Ilmiöoppiminen on ihan hanurista

vierailija
Vaikea sanoa, koska en (toivoakseni) ole as. Oman tason/ajattelun oikeellisuuden huomaaminen verrattuna muihin voi assilla olla karu ja kipeä kokemus, mutta jos se yhtään estäis sitä besserwisseröintiä ja jankkaamista, niin hyvä...
(ja siis kaikki assit ei besserwisseröi tai luennoi)
Eikös ne niille muille oppilaille ole ihan yhtä tärkeää huomata et se oma tapa oppia/ ymmärtää maailmaa ei olekkaan se ainoa oikea tapa?
 
Yritin muuten itse googlettaa tuota "läksyt ovat haitallisia" -teemaa, koska itse olin ihan ällistynyt koko asiasta. Ja tosiaan, siitä käydään nyt keskustelua opettajien kesken, ja aiheesta on ainakin pari gradua jo tehty. Itse en löytänyt yhtään tutkimusta, jossa olisi asiaa tutkittu pienempien lasten kannalta, ne mihin törmäsin, koskivat yliopisto-opiskelijoita ja tutkimukset eivät oikeasti koskeneet läksyjen tehokkuutta tai haitallisuutta. Lähinnä oli tutkittu joidenkin laajojen, absraktien asioiden opiskelua ja näissä kotona asiaa päntänneet olivat tyytymättömämpiä loppuratkaisuunsa kuin ne, jotka eivät asiaa päätöksen jälkeen enää miettineet. Eli tutkimuksilla ei ollut siis mitään tekemistä normaalien läksyjen tai niiden tehokkuuden kanssa.

Mutta enivei, osa opettajista ja opettajakoulutettavista siis väittää, että läksyistä on lähinnä haittaa lapsen oppimiselle.
 
vierailija
Yritin muuten itse googlettaa tuota "läksyt ovat haitallisia" -teemaa, ja näköjään siitä käydään nyt keskustelua opettajien kesken, ja aiheesta on ainakin pari gradua jo tehty. Itse en löytänyt yhtään tutkimusta, jossa olisi asiaa tutkittu pienempien lasten kannalta, ne mihin törmäsin, koskivat yliopisto-opiskelijoita ja tutkimukset eivät oikeasti koskeneet läksyjen tehokkuutta tai haitallisuutta. Lähinnä oli tutkittu joidenkin laajojen, absraktien asioiden opiskelua ja näissä kotona asiaa päntänneet olivat tyytymättömämpiä loppuratkaisuunsa kuin ne, jotka eivät asiaa päätöksen jälkeen enää miettineet. Eli tutkimuksilla ei ollut siis mitään tekemistä normaalien läksyjen tai niiden tehokkuuden kanssa.

Mutta enivei, osa opettajista ja opettajakoulutettavista siis väittää, että läksyistä on lähinnä haittaa lapsen oppimiselle.
Moni opettaja ”palkitsee” lapset läksyttömyydellä jos tunneilla edetään hyvin ja oppiminen sujuu nopeasti.
Itse olen käynyt kouluni 70-80 luvuilla ja läksyjä en tehnyt juuri koskaan, koska ehdin ne tehdä jo tunnilla kun opettaja eteni hitaampien oppijoiden mukaan. Silti olin luokan parhaita, eli todiste siitä et läksyttömyyskin toimii jos tunneilla tehdään enemmän.
 
vierailija
Onkohan tän uuden jutun vastustajat niitä jotka ovat itse, ja myös heidän lapsensa, niitä jotka oppivat vain yhdellä tavalla, ja kunnitse pitäisi ottaa enemmän vastuuta oppimisesta niin ei siihen kyetäkkään?
Ja nyt vituttaa kun ne ennen heikommaksi jääneet ajavatkin ohi oppimisessa kun uusi tapa sopiikin heille paremmin
 
vierailija
Nykypäivänä kun lähes kaikilla ne tiedot kulkee taskussa 24/7 ( kvg niin kaikki löytyy) nii peruskoulun tarkoitus on muuttumassa.
Tärkeintä siellä on opettaa miten ja mistä tieto kannattaa etsiä, mitä sillä tiedolla tehdään ja miten siitä hyötyy.
Ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Oppiminen ei ole enää samanlaista kuin muutama kymmenen vuotta aiemmin kun asiat piti joko muistaa tai hiihtää 40 asteen pakkasessa 15km päähän katsomaan kirjaston kirjasta tieto jonka nyt löytää 5 sek etsinnällä
 
  • Tykkää
Reactions: r0s
Onkohan tän uuden jutun vastustajat niitä jotka ovat itse, ja myös heidän lapsensa, niitä jotka oppivat vain yhdellä tavalla, ja kunnitse pitäisi ottaa enemmän vastuuta oppimisesta niin ei siihen kyetäkkään?
Ja nyt vituttaa kun ne ennen heikommaksi jääneet ajavatkin ohi oppimisessa kun uusi tapa sopiikin heille paremmin
Eivät ole. Tai en itse ainakaan, en muista tiedä.
Oma jälkikasvu on pienestä pitäen ollut keskimääräistä reilusti edellä niin matemaattisilta, kielellisiltä kuin muiltakin tiedoilta ja taidoilta. Ja seuraan todella tarkkaan, mitä koulussa opetetaan/ei opeteta, ja teetän kotona lisätehtäviä aiheista, mitä ei mielestäni käsitellä tarpeeksi.

Mutta jo lasten kavereita seuraamaalla huomaa nopeasti, miten jotkut jäävät aivan pihalle koko hommasta.
Ilmiöoppiminen toimiikin varmasti ihan ok silloin, kun lapsi on fiksu ja kotona seurataan, mitä tapahtuu, ja mihin ehkä pitäisi lisätä harjoitusta. Mutta ilman vanhempien panostusta, jää ei-niin-tunnollinen ja motivoitunut lapsi aika nopeasti kelkasta.
Jos jollekin eka/tokaluokkalaiselle antaa vapaa kädet siihen, että "saat itse valita, tuleeko läksyjä", niin kyllä valtaosa jättää ne tekemättä... ellei sitten ole natsiäitiä, joka pakottaa ne (ja vielä ylimääräisetkin tehtävät) tekemään :D
 
Nykypäivänä kun lähes kaikilla ne tiedot kulkee taskussa 24/7 ( kvg niin kaikki löytyy) nii peruskoulun tarkoitus on muuttumassa.
Tärkeintä siellä on opettaa miten ja mistä tieto kannattaa etsiä, mitä sillä tiedolla tehdään ja miten siitä hyötyy.
Ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Oppiminen ei ole enää samanlaista kuin muutama kymmenen vuotta aiemmin kun asiat piti joko muistaa tai hiihtää 40 asteen pakkasessa 15km päähän katsomaan kirjaston kirjasta tieto jonka nyt löytää 5 sek etsinnällä
Ei tietenkään ole sama, mutta aika monessa asiassa sitten kuitenkin on.
Esim. lukeminen ja äidinkieli ja kielioppi. Vieraat kielet. Matematiikka. Historia. Ja hyvä se on jonkunlainen yleiskuva saada ihmisen ja eläinten biologiasta, samoin kun maantieteellisistä asioista.
Vaikka maailma ja tiedonsaanti kuinka muutuisi, pitäisi ihmisen kyetä rakentamaan päähänsä joku kokonaiskuva kaikesta edellä mainituista asioista. Muuten jonkun yksittäisen tiedon googlettaminen ei auta yhtään mitään.
Ja koulun tehtävä olisi nimenomaan tämän yleiskuvan rakentaminen. Eli tiedetään mantereet, osataan pääpiirteissä hahmottaa maailmankartta, tiedetään pääpiirteissään historian kulku jne. jne.. Ei ehkä ole mielekästä mitään yksittäisiä vuosilukuja opetella, mutta nimenomaan sen kokonaiskuva-kehikon (johon yksittäiset tiedot voidaan googlettaa), luominen pitäisi olla koulun tehtävä.
 
r0s
Mulle on kyllä ihan sama, miten oppivat, kunhan oppivat.

Ja mulle ei kuulu opettaminen. Se on opettajien duuni.


Enpä ole muuten koko hemmetin Wilmaa taas viikkoon edes muistanut aukaista... :whistle:
 
Mulle on kyllä ihan sama, miten oppivat, kunhan oppivat.

Ja mulle ei kuulu opettaminen. Se on opettajien duuni.


Enpä ole muuten koko hemmetin Wilmaa taas viikkoon edes muistanut aukaista... :whistle:
Sepä siinä on, kun eivät opi.
Esim ekaluokkalainen lapseni osalta ei esim. matikan osalta tullut mitään uutta asiaa, mitä ei olisi jo esikoulussa opetettu. En tiedä, johtuuko siitä, että asioita jauhetaan niiden hitaiden ehdoilla, vai mistä, mutta enivei, kuulostaa hukkaanheitetyltä ajalta.
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Sepä siinä on, kun eivät opi.
Esim ekaluokkalainen lapseni osalta ei esim. matikan osalta tullut mitään uutta asiaa, mitä ei olisi jo esikoulussa opetettu. En tiedä, johtuuko siitä, että asioita jauhetaan niiden hitaiden ehdoilla, vai mistä, mutta enivei, kuulostaa hukkaanheitetyltä ajalta.
Mitä ekaluokalla opetetaan matikassa?
Et kun kannat ämpäriä molemmissa käsissä, paljonko ne painaa, kun siellä on isoja kiviä tai pieniä kiviä?
Ja et = -merkki tarkoittaa yksinertaisesti tasapainoa:cool:
 
vierailija
Ha ha haaaa:ROFLMAO::geek:
"Dyskalkulia (engl. dyscalculia) tarkoittaa vaikeuksia oppia tai ymmärtää matematiikkaa. Dyskalkulia-termiä käytetään yleensä, kun kyseessä on erittäin merkittävä heikkous perustaitojen, ennen kaikkea aritmetiikan osaamisessa ja/tai oppimisessa.
Dyskalkulia tulee kreikan sanasta dys, mikä tarkoittaa "huonosti, heikosti" ja latinan sanasta "calculare", mikä tarkoittaa luettelemalla laskemista. Calculare tulee vuorostaan sanasta "calculus", mikä tarkoittaa pientä kiveä tai myöhemmin myös yhtä helmitaulun helmeä (vrt. kalkulaattori, laskukone)."
 

Yhteistyössä