Mötkylä: täällä yksi joka ei ole vielä hankkinut mitään. Yksiä kierrätysvaunuja pitäisi käydä katsomassa pe, tai varmaankin ostaa samantien mukaan kun halvalla saa, oikeastaan en haluaisi niitä vielä tänne tukkimaan paikkoja.
Kiitos noista resepteistä, me ostettiin keväällä Meksikon reissun innoittamana kunnon tehosekoitin ja muutamat smoothiet väänneltiin + pirtelöitä miehen muksujen kanssa, juuri tänään mietin että on jäänyt vähille käyttö, mistähän löytyisi ohjeita... Kiitos siis!
Ja kuten ennenkin olen todennut että täällä tulee aina ilmi samoja juttuja kuin itse on juuri huomioinut, nuo nenäverenvuodot osui kohdalle. Tai itseasiassa olen säästynyt varsinaisilta vuodoilta mutta aamuisin niistän veristä.
Hui! tulipahan hassu fiilis äsken kun katsoin ikkunasta: näytti kuin tie ja autot olisi huurussa, ihan jännä talviolo hetkellisesti! Kastettahan (kosteutta) se onkin, ja juu, ihan on puissa lehtiäkin, mutta kun on hämärää niin hetkeksi hämäännyin. Ehkä kuitenkin odotan talvea, vaikka lämmin maittaa mulle.
Lumienkeli: minultakaan ei neulominen (eikös kutominen ole mattojen tekemistä
) luonnistu, itse asiassa ei voisi vähempää kiinnostaa. Yläasteella piti neuloa villapaita. Sain aikaiseksi liivin, senkin myöhässä, ja ylläri ylläri, silmukoiden lasku EI ollut osunut oikeaan, neuleella oli enemän leveyttä kuin "korkeutta", täysin epämuodostunut yksilö. Ei tullut kummoista lukemaa silläkertaa käsitöistä. Ompelukoneella oli hauska huruttaa ja kyllä minä housut lyhennän jos on tarvis, äitille tosin täytyy mennä sitten jos konetta tarvitsee. Ja äiti aika helposti pienestä vihjeestä tarjoutuu tekemään nekin mun puolesta, aijai! :saint: Veistosta olisin kyllä tykännyt enemmän...
Jajepoo, paljon voimia sinne! Ei teille olisi kevyempiä laatikoita tarjolla, siis että voi siirrellä ennen täyttöä, täytön jälkeen olisi kyllä jonkun muun homma niitä pinota ja siirrellä... Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty, kyllä sitä itsekin tulee ehtyä kaikennäköistä ei-ehkä-sopivaa kun ei jaksa odotella apuja.
Itselläni kyykistely/kumartelu on alkanut ottaa koville: aina jos joutuu kyyristelemään alhaalla (= kyykkäämään, selkääni suojelen sillä etten ihan vain kumarru missään), ylösnoustessa supistelee ja sattuukin usein hetken. Koira teloi tassunsa tuossa viime viikolla ja sitä on pitänyt suihkutella päivittäin, sitten kuivata ja paketoida, ja ihan molempien koirien tassuja aina sisäntullessa pyyhkäillä, alkaa ärsyttää koko homma. Ja töissä joudun myös tuon tuosta pahoihin asentoihin, mutta sitä rääkkiä on enää reilu viikko jäljellä, jeah!
Selällään nukun toistaiseksi, paitsi eilen illalla oli pakko yrittää heilauttaa kaveri toiselle laidalle kun riehui niin kovasti oikealla puolella (oli möykännyt jo monta tuntia mutta kun itse menin nukkumaan, monotti/nyrkkeili kovemmin kuin tähän asti koskaan- ja pitkään, ja tasaisesti). Tänään muuten kun itsellä oli stressi ja kiire töissä, mahamöyrijä oli hirmusti liikkeellä, ressas kai sekin! Ja kun pääsin vihdoin kotiin, on ollut ihan hiljaa. Jopa nyt vaikka istun koneella, ollut ennen varma heilumispaikkam samoin auto (ei tykkää kai turvavyöstä).
Höpinäsalkku sulkeutukoon, hyvää yötä!
minimi ja orankiPOIKAnen (jostain yhtäkkiä tullut olo että olis jätkä?)...ööö... 22+2