nevernever
En. Eihän sitä nainenkaan voi taata että itsekään on 100%sti hedelmällinen. Keksittäisiin sitten ratkaisu yhdessä.
vieras
Eli siinä tapauksessa se ko mies olis ollut merkityksetön?Alkuperäinen kirjoittaja vierass:
Tulevaa lastaan ?? Mistäs sen tietää tuleeko sitä edes koskaan.Alkuperäinen kirjoittaja vierass:
Ehkä se ajatus ja lapsen mahdollisuus kuitenkin painaa enemmän? Eli jos lapsi on niin tärkeä että pelkää ajan myötä katkeroituvansa miehelle joka on vienyt tämän mahdollisuuden...Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
vieras22
Mitä jos miehesi jättäis sinut jos et voisi saada lasta? Mitä jos sinulle esitettäis tuo kysymys siinä vaiheessa?Alkuperäinen kirjoittaja vierass:
lapsia viisi
Olisin jättänyt ja yhden jätinkin, tosin muusta syystä.Alkuperäinen kirjoittaja julia:
vieras22
No eikö sitä silti vois kokeilla tai ainakin miettiä muita vaihtoehtoja saada lapsi kuin erota ja kokeilla uutta miestä?Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
äiti 44v
En jättäisi. Käyttäisimme sukusolujen luovuttajaa apuna, esim. Väestöliitossahan tuo onnistuisi.
Mä taas luulen, että ne miehet on harvassa, jotka eivät lähde hoitoihin ja edes yrittämään sitä lasta. Joten minusta jotenkin utopistinen koko ajatus toisen jättämisestä, jos ei luonnollisesti tärppääAlkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
lapsia viis
Onhan sulla nyt kuitenkin se yksi ja toinen menetetty. Olet sinäkin paljon kokenut, itseltäni kuollut vain 3-kuinen.Alkuperäinen kirjoittaja hyytikyppynen:
vierass
Edelleenkin nykyinen mieheni ei ole esikoiseni isä niin siksi tää kysymys on mulle erittäin hankalaAlkuperäinen kirjoittaja vieras22:
Mutta siis se mun lapsenkaipuu ja tarve olla äiti oli niin suuri silloin aikanaan mulle, että mä en olisi voinut kuvitella olevani miehen kanssa joka ei sitä olisi pystynyt mulle antamaan. Ehkä kuulostaa kylmältä, mutta en mä ole koskaan rakastanut ketään miestä niin paljon, että se mies olisi merkinnyt minulle enemmän kuin äitiys merkitsee.Sit taas oon kyllä sitä mieltä, että äitiys ei ole pelkästään biologinen juttu, mutta jos en nyt sotke niitä tähän...
vieras22
Ja minusta myös.Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:Mä taas luulen, että ne miehet on harvassa, jotka eivät lähde hoitoihin ja edes yrittämään sitä lasta. Joten minusta jotenkin utopistinen koko ajatus toisen jättämisestä, jos ei luonnollisesti tärppääAlkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Ja mielestäni silloin ei ole parisuhde ihan terveellä pohjalla ja kaikkia asioita juteltu selviksi jos pelkästään sen takia pitää jättää ettei toinen saa lasta. Kyllä silloin on syytä muuissakin asioissa kuin pelkästään siinä.
viiru
jättäisin kyllä...ikää sen verran, että lapset olisi tehtävä.
Onneksi on yksi lapsi,vaikka ukkoa en rakasta enää.
Ollaan lapsen takia yhdessä.
Onneksi on yksi lapsi,vaikka ukkoa en rakasta enää.
Ollaan lapsen takia yhdessä.
Tiedä häntä. Mietin vaan että ehkä kaikki ei usko siihen yhteen ainoaan oikeaan ja jos osoittautuu ettei se lapsi olekaan miehelle yhtä tärkeä asia - varsinkaan kun se ei olisi hänen biologinen jälkeläinen. Voi olla että asian kanssa kärsitty tuska on jotain mikä myös alkaa käydä suhteen päälle, jos siis lapsi on toiselle lähes pakkomielle ja kaikki siihen liittyvä ahdistus kaatuu päälle. Voi olla että vaan tullaan siihen lopputulokseen ettei se yhteiselämä tällaisenaan ole kummallekaan sitä mitä he ovat odottaneet.Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:Mä taas luulen, että ne miehet on harvassa, jotka eivät lähde hoitoihin ja edes yrittämään sitä lasta. Joten minusta jotenkin utopistinen koko ajatus toisen jättämisestä, jos ei luonnollisesti tärppääAlkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Tosissaan kukaanhan ei voi etukäteen tietää tuleeko saamaan sitä lasta. Ei vaikka vaihtaisi miestä sen 10 kertaa. Mutta jos ajatus siitä miehen takia lapsettomaksi jäämisestä tuntuu aiheuttavan niin paljon tuskaa ja kärsimystä naiselle niin ehkä on miehenkin kannalta parempi että suhde katkeaa kuin että puoliso vuosien myötä katkeroituu ja koko suhde kärsii. Noin miehellekin jää mahdollisuus löytää se nainen joka hyväksyy tuon lapsettomuuden.
vieras
Jättäisin. Yhden oon osa syynä sellasen takia dumpannu...tosin oli muutenkin aika ällö tuhkamunan lisäksi :x
Ei muakaan jätetty vaikka oli melkein kiveen kirjoitettu että en lapsia saisi, joten en olisi jättänyt!
Ehkä niitä on mietitty ja kokeiltukin tuloksetta. En tiedä kun en ole tilanteessa ollut, mutta jos en itse pystyisi lapsia saamaan eikä hoidot tai adoptio onnistuisi ja miehelle se lapsen saaminen on tärkeämpää kuin mikään muu niin... Tällä hetkellä tuntuu paremmalta ajatus siitä että suhde lopetettaisiin kuin että mies jatkaisi kanssani katkeroituen tilanteestaan jne. Uskon että sen suhteen kariutumisen jälkeen minulle jäisi mahdollisuus vielä löytää puoliso jolle lapsettomuuteni ei olisi tuollainen ongelma, vaan pystyisimme elämään hyvässä parisuhteessa.Alkuperäinen kirjoittaja vieras22:
Millipidetär
En jättäisi, meillä on jo silti lapsi mutta adoptio olisi ratkaisu meidän kohdalla. Jos lisää ei saada adoptoidaan.
lapseton nainen
Jos toista rakastaa ylikaiken niin vaikka toinen olisi halvaantunut tms.ei häntä rakastava puoliso jättäisi Näin se vaan on. Lapsettomuus on yksi elämän suurimmista kriiseistä joko siitä selviytyy parina tai ei,mutta jos toista rakastaa tarpeeksi niin rakkaus menne aina kuitenkin edelle
Näin se vaan on. Lapsettomuus on yksi elämän suurimmista kriiseistä joko siitä selviytyy parina tai ei,mutta jos toista rakastaa tarpeeksi niin rakkaus menne aina kuitenkin edelle
lapsia viis
No, te saitte lapsenne, ihailen teitä. Olet niin positiivinen. <<moni katkeroituisi.Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04: