Inseminaatio 2015

Samoin. Ensimmäisen piikin pistäminen kotona kesti yli tunnin, kun piti kerätä rohkeutta, mutta pakkohan se oli. Ei tämä lapsen saaminen vaan voi pistämisestä jäädä kiinni.
Joo, samat ajatukset täällä ettei se voi jäädä siitä kiinni. Ja mä oon siis niin piikkikammoinen ollut joskus, että verikokeissa meni taju aina vaikka en edes katsonut piikin suuntaankaan ja kerran alkoi heikottaa kun katsoin vahingossa kun toista rokotettiin. Aloin luovuttaa verta muutama vuosi sitten (pakotin itseni) ja se auttoi tosi paljon tähän. Nyt olen jo ok verikokeissa yms, mutta tämä itsensä piikittäminen oli kyllä aika kamalaa.

Lääkäri näki mun naamasta varmaan mitä mun päässä liikkui, kun kertoi, että mun pitää piikittää itteäni. Valahdin ihan kalpeaksi. Mies ehdotti, että se voisi laittaa sen piikin, mutta se olisi ollut varmaan vielä kamalampaa :D

Noh, selvittiin. Nyt on dpo11 ja menkkojen pitäisi alkaa perjantaina, en oo uskaltanut tehdä toista testiä vielä. Oon niin pessimistinen tällä hetkellä tän suhteen, että mietin jo seuraavaa kiertoa..
 
Petraus: Noista ovulaatiotesteistä - mä tikuttelin tosiaan kolme kiertoa parhaimmillaan yli 10 päivää (joskus aloitin jo kp9 ja jatkoin 19 saakka tms.) 2 krt päivässä enkä koskaan saanut plussaa testiin. Olin jo ihan sekopäinen että kuinka väärin sen testin voi tehdä varsinkin kun kävin progessa ja ovulaatio oli kyllä tapahtunut. Käytän vielä niitä suht kalliita ClearBluen testejä, jotka maksaa 4-5 euroa kappale. Mut ei auttanu, plussaa ei tullut, vaikka folleja kasvoi ja lääkäri ennusti ovulaatiopäivää ja testasin ja testasin..

Nyt sitten pregnyl-pistoksen jälkeen oli heti selkeä plussa, testiä ei olisi tarvinnut edes tehdä, mutta pakkohan se oli joskus nähdä se hymiönaama siinä testissä..
 
Onpa kurjaa thelma_ et menkat alko! Onko sullakin nyt välikierto vai vieläkö yritetään yhdellä inssillä ennen IVF-hoitoja?

Mulle soitetaan huomenna hoidon tuloksista ja jatkosta. Toivottavasti progesteroni ollut kohdillaan. Mulla kun ei olla bongattu ovulaatiota kertaakaan. Jonkin aikaa tikuttelin, mutta kun ultrassa näytti aina vaan siltä, että ei siellä ole mitään kunnolla kasvamassa, niin en jaksanut sitten enää jatkaa. Tuntui liikaa hakuammunnalta. Ja oishan se sitä ollutkin, kun ei ne progesteronit oo kummoisia ollu. Tosin aina ei vissiin oo testattu niitäkään, kun ultrassa ei näkynyt merkkiäkään mahdollisesta ovulaatiosta. Nyt elättelen toiveita, että hormonipistokset olis buustannu seuraavaankin kiertoon ja meillä olis ihan luomusti mahdollista yrittää raskautumista. Voi olla aivan täyttä utopiaa, mutta olkoon :D

Ja pistämisestä vielä sen verran, että meilläkin mies sai pistosopetuksen varmuuden varalta, jos mä en pystykään pistää, mutta ajatus siitä, että joku muu kuin mä tai ammattihenkilö pistää, oli ylitsepääsemätön.

Tsemppiä nans IVF-hoitoihin! Toivottavasti niistä tärppää!
 
  • Tykkää
Reactions: nans
Petraus, joo. Nyt välikierto ja sit yks inssi, jossa clomitabujen sijaan pistoshoidot (a-p-u-a.....) ja sitten jos ei onnaa niin ivf-jono odottaa meitä.

Ei oo muuten koskaan ollut näin pahat kuukautiskivut kun nyt tässä kierrossa. Eilinen meni ihan sumussa.
 
Moikka,

Kiitos teille kaikille kokemuksienne jakamisesta. Olen seurannut teitä jo muutaman kuukauden ja nyt ajattelin rohkaistua kysymään inssistä ja kertoa oman tilanteeni. Meitä taustalla olevia on varmaan enemmän kuin arvaattekaan.

Omasta tilanteesta sen verran, että lapsi olisi saanut tulla jo jonkin vuoden, ikää mulla 36 ja miehellä reilusti enemmän. Ehkä siinä syy, miksi vieläkin vain odotellaan, kun muuten testeistä ei ole mitään syitä löytynyt. Menimme yksityiselle hoitoihin keväällä ja Letrotsol aloitettiin saman tien. Eka inssi tehtiin noin vuorokausi ovulaatioplussan jälkeen, jolloin 2 follikkelia oli jo puhjennut. Tuloksena 2 tuulimunaa, jotka tulivat ulos ilman lääkkeitä kun 7 viikkoa oli täynnä. Keskenmenokierron jälkeen aloitin taas letrot ja tiistaina kävin ultrassa ja toisessa inseminaatiossa. Kaksi isoa follia oli jälleen, ja ovulaatiokivut olivat eilen keskiviikkona, joten nyt odotellaan.

Olisin halunnut kysyä teiltä, kuinka kipeitä teidän inseminaatiot ovat olleet? Siis se sen tekeminen. Tämä jälkimmäinen sattui, koska lääkäri ei saanut katetria sisään, vaan joutui avaamaan kohdunsuuta jollain välineellä. Sen jälkeen on tihkunut jonkin verran verihyytymiä. Eri lääkäri kuin ensimmäisellä kerralla...

Jaksamista ja plussia teille!
 
Kiitos susanna38 vastauksesta. Meijän lääkäri on vähä sellain et se ei kerro mitään. Eikä tajuu käynneillä kysyy sit vaa jälkikäteen yrittää googlailla :D
nans tsemppiä ivfiin :) ja pahoittelut menkoista thelma_ :unsure: seuraavasta inssistä tärppi sitten:)
Jookos79 kysymykseesi, ennen ekaa inssiä luin just et jollain sattunu inssi ja kysyinki sit lääkäriltä et sattuuko ni vastasi mulle et inssin ei kuulu sattua et se katetri on niin pieni ja taipusa. Jos sattuu ni silloin kohdun limakalvoa on vahingoitettu?? o_O Mun inssi ei sattunu
 
Jookos79 Mulla ei tuntunu inssi missään, oli ohi ennen kuin oikeastaan edes huomasinkaan. Ei muutenkaan oo ollut mitkään toimenpiteet kivuliaita, ultra on epämukava toki.

Mulla on oikeastaan katse jo ivf-hoidoissa, jotka olis sit aikaisintaan joskus ensi maaliskuun aikoihin alkamassa jos jono on se 6kk. En jaksa uskoa enää, että inseminaatiolla onnistuu. Kokeillaan kuitenkin se yksi kierto vielä. Plöh.
 
Olisin halunnut kysyä teiltä, kuinka kipeitä teidän inseminaatiot ovat olleet? Siis se sen tekeminen. Tämä jälkimmäinen sattui, koska lääkäri ei saanut katetria sisään, vaan joutui avaamaan kohdunsuuta jollain välineellä. Sen jälkeen on tihkunut jonkin verran verihyytymiä.
Minulle tehtiin 5 inseminaatiota ennen kuin tärppäsi. 3 niistä oli kivuttomia, mitä nyt vähän tuntui raapimista kun katetria laitettiin, mutta niillä kahdella muulla kerralla kohdunsuu oli jotenkin vinossa, ja kohdunkaulaa piti kääntää pihdeillä, jotta katetri saatiin sisään. Pihdeillä kiinniottaminen sattui paljon, mutta kipu loppui sillä sekunnilla kun pihdit irrotettiin. Tuon pihtitoimituksen jälkeen vastaanotolla pyyhin verta paperiin aika paljon, ja samana päivänä sitä tuli vähän pikkuhousunsuojaankin, mutta sitten loppui. Lääkäri sanoi, että pienikin kosketus rikkoo tuon limakalvon herkästi ja sitten se vuotaa, mutta samasta syystä myös paranee nopeasti.
 
Petraus, joo. Nyt välikierto ja sit yks inssi, jossa clomitabujen sijaan pistoshoidot (a-p-u-a.....) ja sitten jos ei onnaa niin ivf-jono odottaa meitä.

Ei oo muuten koskaan ollut näin pahat kuukautiskivut kun nyt tässä kierrossa. Eilinen meni ihan sumussa.
Sä selviät pistoshoidosta, kerta oot jo kerran pistäny! Ei se oo sen kummempaa, ja siihen tulee sit rutiini. (y)

En tiiä johtuiko niistä hormonipistoksista vai mistä, mut mulla oli kerrankin jonkin verran ovulaatiotuntemuksia ja sit vuoto oli runsaampaa kuin aiemmissa kierroissa. Normaalin rajoissa se meni, mut verrattuna aiempiin muutamiin hyvin niukkoihin menkkoihin muutos oli huomattava.
 
Olisin halunnut kysyä teiltä, kuinka kipeitä teidän inseminaatiot ovat olleet? Siis se sen tekeminen. Tämä jälkimmäinen sattui, koska lääkäri ei saanut katetria sisään, vaan joutui avaamaan kohdunsuuta jollain välineellä. Sen jälkeen on tihkunut jonkin verran verihyytymiä. Eri lääkäri kuin ensimmäisellä kerralla...
Tervetuloa mukaan! :)

Mun eka inssi meni hyvin ja kivuttomasti, niinkuin lääkäri sen sanoi menevänkin. Mua hieman jännitti löytyykö kohdunsuu, koska sitä on joskus papa-kokeessa metsästetty, eikä aina edes löydetty/saatu otetta. Nyt operaatio meni todella nopeasti. Hieman se toki tuntui (lähinnä ultraus), koska alakerta oli muutenkin ovulaatiosta johtuen hellänä, mutta en voi sanoa että se sattui. Jälkikäteen tuli pientä verensekaista vuotoa.
 
Kiitos teille kaikille vastauksistanne. Pihtien lisäksi lääkäri käytti jotain muutakin, mut onneks se on ohi nyt, eikä kipuja ole. Eikä enää ole vuotoakaan. Pöydällä ollessa vaan mietin, että synnytys sattuu kuitenkin paljon enemmän, jos sinne saakka ikinä pääsee. Toivottavasti kaikki pääsemme sinne, Susanna38 ensimmäisenä. :) Tulee niin hyvä mieli, kun kuulee onnistumisesta.

Julkisen puolen hoitoihin kuulostaa olevan tosi pitkät jonot. Toivotaan thelma_, että tämä pistosinssi tärppää!
 
  • Tykkää
Reactions: Susanna38
Kyllä mä niistä pistoksista selviän, täytyy vain pitää "eye on the prize". Hetken tuska voi johtaa haluttuun lopputulokseen.. toivottavasti.

Mun kroppa reagoi tosi voimakkaasti kaikkiin hormonilääkkeisiin - iho menee ihan sekaisin ja huomaan, kuinka mielialat menee myös aivan kierron mukaan sekä nyt selkeästi paljon enemmän kuukautiskipuja kuin ennen. Mun iho oli tosi hyvässä kunnossa monta vuotta, kun olin täysin ilman mitään lisähormoneja. Nyt on inhottavia näppylöitä ja epätasaisuutta ja talineritys on satakertaistunut ensimmäisen clomifen-kierron jälkeen.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Millaisia sivuoireita saatte hoidoista?
 
Moikka thelma_, en ole käyttänyt clomifenia, joten en osaa siitä sanoa. Sen toimintamalli taitaa olla hiukan erilainen kuin letrotsolin. Jos olen ymmärtänyt oikein, clomifenin pitäisi lisätä estrogeenin tuotantoa, kun taas letrot ajavat alas estrogeenin tuotantoa ja letrojen lopettamisen jälkeen oma estrogeenin tuotanto pääsee taas vauhtiin tavallista reilummin (?), jolloin kahden munasolun irtoaminen yhtä aikaa on todennäköisempää kuin ilman letroja. Ainakin mulla kaikkien hormoniarvojen pitäisi olla ok kierron eri vaiheissa verikokeiden perusteella, mutta raskautumisen todennäköisyyden nostamiseksi mun lääkäri halusi yrittää saada kaksi munasolua mukaan joka kierrolle.

Tämä on nyt toinen kierto, kun söin letroja, joten paljon kokemusta ei vielä ole, ja ekasta kierrosta tulin tuulimunilla raskaaksi, joten menkkojakaan ei ole letrokierroilla siis vielä ollut. Alla muutama huomio.

IHO: Mulla on ollut finnejä aina, etenkin suklaansyönnin jälkeen ja kierron loppuvaiheessa. Letrot ovat buustanneet estrogeenin tuotantoa niin paljon, että nytkin kp 18 kasvot ovat täysin finnittömät. :) Sama juttu ekassa kierrossa. Ja yläselän rasvoittuminenkin helpotti.

PMS: normaalisti ennen menkkoja olen aina masentunut ja kiukkuinen ja tilanne helpottaa menkkojen alkamisen jälkeen, kun estrogeenia alkaa kehittyä lisää. Nyt letrojen kanssa estrogeeni ei lähdekään heti nousuun menkkojen alettua, kun syön niitä kp2-kp6. Eli mieliala lähtee nousuun noin viikkoa normaalia myöhemmin. Kun tietää mistä on kyse, niin sen kestää kyllä. Tuulimunien kanssa pms-oireita ei tullutkaan vaan olin hyvällä tuulella koko ajan.

OVIS: aiemmin tunsin lähes joka kerta pienen nipistyksen vatsassa ovulaation aikoihin, mutta nyt letrojen kanssa oviskivut ovat olleet paljon kovemmat, selkeämmin huomattavat ja kestäneet pitempään. Tai siis ilmeisesti se irtoaminen sattuu hetkellisesti, mutta koska munasoluja kypsyy normaalia enemmän, munasarjat ovat tuntuneet kireämmiltä jo muutaman päivän ennen ovisplussaa ja oviksen jälkeen nestettä kertyy vatsaonteloon hiukan tavallista enemmän (2 follia puhkeaa vs. 1), niin sekin tuntuu pitempään.

Menkkakivuista en siis vielä tiedä, mut ekat keskenmenokouristukset oli kipeät. Kättäriltä annettu ohje ottaa ibuprofeenia ja parasetamolia tietyllä annoksella yhtä aikaa auttoi hyvin. Menkat ei normaalisti ole mulla kovinkaan kipeät. Kun tarpeeksi liikkuu, niin en niitä kipuja edes huomaa.

Kierron pituus on mulla normaalisti 27-28 vrk, joten senkään muutoksista en vielä tiedä. Ei varmaan paljon muutu, kun keskenmenokiertokin oli vain 30 päivää.

Mikä sulla thelma_ oli syynä clomifenin syöntiin verrattuna siihen, että olisit saanut esim. letrot?

Omaa napaa: vieläkin tuhruilee, vaikka luulin, että se jo loppui. Ehkä asia on niin kuin Spring arvelit, että limakalvoa on hiukan rikottu. Jospa sinne olis jäänyt jotain jäljelle. Nyt pp 4, jos oikein lasken.
 
Mul on nyt pp10 menossa ja menkkajomotukset eilisestä asti et et:unsure:. mul vasta eka kierto nyt näillä hormooneilla mut en oo huomannu mitää merkittävää muutosta. Paitsi ovulaatio oli tosiaanki selkeempi ja kesti sen pari tuntia :D mielialoista en laita mitää koska oon tässä inssin jälkee jättän tupakoinnin kokonaa pois joten pinna voi olla senki takia kireellä:D

Thelma_ toivotaan et pistoksilla päästää haluttuu lopputuloksee. Sä pystyt siihen:)

Jookos79 hyvää jännäilyy :)!!!

Ps. Noi luget on ihan kauheeta tavaraa emättimen kautta käytettynä:confused:
 
Moikka thelma_, en ole käyttänyt clomifenia, joten en osaa siitä sanoa. Sen toimintamalli taitaa olla hiukan erilainen kuin letrotsolin. Jos olen ymmärtänyt oikein, clomifenin pitäisi lisätä estrogeenin tuotantoa, kun taas letrot ajavat alas estrogeenin tuotantoa ja letrojen lopettamisen jälkeen oma estrogeenin tuotanto pääsee taas vauhtiin tavallista reilummin (?), jolloin kahden munasolun irtoaminen yhtä aikaa on todennäköisempää kuin ilman letroja. Ainakin mulla kaikkien hormoniarvojen pitäisi olla ok kierron eri vaiheissa verikokeiden perusteella, mutta raskautumisen todennäköisyyden nostamiseksi mun lääkäri halusi yrittää saada kaksi munasolua mukaan joka kierrolle.

--

Mikä sulla thelma_ oli syynä clomifenin syöntiin verrattuna siihen, että olisit saanut esim. letrot?
En tiedä oikeastaan miksi olen nyt syönyt clomifeniä enkä letrosolia. Mulla tulee clomifenistä kyllä hyvä vaste folleissa, mutta muuten homma ei kyllä ole toiminut ihan toivotusti. Hankala tosin sanoa mikä on mennyt vikaan, ovulaatio tapahtuu ja follit on hyvänkokoisia etc, inseminaatio tehty mielestäni oikeaan aikaan + sitten yhdynnät vielä päälle.

Olen nyt lueskellut muutaman tutkimuksen netistä, jossa on verrattu letrosolia ja clomifenia ja letrosolilla on selkeästi ollut paremmat tulokset eli korkeampi ovulaatio- ja raskautumisprosentti. En siis tiedä miksi mulle ja usealle muullekin on määrätty juuri clomifenia. Voisiko liittyä lapsettomuuden syyhyn jotenkin? Tai siis meillähän syy on miehen spermassa, mikä teillä on syy vai onko selvinnyt?

Letrosol tosiaan estää estrogeenin tuotantoa kropassa ja clomifen taas lisää aivolisäkehormonin tuotantoa. Aivolisäkehormoni ylläpitää munasarjojen toimintaa ja näin ollen edistää keltarauhashormonin ja estrogeenin tuotantoa.

Voisin kyllä ensi kerralla tiedustella, miksi juuri clomifen eikä letrot. En ole nyt edes ihan varma, mikä tämä pistoshoitoina aloitettava lääke on, hoitaja sanoi puheloimessa sen olevan clomifenin tyyppinen mutta pistoksina.
 
Kiitos spring, ja onnittelut tupakoinnin lopettamisesta! :)

Senhän thelma_ pitäisi riittää, että clomeista tulee toivottu vaste. En ymmärrä näistä sen kummemmin, mutta ois ihan mielenkiintoista tietää enemmän. Meillä ei ole löytynyt syytä lapsettomuudelle. Sperma on ok, insseissä on laitettu sisään noin 20 miljoonaa uiskentelijaa ja mullakin kaiken pitäisi olla ok. Yks myoma on, mut sen ei pitäis häiritä. Jospa saatais näillä resepteillä kuitenkin plussat kaikille meille.;)
 
Minun kokemukseni lääkkeistä ja niiden vaikutuksista:
Terolut: Aiheutti kunnon vatsakivut parin päivän päästä lääkkeensyönnin alkamisesta, ja seuraavat kuukautiset olivat kivuliaammat kuin normaalisti.
Letrotsol/femar (sama vaikuttava aine): Näytti antavan ok vasteen aluksi, itse en huomannut mitään oireita. Vaihdettiin tästä pois, kun yhdessä kierrossa follikkeli ei tällä lääkkeellä kasvanutkaan hyvin.
Pregnyl: Noin 6h kuluttua pistämisestä alkoivat samat oireet kuin alkuraskaudessa, metallinmausta turvotukseen ja ruokahaluttomuuteen. Nämä oireet kestivät noin 4-5 päivää, ja olivat vahvemmat kuin mitä nyt raskaana ollessa minulla on ollut.
Gonal-f/Bemfola (sama vaikuttava aine): Limaneritys ovulaation aikaan oli moninkertainen verrattuna mihinkään aiempaan, enempiä oireita en päässytkään näkemään, koska loppukierrosta olinkin jo raskaana.
 
Mikäs Petrauksen tilanne on?
Mun tilanne on se, että ollaan välikierron toivottavasti noin puolivälissä. Ovulaation tikutus jäi muutamaan päivään, kun sisko tuli kylään ja muutenkin se tuntu niin hankalalta. Ovulaation hyödyntäminenkin ois ollu niin ja näin, kun sisko tosiaan punkkaa meillä jonkun aikaa. Seuraavassa kierrossa uusi yritys samalla reseptillä, eli gonal-f pistoksia väh. 5 päivää, irrotuspiikki (jonka nimeä en nyt saa päähäni) ja sit se inssi.

Välillä iskee tajuntaan ajatus, että mä oon oikeesti lapseton, ja perään ajatus hedelmättömyydestä. Olotilaa pahentaa vielä se, että lapsettomuus johtuu musta. Että mussa on jotain vikaa. Aiemmin oon ajatellut vaan, että kunhan hormonitoiminta saadaan kohdalleen, niin sit kaikki ratkeaa. Ei se nyt taidakaan ihan niin mennä. :unsure:

Mut mikäs sun tilanne on Jookos79? Onko tuntemuksia tai testikuumetta?
 
Tsemppiä Petraus! Mulle tulee välillä samanlainen toivottomuus, ettei sitä vauvaa taida tulla. Mä syytän itseäni, että aloin haluamaan tätä niin myöhäisellä iällä. Mut yritetään vielä testata kaikki hoidot ennen kuin luovutetaan kokonaan. (y) Ja sitten jos ei onnistuta, niin keksitään sitten jotain muuta, vaikkei se helppoo varmaan tule olemaan.:(

Mikä se gonal-f:n tarkoitus on? Susanna38 sanoit, että se lisäs ovislimoja. Mulla ne on aika vähissä olleet. Miten Susanna38 jakselet?

Mulla ei ole mitään oireita, jotka vois viitata plussan saamiseen. Tosin olen edelleen yllättävän hyvällä tuulella normaaliin pms-oireiluun verrattuna. Täytyy testata viimeistään ens tiistaina. Nyt on kai pp 10. Negalla jatkan sitten suoraan kolmanteen letrokiertoon ja kolmanteen inssiin. Silloin taidan ehdottaa lääkärille inssin tähtäämistä ovisplussaa seuraavalle päivälle, koska ekassa inssissä siitä tärppäs, kun ovulaatio oli jo tapahtunut. Nyt munaset olivat vielä paikoillaan, kun inssi tehtiin samana aamuna, kun testasin ovisplussan ja ovistuntemukset olivat vasta vähän yli vuorokauden jälkeen inssistä. En tiedä.

Voimia!
 

Yhteistyössä