IVF/ICSI- hoidoista plussaan syksy-13/kevät-14

Hei!

Uskaltaudun varovasti siirtymään tänne plussanneiden puolelle. Katselin lapsettomuushoidoista plussanneiden pinoja ja aika pitkälle oli raskaudet monella jo edenneet muissa pinoissa. Saataisko tästä uusi pino meille alkutaipaleella oleville.

Itsellä tosin raskaus vielä hyvin heikoilla jäillä, mutta olen raskaana niin kauan kunnes toisin todistetaan. :) Meidän tilanteesta: IVF-hoidot aloitettiin about 2vuotta sitten ja siirtoja on takana 7. Ensimmäisestä tuoresiirrosta paukahti plussa, mutta se osottautui ensimmäisessä ultrassa kohdunulkoiseksi raskaudeksi. Tämän takia pelottaa niin kovasti, että voiko tämäkään plussa tuoda sitä nyyttiä syliin saakka.

Toivottavasti saan keskustelukavereita tännekin :)
 
Ja pian huomaat itsekin olevasi näon pitkällä.
Olen yrittänyt ja nautinkin olostani. Onhan tämä sitä mitä vuosia olemme toivoneet ja olen maailma onnellisin. Valitettavasti haavat lapsettomuudesta ovat pysyneet mukana m. pelkona. Alusta asti tuulimuna/kohdunulkoinenpeloista keskenmenoon ja rakenneultraan ja nyt kipujen ja harjoitus supistusten kanssa hätää kärsimässä, kun pelkää menettävänsä pienen. Hölmöltähän tämä kuulostaa, mutta onnellisuudesta huolimatta pelkoni on mukana.
Toivottavasti sinä pystyt nauttimaan täysin voimin tulokkaasta! Ihanaa odotusaikaa!
 
Neppu: Mä sormet ja varmaat ristissä toivon, että raskaus etenisi loppuun saakka. Täytyy sanoa, että minuunkin lapsettomuus ja toistuvat pettymykset ovat jättäneet näköjään jälkensä. Mä olen ajatellut että jos ja kun plussan saan, nautin siitä täysin, mutta nyt on koko ajan pelko takaraivossa. Ehkä siihen voimakkaimmin vaikuttaa aiempi kohdunulkoinen raskaus, jossa testit näytti voimakasta viivaa, ja jopa raskausoireitakin tuli ja ultrassa vasta selvisi, että se onkin jossain ihan muualla kuin kohdussa. Nyt tietenkin pelkään, että tälläkin kertaa on käynyt niin. Parin viikon päästä on ultra ja jos siellä on kaikki hyvin niin sitten yritän alkaa nauttimaan tästä kaikesta. :) Ihanaa odotusaikaa sinullekin! Missä pinossa muuten kirjottelet? Aika hiljaista näyttäs olevan täällä..
 
Jospa minäkin uskaltautusin tänne pulen :) Plussa tuli testiin tiistaina. Maanantaina kävin verikokeessa jonka tuloksen kuulin keskiviikkona, 178. Taustaa: Yritystä ollut käynnissä kohta 3 vuotta. Selittämätön lapsettomuus dg. Clomeja syönyt 7-8 kiertoa mini annoksella, 3 inseminaatiota tehty ja nyt 1. ivf tuore siirto toi plussan. Ultra on varattu 15.10 jolloin pitäs olla terkan laskujen mukaan 6+2. Ei sillon välttämättä oikein kauheasti näe mitään mutta näkis nyt että se on oikeassa paikassa.

Toivotaan valoa että teidän pieni olisi oikeassa paikassa. Olitko muuten oyssissa hoidoissa?
 
Moi deseo! Kiva että sain tänne seuraa. Viimeksikin ehdin jo tänne puolelle tulla ja sitten piti nöyränä palailla takaisin sinne mistä lähdin. Mut mä kaipaan nyt kauheesti vertaistukea ja et saa jonkun kanssa jutella näistä alkuajan epävarmuuksista. Meillä lapsettomuutta takana kaikenkaikkiaan noin viisi vuotta. Diagnoosiksi varmistui lapsettomuustutkimusten yhteydessä endometrioosi. Meidän kohdalla päädyttiin suoraan IVF-hoitoihin. Oli endometrioosia/endometrioomaa sen verran hankalassa paikassa. Mä olen hoidoissa OYS:ssa. Oletko sä kans? Mulla on ultra 18.10 ja aika tuntuu matelevan. Onko sulla ollut mitään oireita?
 
Pidän valoa sormet pystyssä puolestani! En itse juuri kirjoittele enää missään. Seuraan clomittarien plussanneita ja jos oikein tarvii ajatuksia kirjoitella niin sinne. Toisaalta siellä ihmiset niin eritilanteessa...

Deseo, oletko jossain vaiheessa ollutkaan eri nickillä? Jokatapauksessa suuret onnittelut sinullekin.

Ainiin, tuosta pelosta en ainakaan minä ole valitettavasti päässyt eroon. Mutta eteenpäin porskutetaan. Toivon, että te saisitte nautittua raskausajasta täysin voimin!
 
  • Tykkää
Reactions: valoa
valoa Onhan tämä melko jännittävää ja pelottavaa. Oon koittanu välttää lukemasta juttuja alkuraskauden ongelmista koska pelot vaa kasvais ja sit niitä miettis koko ajan. Välillä pyörii mielessä että onkohan se oikeassa paikassa ku yskii tai aivastaa vähä "isommin" niin tuntuu välillä aika kovakin kipu jossain munasarjojen tietämillä. Mut päätettiin tossa miehen kans että kaikki on hyvin ja voin oikein paksusti kunnes toisin todistetaan :) Toisaalta tuntuu ettei oikein vielä usko koko raskaus asiaa, tuntuu jotenkin aika epätodelliselta ja sitten yhkäkkiä hoksaa et hei mähän oon raskaana ja alkaa hymyilyttää. Mitenkäs sielä, joko on asia sisäistetty? :) Teilläkin pitkä aika lapsettomuutta takana :hug: Oli varmaan ikävä kuulla et hoitona on suoraan se rankin hoidoista, mutta onneksi se on nyt tuottanut tulosta <3 Me oltiin myös oyssissa hoidossa. Soittelin sinne kun plussa tuli testiin nii hoitaja vaa tuumas, onneks olkoon mutta meillä ei oo nyt ultra aikoja joten soitteleppa omaan neuvolaan. Jäi vähä semmonen tunne niinku ois jätetty aivan oman onnen nojaan :/ Saittako te ultra ajan sinne? Oireista vielä: väsymys on jotain aivan kauhiaa, lievää etomista välillä, nippailuja sillon tällön, myöskin pääkipua ja alaselän jomotusta. Rinnat on myös arat ja "painavat". Ja lisänä päälle iski nuha ja kurkku kipu pari päivää sitten :( Onko sulla ollut oireita? :)

Neppu Kiitos :) Joo oikein muistit, hanzku nikillä kirjoittelin aikasemmin. Sinähän oot jo pitkällä. Paljon onnea vielä <3
 
Deseo: Oireita on aikalailla samanlaisia kuin sinulla: väsymys on ihan sietämätöntä välillä, kuvotusta ollut useamman päivän, alavatsalla on nippailuja välillä (mikä välillä myös huolestuttaa), naama on alkanut kukkimaan. Välillä pahaolo on sen verran voimakasta et on jo ollut aika lähellä et lähen pönttöä halailemaan. Mietin kyllä välillä et jännitänkö mä tulevaa ultraa niin paljon että kohta oksennan :D Mä kans yritän tuudittautua siihen ajatukseen et olen niin kauan raskaana kunnes toisin todistetaan. Tämä on vaan niin epätodellista, et ehkä sekunnin sen asian tajuan ja sitten tulee taas se epäusko. Soittelin viikko sitten OYS:n ja mullekin ensin sanottiin et ei ole antaa ultra-aikoja, mutta antoivat sitten mun aiemaan kohdunulkoisen raskauden vuoksi. Meinaatko käydä yksityisellä ultrassa? Kuulemma torin rannassa on joku suht edullinen paikka.
 
Joudun palailemaan takaisin hoitojen pariin. Tällä(kään) kertaa ei ollut meidän vuoro. Oireet loppu kuin seinään ja testailin varmuuden vuoksi, viiva haalistunut kunnolla. Digitesti vahvisti et kesken on mennyt koska viikot oli laskenut. Parempaa onnea deseo teille!
 
Moikka,
mulla on plussasta jo tovi, mutta en oo sen jälkeen mihinkään kirjoitellu, kun kaikki ketjut tuntuu vähän vierailta. Meillä siis 1. ivf ja pas. Se pelko tosiaan... Mulla on kyllä ollu nauttiminen kaukana tästä raskaudesta. Ennen VU:ta olin turhautunut, koska oli etova olo, tukka rasvottu, finniä pukkaa, ruoka on paskaa, elämä on paskaa, ihan turhaan kärsin kun kumminkin se on tuulimuna tai kohdunulkonen.
Mutta onneksi ei ollut :heart:
Vaan nytpä sitten oireet on loppu, (siis pahoinvointi, tukka on kyllä rasvanen ja naama täynnä finnejä) ja pelkään että on keskeytyny keskenmeno, ihan varmasti on! Onneksi välillä tulee silti niitäkin hetkiä, kun ajattelee, että ihanaa siellä se pieni on =)

Valoa Voi ei :'( Jaksamisia sulle himusti :heart:
 
Heippa kaikille!

Enpäs meinannut löytää tätä ryhmää, mutta onneksi jaksoin uudestaan etsiä. :)
Eli meillä on sellainen tausta, että yritystä oli hieman vajaa pari vuotta, minulla endoa, mutta se ei selkeä syy lapsettomuuteen. Nyt syksyllä alkoi ensimmäinen IVF-kierros josta tein 31.10 haalean plussan ja sunnuntaina 3.11 sitten vahvemman. Edelleen on epätodellinen olo! Minä - raskaana?! Ultra on 21.11, eli parin viikon päästä... voi kun malttaisi sinne odottaa ja kaikki olisi hyvin. Ehkä sitten uskaltaisi iloita jo reilummin tästä ihmeestä.

Valoa otan osaa suruun, en osaa edes kuvitella tunnetta.
 
Hei kaikille!

Valoa lämpimät ajatukset! Tuo on niin väärin! :(

Onneksi tälläinen ketju on… Muut tuntuu vierailta kun ne on täynnä vahinkoraskauksia ja aborttimietteitä… :(

Meidän taustaa… Yritystä takana 4 vuotta ja hoitoja vuosi. Mulla edellisestä suhteeesta 2 lasta 9 ja 10 vuotiaat. Miehellä ei lapsia. Meidän lapsettomuuden syynä miehen huono sperma… Siittiöitä vain muutamia. Nyt 3. ICSI:llä saimme plussan (Hcg 138) kaksi viikkoa sitten :) Varhaisultraan pääsemme 18.11 eli viikon päästä maanantaina. Hui ajatuskin jännittää, sillä jos se onkin tuulimuna… :( Tuohon ultraan asti yritämme pitää matalaa profiilia ja koitetaan olla ajattelematta koko plussaa ettei tiputa niin korkealta.

Oireina on järkyttävä väsymys, aaltoileva etova olo,lievät menkkaoireet, ajoittainen päänsärky, jatkuva pissalla ravaaminen ja tissikipu. Ja alavatsa on ihan älyttömän turvoksissa… Miten tätä raskautta piillottelee jouluun asti… sit olis 3kk täynnä :)

Kaikille peukkuja täällä pystyyn että olemme onellisesti raskaana laskettuun aikaan asti :)

Robina ja Salarakas 5+6
 
Ohoh tännehän on tullut uusia, ihanaa :heart: Tiedän että sieltä ivf hoitoja lapsettomille pinostakin on minun jälkeen tullut runsaasti plussanneita, liittyisivät tänne vaan!

On niin orpo olo ollut, kun ei tosiaan noihin normi pinkkoihin tunnu kuuluvan.

Ihanaa odotusaikaa kaikille :heart: :)
 
Uskaltaisinkohan minäkin liittyä joukkoon... Samat mietteet kuin Meemir, ei oikein tunne kuuluvansa noihin normipinkkoihin.

Plussasin lokakuun puolivälissä, varhaisultrassa käyty, huomenna ois ensimmäinen neuvolakäynti. 5 IVF tuoresiirto siis, josta tämä elämäni ensimmäinen plussa. En oikein vieläkään pysty uskomaan tätä todeksi, ja koko ajan pelko, että kyllä tästä vielä alas tullaan...

IMD ja mini 8+6
 
Minulla takana 4 x ivf, joista yksi kemiallinen, nyt sitten lahjasoluhoito tehtiin syyskuun lopulla, ja siitä mennään rv 10+4. Kaksi varhaisultraa takana, joissa molemmissa näytti kaikki olevan ok, vähän satunnainen tiputtelu on stressannut.

Olo on ollut aika pahoinvoiva muutaman viikon ja väsymystä on ollut- torstaina on lääkärineuvola, jossa toivottavasti seuraavan kerran saisi kuulla sydänäänet.

Tsemppiä ja rauhallisia odotusaikoja teille hoidoista plussanneille <3
 
Ihanaa jos tämä pinkka vilkastuu tänne vaan kaikki! :) Tule tänne IMD ihmeessä!!! :)
Meillä oli eilen vu ja kaikki oli hyvin! Eilen oli viikkoja 7+0 ja pikkuinen vastasi 7+1 ja pieni <3 löi hurjasti! :) Nyt voi hengittää hiukan vapaammin kun tietää ettei oli tuulimuna eikä kohdun ulkopuolinen :)

Meemir mitkä viikot sulla nyt on?

Tybyliini tsemppiä ultraan!!! Mua jännitti vu melkein enemmän kuin itse raskaustesti…

Robina ja salarakas 7+1
 
Viimeksi muokattu:
Minä meen jo 16. viikkoa :)

Muakin VU jännitti ihan äärettömän paljon. Sen jälkeen oli vähän tasasempaa, mutta kyllä se nt-ultrakin vielä jännitti. Nyt kun riskiviikot on takana ja nt-ultrakin oli ok, oon ehkä hiukan jo pystynyt nauttii olostani. Varsinkin kun mitään oloja ei enää oo, vaan pieni pyöreä kumpu :heart:
Toisaalta kyllä sitä edelleen jokasta pientä vihlasua pelästyy ja jää miettimään, mutta oon yrittäny siirtää epäluulon ajatukset pois.
 
Neuvolakäynti ohi, oli vähän turhaa, kun ei alkanut ees yrittämään ultralla sydänääniä. Sanoi, ettei ole koskaan saanut niillä välineillä kuulumaan näin aikaisilla viikoilla. Hemoglobiini oli tipahtanut 119, kun viimeksi otettaessa se on ollut 168. Eli siinäpä syy huimaukseen ja väsymykseen. Mitään pahoinvointia mulla ei ole ollut missään vaiheessa, rintojen arkuuskin on häipynyt jo pari viikkoa sitten.
Perjantaina lääkärille aika, tekee sisätutkimuksen, joten ilmeisesti siihen asti saa jännätä onko kyytiläinen vielä hengissä...

IMD + mini 9+0
 
Onko teillä muilla ollut ongelmia korkean verenpaineen kanssa? Itselle ihan yllätys että paineet edelleen koholla (erityisesti alapaine), aiemmin ollut ihan hyvällä tasolla.

Mietin että voiko noilla hormoneilla (Zumenon+Luge) olla vaikutusta verenpaineen nousuun. Ne loppuivat nyt 2 päivää sitten, enkä ajatellut kyllä enää jatkaa, vaikka suositus oli 12 viikkoa, tekevät jotenkin niin kurjan olon.

Tänään takana lääkärineuvola, jossa kaikki muutoin ok, paitsi paineet ja painonnousu :(, pah. Täytyy nyt vaan yrittää skarpata syömisten suhteen, mutta kun yksinollessa (mies viikot töissä muualla) en ole pystynyt oikein tekemään yhtään mitään kuin haukkaamaan jotain pikaisesti, kun ruoanlaitto ällöttää. Liikunta on myös ollut jo viikkoja ihan minimissä.

Odottava73, rv 10+6
 
Kiitos tsempeistä :)

No niin nyt on VU "suoritettu" ja jännitys osittain lauennnut, nyt kai voi vähitellen jo huokaista. Uskomatonta ja niin ihmeellistä.
Siellä hän oli <3 Vastasi päivälleen viikkojaan 7+2 ja pieni sydän pomppi villisti. Pakko tunnustaa, että itkuhan siinä tuli kun sen pienen sydämen lyönnit näki siitä ruudulta. Oi että.

Toivottavasti IMD sulla huomenna kaikki hyvin siellä lääkärissä! Tsemppiä.
 
  • Tykkää
Reactions: Robina

Yhteistyössä