Huhtikuun Hurmurit *Marraskuussa*

Rakenneultrasta hyviä kuulumisia :heart: Kaikki rakenteet oli kunnossa ja raajat liikkui jne Suurimman osan ajasta vaavi oli unten mailla tai ainakin väärässä asennossa, mutta mitat saatiin ja vastasi viikkoja Tyttöolo vaihtui sitten poikalupaukseksi Ja eipä siinä jäänyt maallikollekkaan epäselväksi sukupuoli, sen verran halukas herra oli jalkoväliään näyttämään

Olo on ihan uskomattoman onnellinen ja kiitollinen, että kaikki oli kunnossa. Kyllä sitä oli taas ehtinyt jos jonkinmoista kauhutarinaa kehittelemään. Sukupuoli ei ole pettymys, jos se nyt voisikaan olla. Vähän hirvittää, että miten mun tulee käymään täällä kolmen miehen ja minun perheessä Ja vauhtia tulee riittämään jos tämä yhtään veljeensä tulee ja ainakin liikkeistä päätellen saattaisi hyvinkin olla tulossa! Istukka oli takaseinämässä ylhäällä.

Hjannah&Pallero 19+4:heart:

 

Heti alkuun Jessix voimahalit ja tsemppiä tulevaan, suureen suruun ei tuo helpotusta kuin aika, anna itkun ja tunteiden tulla, ne helpottaa. :hug:

On kyllä jotenkin huhtikuisissa ollut paljon huonoja uutisia, toivotaan että toi nyt oli viimeinen, kädet ja jalat ristiin siis mammat!

Hyviä uutisia rakenneultrasta Kaikki kohdallaan niin kuin pitääkin, alukshan mulla oli LA 1.4 joka eka ultran jälkeen vaihtu 27.3 ja nyt vaikutti että oliskin rv 21 vaik onkin 20+2 mut ei vaihdettu mitään enää. Tyttö tulossa!

Oli kyllä rempseä kätilö, murretta viänsi mut en kyl kysyny mistä päin on. Jossain vaiheessa totesin että mies tossa vieressä taitaa miettiä että kumpi sieltä on tulossa, kätilö siihen jaa sitäkö se yrittää tiirata. Sitten totes että pimppaloorahan se täällä näkyy =) Itellä ei tyttö/poikaoloa, mut kyl ennen ultraa sanoin että tyttö sieltä taitaa tulla ja mies reppis kun toivo kovasti poikaa.. Meillä on 4v5kk poika ja 1v8kk tyttö että sillä nyt ollut suurta väliä mulle kumpi tulee, miehelle oli kovempi pala mut eipähän ole nämä meidän päätettävissä.

Sai kyl syvään huokasta että kaikki ok, kun viimeks käyny np-ultrassa ja neuvolassa rv 10. Mulla istukka edessä ylhäällä joka vaimentaa potkuja. Seuraava neuvola onkin reilun parin viikon päästä jollon saa kelan paperit. Tais olla 26.11.

Huomenna tää mamma hyppää junaan ja huristelee tampereelle päivätreffeille kaverin kans joka tulee j-kylästä, vr:llä oli joku kampanja 10€ suunta hki-tre. Saa istua ihan rauhassa 1,5h per suunta junassa, aamujunalla sinne ja kotiin iltajunalla.

Tulis sitä lunta tänne eteläsuomeenkin eikä vaan vettä ja vettä! Nyt pari pv kyl ollu tosi aurinkoisia.

Mukavaa viikonloppua!

-Manzana81

 

Kiva, että on hyviäkin uutisia tullut tänne. Vetää mielen matalaksi noi huonot uutiset.

Onnittelut Moikalle hienosta sokruarvoista! Toivotaan, että pysyy hyvinä loppuun saakka.

Hjannahille onnittelut hyvistä ultrakuulumisista ja poikalupauksesta! Ihunaa! =)

Manzanalle myös onnittelut mainioista ultratuloksista ja tyttölupauksesta. Meillä on myös tällä hetkellä sukupuolijakauma tuo poika, tyttö, tyttö. =)

Onnea myös kaikille puolen välin etapin saavuttaneille! Olisinpa itsekin jo niin pitkällä. Perästä tullaan.

Oma napa on vetänyt niin paljon ruokaa tässä viime päivinä, että oon varmaan kerryttänyt sellasen monen kilon rasvavaraston tohon vatsanseudulle. Oltiin eilen pitkästä aikaa kahdestaan miehen kanssa syömässä. Ja tuli syötyä ihan liikaa. Tänään sit vietiin isommat lapset mun vanhemmille yökylään ja syötiin mun isän tekemää herkkupastaa ja taas on niin ähky olo, että ei mitään rajaa. No, onhan mulla sit synnytyksen jälkeen aikaa sulatella noita vaunulenkeillä.

Liikeitäkin on taas tuntunut sen pari pientä tökkäystä tänään. Hassua vaan, että ne liikkeet tuntuu tossa ihan keskellä edessä alamahalla. Mullahan pitäis sen istukan olla siinä eessä. Eihän niiden sit siinä kai pitäis tuntua vaan jossain sivussa? Jospa se kätilö np-ultrassa erehty ja mulla onkin istukka takana. Tai sit se on salakavalasti livahtanut sinne.

Nyt meen kattoon vain elämää boxilta, kun mies nukuttaa kuopusta. Se sai valvoa pitkään ja sai vähän laatuaika meidän kanssa, kun veli ja sisko meni yöksi sinne mummulaan. Tai siis se valvo pitkään, kun nukahti autoon tullessa ja ei saatu sitä sit ennen tätä nukkumaan.

Natte ja Tinja 17+4

 

Onnea hienoista ultrakuulumisista! :flower:

Omaan oloon ei kummempia, maha rupeaa olemaan jo tiellä ja pieniä hentoja hipaisuja tuntuu päivittäin, mut ei koskaan kun niitä oikein kuulostelee.. Rakenneultraan vielä muutama viikko aikaa, odottavan aika on taaas piiitkä!

Mukavaa viikonloppua toivottelee
Meidän Äiti ja pieni 16+6

 

Jessix Eikä! :'( Niin surullista, ja niin väärin.. Vaikka nyt varmasti tuntuu lohduttomalta kaikki voimahalitoivotukset ja muut, niin silti, älyttömästi voimia teille raskaan asian läpikäymiseen :'( :hug:

 

Ai niin pakko vielä tulla kertomaan, kun eilen tuosta päivityksestä unohtui, että ultrassa meidän pieni nukkui jossain vaiheessa peukalo suussa, saatiin siitä kuvakin:heart: Niin ja mies taisi maanantaina muistaakseni tuntea ekan kerran liikkeet käteen asti

Hyvää viikonlopun jatkoa ja isänpäivää kaikille!

 

Moi mammat!

Ensimmäistä kun odottelen, niin mielessä pyörii kaikenlaisia kysymyksiä. Eilen olin neuvolassa ja ei meinannut terkkari mitata hemoglobiinia, kun edelliskerralla oli niin hyvä (136, mikä on todellakin korkein mulla mitattu arvo koskaan). Mulla on ollut kuitenkin kovaa väsymystä ja pyysin kuitenkin, että josko mitattais ja matalahan se oli, vain 106. Ei ihme että väsyttää. Onko teillä muilla ollut näin rajuja pudotuksia hemoglobiinissa? Hemmetin hankalaa on tuota Obsidania ottaa, niin että siitä saa suurimman hyödyn. Kun pitää vältellä samanaikaisesti sen ottamisen kanssa vaikka mitä ruoka-aineita. En vaan pysty niitä Kräuterblutsaft-tyyppisiä litkuja juomaan.

Toinen asia on aivan järkyttävä närästys. Renniet ei paljon tee mitään tähän korventamiseen. Täytyy mennä vaikka työterveyteen maanantaina. Tais olla kuitenkin joku happosalpaaja sellainen, mitä voi raskausaikana käyttää.

Miten aikaisin teillä on alkaneet liitoskivut? Mulla on nyt tällä viikolla alkaneet tuntumaan ja olen todella ihmeissäni, että näinkin aikaisin. Täytyy kyllä sanoa, että aika infernaalisia kipuja ne on ja kun mikään muu kuin kyljellään makaaminen ei niihin auta. Luulin, että se on joku loppuraskauden juttu.

Ostettiin tänään ihan ex tempore vaunut, uudet Brio Sing-malliset. Minussa ja mun miehessä kai asuu pieni Sulo Vilen; ostettiin kun halvalla saatiin. Se onkin ensimmäinen hankinta tulevalle vauvalle.

kishuli ja Vappu-Ilmari rv 16+1

 

Muutaman päivän pois lukemasta ja ihan valtavasti uusia juttuja!

Ja karmeitakin: Jessix, surunvalittelut minultakin :'(. Ihan kamalaa! Voimia jatkoon!

Kiitos kaikille mielenkiintoisista synnytysjutuista! Ainakin tuli selväksi, ettei kannata etukäteen kauheasti suunnitella. Itse olen alkanut pähkäillä kaikkien kivunlievitysten ja luomusynnytyksen etuja ja haittoja. Tuntuu vielä vähän kaukaiseltakin asialta ja vaikealta. Toisaalta tämä aika menee kumman nopeasti ja sitten se synnytys yhtäkkiä onkin edessä. Että kai niitä on hyvä vaan alkaa mietiskellä. Mitään viisastenkiveä ei taida olla.

Neuvola oli viikolla:
-hb 117, muttei vielä suositeltu raudan syöntiä! Taidan toimia oman järkeni mukaan, ja ruveta syömään vaan.
-paino oli noussut 1,8kg edellisestä käynnistä, eli nyt jo yhteensä nousua 5,8kg.
-sydänäänet 145, ei kai vaan ole poika!? No, olkoon sitten, kunhan on terve!
-maha on kamalan turvonnut, johtuu kuulemma runsaasta ilmasta suolistossa. No, sen olen huomannut muistakin oireista :ashamed:.

Pahoinvointi loppunut vihdoinkin! Viikolla 18.

Vaunujakin olen jo vähän katsellut kirppareilta, mutten ymmärrä niistä yhtään mitään. Antakaas jotain vinkkejä, mitä ainakin pitää olla!

Rakenneultraan kaksi viikkoa. Odotusta, odotusta.

Ja Kishuli, omepratzolia voi käyttää närästykseen myös raskauden aikana. Mulla ei myöskään Renniet auta ja tarkistin tuon lääkeaineen. Sitä saa myös ilman reseptiä apteekista.

Myymamma 18+1

 

Oikein paljon onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista, sukupuolen paljastuksista sekä muista hienoista uutisista ja tuloksista! :flower:

Eilen käytiin mekin rakenneultrassa. Etukäteen jännitti aivan hirmuisesti. Sanoinkin kätilölle ihan ekaksi siihen pöydälle kavutessani, että pelottaa kauheasti.
Kätilö oli kuitenkin tosi mukava, ja kertoili koko ajan, mitä ruudulla näkyy. Sain kysellä kaikkea hassuakin, mikä tuli mieleen. Helpotus oli valtava, kun mittausten ja muun tutkimisen edetessä kaikki näytti normaalilta :heart:
Vaavi vastasi kooltaan viikkoja, ja aika tarkkaa sivuprofiilikuvaakin nähtiin, vaikka vauva välillä yritikin peittää kädellä kasvojaan meiltä urkkijoilta Siellä se pikkumuru köllötteli :heart:
Hyvin auliisti esitteli myös meidän beibi sukupuolensa Ei jäänyt arvailujen varaan, että poika on tulossa, esikoispojalle pikkuveli

Ekat kaipaamani kunnon potkutkin tunsin, kun kätilö paineli vatsaa sillä ultrauslaitteella :heart: Pikkuinen taisi protestoida sitä, että hänen yksiörauhaansa häirittiin Oli muuten jännä samaan aikaan tuntea potkut ja nähdä ne monitorista.
Tuon jälkeen olenkin eilen ja tänään tuntenut erituntuisia liikkeitä paljon enemmän kuin aiemmin. Voisikohan siinä piillä jokin psykologinen merkitys, että niitä liikkeitä jotenkin "uskaltaa" varmuudella tuntea paremmin, kun on ensin saanut tuon "kaikki hyvin" -tiedon? Mene ja tiedä.
Kaiken kaikkiaan tämä masuvauva vaikuttaa huomattavasti rauhallisemmalta kuin isoveljensä aikoinaan vastaavissa tilanteissa.

Viime päivinä tunsin niin paljon surua Jessixin ja muiden isoja vastoinkäymisiä kohdanneiden puolesta, että nyt tuntee itsensä jotenkin etuoikeutetuksi, kun kaikki näyttää raskauden tässä vaiheessa olevan normaalisti ja hyvin. Vaikka mahtuuhan niitä jonkinasteisia vastoinkäymisiä varmasti jokaisen taipaleelle jossakin vaiheessa elämää. Mutta pitää osata arvostaa niitä hyvin sujuvia asioita, joista saa nauttia Ettei ala pitää niitä hyviä asioita itsestään selvyytenä.

Naistenklinikan synnytyspaikoista remontin aikana oli ultraavan kätilön kanssa hieman puhetta.
Minun edellinen, kiireelliseen sektioon päätynyt ja vauvan tehohoitoa vaatinut synnytys ei tämän kätilön mukaan ainakaan riitä syyksi, että saisin ilman muuta synnyttää tämän toisen vauvan naikkarilla. Mutta sitä en nyt vielä jaksa murehtia
Taitaa tulla vielä monta (turhaa?) murhetta ennen sitä :snotty:

Vatsakumpu kasvaa ja ruoka maistuu

Tsemppiä ja hyviä uutistuloksia kaikille! :wave:

Viljavainio ja Pikkumuru 19+5
(Mulle voi päivittää poikalupauksen.)

 

Sunnuntaita!

Ihania ultrakuulumisia tänne tullut, voi kun oliskin jo oman rakenneultran aika! Eri käytännöt näköjään tuossakin on, millä viikolla missäkin rakenneultraan mennään. Mulla vasta 21+ viikolla.

Liitoskipuja täälläkin jo ollut, ja alkaskin mun mielestä tosi aikaisin verrattuna aiempiin raskauksiin. Odotin niitä vasta reilusti puolenvälin jälkeen. Vasemmassa pakarassa mulla myös tuntuu "pistävä" tunne välillä, ilmeisesti joku hermo joutuu pinteeseen. Tämä sama vaiva oli nelosen odotuksessa 30+ viikoilla vasta ja on tosi ilkeä, kun välillä tuo koko jalka meinaa mennä alta. Samoin on alkanut lantion seutu löystymään ja paukkumaan, kun kääntää sängyssä kylkeä. Tämäkin aikaisemmissa raskauksissa tullut reilusti myöhemmin. Nyt tuntuukin siltä, että en taatusti pysty äitiyslomaan asti tekemään töitä. Mutta nähtäväksi se jää. Onneksi kuitenkin näistä vaivoista huolimatta odotus on vielä ihanaa ja "helppoa". Jaksan käydä lenkillä ja touhuta kotona ihan normaalisti.

Myymamma, kyselit vinkkejä vaunuhankintaan. Kannattaa ihan ekaksi miettiä sitä, millaises ympäristös itse käyttää vaunuja eniten. Ja minkälaisia ominaisuuksia itse arvostaa. Netistä mä oon paljo kattellu arvosteluja ja esim. emmaljungan kokemuksia lukenu ahkerasti eri malleista. Nyt onkin tullut aika selkeänä itselle se, että emmaljungan city crossit hommaan, mutta yritän löytää ne käytettynä. Vaunuissa/yhdistelmissä on niin paljon eri vaihtoehtoja, että menee aluksi pää pyörälle. Jos liikkuu paljon autolla, kannattaa myös muistaa sovittaa, että rattaat sopii helposti peräkonttiin.

Vauva taas möngertää tuolla ihan alhaalla ja taitaa haluta myös sanoa terkut teille. :heart:

Nyt jatkamaan isänpäivän viettoa!

silkkii ja itu 17+5

 

voi jessix.. :hug: muuta en oikein osaa sanoa

viikon espanjan reissun jälkeen olo on erittäin väsynyt mutta onnellinen pieniä tuntemuksia alkaa pikku hiljaa tuntua ja reissussa en edes oksentanut kertaakaan.. vaikka välillä iski hirvee öklö olo, jospa tää tästä

Synnytyksistä oli puhetta, mulla eka raskaus päättyi sektioon, raskausmyrkytyksen ja lapsiveden menon myötä. lisämausteena etinen istukka, jossa useita vuoto kohtia ja repaleinen. mut siis siirrettiin lähimpään yliopistolliseen sairaalaan kuukauden sairaala makoilun jälkeen ja Kuopiossa olin sitten viikon verran. Tytöllä viikkoihin nähden (ja pituuteen) pieni syntymä paino (33+4 1920g). sektio oli helppo ja mukava kokemus, siitä toipuminen on mulla myös erittäin helpooa ja nopea siinä mielessä että mullahan vauva oli sitten vielä jonkin aikaa sairaalassa kun pääsin ite kotiin niin sain toipua "rauhassa".

sektion toivon kyllä saavani nytkin, en halua synnyttää. pelkään sitä kipua, tai lähinnä sitä yltyvää kipua (pelkään kipua kuollakseni muutenkin), pelkopolille kai se on pyydettävä lähete.. mutten usko että niin vain saisin suoraan sektio päätöksen ja mikäli tosiaan joudun sitten ihan synnyttämään niin otan KAIKKI mahdolliset dropit mitä tarjolla on! ja hitto, nytt en enää muista kuka se oli jolla oli vähän samanlaisia ajatuksia kivun suhteen..

pitäisi kai varata se rakenneultra aika.. neuvolassa sanottiin että mielellään sais olla vasta 20+ viikolla.. mitenkä teille muille on sanottu? vai tuleeko teille automaattisesti aika postissa?

nyt väsäämään tytön kanssa iskälle kakkua

m-m + hippu 16+0 POKS!

 

Mä tulen nyt valittamaan tänne, kun ei ole ketään muutakaan, joka jaksaisi kuunnella. [Valitus]Meillä jyllää flunssa, esikoisella on elämänsä eka korvatulehdus ja mulla pää täynnä moskaa. Isilläkin isänpäivän kunniaksi nousi kuume. Olo on surkea kaikilla ja mitään ei jaksaisi tehdä. Ja energiajuomia menee, vaikka ei sais niitä juoda :/[/Valitus]

Ihania uutisia teillä kaikilla rakenneultrassa käyneillä, onnea! :heart:

Nanski + *en edes jaksa laskea mitä* toukka

PS. Teille tyttölupauksen saaneille rattaita etsiville, mulla on myynnissä ihanat tyttöväriset yhdistelmävaunut

 

mansikka-maija, mitäs madridiin kuului? Oon kerran siellä käynyt ja mielestäni siisti kaupunki! Rakenneultra-aika mulle ainakin tuli postissa, ei tarvinnu itte varailla aikaa.

Naneni, vaikka mulla ei tyttölupausta ainakaan vielä oo, kysyn silti, että minkä merkkiset yhdistelmät sulla on myynnissä?

 

silkkii Emmaljungat, Edge Duot ja väri on nimeltään Jungle Pink. Jos kiinnostuneita on niin laittakaa vaikka yksityisviestiä, ei viitsitä tätä palstaa käyttää kaupantekoon

mansikka-maija Mä soitin ja varasin itse ajan kaikkiin ultriin ja sanoivat neuvolassa, että rakenne-ultra olis hyvä olla vasta 20+0 jälkeen, mutta mä laskin varatessani viikot väärin ja nyt on aika siis rv 19+1, toivottavasti se kelpaa ja näkevät kaiken tarvittavan. Vähän harmittaisi nyt joutua aikaa siirtämään :/

Nanski & tirppa 17+6, huomenna poksuu jo 18viikkoa (jos siis kaikki on hyvin, ollut vähän epäilevä fiilis, kun en vieläkään tunne liikkeitä ).

 

Pahoitteluni myös minulta Jessix. :hug: Valitettavasti tiedän myös omista kokemuksista, miltä myöhäiset keskenmenot tuntuvat. Jaksamisia.

 

Ihania ultrakuulumisia jo tullut! :flower:

Itse joudun vielä odottamaan kaksi viikkoa Yritin saada ajan jo ensi viikon perjantaille (silloin ois 19+5), mutta halusivat, että aika olisi vasta 20+, joten sain ajan maanantaille, jolloin siis 20+1. Hieman naurattaa, että heille oli tuo kolme päivää niin tärkeää, mutta näillä mennään!

Huomenaamulla pääsen taas pitkästä aikaa käymään neuvolassa. Kyllähän taas onkin kertynyt valittamista ja kysymistä... Ensinnäkin, mulla ei ole paino noussut lainkaan kuukauteen (ei onneksi kyllä ole laskenutkaan). Ensimmäisellä kolmanneksella tosin sain 1,5kg lisää, joten jos tuo alkuajan turvotus olisi poistunut ja vaihtunut lapsivedeksi, vauvan painoksi ym. tärkeäksi...

Toiseksi, mulla ne supistukset edelleen jatkuvat, jos verenpaine nousee (mikä tapahtuu jo pelkästään välillä kotona esikoisen kanssa, joku uhmaikä silläkin tulossa...) Ja lisäksi mulla on lähes koko ajan hirveä paineen tunne mahassa??? Liitoskipujakin on jo, mutta tuota painetta en muista ensimmäisestä raskaudesta...

Onneksi mulla on kotona se doppleri ja liikkeet tuntuvat jo erinomaisesti, joten mieli pysyy hieman rauhallisena. Tosin nyt vain jännitän, mitä rakenneultrassa löytyy Esikoisella tosiaan löytyi rakennevika, joka syntymän jälkeen vasta paljastui vääräksi havainnoksi :heart: (kaikista kontrolliultrista huolimatta). Joten ehkä tuo pelko tulee vähän vielä tuoltakin...

Täällä on myös synnäri remontissa! Tai ainakin lapsivuode-osasto... Saa nähdä, mihin kaikki kevätvauvat sitten tunkevat vai tuleeko urakka valmiiksi ennen omaa H-hetkeä.

Tulipa pitkä vuodatus pelkästään omasta navasta, pahoittelen!
Sipulisankari & Narsku 18+1

 

Tulen vain poksumaan siivouspäivän lomassa eli Napppi ja peikkolapsi 18+0! <3

 

Minäkin tulin poksumaan puolivälin kunniaksi!!

Hjannah&Pallero 20+0:heart:

 

Ihania ultra uutisia kuulunut jo =) Toivottavasti huonot uutiset on nyt loppuneet huhtikuisten osalta. Omaan ultraan on vielä melkein 5 viikkoa, odottavan aika on pitkä.

Tilasin sit dopplerin, vähän myöhään mutta meni hermot kun perjantaina soitin neuvolaan että voisiko tulla kuunteleen sydänääniä kun huolettaa kun ei edelleenkään tunne potkuja. Ei kuulemma ole aika sellaiseen, jos ei ole mitään erityistä sattunut niin varmaan silloin jaksaa odottaa omaan neuvola aikaan. No ei sitte, miksi hitossa ne sitten aina toitottaa että pitää soittaa jos huolettaa ja sitten ohitetaan ja vähätellään huolia. No huomenna pitäis tulla postissa niin saa kuunella vaikka joka päivä eikä tarvi anella neuvolaa josko vois tulla käymään. ah, olipa ihana vähän purkautua.

Onko kellään käyttökokemuksia britaxin b dualeista tai phil&ted vaunuista? Mulla vähän kiinnostais nuo kun ovat niin pieniä ja muuntautuvat yhdellekin lapselle kun ei enää ole kahta ratasikäistä, mutta vähän arvetullaa onko kuitenkaan kovin käytännölliset.

House 16+4

 

Ultra on täällä meillä päin rv 20+. Varattiin aika jo silloin np-ultrassa. Vielä on kaksi viikkoa +1 päivää odotusta.

Mansikkamaija mulla on ihan toisinpäin toi pelko. Pelkäisin kuollakseni, jos joutuisin sektioon. Silloin perätilaraskaudessa mut peloteltiin niin lahjakkaasti sektion vaaroilla ja kivuilla, että en haluais siihen joutua. Pidän kyllä hiukan epäammattimaisena sellasta pelottelua. Eikö ne ajatelleet, että saatan jossain tulevassa raskaudessa joutua sektioon. Mä olen pelkopolista ymmärtänyt niin, että sektioon pääsee vaan, jos sitä vaatimalla vaatii, eikä suostu keskustelemaankaan alatiesynnytyksen mahdollisuudesta, Jos yhtään mietit edes vaihtoehtona alatiesynnytystä, sut ihan varmaan siihen myös painostetaan. Kannattaa kyllä ehdottomasti mennä sinne. Ja, jos pidät alatiesynnytystä vaihtoehtona, saat siihen ihan varmaan paljon rohkasua.

House ihmeellistä touhua sun neuvolassa. Tosi tylyä. Mun neuvolantäti oikein itse senoi edellisellä käynnillä, että saa soittaa, jos huolettaa. Aina löytyy aikaa sydänäänien kuunteluun. Vähän empatiaa kuuluis irrota sunkin neuvolantädiltä.

Mulla on kans taas huoli noista vauvan liikkeistä, kun en ole pariin päivään mitään tuntenut. Olin jo soittamassa tänään neuvolaan, kun en yölläkään meinannut saada unta, kun yritin vaan tunnustella liikkeitä. Mies sit tokas, että ihan turhaa sellanen soittelu, että ei sille mitään sit voi, jos huonosti käy. No ei voi ei, mutta olis kiva tietää, jos kaikki on ihan hyvin. En sitten turhaan yöuniani menettäis. Tosi pitkät kaksi viikkoa tässä odotettavana, että pääsee sinne ultraan. Kuolen varmaan jännitykseen, jos en siihen mennessä tunne varmoja liikkeitä.

Natte ja Tinja 18+0 POKS! :heart:

 

20+0 *poks*
Puolivälissä mennään, kuten Hjannahkin

Rakenneultran ajankohtaa koskevat suositukset taitavat vaihdella.
Hyvinkäällä päin tiedän useita, jotka ovat käyneet ultrassa jo ennen kuin 20 poksuu. Mulla ultra oli siis jo rv 19+5.

Nyt vasta tosiaan on alkaneet potkut ja liikkeet tuntua ihan säännöllisesti, useita kertoja päivässä :heart: Vaikka uudelleen synnyttäjä olenkin. Ehkäpä siitä tiedosta olisi edes pieni lohdunmurunen muillekin, jotka ovat vauvan liikkeistä huolestuneet.

House, kyselit Britaxin B-dualeista ja Phil&Tedseistä.
Me harkittiin noiden jompien kumpien hankkimista, mutta päädyttiin Baby Joggerin City Selecteihin. Tähän astiset kokemukset hyvät. Ovat näppärät ja taittuvat pieneen tilaan. Ja molemmille lapsille jää riittävästi tilaa. Tällä hetkellä ovat siis vielä esikoisella yksöiskäytössä. Hintavat olivat, mutta osuttiin hyvään tarjoukseen.
Kaikissa noissa oli meidän mielestä omat hyvät ja huonot puolensa, kun niitä testailtiin. Yllätys yllätys

Onnellista odotusta kaikille!

Viljavainio ja Pikkumuru

 

Joku kyseli liitoskivuista. Alkoivat kuin veitsellä leikaten kun puoliväli ylittyi, tai oikeastaan oari päivää ennen sitä ja nyt niitä on ihan koko ajan. Ei oo kyllä kivaa. Ekassa raskaudessa ei ollu ku lopussa tällasia tuntemuksia eikä ollenkaan tällä lailla 24/7. Sanokaas konkarit, voiko nää vielä helpottaa? Vai onko tää nyt tätä vihlomista loppuun saakka?

Oli mielenkiintosta lukea kaikkien synnytyksistä. Nyt en enää muista kenen lähipiirissä oli näitä luomusynnyttäjiä, jotka rehentelee lääkkeettömillä synnytyksillään. Ihan älytöntä mun mielestä! Olin itekki lukenu jonku opuskirjan luonnollisista synnytyksistä, mutten onneksi siitä ottanu ressiä (hyvin monesta muusta asiasta kylläkin, imetyksen onnistumisesta, ym.). Mulla epiduraali toimi oikein hyvin ja ponnistaminen sen kanssa oli helppoa. Kipuja ei ollut, mutta tunsin todella selvästi vauvan laskeutumisen ja ponnistamisen tarpeen.

Synntys kesti kaikkinensa 3 vuorokautta. Menin sairaalaan vasta ku supistukset oli jatkunu jo 2 vuorokautta 10 minuutin välein (tajusin ettei ne ollu tarpeeks tehokkaita ku eivät tihentyneet), mutta olinhan mä vähän ääliö, etten menny aikasemmin sairaalaan. Siinä kävi sitten niin että ku yli 2,5 vuorokautta olin jo valvonu supistusten takia, niin eihän se synnytys edenny yhtään mihinkään ku olin ihan hullun väsyny. Kroppa ei jaksanu tehostaa supistuksia. No sitten ei muuta ku sellanen piikki, joka lopetti supistukset, pari tuntia unta palloon ja sitten ku ne supparit alko uudestaan, siinä meni 6 tuntia. Epiduraalin otin heti ku sain, eli oli 3 senttiä auki. Sitä ennen koitin ammetta, ilokaasua, palloa, you name it. Ammeessa oleminen oli musta ihan kamalaa. Oli hirveetä olla selällään ja ku sitä kaasua ei saanu hönkiä siellä... Sit ku just supistuksia rupes tule minuutin välein, ni oli hullun vaikee päästä ammeesta pois (siis se oli tavallinen amme, eikä siellä olis voinu ees synnyttää). Epiduraali oli ihan taivas ja yritin sit nukkua vähän ku sain sen ku olin niin väsymyksestä pökkyrässä. Sit parin tunnin päästä tarkistettiin et oli 5 senttiä auki ja samalla meni vedet. Sillon sanottiin et varmaan tässä aamuun menee ku kello oli jotain 1. Minä olin sitte sen verran fiksu, että yritin pitää jalkoja ristissä ku lapsi jo puski maailmaan... Tuosta tarkistuksesta siis vartin päästä rupes tuntuun, et jotain puskee valjoken välistä ja lujaa, mut en uskonu ku oli sanottu et aamuun menee... Siinä varmaan vartin tai kymmenen minuuttia yritin vaan pidätellä (ja nukahin välillä nähden unta et oon painanu kelloa),lopulta kysyin mieheltäni et olinko painanu kelloa ja sit painoin. Kätilö kauhistui kun tuli ku sanoi, että hyvänen aika pää näkyy jo et ei saa ponnistaa ( se ei kyllä oikein onnistunu se ponnistamatta oleminen, lapsi vaan puski itseään voimalla) hän äkkiä virittelee kaiken valmiiksi. Siitä parilla supistuksella lapsi oli maailmassa, taisi 6 minuuttia mennä ponnistusvaiheeseen. Hillittömän hitaan alun jälkeen salamaloppu ja parilla tikillä selvisin ja pystyin nousemaan heti istumaan, käymään vessassa ja kävelemään itse osastolle. Olihan siinä pöllämystyny olo, ku yhtäkkiä vauva oli maailmassa ku just oli unesta heränny. Mut vaikka tuo kesti kauan ja olin sikaväsyny, sanoin heti ku kävelin salista ulos et tämän voisin ottaa uudestaan koska tahansa. Varmaan just se ku ei tullu pahempia ruhjeita ja loppu sujui niin helposti, et se jäi päällimmäisenä mieleen, eikä se epätoivo niiden kahden kotivuorokauden aikana ku aattelin et oon ainoa nainen maailmassa, jonka synnytys ei vaan käynnisty, enkä osaa tätäkään hommaa oikein.

Rakenneultra jännittää edelleen. Huomenna se jo on. Täälläkin +20 viikolla oli ohje.

Moika ja Nuppu 20+3

 

Mulle sanottiin tuosta rakenneultrasta et jos on mahdollista että ultran tulos voi vaikuttaa jatkoon (esim vauva vakavasti kehitysvammainen ja raskaus halutaan mahdollisesti keskeyttää) niin viikolla 21+ on ultra mutta jos äiti on varma ettei tuloksella ole mitään väliä niin vasta viikolla 24+. No toi mun neuvolatäti on muutenkin vähän omalaatuinen et tiiä sit onko toi normi käytäntö..

 

Mulle sanottiin tuosta rakenneultrasta et jos on mahdollista että ultran tulos voi vaikuttaa jatkoon (esim vauva vakavasti kehitysvammainen ja raskaus halutaan mahdollisesti keskeyttää) niin viikolla 21+ on ultra mutta jos äiti on varma ettei tuloksella ole mitään väliä niin vasta viikolla 24+. No toi mun neuvolatäti on muutenkin vähän omalaatuinen et tiiä sit onko toi normi käytäntö..

Kyllä ainakin meillä päin on. Itse halusin ennen tuota vkoa 24 ultraan. Silloin on ihan sama, mitä ultrassa näkyy tai ei näy, raskaus on vietävä loppuun.

 

Suomessa on mahdollista jonkin vakavavan sairauden/vamman takia keskeyttää raskaus tuohon 24 viikkoon asti. Siksi rakenneultraa suositellaan aiemmaksi, toki myöhemminkin saa mennä. Mulla viikkoja oli 19+4. Jouduin vaihtamaan aikaa miehen töiden takia muutamaankin kertaan ja kätilön mielestä, joka oli puhelimessa, niin toi oli just hyvä aika ultralle. Kovasti tuntuu vaihtelevan nämäkin käytännöt. Joku kyseli ajan varaamisesta. Meillä rakenneultra-aika tuli postissa np-ultra-ajan mukana.

Liikkeistä, kyllä mulla oli vielä pari viikkoa sitten tosi hiljaisia päiviä masussa. Vauva oli varmaan sellaisessa asennossa ettei liikkeet tuntuneet ja uudelleensynnyttäjä olen minäkin. Tuossa neuvolan opuksessa sanotaan näin: Jotkut tuntevat ensimmäiset potkut tällä viikolla(rv 20+), joidenkin täytyy odottaa vielä viikko tai pari.
Mutta kyllä neuvolan pitäisi ottaa huolestunut odottaja vastaan. Aina sen sydänäänten kuuntelun verran löytyyy varmasti aikaa! Tympeä täti sinulla house!