Onpa jännä kun itse käyn kaupassa harva se päivä ja ehkä kymmenen kertaa olen tavannut huutavan lapsen ja oma on kiukutellut ehkä 2-3 kertaa äänekkäästi. yleensä kiukuttelu johtuu kyllästymisestä, mutta kyllä minusta 2-3-vuotiasta voi opettaa hyvin jo siihen että paikallaan pitää jaksaa olla jopa himpun pidempään kuin huvittaisi ja ihan ilman eväitä tai muita apuvälineitä, esim. ostoskärryissä kun on ruuhkaisessa kaupassa. Kyllä me linja-autollakin joudutaan kulkemaan monta kertaa vuodessa useamman tunnin reissu ja sielläkin pitää jaksaa odottaa kunnessa ollaan perillä. Itse siis otan kyllä oppimisen kannalta jos lapsi yllättävässä paikassa alkaa kiukutella. Ei tarvita siihen väsymystä vaan vahvatahtoisen lapsen yritys siitä että tehdään kuten hän haluaa. Meillä ei aina toimita lapsen ehdoilla, vaikka pääosin kyllä niin silti esim. ruokakaupassa lapsi joutuu olemaan mukana, tahtoi tai ei. yleensä on mielellään, joskus ei. Hitsi jos jotain ärsyttää. Kaupassakäynti on elämän arkea ja lapsilla on oikeus ja velvollisuuskin oppia siihen. Aina ei tee mieli lelujakaan kerätä, mutta silti he joutuvat ne keräämään joko kiltisti tai sitten kiukutellen. Ihan yhtälailla kuin kauppaan mennessä voisin hankkia lastenhoitajan, voin kerätä ne lelut itse, mutta hei, meillä ei toimita niin vaan on myös asioita joita vauvaiän ylittäneet joutuvat tekemään ja oppimaan.
