vakaasti päättänyt, että kaksi riittää. Itsekin olin jo aikalailla hyväksynyt tuon, joten tämän kolmannen ilmoittaessa yllättäen tulostaan, oltiin ehkä vähän shokissa. Nyt ollaan tässä vähitellen alettu jo odottaakin tulevaa perheenlisäystä. Kävin viime viikon perjantaina varhaisultrassa ja olihan se ihanaa nähdä siellä pienen sydämen syke. Kuopuksen odotusajasta on nyt ehtinyt jo kulua lähes viisi vuotta, joten ei kyllä oikein enää muista mitä odottaa. Ollaan ehditty jo antaa kaikki vauvatavaratkin jatkokäyttöön, joten saadaan haalia kaikki ihan alusta alkaen. Osan tarvikkeista saa onneksi sukulaisilta. Olotila on ollut kohtalainen, paha olo on oikeastaan ympäri vuorokauden, mutta pönttöä ei ole juurikaan tarvinnut halailla. Väsymys vaan on valtava, kun pitäisi jaksaa töissä ja kotonakaan ei juuri lepäämään ehdi. Ehkä se tässä kuukauden sisällä helpottaa.

Tuikkis3 ja pikkuinen 8+0

 

Täällä ollaan yhä oksentelun kourissa. Yön aikana taas kolme kertaa pöntön halailua oikein kunnolla. Onkohan kolmas tyttö, kun kaksi aikaisempaa raskauttakin oli samankaltaisia?. Nyt alkaa kaikki niksit olla kyllä kokeiltua akupunktiosta ruokakokeiluihin, joten ei kai auta muu kuin vain toivoa että helpottaisi vähän aikaisemmin kuin kahdessa edellisessä raskaudessa. Olo on hiukan janoinen ja kuivunut koko ajan, mutta nestettä on pakko juoda tosi tosi varovasti, muuten tulee ylös. Töissä olen kuitenkin ollut, aamulla lähtö kyllä venynyt nyt usein kun en oo pystynyt menemään aikaisin oksentelun takia.
Anteeksi omanapaisuus, oon kyllä lukenut kaikki viestit mutta juuri nyt elämä vaan pyörii tän pahan olon ja sen kontrollointiyritysten ympärillä.

Calypso + yllätys-murunen rv 9+5

 

Pakko kai se on jo todeta, että on tää huonovointisuus melkoista. Yleensä joka päivä käyn lukemassa kirjoituksianne, mutta loppuun päästyäni, päätä jomottaa ja tekee pahaa niin, että itsellä ei kirjoittamisesta tule mitään... Hiljaa siis seurailen taustalta

 

Voimia teille pahoinvoinnista ja oksentelusta kärsiville ! Oma olo ollut koko ajan melko hyvä, kunhan muistaa syödä säännöllisesti, ainoa vaiva on väsymys. Ja vatsan kasvaminen, ei kait oo vaiva vaan kuuluu "taudinkuvaan". Äitiyshousut kaivettu esiin, vaikka paino ei olekaan noussut, mutta siirtynyt vatsalle

Ihanaa viikonloppua kaikille ja toivotaan pahoinvointien helpotusta vähitellen kaikille

T. Paulanna ja pavut rv 10+2

 

Nyt on käyty neuvolassa ja saatu taas kasa paperia. Pitää kalenteriin muistaa laittaa milloin mikäkin labra pitää ottaa. Kättärille lähtee faxi ja saa nähdä milloin on np ultra. Lokakuulle menee.
Pahoinvointi on tänään ollut helpompaa ja olen oksentanut vain 2 kertaa. Syödäkkin olen pystynyt. Hajut etoo kyllä ihan järkyttävästi. Kävin aamulla lääkärissä ja yhdellä miehellä oli hajustetta. Kaupassa sama haju tuli eka ja sitten se sama mies. Pesuaine hyllyjen ohi ei voi enää edes mennä. Ihana päivä ku tyttö on ollut pois ja mieskin aamusta, niin kotona ei ole mökää eikä lemua 0

Vatsaa on taas nipistellyt varsinkin yöllä ja selkää vähän jomotti. Yöllä sitten kauhuissani taas pohdin kipuja ja pelkäsin että jos ne kovenee. Neuvolassa vakuutteli kovasti, että on varmasti vain kohdun kasvukipuja.
Toivotaan niin.

Silvia ja pikkuinen 7+4

 

Voimia Tyydeli :hug: Kohtuutonta :/

Täällä mennään labraan viikolla 10, ja np-ultra on sitten viikolla 12 suunnilleen. On kuulemma muuttunut tuo systeemi kahden vuoden takaata, näin saadaan kuulemma luotettavampi tulos jostain testistä (juu hyvin kuuntelin). Aiemminhan tuo labra ja ultra oli samana päivänä tai samalla viikolla.

Tänään rv 8 täynnä. Olo on melkoinen. Välillä ihan siedettävä, välillä kaamea. Oksentaa ei ole tarvinnut. Liekö se näiden puristavien pahoinvointirannekkeiden vai orjallisten syömisrituaalien ansiota.. Tai sitten se oksentaminen alkaa vasta, luin jostain että viikot 8 ja 9 on pahimpia pahoinvoinnin kannalta. Jotenkin niin kurjaa herätä aamulla, kun ekana ajattelee vain sitä että pahoinvointi pamahtaa ihan justiinsa kylään. Öisin pissattaa, ja sitten kun nouset ylös vessaan niin alkaa kuvottamaan ja ei meinaa saada enää unta. Tosiaan, aikalailla elämä pyörii tässä kohtaa sen oman pahoinvoinnin ympärillä.

 

Tsemppiä jokaiselle pahoinvoivalle, aikamoisista oloista useampikin teistä kärsii! Omat kuvotuksen tunteet on aika pieniä, joten niistä ei varmaan kannattaisi edes valittaa.

Me käytiin nyt tänään varhaisultrassa yksityisellä, oli tosiaan kolmas ultra reilun kahden viikon sisään.. Ja VIHDOINKIN tiedetäänkin enemmän! Tosiaan, siellähän se tyyppi oleili, syke löytyi helposti ja kaverilla oli mittaa 12mm, viikoiksi selvisi nyt 7+3 Selvisi myös se, miksei ensimmäisessä ultrassa näkynyt yhtikäs mitään, silloin on siis ollut viikkoja kasassa vasta 5+1. Nyt olo on ihan mielettömän helpottunut, ainakin jonkin aikaa Ultrakuvia olen ihmetellyt ja hämmästellyt ja ensi viikolla voi sitten soittaa uudelleen neuvolaan ja ryhtyä sopimaan noita aikoja.

 

Kysyin tästä mun närästyksestä neuvolassa ja th sanoi että ei kannata tässä vaiheessa ottaa. Vaikka on vaaraton, niin ei kuulema kannata syödä ennen kuin on rv 12.
Johtuu tästä mun oksentelusta ja on ihan järkyttävä olo koko ajan. Ensi viikolla tavis lääkärille, jos pahoinvointi ei ala helpottamaan.

Silvia ja pikkuinen 7+4

 

Onnea kaikille jotka olette pikkuisen joko nähneet tai kuulleet :heart:
Ja suuret pahoittelut teille, jotka olette jo matkasta joutuneet jäädä. Niin väärin :'(

Pahoinvointi jatkuu edelleen.. Ensin valitin kun tämä raskaus oli täysin oireeton, mutta nyt valitan tätä surkeaa oloa. Pahoinvointi alkoi vasta rv 6+6 ja nyt tuntuu vähän helpottuneen. Mutta vain vähän. :|

Tiistaina meillä on toinen ultra, kun tosiaan se rv7+0 ultra oli sen verran aikaisin ettei tarkkoja mittoja oikein saanut. Menkkojen mukaan tiistaina olisi 9+0, mutta uskon Napin olevan paria päivää pienempi. No, selviää sitten. Jos kaikki on silloin hyvin, niin kerrotaan kaikille. Oon tosi huono pitämään näin isoa onnea sisällä, ja silloin ollaan sen verran pitkällä jo että uskalletaan kertoa.

Maanantaina oli ensimmäinen neuvolakäynti, joka meni hyvin. Täyteltiin paljon lappuja ja juteltiin. Aika vierähti nopeasti ja käynti kestikin melkein 1,5h. Kun olin neuvolan vessassa antamassa pissanäytettä, huomasin pikkareissa vähän verta. Paniikki iski ja pyyhin veren mielestä pois. Neuvolakäynnin jälkeen mies kysyi, mitä mieltä th oli vuodosta. No, enhän mä ollut sitä maininnut. Paniikki vai mikä sitten oli iskenyt? Joku semmonen olo varmasti, että raskaus ja tämä onnellisuus viedään pois jos tuon veren mainitsen.. Kummallinen ajattelutapa näin jälkikäteen ajateltuna. Verta ei tullut tuon jälkeen, joten oli varmasti harmitonta vuotoa. Ja voi olla että johtui sunnuntai-illan puuhastelusta miehen kanssa

Kati & Nappi 8+3

 

Pahoinvoinnista: Mulle silloin neuvola-aikaa soittaessani annattiin vinkiksi, että runsas juominen ja D-vitamiini auttaa pahoinvointiin, mutta tietysti vaikeaa, jos ei neste tahdo pysyä sisällä. Laimeeta mehua pidän kannun jääkaapissa koko ajan, se tuntuu uppoovan paremmin kuin hanasta suoraan vesi. Ja aamulla heti ekana digestive-keksi, jotkut pitää ilmeisesti keksejä tiiviissä rasiassa yöpöydällä, ettei tarvii nousta ennen nakertamista. Ja just säännöllinen syöminen, omena tai jotain, tuntuu auttavan. Mutta hajut, etenkin ihmisperäiset, on pahoja, bussissa tai kaupungilla jos löyhyy joku haju, niin huh! (ja teinithän on aina raikkaantuoksuisia...), ja sitten kun hengästyn pyöräillessä tai portaissa tai muuten, heti oksettaa. Tänään kun kävin viemässä pissanäytteet ja antamassa verinäytteen seulaa varten, oli tuskasta siellä labran odotustilassa, kun ite tulin pyörällä vähän hengästyneenä ja se haju.. uh. mutta onneksi ei tarvinnut napata roskakoria syliin tai juosta ulos!

Eipä kuulunut Kätilöopistosta vieläkään mitään (nt-ultra-aikaa), ja ehdin kotiin vasta niin myöhään, etten enää viitsinyt sinne soittaa. Maanantaina on kaksi viikkoa neuvolasta, että tuliskohan se kohta..

Kevis + itu (joka on siis jo sikiö!) 10+1

 

Unohdin tosiaan tuohon äskeiseen viestiin lisätä, että LA muuttui ja nyt on 21.4. Etusivun tiedoissa tosiaan ensimmäinen arvio, joka heittikin ihan reilusti.

 

Heips huhtihurmurit :heart:

Minulle uusi päivitys:

18.4/StarAngel/33/ensimmäinen/JS/??


Olen niin mukana elossa kaikkien pahoinvoivien kanssa... täällä sama juttu.. en tiedä mitä söis, kun ei ole sääntöä sille, mikä tulee ylös ja mikä pysyy sisällä.. ja päivittäin vaihtelee: eilen yrjötti KAIKKI paitsi greippilimu ja tänään vetelin ruisleipää metukalla, juustolla ja kurkulla aamupalaksi, ja sisällä pysyy.. eilen ruisleipä + jugurtti aamupala sai kyytiä hetken perään... mutta jos lopputulos on huhtikuussa vauva, niin oksettakoon vaan

Meillä ollut taas aikamoista tää meno.. eilen jouduttiin menemään Jorvin päivystykseen, koska ke-to yönä vuodin ihan kirkasta verta ja hyytymiäkin oli.. to vuoto lakkasi taas, kipuja ei ollut, mutta pelästyin hirveästi.. Sisätutkimuksessa kuitenkin paikat oikein mallikkaasti kiinni, ei verta näkyvissä eikä tulehdusta.. ja ultrassa bebe oli kasvanut maanantaista ja sydän sykki kun pikkukaveri kyljellään tällä kertaa lötkötteli :heart: Vuodoille ei taaskaan löytynyt syytä, ei näkynyt mitään, mikä voisi selittää ne... mulla oli siinä kaksi lääkäriä ja kätilö, ja kaikki sanoivat, että n.30% naisista vuotelee, eikä sille mahda mitään - syytäkään ei välttämättä löydy.. mutta että jos ei ole kipuja tai vuoto ei ole ihan hirmus runsasta tai muuten tilanne muutu erilaiseksi, niin ei tarvitse juosta tarkastukseen joka lorahduksella - toki saa mennä.. ja epäilen, että menenkin helpolla. Lohduttivat kaikki myös, että kun vaavi on ultrassa jo kahteen otteeseen nähty, elävänä ja kasvana, niin keskenmenon todennäkäisyys on todella pieni.. n.1-2% luokkaa. Toki, se on siis olemassa.. mutta hieman yritän nyt taas rentoutua..

Montako mikrogrammaa te syötte foolihappoa päivässä??

Huomenna kylpylälomalle, jossa en saa uida enkä saunoa... :kieh: mutta kehittelen sitten muita kivoja juttuja... molemmat kiellettiin, ettei vaan tule mitään tulehduksia - lääkärit kehotti kaikkea riskiä nyt välttelemään.. ja näin teen.

StarAngel ja villikko 8+0

 

Pitkästä aikaa jaksan kirjoitella tännekin puolelle! Alkuvaiheen pahin väsymys on onneksi hieman lieventynyt. Etovaa oloa on ollut, mutta oksennus tullut muistaakseni kaksi tai kolme kertaa. Välillä on sen verran oireetonta, että keskenmeno pelottaa. Mutta niin kauan kun vuotoa ei tule niin fiilikset on ihan ok.

Eilen iski ihan järkyttävä migreenikohtaus ja illalla ei enää vesikään pysynyt sisällä. Lähdin sitten päivystykseen, kun en ollut vielä ehtinyt lääkäriä konsultoimaan migreenilääkkeen käytöstä. Sain samaa lääkettä kuin aiemmin eli sumatriptania sekä parasetamolia ja pahoinvointilääkettä suoneen.
Sumatriptanista on aika vähän tutkimuksia mutta ekalla kolmanneksella pitäisi olla ok. Lääkärin tietojen mukaan saattaa vaikuttaa lähinnä syntymäpainoon ja aikaan. Ahdistaa silti käyttää lääkettä, mutta tänäänkin oli kyllä ihan pakko. Kaiken lisäks vielä töitä 6-01 ja huomenna 6-13.

Koulu alko pari viikkoa sitten mutta tää viikko meni vähän plörinäks migreenin takia kun alkuviikostakin jo tykytti. Onneks koulua on kohtalaisen vähän ja päivät yleensä max 6h +ajomatka 2h. 7 viikon päästä alkaa työharjottelu päiväkodissa, täyttä päivää mikä vähän pelottaa. Toivottavasti olo on sillon parempi. Vielä kun sais revittyä jostain energiaa koulutehtävien tekoon.

..puhumattakaan hääjärjestelyistä! Ootteko muut muuten jo kaikki naimisissa vai onko joku muu joka häitä suunnittelee? Meillä 11.7.2015 eli tasan 3kk lasketun ajan jälkeen pitäis loppuraskauteen mennessä saada kaikki mahdollinen valmiiksi, koska vauvan kanssa on sitten muutakin puuhaa.

Niin ja hei, tänään poksahdus, 9+0

 

Me ei olla naimisissa. Kihlasormukset ostettiin ennen ku tyttö sai alkunsa, mutta kumpiaan ei enää käytä. Mun on liian iso ja ukon liian pieni. Ukosta silti puhun. En tiedä menemmekö koskaan naimisiin. Pitäisi ottaa ukon sukunimi (toivoo sitten niin) ja en siitä tykkää.

Onko täällä muita joilla on ulkomaalainen siippa?

Kylmä mehu on nyt auttanut vähän pahaan oloon. Tänään kaikki on sentään pysynyt sisällä, mutta auringon paisteessa on tuskaa olla. Onneksi syksy on tulossa <3


Silvia ja pikkuinen 7+5

 

Onneksi starangelin vuodot vaarattomia ja vaavi voi hyvin Pelästyttäähän tuo ilmanmuuta. Edelleen itsekin joka kerta tulee kurkattua paperiin ettei vaan ole vuotoa tai tuhrua...

Niskapoimu-ultra aika tuli postissa: viikolla 12+5 olisi ja sitä ennen niissä verikokeissa käytävä ( ohje tuli ajan mukana ).Eipä tiennyt meidän neuvolan täti, kun sanoi, että mene samalla reissulla..no, samapa tuo, ohjeet tuli

Kuinka kauan meinaatte vielä matkustella ? Varailin matkan etelänlämpöön, kun viikkoja kasassa 16+, vähän mietityttää näiden tuplien kanssa kuinka jaksan...mutta menohaluja on. Jos kaikki ok niin turvallistahan se on vielä tuolloin lentää kaksosraskaudessakin.

T. Paulanna ja pavut rv10+3

 

Varovaisesti kurkkailen tännekin, minua ei vielä listoille tarvitse lisätä, maanantaina on varhaisultra jossa varmistetaan majaileeko tuolla todellakin joku ja löytyykö sykettä. Mieluusti kuitenkin kirjoittelisin enemmän fb:n puolella vähän privaatimmin.

Meillä on melko karu tausta, vuosien selittämättömän lapsettomuuden jälkeen tulin spontaanisti raskaaksi kesällä -13. Esikoispoika kuitenki kuoli kohtuuni istukan osittaisen irtoamisen ja hoitohenkilökunnan laiminlyöntien vuoksi 17.1.14. En siis ole ihan "tavis" odottaja joten mun juttujani saa kyllä suodattaa jos siltä tuntuu.
Joku täällä oli kysellyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Myös minulta löytyi moinen esikon kuoleman jälkeen, tällähetkellä olen eläinperäisellä lääkityksellä eli sitäkin asiaa mennään äippäpolille selvittelemään maanantaina. Toivon totisesti että tälläkertaa suhtautuisivat hieman vakavemmin asioihini. Ollaan siis tässä raskaudessa ylilääkärin erityisseurannassa, juurikin tuon kohtukuoleman vuoksi. Tätä soppaa ei yhtään paranna nämä uudet pelkotilat mm. kestääkö tammikuussa sektioitu kohtu tätä "rääkkiä" ja saadaanko tästäkään raskaudesta elävää lasta syliin.

Lisäravinteista olitte myös jutelleen, musta on tullut kunnon hifisti sillä puolella ja useaa eri lisäravinnetta menee purkista, johtuen myös rajoitetusta ruokavaliostani.
Neuvolassakin tuli jo piipahdettua, pieni kylä joten neuvolantäti on hyvinkin tuttu ja sain ajan melkeinpä heti sinne soitettuani. Mitään lappuja ei tällä erää tarvinnut täytellä

Oloja ei kauheasti ole, pientä kuvotusta ja uni tulee huomattavasti herkemmin, toivottavasti tälläkertaa säästyisin siltä järkyttävältä pahoinvoinnilta joka oli mukana koko esikoisen raskausajan.

Onnea odotukseen ihan meille jokaiselle
T: Underi ja salamatkaaja 6+6

 

Melko hämmentyneenä mennään täällä taas. Olot hieman helpottaneet. Se inhottava vatsakrapula (vatsa ei kestänyt minkäänlaista puristavaa vaatetta tai painoa) on öähes poissa ja viime yönä sain nukuttua jo , poislukien perus vessareissut x3. Ruokaa saanut eilen jo alas ja tänään myöskin. Silti edelleenkään ei tule mielitekoja, paitsi jäätelö!
Voiko olla mahdollista, että pahoinvointi olisi kestänyt sen 3-4 päivää? Vai oliko vain joku vatsapöpö? Ihmettelen suuresti!

Nippailuja ollut vatsalla ja ajoittaisia repäisyjä, sekä nivusissa myös painetta.
Kävin jo H&M mama-puolella katsomassa mama-legginsejä, koska normaalit painavat inhottavasti vatsaan ja se ahdistaa. Ylläripylläri, että koot oli loppu, eikä tässä kaupungissa mikään muu firma myy äitiysvaatteita, jes!
Laitoin nettitilauksen vetämään ja toivon, että tulis nopeeta!

Tiistaina gyne ja jännittää ihan pirusti! Miehellä on haastava työ ja toivoin, että hän saisi aamusta hieman vapaata, jotta pääsisi mukaan. En varmaan kestä jännitystä muuten. Toivon niin, että kaikki olisi oikeassa paikassa ja vastaisi viikkoja! Iik.

Nyt alkoikin tekemään mieli sitruunaa, joten meen tekemään pari sliceä! Namskis.

Jaksuja kaikille!

 

Mahtavasti vaihtelee olot päivittäin, samoin kuin se, mitä voi kuvitella laittavansa suustaan alas. Jos voisin, niin söisin pelkkää jäätelöä koko ajan ja mättäisin välillä hesepullaa, jostain ihmeen syystä juuri ne on ainoat ruuat, jotka ei missään vaiheessa töki. Tervetuloa raskauskilot!

Häistä/naimisiin menosta oli näemmä puhetta. Meidänhän oli tarkoitus mennä naimisiin 16.5.2015 ja paikkakin oli varattu, mutta nyt tosiaan tuo suunnitelma on pistetty jäihin, kolme viikkoa lasketun ajan jälkeen ei ehkä olisi ihan viisasta, tyyppihän voi pysytellä masussakin vaikka kuinka kauan. Miehelle olisi kuitenkin tärkeää olla naimisissa ennen lapsen syntymää, joten jotain pienimuotoista varmasti sitten järjestetään. Mun on pakko sanoa, että oon tavallaan helpottunut häiden peruuntumisesta, koska oltiin ehkä kuitenkin suunnittelemassa isompia kemuja, kuin mitkä sitten lopulta olisin halunnutkaan. Eli ei harmita laisinkaan!

Myös reissaamista taisi paulanna pohtia ja sitä on pohdittu täälläkin. Me ollaan nyt päästy matkustelun makuun, joten ajateltiin joku kaupunkipyrähdys tässä syksyllä vielä tehdä, esimerkiksi Lontoota on pohdiskeltu. Mä olen vähän lentokammoinen, joten en halua lentää sitten enää, kun raskaus on pidemmällä enkä esim pimeimpään ja lumisimpaan aikaan joulu/tammi/helmikuussa (koska silloihan lentäminen on tietty paljon vaarallisempaa.....) joten se olisi sitten nyt tai vasta joskus beiben syntymän jälkeen.

 

Fb ryhmästä.. onko se suljettu ryhmä vai salainen? Siis näkyykö se ryhmän nimi muillekin? Jos näkyy sitten en halua sinne vielä.. jos taas on salainen ryhmä niin asia erikseen.

Tästä ryhmästä Pitäisikö joka kuukausi tehdä uusi alasivu tälle ryhmälle.. tyyliin Huhtikuun hurmurit 2015 / syyskuu jne..? Mitä mieltä ootte? Alkaa nimittäin näitä sivuja olemaan aika paljon ja pysyisi helpommin kärryillä jos ei pariin päivään täällä käy..

Sain äitini tulemaan meille menneellä viikolla pariksi päiväksi apuun..ja kyllä helpotti. Sai käytyä labrassa ja neuvolassa rauhassa..toinen päivä menikin tyystin sitten maaten ja oksennellen. Se täälä hääräs neitin kanssa, siivosi ja teki pakkaseen ruokaa. Ja ensviikolla lupasi tulla uudestaan. Edelleenkin jatkuva etova olo vaivaa, pyttyä saa halata ja sängyssä pääosin päivät vietän kun mahdollista. Ja nyt kävi niin ihanasti että mies lähti muksun kanssa vierailulle sukulaisiin. Tulevat joskus illalla mutta tämä hiljaisuus!! Niin ihanaa!

Saas nähä miten paha olo on hetken päästä kun pääsin irtokarkkien makuun..ajattelin sitten herkutella kunnolla, tuli ylös tai ei. :kieh: Johan tässä tätä rääkkiä on kestetty näin kauan.
Mulle muuten on viime aikoina iskenyt nyt ne kuumat aallot, aikasemmin kärsin kylmyydestä jatkuvasti mutta nyt saa hikoilla välis kun pieni sika. Uugh!

Kihloissa ollaan oltu -08 asti ja naimisiin mennään sitte joskus kun keritään. Ajatuksissa perinteiset isot pohjalaishäät joten pienellä budjetilla siihen ei aleta. Ja toisaalta, mitään rippeitä odotus-kotiäiti olosta ei kropassa tarvis olla joten hetkeen sitä päivää ei ole tiedossa.

Meillä neuvolassa on sellanen aataminaikaanen ultrauslaite jolla th yritti kattua näkyiskö mitään. No ei näkyny, epäili sen olevan tietyssä kohtaa mutta kun kohtu on pahasti taaksepäin ja huono/vanha kone niin lopputulos oli nolla. Mutta eipä tuo haitannu, odotuksia ei ollut sen suhteen ja koska oireet on voimakkaita niin odotanpa vielä 3vk kunnon ultraan.

Kävinpä tuos myös hierojalla ja vitsit että olinkin tukossa. Ensviikolla uusi aika, kyllä hänkin sai mua jo vähän auki mutta vasta 3vk päästä kunnon käsittelyyn osteopaatille. Se saa kyllä kaikki jumit auki mitä kropasta löytyy.. huomasin myös että nuo jumit ovat lisänneet tätä pahoinvoivaa oloa sillä heti vähän helpotti. Ja olipa ne purentalihaksetkin tukossa.

Nauris ja rusina 9+2.

 

Nyt alkoi sitten ruskea vuoto.... Luuletteko, että on syytä huoleen?
Pelottaa ihan kamalasti. kipuja ei ole, perus nippailut alavatsalla ja ajoittaisit vihlonnat nivusissa. Kannattaako lähteä päivystykseen vai odotella ja katsoa mihin suuntaan menee?
Nyt olisi tasan 7+0 ja tiistaina gyne. Oon tosi huolissani ja pelko keskenmenosta on tosi suuri!

 

ttaisku, mielenrauhan kannalta voi olla ihan hyvä ainakin soittaa lääkäriin?
He varmasti osaavat sanoa, onko syytä huoleen vai onko niitä "normaaleja" vuotoja.
Tsemppiä epätietoisuuteen, toivottavasti ei ole syytä huoleen!

 

Täällä oli juteltu häistä yms. Me ei miehen kanssa olla edes kihloissa vielä, yhteistä eloa tulee kuukauden päästä 4 vuotta. Aina välillä vihjailen, että onko ostanut mulle jo kihlasormusta, mutta saapa nähdä milloin mitäkin tapahtuu

 

ttaisku: Mulle sanottiin kättäriltä, että ilman kipuja heille ei pääse. Raskauksissa on normaalia kuulema, että välillä saattaa tulla verta.
Itse sain taistella itseni sinne vaikka oli melkoisia kipuja ja särkylääke ei enää auttanut. Eivät kuulema voi ottaa jokaista verta vuotavaa odottamaan, jono olisi melkoinen. Ei paljoa minua lohduttanut kun itkin kotona. Ja 2 kertaa olin oikeassa.

( . ) pahoinvointi jatkuu ja töihin en kyllä huomenna vielä pysty menemään.

Silvia ja pikkuinen 7+6