IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Kiitos, Mandala. =) Tukilääkkeenä on Ovitrelle. Viimeksi käytössä oliLugesteron, josta sain tosi pahoja (lähinnä henkisesti) sivuoireita. Siinä mielessä tämä Ovitrelle tuntuu paljon paremmalta, vaikka joutuukin pistämään. Onneksi kynä on helppo.
 
Timjami haki maanantaina blaston kyytiin, 8 kerätystä munasolusta siis yksi jäi jäljelle, katsotaan jos se riittäisi. Sain myös laskun käteen ja onhan tämä yksityisellä käynti kallista, niin pillahdin sitten parkkipaikalla itkuun. Omat vanhemmat on tosi säästäväisiä kaikessa ja alkoi isän ääni kuulua päässä että "tällaisiin hullutuksiin" sitä rahojaan syytää. Tuli kai kaikista hormoneista sellainen kunnon romahdus, että jos yhteistä lasta ei koskaan saa, niin mitä elämässä on enää odotettavaa. Itkin sitä parkkiksella puoli tuntia ennenkuin uskalsin lähteä ajamaan. Eli uudenvuodenlupauksena täytyy hankkia uusia kiinnostuksen kohteita ja omia harrastuksia. Ja haastatella 40-50 vuotiaita että mitä elämässä on luvassa kun pikkulapsivuodet on ohi.

No, nyt pistämään gonapeptyl ja lugeja on 2.1 asti. Tämä on siis 3.icsi, jos jaksaa ryhtyä neljänteen, niin se on sitten vika.
 
Irmali jännä juttu että ovitrelleä sulle käytetään tukilääkkeeksi, mulle se määrättiin tuoresiirrossa irrotukseen :D ja mulla on lutinus ollut tukilääkkeenä silloin sekä myös näissä PASseissa. Hyvin oireeton kuten sanoin, ja mun pitänyt laittaa vain aamuin ja illoin yksi tabletti tuonne alas sellaisella asettimella niin hyvin toiminut, vaikkakin inhoan sitä puuroa mitä siitä pöksyihin tulee :kieh:

Timjamille hurjasti myös onnea kyytiläisestä, kyllä se yksikin voi riittää ihan hyvin :heart: Kyllä nuo kaikki tuoresiirrossa käytetyt hormonit saa aika herkäksi, ainoat itkut tässä lapsihässäkässä olen silloin itkenyt juuri.

Täällä ei tullut mukavaa jouluyllätystä. Ei edes tarvinnut testata tänään pp11, koska heräsin koviin menkkakipuihin ja kunnon hanojen aukeamiseen. Tiedän, että mun mutsi tulee lohduttaakseen sanomaan, että on sentään pakkasessa vielä tavaraa jäljellä ja näinhän se on (6-7 alkiota), mutta kyllä sitä jo kolmen epäonnistuneen siirron jälkeen tulee mietittyä että mikä helvetti siinä on kun ei mitään tapahdu. Ihan turhalta tuntuu koko touhu, lähinnä vaan pistää ärsyttämään.

Mutta nyt ei jaksa kiinnostaa edes ärsyyntyä koska aion vain rentoutua läheisten ja ystävien kanssa ja vähät välittää mokomasta lapsiprojektista.

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille tasapuolisesti :heart: :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti ei tullut sitten tälle(kään) joululle hyviä uutisia. En uskaltanut tehdä pp14 te testiä vaikka olis jo saanut, tosin oli kyllä silloin sellainen tunne että jotain on nyt muuttunut kun tissit ei ollut enää arat eikä muitakaan oireita. Yöllä sit heräsin siihen, että menkat alkoi:( Että näin päättyi meillä toinen ivf. Pakkasessa ei ole mitään joten nyt täytyy sit haastatella lääkäriä kunnolla, että tosissaanko näillä omilla soluilla kannattaa vielä yrittää vai pitäisikö suosilla alkaa miettiä lahjasoluhoitoja. Noh, pari kolme kuukautta tässä nyt tulee taukoa ennen kuin tapahtuu mitään mihinkään suuntaan. Joten ei kai se auta kuin yrittää nauttia joulusta ja toivoa parempaa ensi vuotta.

electric blue, toivon varpaat, silmät, sormet ja korvat ristissä että sun negatesti muuttuisi vielä positiiviseksi!!!

Niin ja kaikille kaunista ja rauhallista joulua! Pitäkää huolta itsestänne ja rakkaistanne :heart:
 
Tervehdys. Olen ensikertalainen täällä foorumeilla kirjoittelemassa, vaikkakin nyt kuluneen syksyn aikana olen paljon IVF-aiheisia blogeja ja foorumikeskesteluja seuraillut. Kirjoitin tämän saman esittäytymisviestin jo tuonne alhaisen AMH-arvon ketjuun, joka meillä ainakin osasyynä lapsettomuuteen, mutta liitytäänpä nyt vielä tännekin mukaan hakemaan vertaisenergiaa ;) Meillä on miehen kanssa ensimmäinen IVF-hoitokierros nyt syksyltä 2014 takana. Lääkityksenä Puregon + Menopur + Orgalutran + Pregnyl + Lugesteron.

Taustasta, lapsettomuuden syy meillä miehen kanssa on todennäköisesti vain minusta johtuva, sillä ainoa selkeä paljastunut syy on alhainen AMH-arvoni (0.8) sekä korkea FSH-arvo (16), jotka viittaavat munasarjojen ennenaikaiseen hiipumiseen (olen 32v).

Ennen hoitoja raskaudesta ei vuosien välillä enemmän ja välillä vähemmän aktiivisesta yrityksestä huolimatta kuulunut hiiskaustakaan. Nyt ensimmäisen IVF-hoitokierroksen tulos oli 15 follikkelia, joissa 8 munasolua, joista 5 hedelmöittyi ja 2 8-soluista ja 1 7-soluinen selvisivät kolmannelle päivälle.

Yksi 8-soluinen siirrettiin tuoresiirtona ja nuo kaksi muuta yksitellen PASsina eri kiertoihin. Viimeisestä PAS-siirrosta tuo 7-soluinen tarrasi kiinnikin, mutta valitettavasti paljastui myöhemmin tuulimunaraskaudeksi ja meni kesken 7. raskausviikolla.

Tässä keskenmenon jälkimainingeissa haavoja vielä hieman nuollen koitamme nyt sitten kerätä rohkeutta ja uskoa seuraavaan IVF-kierrokseen, joka olisi tarkoitus aloittaa nyt alkuvuoden aikana. Keskenmeno luonnollisesti oli kipeä kokemus, mutta olen yrittänyt saada siitä kerättyä myös hippusen toivoa tuleviin hoitoihin. Tätä ennen kun en ollut saanut niin sanotusti todisteita koskaan siitä, että kohtuuni mitään kykenisi kiinnittymäänkään ;P
 
Viimeksi muokattu:
Omaa napaa nyt vain...

Ei onnistunut meidän ensimmäinen ICSI-hoitokerta. Vuoto alkoi keskiviikkona läpi Lutinusten. (Negatestit tein sunnuntaina ja tiistaina.) Seuraavalle hoitokierrokselle soittelen jonotusaikaa heti maanantaina kun polin soittolinjat aukeavat. Seuraava hoito meneekin todennäköisesti huhtikuulle, kun jonot on sen verran pitkät...
 
Heippa,
Olen lueskellut taustalla teidän keskusteluja. Itsellä (ja tietysti miehellä) yritystä takana nyt kolme vuotta, yli kaksi vuotta sitten koettiin pari keskenmenoa... Nyt syksyllä meillä oli ensimmäinen ivf, tuoresiirtoon ei päästy pahan hyperiepäilyn takia. Marraskuussa oli eka pas, ei tullut tulosta. Joulukuussa ennätettiin vielä toiseen passiin ennen joulutaukoja. Ensimmäinen alkio ei selvinnyt sulatuksesta, toinen sulatettiin siirtoaamuna. Tänään pp11 ja testissä näyttää olevan hyyyyvin hailura viiva. Minkäänvaltakunnan tuntemuksia ei ole raskauden puolesta, lähinnä tuntuu siltä kuin menkat olisii alkamassa. Olo on vähintäänkin hämmentynyt, pelkään ja epäilen kyseessä olevan vain kemiallisen
 
Heippa kaikillle! Itse pitää palata takaisin teidän pariin koska meidän plussaus jäi kovin lyhyeksi. Epäilin jo ku kuulin hcg arvon joka oli puolet pienempi ku keväällä niin 5+2 digi sanoi jo ei raskaana :( Pahin pettymys takana ja meillä alkaa toinen icsi-kierros helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa. Klinikaltakin suositeltiin kahta kiertoa väliin ja mäkin haluun nähdä että oma kierto palautuu kun koko syksy paukutettiin noita lääkkeellisiä paseja.

Ei ole monelle tullut hyviä uutisia plussan muodossa, pahoittelut! Piinailijoille vielä onnea matkaan! Olkoon tuleva vuosi 2015 meille kaiklle toivoa ja parempaa onnea täynnä!
 
Hilippa :hug:

Deja tervetuloa ja tsemppiä piinailuun!

Henrietta voi harmi että jäi onni lyhyeksi :( :hug:

Mä soittelin klinikalle siitä etten tänään mennyt määrättyyn verikokeeseen, koska menkat tuli ja meni. Noh pitää kuulemma silti käydä, lääkärit ei suostu uutta siirtoa tekemään ilman sitä. Ja tämä vain sen takia, että mahdollisuus (vaikkakin todella pieni) on siihen, että menkoista huolimatta olisikin raskaana. Ihan sama. Ärsyttävää on nyt se, että uuden vuoden takia ainoastaan ei päästä heti tässä kierrossa uuteen PASsiin, joten odotellaan taas.
MUTTA hyviäkin uutisia sain puhelussa: se jatkoviljelty huurunenu meni nyt sitten takaisin pakkaseen blastona! pitää se onni jostain näköjään kaivaa :D

Hienoa uutta vuotta kaikille, olkoon se sitten semmoinen vuosi joka pyyhkäisee meidät kaikki täältä Odottajiin! :heart:
 
Oi Timjami, tiedän tunteen! Mäkin puhkesin valtavaan itkuun kun eräskin ICSI-lasku nasahti postiluukusta. Jotenkin rahoilla ja säästöillä ei enää ole sellasta merkitystä ku ennen. Tai hiljalleen tässä on tottunut siihen, että kaikki ylimääräinen kannetaan klinikan ovista sisään. Onneksi meillä on kaksi ihmistä töissä, ettei tarvitse lainaa ottaa hoitoja varten. Mutta on kyllä pitkän pennin maksanut nämä hoidot. Toisaalta sitä miettii, että vaikka menis säästöt ja palkat siliäksi, niin sekin on vielä pieni kustannus kun ajattelee, paljonko se lapsi kuluttaa rahaa ensimmäisen 18 elinvuotensa aikana. Ja onnistuessaan on varmasti sen arvoinen. Se on hanurista, ettei mikään sitä onnistumista takaa.

Henrietta, voi kurjaa :( Me piinaillaanki hemlmikuun lopulla sitten yhdessä. Mun kuukatiset otti ja alkoi kuin ivallaan just päivän liian aikaisin, että oisin voinu aloittaa pistokset, joten tammikuuhun heilahti munien kasvattelu. Ei auta ku vetää syvään henkeä ja odottaa kuukausi.

Electriillä onkin sielä meneillään oikea trilleri! Voi kun se nyt onnistuis. Joulukuinen positiivisuusaalto on taas muuttumassa pitkäksi murheellisten uutisten ketjuksi.

Niinku Mandala sanoi, niin toivotaan että tässä vuoden 2015 äidit joisivat viimeiset uudenvuoden kuohuviininsä ennen toivottua raskautta. Kiitos ihanat naiset vertaistuesta ja elämänne jakamisesta. Ihanaa että olette täällä :heart:
 
Heippa kaikille :)

Liityn joukkoonne iloiseen :)

Meillä on siis takana 5 vuotta lapsettomuutta, molemmilla on lapsia edellisistä suhteista, mutta sitä yhteistä ei ole vain kuulunut :( Olemme käyneet läpi clomit, femarit, aukiolotutkimuksen ja inssit. Kaikki täysin tuloksettomia ja diagnoosi on selittämätön lapsettomuus.

Mutta ei tässä olla vielä toivoa menetetty :) Porskutamme kovaa vauhtia kohti ensimmäistä ivf:ää. Tänään kp 3 ja eilen pistin itseeni Elonva-piikin. Perjantaina sitten aloitetaan jarrupiikitykset ja maanantaina ultraan.

Minua hirveästi jännittää tuo punktio ja vielä sitäkin enemmän ehkä sairasloma. Lääkärini kyllä sanoi, että yleensä sairaslomaksi riittää vain se punktiopäivä, mutta minun tuurillani joudun olemaan poissa sen 3 päivää :( En ole kertonut tästä mitään töissä, enkä haluakaan. No, murehdin sitä sitten, kun sen aika on :)

Oikein hyvää Uutta Vuotta kaikille :) :flower:
 
Fibbis päätti myös negaan päättyneen PASin jälkeen, että toivoa ei silti menetetä. Uusi hoitokierros oli mahdolista aloittaa saman tien kun PAS oli luonnolliseen kiertoon ja Puregonia on nyt piikitetty jouluaatosta asti. Tänään ultrassa näkyi molemmin puolin ihan kivasti folleja. Voi kun nyt kypsyisivät hyvin maanantain punktioon ja joukossa olisi ainakin se yksi sitkeä sissi.

Jos joku päivittää listaa niin täydensin vielä omat tiedot tuohon alle:

Fibbis...01/2014...ensimmäinen...selittämätön (ikä)...3. ivf (puregon, orgalutran, pregnyl, lugesteron, prednisolon)
 
Minä täällä valvon, kun unen tuloa häiritsee mielikuvat hormonipiikeistä ;).

Uusi tuleva IVF:läinen ilmoittautuu siis joukkoonne. Olemme 39-40 v lapseton pariskunta. Pari inssiä on takana, ja tammikuussa olisi edessä ensimmäinen IVF tai jopa IVF+ICSI, jos munasoluja saadaan tarpeeksi talteen (puolelle tehtäisiin IVF ja puolelle ICSI). Tänään tehtiin hoitosuunniltelma, ja lyhyellä kaavalla mennään.

IVF on minulle ihan uusi juttu, ja nyt hirvittävät piikit ja munasolujen kerääminen. En ole aiemmin ottanut asioista juuri selvää, ja helpon inseminaation jälkeen seuraavan vaiheen rankkuus tulikin vähän yllätyksenä. Hammasta purren mennään kuitenkin ja kestetään teidän muiden tavoin.

Hyvää uuttavuotta kaikille!
 
Minuakin jännitti ensimmäisellä kertaa erityisesti tuo piikittäminen. Ja ekan piikin kanssa tanssahtelin vaikka kuinka pitkään paikallani, kun en meinannut uskaltaa pistää, mutta en kuitenkaan halunnut miehenkään pistävän. Hoitajan neuvo piikittää "vähän kuin tikkaa heittäisi" osoittautui aika hyväksi ja ekan pistoksen jälkeen olinkin yllättynyt lähinnä siitä, miten vähän se tuntuikaan. Ei siis mielestäni sattunut. En sanoisi, että piikittämiseen tottuu, mutta jonkinlaisella rutiinilla se alkaa kyllä menemään.

Tuosta munasolujen keräämisestä...minulla on nyt kerätty kaksi kertaa ja ensi viikolla siis kolmas kerta edessä. Itselläni ei ensimmäinen kerta tuntunut juuri yhtään sellaista pientä nippailua lukuun ottamatta, eikä jälkikäteenkään ollut yhtään kipuja. Toisella kertaa sitten sama homma, että itse kerääminen ei ollut paha juttu, mutta jälkikäteen olin kyllä jossain määrin kipeänä ja munasarjoja jomotti pari päivää. Mutta ei siis mitenkään sietämättömällä tavalla vaan lähinnä sellaista epämukavaa kevyttä särkyä joka pisti liikkumaan vähän normaalia varovaisemmin.

Tsemppiä kaikille tuleviin koitoksiin!
 
Tervetuloa uusille! olkoon tämä vuosi teillekin suosiollinen hoitojen suhteen :)

Kyllä itsekin jännitin punktiota varsinkin aika paljon, mutta lopulta se meni aivan loistavasti: ne lääkkeet todellakin toimii ja oli varsin leppoinen olo :D toki sitten jälkikäteen oli maha todella kipeä ja kävely aika hitaanlaista kotona. Mä sain sairaslomaa punktiopäivän plus pari seuraavaa, koska meillä siirrettiin 2päiväinen alkio, joten se välipäivä oli saikkua myös. Olin kyllä kotona vielä punktion jälkeisen perjantain eli seuraavan päivän koska pystyin tekemään töitä kotona ja oli maha vielä kuitenkin kipeä.

Tsemppiä kaikille tälle uudelle vuodelle ja uusiin hoitoihin! itse tässä vietän taas pakollista välikiertoa kun meni UV:n takia PAS ultrat ketuiksi bläh. Noh ehkä neljäs siirto toden sanoo :D
 
Uusi vuosi alkoi kuukautisilla. Itkeskelin toissayönä jonkun aikaa ja aloin sitten surffaamaan 40vuotiaiden elämänohjeita mitä aikuisen ja hedelmättömän naisen elämä nyt sitten tästä eteenpäin on. Ei se nyt niin hullulta vaikuttanut, onnellinen sitä voi olla ja onhan mulla tuo yksi oma kultatyttö. Olisin halunnut enemmän kuin yhden lapsen, mutta on sentään yksi. Ja sillä kuitenkin uusperheessä bonussiskoja ja veljiä, niin ei ainoa lapsi ole kuitenkaan, vaikka mun ainoa.

Mun viime viikon itkukohtaukselle selvisi syy. Siirtopäivän lisäksi koko viime viikon olin tosi ahdistunut, tuntui että matto vedetään alta koska tahansa, mies varmaan kuolee, uusperhe hajoaa, Putin hyökkää ja mä olen pilannut elämäni ja lapseni elämän.. Siis oli niin synkkää ja ahdistavaa, kunnes tajusin lauantaina että tuo tulee n.2 tuntia sen 3*100mg Lugesteronin laiton jälkeen. Sen jälkeen laitoin luget 1 tunnin välein e.g. 1 per klo19-20-21 eikä kaikkia kerralla, pää ei vain kestä.

Irmali oliko sulla samaa Lugesteronien kanssa? Mä en muista oliko ekassa ja tokassa siirrossa samaa, mutta onhan tää ahdistava vuosi ollut.

Pyydän nykyiseltä klinikalta hoitotiedot ja verikokeiden tulokset ja ajattelin konsultoida toisen klinikan lääkäriä. Nykyinen lääkäri on alansa guruja, mutta jospa joku poikkeama löytyisi toisen klinikan silmin :( Jotain täytyy kokeilla vielä kerran, mutta jotain uutta. Saisi sitten 4.icsi olla se viimeinen, kertaakaan ei ole jäänyt mitään pakkaseen ja tää on vain samaa pään hakkaamista seinään, samat lääkkeet, sama 1 munasolu, ja sama tulos.

Electric ja Deja, miten kävi?

Tervetuloa Cafe Latte.

Hedelmiina - Mulla on jo 3 icsiä takana piikittelyineen. Sen ekan kerran jälkeen piikittelyyn alkoi tottua, sitä ajatteli omaa mahamakkaraansa jonain joulukinkkuna ja sulki aivonsa sekunniksi ja vaan tuikkasi sisään. (Hyvä tuo Fibbiksen kuvailema tikanheitto :) ) Punktio pelotti, mutta nyt kolmen punktion jälkeen voin sanoa että se kipu ei häirinnyt ollenkaan niin paljon kuin se kipulääke. Morfiini sai pään pyörälle ja sain ekasta kerrasta kamalan migreenin pariksi päiväksi ja 2 ja 3lla kerralla kipulääkettä pyysin vain ihan minimin. Kolmannella kerralla mahakaan ei pahemmin turvonnut. Pitää vaan muistaa juoda paljon vettä punktion jälkeen, niin elimistö huuhtelee itseään turvotuksesta.
 
katso liitettä 19809Heippa kaikki,

Kiitos kyselystä.kyllä tässä kait taidetaan olla raskaana, testikin on himpun verran vahvistunut (ainakin mun silmään)... Piti tehdä ma toinen testi, että voi sulkea roskishaamun pois pelistä. Ke piti tehdä kans "toisesta erästä" testi, ettei vaan sattunut vialliset testit. Mutta niin, raskaana kait tässä ollaan. Päivät kuluu asiaa ihmetellessä ja epäillessä. Jotenkin ei osaa rentoutua, kun ei ole yhden yhtäkään oiretta havaittavissa. Mielessä pyörii tuulimunan ja ku:n mahdollisuus. Polille soitin, onnittelivat sieltä ja varasivat ultra ajan. 15.1. pitäs siellä käydä, jos sinne asti päästään. Tukilääkitys loppui vuoden vaihteeseen ja nyt hermostuttaa. Olisko kenelläkään vinkkejä miten sais mielenrauhan säilytettyä?
 
Viimeksi muokattu:
Siis voi herranen aika, tänään alkoi Orgalutran piikitykset ja aika jelleä piikki onkin verrattuna Elonvan pikkiriikkiseen neulaan! Ja näitä pitäisi sitten vielä ainakin 4 iltana pistellä :O

Siis tuikataanko muhun vielä Pregnylkin? Meille annettiin vain alkukiertoon lääkkeet ekaan ultraan asti, eikä sen enempää muista lääkkeistä puhuttu. Meillä alkoi vähän ex-temporee tämä ivf, käytännössä viikkoa ennen ensimmäistä piikkiä, että en osannut kaikkea edes kysyä... Maanantaina on tosiaan ultra, niin sitten ehkä olen viisaampi :) Alustava punktiopäivä on ensiviikon perjantai. Pelottaa ihan hirveästi...

Mulla on ilmeisesti alkion siirto vasta 5 päivää punktion jälkeen? Osalle soluista tehdään kuulemma icsi.. Mä olen vielä ihan hakoteillä tästä aiheesta :D

Suuret onnittelut Dejalle plussasta ja muille peukkuja, kyllä me perässä tullaan :)
 
Kiitos, kun näin mukavasti otitte joukkoonne :wave:!

Deja: Vitsit, kuinka upeasti tummeneva viiva. Kai sitä uskaltaa onnitella, jos poliltakin onnittelivat :flower:.

Cafe Latte:
Sulla alkoi kyllä todella nopealla aikataululla hoito! Minun "jopa" parin viikon sulatteluaika ennen pistoksia tuntuu hurjan lyhyeltä. Ihan samanlaiset hermoilut täällä menossa, vaikka vähän perässä tulenkin. Piikitys taisi alkaa 13.1.
Mulla koko lyhyen kaavan prosessi sisältää peräti neljä eri piikitettävää lääkettä: ensin Puregon, ultran jälkeen Orgalutran, Pregnyl 36h ennen punktiota ja punktion jälkeen vielä Gonapeptyl- ja Pregnyl-piikkejä. Käsitin, että joinakin päivinä tulee parikin piikkiä kerralla. HUH :O!
Minäkään en töissä välittäisi puhua asiasta mitään, edes/varsinkaan esimiehelle. Pakko se kai on, jotta sairausloma selittyy. Inssit menivät sujuvasti ilman ylimääräisiä poissaoloja, mutta tämä on jo vähän eri juttu :/.

Ostin tänään varmuudeksi sellaiset "mammahousut", että pitäisi piikitetyn (mustelmia tulee tavallisestikin todella helposti) ja turvonneen mahan mahtua niihin. Kuinka pahasti teidän mahat ovat pullotelleet työpäivinä ennen/jälkeen punktion ja siirron? Mua mietityttää hirvesti se olotila ennen ja jälkeen, juurikin sen takia, että haluan salailla tämän projektin töissä. Mulla inssi on ollut kivuton, mutta ennen sitä maha aika turpea ja jälkeen päin toista puolta alapäästä jomotellut.
 
Viimeksi muokattu:
Hedelmiina, onko teiltä löytynyt mitään syytä lapsettomuuteen? Aikamoiset cocktailit sulla kyllä.. Minä selvisin yhdellä Elonvan piikillä, jonka vaikutus kestää 2 viikkoa ja nyt on noi Orgalutran viitenä päivänä, loppukierrosta en vielä tiedä.

Huomenna ois ensimmäinen ultra kp 9. Olen nyt jo aika turvoksissa, munasarjat nipistelee ja juilii, tosin vain oikealta puolelta, tapahtuukohan vasemmalla mitään? Kävely alkaa jo hankaloitua.Toi Orgalutran aiheuttaa mulle päänsärkyä ja pahoinvointia, se on myös kamala pistettävä :( Toivotaan, että ultrassa näyttäisi kaikki olevan hyvin. Huolestuttaa tämä turvotus, onko se normaalia jo tässä vaiheessa? Luulin, että tulisi vasta punktion jälkeen..Näytän siltä kun olisin viidennellä kuulla raskaana. Mitähän sitä töihin pukisi päälleen..
 
Cafe Ltte: Juu...on tuossa minulla piikitettävää, about 3 viikkoa joka päivä :(. Meillä syynä mun ovulaatio-ongelmat ja miehen siittiöiden liikkuvuusongelmat ja tietty tuolla iälläkin (40) alkaa olemaan vaikutusta.
Mun lääkäri muuten kehoitti jo mielellään heti piikityksen alussa (kp2) alkaa juomaan vettä (3l/pvä), jotta ei tulisi hyperiä. Oletko juonut tarpeeksi? Jos se juominen auttaisi yhtään oloon.
 
Viimeksi muokattu:
Cafe Latte:
Mäkin kysyin erikseen, kun olin lukenut netistä. Olisivatko muuten edes muistaneet sanoa? Ja määrä oli mun mielestä ihan järkyttävä: 3 litraa! Jos se hyperi iskee, niin voi joutua ihan sairaalahoitoon ja on kivulias eli ei mikään pikkujuttu. Voi tulla käsittääkseni ennen tai jälkeen punktion.

Osaisiko joku simppelisti selittää sen hyperin? Onko jollakulla täällä ollut se?
 
mulla oli siis syyskuussa elämäni ensimmäinen ivf, pelkäsin sitä ihan kauheesti, neuloista kun en tykkää yhtään. Meillä työnjakona olikin, että minä valmistelin piikit ja mies pisti. Hyvin meni puregonit ja orgalutanit, gonapeptyl oli kaikista inhottavin (tais olla isoin neula ja reilusti eniten sitä lääkeainetta). Pelkäsin myös kovasti punktiota ja siitä tulevaa kipua. Yllätyin kuitenkin suuresti lääkkeiden tehokkuudesta ja koko homman kivuttomuudesta (vähän vain nipisteli). Hyperiepäily oli ja silloin siihen yritin perehtyä, mutta kovin epäselväksi jäi.. Käsittääkseni punktion jälkeen munasarjat täyttyy uudelleen nesteellä ja voi vuotaa vatsaan... En tiedä oliko tästä kertomuksesta kenellekään apua, mutta tsemppiä yritän sanoa. Ei sen onneksi tartte olla järkyttävän kipeää hommaa! :)
 
Viimeksi muokattu:
Heip!

Jännä cafe latteetteivät sulle sanoneet tosta vedenjuonnista! Mullekkin painotettiin että kolme litraa olisi minimi ja hyvä alottaa paria päivää ennen punktioo. Mullekkin lääkäri selitti sen just että nestettä alkaa kertymään munasarjoihin sinne mistä rakkulat kerätty eli mä oon ymmärtäny että voi tulla vasta punktion jälkeen. Mulla vatsa oli aivan järkyttävän turpee ja kova punktion jälkeen ja rakkuloita saatiin 19 mutta onneks ei ollu kuitenkaan nestettä kerääntyny.

Tsemppiä teille ensimmäiseen hoitoon ja toivottavasti jää viimeiseksi!

Isot onnittelut plussauksesta Deja!!
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä