jos olit hyvä englannissa,olitko hyvä myös ruotsissa?

eli onko se aina niin, et jos on hyvä kielissä, on kaikissa kielissä hyvä.

vai voiko olla niin, et on hyvä just esim englannissa, ja ruotsia ei opi vaikka kuinka yrittäisi?

 

Osaan englantia todella hyvin, ruotsia en sitten yhtään.

 

No mulla on ainakin hyvä kielipää eli olen pärjännyt kaikissa aineissa, joita oon lukenut (enkku, ruotsi, saksa).

 

Olin hyvä laikissa kielissä ja myös matematiikassa. Toisin kun yleensä uskotaan, niin tosi monet on hyviä molem,issa. Ei oo ns. "kielipäätä" ja "matikkapäätä", koska molempien oppiminen ja "tajuaminen" perustuu paljolti loogiseen ajatteluun. Eri asia on sitten se että jos puuttuu MOTIVAATIO. Jos ei yhtään kiinnosta oppia vaikka ruotsia tai matikaaa, niin eihän sitä opi.

 

Olin hyvä kaikissa kielissä, mutta etenkin niissä, jotka kiinnostivat minua - tai joiden opettaja osasi herättää kiinnostukseni. Ruotsi ei kuulunut niihin.

 

Olin ihan kohtalaisen hyvä kaikissa kielissä, mitä olen opiskellut. Mutta sanotaanko niin, että mulle osui hyvät ruotsinmaikat. Pistivät tekemään töitä sen kielitaidon eteen ja lisätehtäviäkin kehittivät aina jostain. Osaan ruotsin kielioppia varmaan parhaiten kaikista tietämistäni kielistä. Puuttuu vaan uskallus puhua ruotsia.

 

Olin hyvä laikissa kielissä ja myös matematiikassa. Toisin kun yleensä uskotaan, niin tosi monet on hyviä molem,issa. Ei oo ns. "kielipäätä" ja "matikkapäätä", koska molempien oppiminen ja "tajuaminen" perustuu paljolti loogiseen ajatteluun. Eri asia on sitten se että jos puuttuu MOTIVAATIO. Jos ei yhtään kiinnosta oppia vaikka ruotsia tai matikaaa, niin eihän sitä opi.

Mulla sitten puuttuu se matematiikassa tarvittava motivaatio :ashamed:

 

Olen kielellisesti lahjakas, ei väliä sillä mikä kieli.

Mutta voi olla, että jos esim. englantia kuulee paljon ja käyttää työssään, niin se voi olla vahva (vaikkei olisikaan kieli-ihmisiä), ja ruotsi voi olla ihan surkea, koska ei käytä sitä koskaan.

 

[QUOTE="vieras";24621122]Osaan englantia todella hyvin, ruotsia en sitten yhtään.[/QUOTE]

Peesi.

 

kysymys juontaa siitä, et Likka on taas ihan hiilenä ruotsinopeen, joka jokainen tunti muistaa muistuttaa et tehtävät ei voi olla väärin tehtynä, kun kerran on englannissa niin hyvä, ja et pitää osata ääntää, kun kerran englantiakin puhuu sujuvasti.

Motivaatiossa ON vikaa, sen tiedän, mut ei tuollainen motkotus sitä motivaatiota ainakaan lisää :snotty:

 

Kyllä aika samoilla lahjoilla pelataan noissa kielissä. Varsinkin kun molemmat on germaanisia kieliä ja hyvin lähellä toisiaan. Ruotsi on sitäpaitsi helpompi ja loogisempi kieli kuin englanti. Englantia vaan pulppuaa joka paikasta ja se on niin läsnä. Motivaatiosta on kyse.

En ota kantaa kielipolitiikkaan, mutta ruotsista (ja saksasta) on aika "helppo" kirjoittaa laudatur yo-kokeessa. Vaatimustaso on sen verran alempi kuin englannissa. Ruotsia ja Saksaa ehtii oppimaan muutamassa kuukaudessa tosi heikolta tasolta, sellaiseen tasoon että pystyy kirjoittamaan korkea arvosana.

Englannin vaatimustaso on niin korkea, että siihen auttaa vain vuosia jatkuva säännöllinen perhetyminen. Toki kielioppien sun muiden kertaus auttaa aina.

nimim. saksasta ja ruotsista laudatur, englannista C.

 

No mä olin hyvä enkussa..ja ruotsissa ja saksassa ja ranskassa...mutta mulla oli kyllä niin parhaat opettajat, ettei ikinä! Ala- asteen enkun opelle lähtee iso kiitos, koko luokka oppi hänen johdollaan sellaisen enkun taidon, että pieniä keskusteluja pystyimme käymää sangen sujuvasti kuudennella luokalla. Yläaste sitten kurahti maikkojen puolesta...Ja ruotsissa mulle natsahti sekä yläasteelle että lukioon sellaset lehtorit, joilla oli kunnia- asiana se, että heidän oppilaansa pärjäävät ruotsin kielellä jatkossa. Joten - opettajalla on iso merkitys oppimisessa kyllä. Joskin kielten opiskelussa auttaa suuresti se, että hallitsee äidinkielen hyvin .

 

Enkussa kiitettävä ruotsissa seiska. Lukion saksassa kasi.

 

Ruotsissa olin hyvä, asuin kaksikielisellä paikkakunnalla ja osan kavereista kanssa puhuin ruotsia, ja sitä myös kuuli jatkuvasti. Englannissa hyvää keskitasoa. Saksassa tyydyttävä.

 

[QUOTE="Jästipää";24621232]
Englannin vaatimustaso on niin korkea, että siihen auttaa vain vuosia jatkuva säännöllinen perhetyminen. Toki kielioppien sun muiden kertaus auttaa aina.

nimim. saksasta ja ruotsista laudatur, englannista C.[/QUOTE]

Enkusta ällä, puoleentoista vuoteen en ollut ollut ainoallakaan kurssilla, kirjoituksiin en lukenut. Olin ekana valmis ja sain pyöritellä peukaloita tovin ennen kuin salista sai lähteä. Ruotsista tuli ämmä samalla valmistautumisen tasolla ja äikästä cee (oops!).

 

Minä puhun englantia äidinkieltäni vastaavalla tasolla, ja se on aina ollut todella helppoa. Ruotsinikin on sujuvaa, mutta kaukana englannista! Jotenkin se ei vaan mene niin hyvin päähän, lähinnä sanavarasto on paljon suppeampi.

Kun taas arabiaa osaan sujuvasti, mikä tuntuu ruotsiin verrattuna helpolta, mitä se ei tietenkään ole Rutsihan on tunnetusti kieli helppimmasta päästä.

 

olin hyvä ruotsissa ja huono englannissa

 

Jep, puhun työssäni päivittäin englantia ja ruotsia osaan kun hyvin olen sitä myös puhunut lapsuudesta asti

 

Molemmat oli 10 päästötodistuksessa.

 

Koulussa en ollut kovin hyvä kielissä, tosin enkun opin aikas hyvin kun sain sen opoiskeluun motivaatio. Ruotsia en osaa vieläkään. Aikuisena opin myös saksan ja nyt päiväittäin puhun englantia ja saksaa.

 

Mä olin englannissa aika hyvä, mutta edelleenkään toi ruotsin kieli ei ole mun vahvimpia aloja.

Saksaa taas opin suht.hyvin, ranska ei mun ääntämykselläni taivu yhtikäs mihinkään

 

Minä olin tasaisen hyvä kaikissa kielissä. Opin niitä helposti, eikä minun tarvinnut niitä erityisesti opiskella tai lukea. Edelleen tykkään lukea kieliä, ja aikuisena olen opiskellut mm. venäjän, mikä on kaikkein vaikein lukemistani kielistä.

 

olin hyvä kaikissa kielissä ( enkku ruotsi saksa venäjä), yläasteella kaikissa 10, yo-todistuksessa kaikissa L ja lukion päästötodistuksessa 9 tai 10. Yhä edelleen pärjäillään vaikka vähän tarvitaan. Esikoispoika samoilla lahjoilla varustettu, lisänä vielä tuo matematiikkakin

 

....No mulla oli enkku 9 ja olin siinä hyvä ja samoin ruotsi, tosin vasta lukiossa. Yläasteella oli 8, koska siellä oli aina paskat ruotsinopettajat. Mutta joo, kyllä osasin molempia ja sitten myöhemmin kun luin vähän saksaa ja espanjaa. En kyllä muista kummastakaan enää mitään, kun en ole käyttänyt. Englantia ja ruotsia kyllä puhun. Ja juu, olen ylioppilas. Mutta matikkapäätä ei ollut, 6 ja 7 oli aina numero...

 

Enkku hyvä, ruotsi ei. Motivaation puute ja surkeasti järjestetty opetus yläasteella ovat syypäinä. Meillä siis yläasteella käytiin 2 vuodessa koko yläasteen ruotsi, tahti oli ihan liian tiivis ja porukkaa tippui kärryiltä jo alkumetreillä.