Ison lapsen (yli 5v) mustasukkaisuus vauvaa kohtaan, kokemuksia?

Onko muilla kokemuksia ison lapsen mustasukkaisuudesta vauvaa kohtaan?

Meillä on 4-kuinen vauva ja juuri 8v täyttänyt sisko on ollut todella innokas hoitaja ja tykkää vauvasta kovasti. Eilen kuitenkin itkusilmässä alkoi kertomaan kuinka on ollut mielessä ikäviä ajatuksia vauvasta. Tekisi mieli purra (!!) vauvaa ja entä jos jätettäisiinkin vauva johonkin tai olisi kiva jos vauva kuolisi. Tyttö oli itse kovasti ahdistunut näistä ajatuksista ja sanoi, että joskus ihan vatsaan sattuu.

Nyt on sitten äitikin ahdistunut.

Kokemuksia tai ajatuksia aiheesta kellään?

 

Lisään vielä, että olisi kiva kuulla millaista mustasukkaisuutta ylipäätään on tullut vastaan isommilla lapsilla. Jos nyt ei ihan rajua muilla olisikaan ollut.

 

Ette ole tainneet muistaa ison tytön kanssa viettää ollenkaan " erikois" aikaa?Normaaliahan se on että sanotaan et viedään toi vauva pois jne.

Mut huolestuisin jos tilanne on se ette sä ole huomannut mitään ennenkun sun toinen lapsi voi jo fyysisestikkin huonosti???

 

Ehkä sä pidät tuota ISOA YLI 5V LASTA liian isona.

 

meillä 4vuotias kävi aina nipistämässä ja raapimassa veljeään, vauva oli silloin noin 6kk ikäinen kun tää alkoi.. en tiedä olisko aikaisemminkin tehnyt mutta katsoin niin tarkasti perään kun oli ihan sylivauva... nyt tyttö 5v ja käy vielä joskus tönimässä veljeään joka on nyt 1v. mutta ei meillä ainakaan tietääkseni ole ollut mitään pahoja ajatuksia vauvaa kohtaan.

 

Normaalia! Lapsi kertoo tunteistaan joskus aika raa´alla tavalla, mutta ei pidä säikähtää. Hyvä kun lapsi kertoo tunteistaan. Puhukaa niistä tunteista ja kerro lapselle että olet ylpeä kun hän sanoi ääneen nuo asiat. Selitä lapselle että vauva nyt vain on joskus vaativa, vaatii vanhemmilta enemmän huomiota, vauva ei jaksa vielä odottaa vuoroaan jne. Isomman on helpompi ymmärtää miksi vauva vaatii vanhemmilta enemmän.

Noin meilläkin eskari ikäinen joskus sanoi kun vauva oli hieman isompi. Noita tilanteita saattaa tulla myös lisää kun vauva kasvaa, etenkin se vaihe kun vauva alkaa sotkemaan leikkejä. Saattaa herätä isommalla uudestaan nuo tunteet.

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

 

meillä 4vuotias kävi aina nipistämässä ja raapimassa veljeään, vauva oli silloin noin 6kk ikäinen kun tää alkoi.. en tiedä olisko aikaisemminkin tehnyt mutta katsoin niin tarkasti perään kun oli ihan sylivauva... nyt tyttö 5v ja käy vielä joskus tönimässä veljeään joka on nyt 1v. mutta ei meillä ainakaan tietääkseni ole ollut mitään pahoja ajatuksia vauvaa kohtaan.

On sillä 4-vuotiaallakin varmaan käynyt ajatuksia siellä päässä sillon ku on vauvaa nipistellyt.

 

Ollaan vietetty aika paljonkin yhteistä aikaa ison tytön kanssa. Tyttö on ollut kovasti riippuvainen minusta jo aiemmin ja siksi nyt onkin oikein järjestelty yhteisiä juttuja ilman vauvaa. On käyty kaupungilla, ravintolassa syömässä, uimahallissa ja kotona pelattu, saunottu yms tarkoituksella ilman vauvaa. Olen ollut suorastaan ihmeissäni kuinka hyvin vauva vastaanotettiin. Olin odottanut kiukkukohtauksia yms. Mutta tämä menikin nyt ihan toiseen suuntaan.

On niin paha olla tytön puolesta ja epätoivoinenkin. Miten tästä eteenpäin?

 

Tuohan kuulostaa hyvältä, siis se että isompi lapsi pystyy noin hyvin kertomaan tunteistaan ja jopa erittelemään niitä hieman. Mustasukkaisuus on lähesä välttämätön paha aina kun perheeseen tulee uusi sisarus.

Nyt keskustelet lapsen kanssa asiasta. Rohkaiset, että tulee aina kertomaan kun on tuollainen "huono-olo". Mietitte yhdessä mitä kivaa tyttö voisi silloin tehdä, jotta tulisi parempi olo jne. Kyllä se siitä!

 

Hyvä sinäsä että kertoi, nyt pitää jutella asiasta. Jos tää oli satunnainen kerta niin ehkä laps oli väsynyt tai kipeeksi tulossa?

Meillä aamulla 4,5v sanoi että toivottavasti pikkuveli (1v) kuolee pian ihan vaan leikkinsä lomassa totesi niin.

 

Mä muistan itse olleeni melkoisen mustasukkainen kun pikkuveljeni syntyi. Olin silloin 7-vuotias. Ja sama juttu nyt, esikoinen oli kyllä mustasukkainen kuopuksen synnyttyä ja on välillä edelleen.

Mun mielestä on vaan hyvä asia että tyttö on kertonut sulle pahoistakin ajatuksista. Häntä itseään ne varmasti ahdistaa ja paljon kun on kuitenkin jo sen ikäinen että tietää esim. puremisen olevan väärin.

Tärkeintä on tehdä tytölle selväksi että hän on ehdottoman rakas teille vanhemmille ja että vauvakin rakastaa tyttöä. Koittakaa löytää jostain myös kahdenkeskistä aikaa, jolloin tyttö on yksi ja ainoa huomionkohde.

En muista kauanko esikoinen oli mustis silleen enemmän tuosta pikkumiehestä. Mutta nyt hän on alkanut jo puhumaan että tahtoisi lisää pikkuveljiä (kuopus on nyt 1,5-vuotias).

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

Eskarissahan tämä tyttö oli vuosi sitten, ettei ihan kauhean suurta eroa kuitenkaan. Vuosi.

Jotenkin kamalaa, miten tuomitset minut ja lapseni. Mutta itsepähän kysyin....

 

Lapsillakin voi olla masennusta.
Huomaan lapsestasi samoja juttuja joita olen havainnut itsessäni
Ajatukset tulivat ihan vaivihkaa mieleen,ja ne pelottivat kovasti.Heijatsessani vauvaa saattoi mielessäni kävästä että entä jos pudottaisin vauva.
Pussatessani vauvan kättä nuo ajatukset taas yllättivät mieleni,ja huomasin miettiväni tajuaisiko vauva jos puraisisin ihan pikkusen vain.Kävisikö sille kipeää ja mitä se tuntisi.
Näitä tuli varsinkin silloin jos vauva oli itksenyt kovasti,inhosin sitä ääntä.

 

Hei, luin vasta nyt että olet viettänyt paljonkin aikaa tytön kanssa kaksin. Mitäs jos koittaisitte sitten keksiä jotain erityistä silleen että tyttö ja vauva onkin molemmat mukana? Ja kertoa isollesiskolle, miten hän on esimerkkinä pienemmälle ja miten kohta vauva kasvaa ja sitten vauvan idoli onkin isosisko. Antaa ehkä vähän jotain pientä hoitovastuutakin siskolle ja osallistumaan vauvan hoitamiseen? Ja mahtaiskohan isosisko tykätä jos saisi työntää vauvan vaunuja kun käytte vaikka kaupassa tai jotain?

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

Eskarissahan tämä tyttö oli vuosi sitten, ettei ihan kauhean suurta eroa kuitenkaan. Vuosi.

Jotenkin kamalaa, miten tuomitset minut ja lapseni. Mutta itsepähän kysyin....

Ahaa. Meillä lapset käy esikoulun 5/6 vuotiaana. Enkä tuomitse. Monesti se isomman huomioiminen unohtuu.

Voit kertoa sille lapselle et kyllä se vauva sit sun kanssa enemän leikkii kun se kasvaa. Kerro mitä kaikkea kivaa isosisko voi sille opettaa.

Olin vaan siitä jotenkin takajaloillani et kuinka jää toisen paha olo huomaamatta?

 

Lohduta lasta että on ihan normaaleja ajatuksia ja pahat ajatukset eivät vahingoita vauvaa.
Lapsihan voi kuvitella että pienempi esim.sairastuu koska hän niin toivoi sitä tms
Voit kertoa vaikka keksitynkin esimerkin jos itselläsi tai miehelläsi on sisaruksia tms.
Meillä vanhin sanoi nyt yli 10v:na että olisi halunnut nuorempana nipistää ja satuttaa (vai kertoiko jopa tehneensä) pienempää sisarusta että sai itse lohduttaa!

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

Eskarissahan tämä tyttö oli vuosi sitten, ettei ihan kauhean suurta eroa kuitenkaan. Vuosi.

Jotenkin kamalaa, miten tuomitset minut ja lapseni. Mutta itsepähän kysyin....

Ahaa. Meillä lapset käy esikoulun 5/6 vuotiaana. Enkä tuomitse. Monesti se isomman huomioiminen unohtuu.

Voit kertoa sille lapselle et kyllä se vauva sit sun kanssa enemän leikkii kun se kasvaa. Kerro mitä kaikkea kivaa isosisko voi sille opettaa.

Olin vaan siitä jotenkin takajaloillani et kuinka jää toisen paha olo huomaamatta?

Miks teillä on eskari niin aikaisin? Luulin, että se olis joka paikassa niin, että eskarin lopussa tai samana vuonna lapset täyttää 7v.

 

Ei isompien lapsien,mutta 3-vuotias haluaa kyllä aika ajoin mm. "ei oteta vauvaa" "vauva ei tule mukaan" "viedään vauva kellariin" (nukkevauva oli ollut kellarissa) Ja välillä otteet kovenee, kun silmä välttää mm. "läpsimistä jaloille"

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

Eskarissahan tämä tyttö oli vuosi sitten, ettei ihan kauhean suurta eroa kuitenkaan. Vuosi.

Jotenkin kamalaa, miten tuomitset minut ja lapseni. Mutta itsepähän kysyin....

Ahaa. Meillä lapset käy esikoulun 5/6 vuotiaana. Enkä tuomitse. Monesti se isomman huomioiminen unohtuu.

Voit kertoa sille lapselle et kyllä se vauva sit sun kanssa enemän leikkii kun se kasvaa. Kerro mitä kaikkea kivaa isosisko voi sille opettaa.

Olin vaan siitä jotenkin takajaloillani et kuinka jää toisen paha olo huomaamatta?

Miks teillä on eskari niin aikaisin? Luulin, että se olis joka paikassa niin, että eskarin lopussa tai samana vuonna lapset täyttää 7v.

Sinä vuonna ku täytetään 7 niin mennään ekalle,sinä vuonna kun täytetään 6 niin eskariin.

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

2v eroa, eihän se ny mikään tramaattinen ero.

 

Eskari ikäinen ja 8 vuotias on pikkasen eri asia!!

2v eroa, eihän se ny mikään tramaattinen ero.

eli siis onkin vaan 1v eroa!!

 

Kiitos kovasti ajatuksista, lisääkin saa tulla. Katsotaan kuinka päästään tästä eteenpäin vai täytyisikö pyytää ammattilaisapua.

Täytyy yrittää itse rauhoittua asian suhteen ja antaa tytölle erityispaljon aikaa ja mahdollisuus jutella. Toisaalta en halua nyt alkaa ahdistelemaan lasta ajatuksistaan tivaamalla mitä miettii jne. Pelottavaa on se, etten tosiaan aavistanut näitä tuntemuksia, olen kokenut perhe-elämämme todella ihanaksi ja tasapainoiseksi viime aikoina. Mistä sitä koskaan tietää mitä lapsen mielessä pyörii?

 

7 vuotiaana ekalla, 8 tokalla ja sitä rataa....

2 vuotta tuossa iässä on huikea ero!

positiivistahan on se että lapsi on saanut asiasta sanottua. Kerro tosiaan että tuollaiset ajatukset on ihan normaaleja. Äläkä pidä lasta kuitenkaan liian isona, sekin voi tuoda lisää pahaa mieltä.