Kiiuska: Kiitti, joo... tuota ne kai minullakin epäilee että on vain erittäin herkästi vuotava kohdunsuu. Papa otettu ½ vuotta sitten, ja muutenkin oon nyt juossut yksityisellä eikä pitäisi mitään tulehduksia olla. Kai se pitää vaan luottaa että kaikki on ok ja kestää nuo vuotelut. Miuluummin olisin kyllä ilman!! Kun ei oikein uskalla "antaa" miehelle :kieh: kun ei tiedä mikä on meininki!
***JOULUN ODOTTAJAT*** Elokuu
- Viestiketjun aloittaja Snoopy
- Ensimmäinen viesti
Mulla on kyllä ollut aika hiljaista tolla antamisen saralla :ashamed: . Mies parka 
. On vaan niin väsynyt iltaisin ja kun meillä nyt kuitenkin on läheisyyttä vaikka muille jakaa :heart: niin en ole edes muistanut seksiä kaivata. Mies ehkä :ashamed: ... Täytyy hyvitellä.
Oletteko te kaikki edelleen aktiivisia sillä rintamalla?
. On vaan niin väsynyt iltaisin ja kun meillä nyt kuitenkin on läheisyyttä vaikka muille jakaa :heart: niin en ole edes muistanut seksiä kaivata. Mies ehkä :ashamed: ... Täytyy hyvitellä.Oletteko te kaikki edelleen aktiivisia sillä rintamalla?
Jajepoo, samoista asioista meilläkin on riidelty. Tai siis että olemme mieheni kanssa etäännytty viimeisen vuoden, jopa parin aikana, koska hänellä tuntuu olevan omaa elämää ja mä olen kokenut välillä jääväni siinä kakkoseksi. Kovasti mies väittää, että perhe ja koti on tärkein, mutta kyllä mä olen monesti miettinyt, että kaverit ja harrastukset tuntuvat olevan paljon tärkeämpiä. Mä kun muutin mieheni perässä hänen kotikaupunkiinsa, niin eihän mulla ole täällä ollut liikaa kavereita tai tekemistä, toisin kuin miehellä. Edellisessä työssään hän oli aamusta yöhön saakka töissä ja viime syksynä pakotin hänen vaihtamaan työpaikkaa. Yhteistä aikaa on nyt enemmän, mutta olen monesti tuntenut olevani yksin, vaikkakin yhdessä. Mies lähtee helposti urheilemaan tai matseihin poikien kanssa, silloin tällöin oluelle, milloin minnekin. Mutta ans´olla, kun vaimo pyytää lähtemään jonnekin. No way. Tuosta miehelle "antamisesta" kun puhuitte ja Sätsen kysyi, hyvin on hiljaista ollut meilläkin. Mua kun ei se puoli ole kiinnostanut liiemmin puoleen vuoteen ja mies on alkanut ottamaan sen riidan aiheeksi. Väitän, että yhteisen ajan ja tekemisen puute heijastuu makuuhuoneeseenkin. Eilen taisin mainita jotain siitä mun ja mieheni lupauksesta tehdä parannus toisen huomioonottamisessa. Jos mies siivoaa ja osallistuu mun kanssa kaikenlaisiin touhuamisiin, niin saattaa makkarin puolellakin elämä virkistyä . Mä en valitettavasti suostu "antamaan", ellei mua itseäni huvita. (Ja lisähuomautuksena, että viime viikkoisten ilmaa puhdistavien riitojen jälkeen on meillä miehen kanssa ollut taas ihan lämpöiset tunnelmat, kaikin puolin :heart: .)
Ja sitten kevyempiin aiheisiin . Henkkamaukkaan oli tullut uusia äippävaatteita. Löysin 135 euron edestä ostettavaa, mutta tuhlasin tällä kertaa vain 70 euroa (hame ja parit housut). Odottelen edelleen pääseväni shoppaamaan Helsinkiin ensi viikolla ja parit tilaamani mammavaatteetkin ovat tulematta, joten pitää pikkasen tarkistaa, mitä kaikkea mä oikeasti tarvitsen. Nyt vain tuli pakottava tarve saada työ- ja vapaa-ajan vaatteiksi jotain, joka ei ahdista ja purista :x .
tivoli 22+6
. Mä en valitettavasti suostu "antamaan", ellei mua itseäni huvita. (Ja lisähuomautuksena, että viime viikkoisten ilmaa puhdistavien riitojen jälkeen on meillä miehen kanssa ollut taas ihan lämpöiset tunnelmat, kaikin puolin :heart: .)Ja sitten kevyempiin aiheisiin
. Henkkamaukkaan oli tullut uusia äippävaatteita. Löysin 135 euron edestä ostettavaa, mutta tuhlasin tällä kertaa vain 70 euroa (hame ja parit housut). Odottelen edelleen pääseväni shoppaamaan Helsinkiin ensi viikolla ja parit tilaamani mammavaatteetkin ovat tulematta, joten pitää pikkasen tarkistaa, mitä kaikkea mä oikeasti tarvitsen. Nyt vain tuli pakottava tarve saada työ- ja vapaa-ajan vaatteiksi jotain, joka ei ahdista ja purista :x .tivoli 22+6
No voi, kurja tilanne Jajepoo :/ Tsemppiä ja jaksuja :hug:
Schätzenin kysymykseen - meillä mies ei saa olla rauhassa ollenkaan :ashamed: Taidan kuulua niihin joiden libidolle raskaus antaa vaan lisää potkua Oma kroppa tuntuu jotenkin tosi naiselliselta ja hyvältä, ja O:t on ihan mielettömiä, intensiivisempiä kuin koskaan ennen. Huh, nyt alan kuulostaa ihan Cosmopolitanilta... Läheisyys on kyllä kanssa ihkua Ihaninta musta on kun mies aamulla halii masua kun keittelen aamukahvia ja toivottelee Pikkulle hyvää huomenta :heart: :heart:
Schätzenin kysymykseen - meillä mies ei saa olla rauhassa ollenkaan :ashamed: Taidan kuulua niihin joiden libidolle raskaus antaa vaan lisää potkua
Oma kroppa tuntuu jotenkin tosi naiselliselta ja hyvältä, ja O:t on ihan mielettömiä, intensiivisempiä kuin koskaan ennen. Huh, nyt alan kuulostaa ihan Cosmopolitanilta... Läheisyys on kyllä kanssa ihkua Ihaninta musta on kun mies aamulla halii masua kun keittelen aamukahvia ja toivottelee Pikkulle hyvää huomenta :heart: :heart:Täällä Schätzen yks jolla kanssa ollut hiljaista sen saralla, alkuraskaudessa tuli oltua enemmän ja Tracy75 sanoja lainatakseni isot O:T oli kyllä tod isoja , ja se on totta että mies on ihan hulluna ja ehkä sitä se pelkääkin eniten kun silti pitää varoa eikä se saa "ottaa" mua samalla tavalla kun aikaisemmin..
Mies on kovin suojelevainen mua kohtaan ja se pelkää satuttavansa mua, ja viimekerran jälkeen sanoi että sitä hirvittää kun se huomaa että mäkin olen hiukan jännittyneempi kun ennen. Mies kun tykkää että seksi on mulle myös nautinto eikä tyydytä vaan itteensä.
Hellyys se on kyllä kasvanut ja pysynyt, suukotellaan ja kosketellaan toisiamme edelliseen tapaan. Kyllä me varmaan vielä keretään
sitä hommaa harrastamaan!! :heart:
, ja se on totta että mies on ihan hulluna ja ehkä sitä se pelkääkin eniten kun silti pitää varoa eikä se saa "ottaa" mua samalla tavalla kun aikaisemmin..Mies on kovin suojelevainen mua kohtaan ja se pelkää satuttavansa mua, ja viimekerran jälkeen sanoi että sitä hirvittää kun se huomaa että mäkin olen hiukan jännittyneempi kun ennen. Mies kun tykkää että seksi on mulle myös nautinto eikä tyydytä vaan itteensä.
Hellyys se on kyllä kasvanut ja pysynyt, suukotellaan ja kosketellaan toisiamme edelliseen tapaan. Kyllä me varmaan vielä keretään
sitä hommaa harrastamaan!! :heart:
Mielummin nykyään torkun kun saan orkun vakavasti puhuttuna oon aika jännittynyt koko touhusta kun pelkää että vuoto alkaa vaikka suht aktiivista elämää sillä saralla vietetään verrattuna alkuraskauteen vaikka kyllä se vaikuttaa tuohon lopputulokseen eli isoon o:hon varsin himmentävästi ellei estävästi. limakalvot ovat edelleen suht kuivat joten ei kovin usein kannatakaan rikkoa paikkoja. Köllin kuitenkin sylissä ja kainalossa ja koen saavani ihan tarpeeksi, miehest en tiiä. Mua vaan välillä ottaa aivoon kun mies ei vapaaehtoisesti ole tunnustelemassa poikansa potkimisia.. vaikka siitä ihan hyvä isä varmasti muuten tuleekin. pitää vielä kehua, että ukko on vienyt mua useasti syömään ravintoloihin ja nyt viime aikoina ollaan istuttu elokuvissa kun 'ei sitten vauvan kanssa pääse'. Salaa lukee myös joskus vau-kirjaa. Nyt keskustellaan onko meillä varaa pitää mitään isäkuukautta ja näyttää siltä, että ei ole, kaipa pitää ne 18 päivää mutta ei mitään ekstraa. Jokatapauksessa on järkevintä jos itse hoidan poikaa kotona ja mies tienaa töissä kun kuukausitulot tulevat olemaan ensi vuoden puolella alkuvuodesta tosi pienet. Täytyy maksaa asuntolainaa ja sen sellaista eikä oikeastaan huvita soittaa pankkiin että laittakaa meidän lainat jäihin ja maksellaan pelkkiä korkoja.
Anni76 multa kiellettiin hommailu (ja myös uiminen) jos vuotoa tuli ja piti olla ainakin 1 vuotopuhdas päivä ennen sekstailua.ja muutenkin suositeltiin kumia ettei sinne mene mitään pöpöjä jos kohdunsuu on arka. Mies on ihmeissään kun niin monen kumittoman vuoden jälkeen käyttelee näkkejä :heart:
Jajepoo oikeesti sun on pakko ihan omaa aikaa itsellesi ettet polta itteäs loppuun. :hug: Katsele rauhassa mikä tilanne on kun rakennusprojekti on valmis, muistan millaista rääkkiä oli pelkän kerrostaloremontin tekeminen joka ei kestänyt 3 kk pidempään mutta oltiin silloin jo ihan hajalla kumpikin ja päätettiin ettei aleta koskaan mitään rakentelemaan itse.
vakavasti puhuttuna oon aika jännittynyt koko touhusta kun pelkää että vuoto alkaa vaikka suht aktiivista elämää sillä saralla vietetään verrattuna alkuraskauteen vaikka kyllä se vaikuttaa tuohon lopputulokseen eli isoon o:hon varsin himmentävästi ellei estävästi. limakalvot ovat edelleen suht kuivat joten ei kovin usein kannatakaan rikkoa paikkoja. Köllin kuitenkin sylissä ja kainalossa ja koen saavani ihan tarpeeksi, miehest en tiiä. Mua vaan välillä ottaa aivoon kun mies ei vapaaehtoisesti ole tunnustelemassa poikansa potkimisia.. vaikka siitä ihan hyvä isä varmasti muuten tuleekin. pitää vielä kehua, että ukko on vienyt mua useasti syömään ravintoloihin ja nyt viime aikoina ollaan istuttu elokuvissa kun 'ei sitten vauvan kanssa pääse'. Salaa lukee myös joskus vau-kirjaa. Nyt keskustellaan onko meillä varaa pitää mitään isäkuukautta ja näyttää siltä, että ei ole, kaipa pitää ne 18 päivää mutta ei mitään ekstraa. Jokatapauksessa on järkevintä jos itse hoidan poikaa kotona ja mies tienaa töissä kun kuukausitulot tulevat olemaan ensi vuoden puolella alkuvuodesta tosi pienet. Täytyy maksaa asuntolainaa ja sen sellaista eikä oikeastaan huvita soittaa pankkiin että laittakaa meidän lainat jäihin ja maksellaan pelkkiä korkoja.Anni76 multa kiellettiin hommailu (ja myös uiminen) jos vuotoa tuli ja piti olla ainakin 1 vuotopuhdas päivä ennen sekstailua.ja muutenkin suositeltiin kumia ettei sinne mene mitään pöpöjä jos kohdunsuu on arka. Mies on ihmeissään kun niin monen kumittoman vuoden jälkeen käyttelee näkkejä :heart:
Jajepoo oikeesti sun on pakko ihan omaa aikaa itsellesi ettet polta itteäs loppuun. :hug: Katsele rauhassa mikä tilanne on kun rakennusprojekti on valmis, muistan millaista rääkkiä oli pelkän kerrostaloremontin tekeminen joka ei kestänyt 3 kk pidempään mutta oltiin silloin jo ihan hajalla kumpikin ja päätettiin ettei aleta koskaan mitään rakentelemaan itse.
Jajepoolle tsemppiä :hug: . Tosi kurja tilanne .
Kun oma mies on niin huomaavainen ja paijailee koko ajan, ei osaa edes kuvitella, millaista olisi jos olisi toisin.
Tracy voisit vähän sitä libidoasi levittää tännekin suunnalle ... Mies on kyllä siitä(kin) superkultainen :heart: , ettei se kertaakaan ole sanonut asiasta mitään ja varmastikin ymmärtää näin pitkän suhteen jälkeen, ettei aina jaksa olla aktiivinen. Mua se oma väsyneisyyteni ehkä enemmän kalvaa .
. Kun oma mies on niin huomaavainen ja paijailee koko ajan, ei osaa edes kuvitella, millaista olisi jos olisi toisin.
Tracy voisit vähän sitä libidoasi levittää tännekin suunnalle
... Mies on kyllä siitä(kin) superkultainen :heart: , ettei se kertaakaan ole sanonut asiasta mitään ja varmastikin ymmärtää näin pitkän suhteen jälkeen, ettei aina jaksa olla aktiivinen. Mua se oma väsyneisyyteni ehkä enemmän kalvaa .Jajepoo: Onhan sulla meidät =) !
Kiitos Porsche ja Kiiuska kommenteistanne :heart: . En siis olekaan frigidi . Itse asiassa Porsche kirjoittamasi
Kiitos Porsche ja Kiiuska kommenteistanne :heart: . En siis olekaan frigidi
. Itse asiassa Porsche kirjoittamasi
kuulostaa tosi tutulta.
*whip* täältä tuleeAlkuperäinen kirjoittaja Schätzchen:Tracy voisit vähän sitä libidoasi levittää tännekin suunnalle
Mutta eikös unisex ole nykyään kuuminta hottia ThanksAlkuperäinen kirjoittaja Tracy75:*whip* täältä tulee
. Nyt oikein harmittaa, että mies on tän illan menossa ...jajepoo jos olet pitkään ollut kotiäitinä harkitse esim. osittaiseen työelämään siirtymistä sittenkun joulutonttu on tarpeeksi vanha (vaikka tulot olisivat plus miinus nolla, koska työ antaa yleensä niin paljon) tai rupeat harrastamaan jotain josta todellakin tykkäät, ja miehen ei tarvi marmattaa ettei ole lapsenvahteihin varaa jos parina kolmena iltana viikossa jossain käyt. Sun täytyy jotain saada tehdä ihan itse ja levätä, ilman lapsia ja SATSATA MYÖS ULKONÄKÖÖSI eli käydä kampaajalla, ulkoilla. jne Tää kuulostaa nyt tosi kornilta neuvolta mutta jos tukka on hyvin, maailma on usein parempi...En sitä epäilekään ettetkö pitäisi hyvää huolta itsestäsi mutta ajattelin, että tuossa härdellissä kun on niin monta rautaa tulessa et ole varmasti ehtinyt hemmotella itseäsi. Siis ITSEESI SATSAAMINEN JA HEMMOTTELU ovat avainsanoja. Ja sopivalla hetkellä teet selväksi miehellesi mitä haluat (kirjoita vaikka lista etukäteen paperille) ja kysy myös häneltä missä hän kuvittelee että te menette ja mitä hän haluaa tulevaisuudelta, voi olla, että hän näkee tilanteenne aivan toisella tavalla. Ikinä en suosittelisi perheen hajoittamista kenellekään mutta jotta juttu toimisi molempien pitää olla tasavertaisia parisuhteessa (vaikka niinhän se on, että meilläkin minä sitten varmasti sitä lastamme hoitelen mutta eri asia kun niitä on täällä vaan 1 ja siellä tulee olemaan 4) Onko teillä hyviä kausia myös? Välillä on laskusuhdannetta, sitähän se avioliitto on, välillä mennään ylämäkeä ja sitten kahtasataa alaspäin mutta yleensä aina noustaan ylös. Tsemppiä :hug:
jajepoolle: hyvä kun pystytte kommunikoimaan ja molemmat tietävät tilanteen. Petollisinta on, jos asioista ei edes yritetä puhua. allekirjoitan myös tuon, että pelkästään lapset eivät ole syy olla yhdessä mutta niitten takia kannattaa oikeasti yrittää (ja niinhän sä oikeasti teetkin, siitä hatunnosto sulle), mutta ei pelkästään sun puolelta tarvi tulla yritystä vaan mieheltäsikin sitten täytyisi tulla sitä efforttia runsain mitoin. rakastaminen on välillä myös sitä että päättää rakastaa toista ja tarvitaan konkreettisia tekoja. mun täytyi joskus opettaa miehelleni mitä tää kaikki on (sain onnekseni harjoitella etukäteen tätä 'kommunikoimista' eräässä toimimattomassa liitossa)...opetin myös mieheni riitelemään ja ilmaisemaan itseään vapaammin koska hänen kotonaan tämmöistä ei harrasteta, hälle riitely oli aluksi ihan hirveää, ei voinut käsittää sitä kun minä karjuin naama punaisena ja heillä kotona vaan olisi vastaavassa tilanteessa murjotettu hiljaa. ei muuten käynyt miehen treenaaminen hetkessä, vuosia siihen meni ja sain itsekin muuttua jonkin verran. tarvittiin myös yksi ulkopuolinen nainen ja mies jotka molemmat yrittivät rikkoa liiton (vientiä oli siis molemmilla mutta onneksi mitään kummaa ei tapahtunut, kolme vuotta sitten oikeasti oli kovat ajat täällä ) siinä vaiheessa jotenkin palaset loksahtivat paikalleen kun molemmat tajusivat mitä oikeasti menettävät jos ei nyt aleta huoltaa liittoa. voin helposti kuvitella, että teillä on nyt tavallaan raskain vaihe menossa elämässänne, lapset pieniä ja rakentaminen, anna ajan kulua, pidä hyvää huolta itsestäsi ja katso rauhassa miten asiat kehittyvät. :heart: ja puhu tunteistasi, älä pidä niitä sisälläsi, ei väliä puhutko kavereille vai tänne, pääasia, että pääset jonnekin purkamaan. .
Jajepoo tiedän mistä puhut kun sanot että yksistään lapset eivät riitä parisuhteen koossa pitämiseen. Parisuhteeseen ja avioliittoon tarvitaan enemmän, nimenomaan juuri rakkautta, hellyyttä, välittämistä ja yhteisiä näkemyksiä. Joku tietenkin ihmettelee miksi lapsia on tehty? Joskus parisuhde muuttuu ajan myötä ja ne asiat miksi toisiin rakastuttiin vaan unohtuu. Elämää ei voi aina selittää eikä koskaan kannata sanoa että mulle ei koskaan käy noin. joskus elämä opettaa rankalla kädellä ja kun ihminen kasvaa, vanhenee ja kypsyy saattaa parisuhdekin muuttua, ja joskus sitten ikävä kyllä huonompaan suuntaan.
Silloin ei auta kun lähteä ja etsiä onni, tuleen ei kannata jäädä makaamaan muuten elämä luisuu hukkaan.
Joskus elämässä täytyy tehdä kipeitä ratkaisuja mutta pitää olla varma mitä tekee ja ennenkaikkea vahva. Se saattaa tuoda elämään jotain mistä ei koskaan uskaltanut edes uneksia!
Ja yhdyn myös siihen että itsestään kannattaa pitää huolta, arjen pienet ylellisyydet niitä kannattaa haalia. Vaikka uudet ihanat lakanat, kasvovoide.. Me ollaan se ansaittu! :heart:
Silloin ei auta kun lähteä ja etsiä onni, tuleen ei kannata jäädä makaamaan muuten elämä luisuu hukkaan.
Joskus elämässä täytyy tehdä kipeitä ratkaisuja mutta pitää olla varma mitä tekee ja ennenkaikkea vahva. Se saattaa tuoda elämään jotain mistä ei koskaan uskaltanut edes uneksia!
Ja yhdyn myös siihen että itsestään kannattaa pitää huolta, arjen pienet ylellisyydet niitä kannattaa haalia. Vaikka uudet ihanat lakanat, kasvovoide.. Me ollaan se ansaittu! :heart:
Tervehdys teille kaikille!
Olen taustaillut jo pitkään ja nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tulla kertomaan kuinka ihanaa on ollut lukea keskusteluanne ja toisten tukemista! Näin odottavana äitinä tippaa on pukannut linssiin monta kertaa
Eli täällä toista lastaan odottava 29 v. nainen kirjoittelee. 30.12. on laskettuaika. Suklaata syöty salmiakin ohella (alhainen verenpaine-pakko syödä ja vaakakin sen kertoo. Tosin en paljoakaan stressaa painon kanssa kun esikoisen kanssa imetys vei painon pahasti alipainon puolelle vaikka kuinka herkutteli.
Jajepoolle tsemiä ja haleja! Tuntuu niin pahalta puolestasi! Taidan tietää omasta kokemuksesta ainakin jotakin siitä mistä puhut...
Muutama hyvä juttukaveri auttaisi asiaa varmasti aukenemaan, mutta sekin on aina monimutkaisempaa todellisuudessa (hyvien ystävien saaminen ja parisuhteen solmujen aukeneminen).
Tässä lyhyesti tällä kertaa...
Olen taustaillut jo pitkään ja nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tulla kertomaan kuinka ihanaa on ollut lukea keskusteluanne ja toisten tukemista! Näin odottavana äitinä tippaa on pukannut linssiin monta kertaa
Eli täällä toista lastaan odottava 29 v. nainen kirjoittelee. 30.12. on laskettuaika. Suklaata syöty salmiakin ohella (alhainen verenpaine-pakko syödä
ja vaakakin sen kertoo. Tosin en paljoakaan stressaa painon kanssa kun esikoisen kanssa imetys vei painon pahasti alipainon puolelle vaikka kuinka herkutteli.Jajepoolle tsemiä ja haleja! Tuntuu niin pahalta puolestasi! Taidan tietää omasta kokemuksesta ainakin jotakin siitä mistä puhut...
Muutama hyvä juttukaveri auttaisi asiaa varmasti aukenemaan, mutta sekin on aina monimutkaisempaa todellisuudessa (hyvien ystävien saaminen ja parisuhteen solmujen aukeneminen).
Tässä lyhyesti tällä kertaa...
:wave:
mansku78 Tervetuloa joukkoomme :hug:
Jajepoolle :hug: ! Toivottavasti elämänne palautuu pian raiteille ja saatte uutta voimaa parisuhteeseen :heart: . Se on kyllä totta, että jos ei ole ystäviä lähellä niin yksinäisyys on välillä todella valtavaa :ashamed: . Itse olen joutunut sen kokemaan täällä paikkakunnalla, josta en ole saanut kuin yhden tosi ystävän ja muutaman hyvän päivän tutun. Muut ystävät sitten ovatkin ympäri maailman ja Suomen .
Täällä oli jokin aika sitten puhetta hyvistä rasvoista, jotka "ehkäisevät" raskausarpien tuloa. Viittisikö joku mainita edes yhden, kun en millään viitsis alkaa selamaan kaikkia juttuja läpi
mansku78 Tervetuloa joukkoomme :hug:
Jajepoolle :hug: ! Toivottavasti elämänne palautuu pian raiteille ja saatte uutta voimaa parisuhteeseen :heart: . Se on kyllä totta, että jos ei ole ystäviä lähellä niin yksinäisyys on välillä todella valtavaa :ashamed: . Itse olen joutunut sen kokemaan täällä paikkakunnalla, josta en ole saanut kuin yhden tosi ystävän ja muutaman hyvän päivän tutun. Muut ystävät sitten ovatkin ympäri maailman ja Suomen
. Täällä oli jokin aika sitten puhetta hyvistä rasvoista, jotka "ehkäisevät" raskausarpien tuloa. Viittisikö joku mainita edes yhden, kun en millään viitsis alkaa selamaan kaikkia juttuja läpi
Pikana poikkeen kirjoittamassa jotain, lukenut oon juttujanne pitkin päivää.
Ensinnäkin jajepoolle :hug: Meillä viime syksy oli tosi rankka ja raskas kun remppaa tehtiin ja ite täytyi venyä niin moneksi ja yksin tuli vietettyä lasten kans paljon aikaa kun mies oli yömyöhään talolla. Kyllä se pinnaa ja välejä kiristi. Nyt on ihan ookoo tilanne, vaikka vieläkään mies ei jaksa tai halua ymmärtää ihan kaikkea mitä tää odotus tuo tullessaan ja valitettavasti hänellä on välillä just se asenne että kun oon vaan kotona.. jepjep. No ihana hän on silti ja toivottavasti tekin löytäisitte yhteisen sävelen
Ei ihmeempiä, selkä on ihan totaalisen poikki. Ankkakävelyllä etenen ja hulluksi meinaa tulla. Hmm. Menen pois etten masenna teitä enempää
Heippa ja jaksamista, vointeja ja halit joka mammalle :wave:
Ensinnäkin jajepoolle :hug: Meillä viime syksy oli tosi rankka ja raskas kun remppaa tehtiin ja ite täytyi venyä niin moneksi ja yksin tuli vietettyä lasten kans paljon aikaa kun mies oli yömyöhään talolla. Kyllä se pinnaa ja välejä kiristi. Nyt on ihan ookoo tilanne, vaikka vieläkään mies ei jaksa tai halua ymmärtää ihan kaikkea mitä tää odotus tuo tullessaan ja valitettavasti hänellä on välillä just se asenne että kun oon vaan kotona.. jepjep. No ihana hän on silti ja toivottavasti tekin löytäisitte yhteisen sävelen
Ei ihmeempiä, selkä on ihan totaalisen poikki. Ankkakävelyllä etenen ja hulluksi meinaa tulla. Hmm. Menen pois etten masenna teitä enempää
Heippa ja jaksamista, vointeja ja halit joka mammalle :wave:
mansku 78 tervetuloa :wave:
jajepoo hirveästi voimia. niitä tarvitaan. tiedän mistä puhut. meillä tällä hetkellä vähän sama tilanne. mies aika paljon poissa kotoa. ja välillä tuntuu että hänen menot mennään ja mun menot sit ku ehitään. tai en tiedä kuvittelenko vain. no kuitenkin. käytännössä pyöritän arkea yksin. meillä kans lapsia ennestään. välillä tuntuu niin kuin olis yh äiti paitsi ne vapaat puuttuu. keskusteltu on, mut ei ainakaan vielä suurta muutosta. pahin ehkä vielä on kun teen itse kotona töitä.
olipa tarina, mut nyt nukkuun alkaa väsy painaan.
jajepoo hirveästi voimia. niitä tarvitaan. tiedän mistä puhut. meillä tällä hetkellä vähän sama tilanne. mies aika paljon poissa kotoa. ja välillä tuntuu että hänen menot mennään ja mun menot sit ku ehitään. tai en tiedä kuvittelenko vain. no kuitenkin. käytännössä pyöritän arkea yksin. meillä kans lapsia ennestään. välillä tuntuu niin kuin olis yh äiti paitsi ne vapaat puuttuu. keskusteltu on, mut ei ainakaan vielä suurta muutosta. pahin ehkä vielä on kun teen itse kotona töitä.
olipa tarina, mut nyt nukkuun alkaa väsy painaan.
Myöhäisiltaa!
Kiinnostava keskustelu täällä meneillään parisuhteesta. Meilläkin vähän hiljasta sängyssä, mut sit kun niihin hommiin ruvetaan niin siiton oksat pois Mulla joskus halu iskee joskus ihan hassuun aikaan keskellä päivää kun ei SE ole mahdollista, iltaa kohden sit taas lakkaa.
Mulla olis hirveesti kaikkea tekemistä, muutettiin hiljattain ja kotia pitäs laittaa ja ne hankkimattomat vauvatavaratkin repottaa mieltä. Tänä iltana ekan kerran varmaan 3 viikkoon makasin jotain tunnin yhtämittaisesti sohvalla! Pelkään että jos jatkan samaan malliin, siis teen juttuja väkisin vaikka en jaksakaan, sairastun johkin masennukseen juuri synnytyksen tienoilla. Onko kellään muulla samoja tuntoja? Neuvolassa jo käskivät opetella huolettomamman elämänasenteen, mut mites sen teet?
Kiinnostava keskustelu täällä meneillään parisuhteesta. Meilläkin vähän hiljasta sängyssä, mut sit kun niihin hommiin ruvetaan niin siiton oksat pois
Mulla joskus halu iskee joskus ihan hassuun aikaan keskellä päivää kun ei SE ole mahdollista, iltaa kohden sit taas lakkaa.Mulla olis hirveesti kaikkea tekemistä, muutettiin hiljattain ja kotia pitäs laittaa ja ne hankkimattomat vauvatavaratkin repottaa mieltä. Tänä iltana ekan kerran varmaan 3 viikkoon makasin jotain tunnin yhtämittaisesti sohvalla! Pelkään että jos jatkan samaan malliin, siis teen juttuja väkisin vaikka en jaksakaan, sairastun johkin masennukseen juuri synnytyksen tienoilla. Onko kellään muulla samoja tuntoja? Neuvolassa jo käskivät opetella huolettomamman elämänasenteen, mut mites sen teet?
Jajepoo :hug: Tahtoa ja toivoa sinulta kuitenkin vielä löytyy, se on tärkeintä...
Veeruska -81 mulla on kahta vatsarasvaa käytössä, nahka tuntuu jo nyt venyvän äärimmilleen ja kutittaa ihan mielettömästi. Toinen on Biothermin biovergetures -voide. Aika hintavaa tosin.... Ovh taisi olla siinä kolmenkympin tienoilla. Se on kyllä aika riittoisaa. Toinen on Luis Widmerin remederm body oil spray http://www.louis-widmer.fi/002lwd_020205_fi.htm, jota saa ainakin apteekeista.
Veeruska -81 mulla on kahta vatsarasvaa käytössä, nahka tuntuu jo nyt venyvän äärimmilleen ja kutittaa ihan mielettömästi. Toinen on Biothermin biovergetures -voide. Aika hintavaa tosin.... Ovh taisi olla siinä kolmenkympin tienoilla. Se on kyllä aika riittoisaa. Toinen on Luis Widmerin remederm body oil spray http://www.louis-widmer.fi/002lwd_020205_fi.htm, jota saa ainakin apteekeista.
Laittelen tässä mutaman runon lohdutukseksi... Ihan lohduttavaa kuulla että ei se muillakaan aina ole ruusuilla tanssimista
Meillä oli joskus kolmisen vuotta sitten kans sellanen vaikea vaihe parisuhteessa ja mietin jo moneen kertaan että pakkaan tavarat ja muutan erilleen, mutta onneksi saimme kuitenkin asiat selviteltyä ja nyt menee taas hyvin ja onnellisena odotellaan pikku Vertin syntymää...
*******************************
Haluan kertoa sinulle tarinan
viime yön kyynelistäni,
mutta kerron sinulle
sadepisaroista auringonpaisteessa.
Sinä sanot etteivät sankarit itke,
mutta niin vain tapahtuu -
enkä voi kertoa siitä sinulle
huomennakaan.
*******************************
Ethän anna periksi,
vaikka elämä potkiikin
nyt pahasti päähän.
Ehkä juuri nyt tuntuu
tosi pahalta,
mutta kun oikein ajattelee,
niin tulevaisuus
lupaa hyvää.
Sumuisten kyyneltenkin läpi
aurinko jaksaa paistaa!
*******************************
Joskus elämän on mentävä rikki,
että osaisi taas kunnioittaa ehjää elämää.
Joskus on syötävä kaurapuuroa,
jotta lihakeittokin maistuisi taas hyvältä.
Joskus on herättävä sateiseen aamuun,
jotta voisi taas herätä auringon säteisiin.
Elämä muistuttaa meitä hyvistä hetkistä,
antamalla välillä myös huonoja hetkiä.
*******************************
Jos voisin henkäistä yhdenkään
raskaan huokauksen puolestasi,
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi
ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
-Marleena Ansio-
*******************************
Kuulen sisältäni nyyhkytyksiä,
vaikka en osaa itkeä,
silmiä kirvelee,
vaikka kyyneleet eivät valu,
sydän on kipeä kaipauksesta,
vaikka en osaa surra.
Järki ei riitä käsittämään,
mutta haluan uskoa, että Rakkaus riittää.
-Marleena Ansio-
*******************************
Tänään voi olla tarpeeksi jo se,
että jaksamme ajatella
huomisesta alkavan
uuden alun elämässämme.
Se ei olekaan vähän,
vaan paljon!
Paljon siksi, koska tänään on
niin vähän voimia,
mutta jaksamme
uskoa huomiseen.
-Marleena Ansio-
*******************************
Nyt kun on aamu,
ja kaikki vielä ehjänä edessä,
saan aloittaa luottavaisin mielin
tämänkin päivän,
vaikka sitten illalla itkisinkin
rikkimennyttä päivää.
Tiedän kuitenkin nyt jo,
että niin tuli kaydäkin,
jotta sitten joskus tulisin siksi,
miksi minut oli tarkoitettu.
(Marleena Ansio)
*******************************
Kunpa tämä runo
kietoutuisi ympärillesi
kuin käsivarsi
ja lohduttaisi sinua.
Kunpa tämä runo
olisi huone
ja hehkuva takkatuli,
jonka ääreen voisit käpertyä.
Kunpa tämä
voisi antaa sinulle
niin paljon enemmän.
Kunpa tämä runo
voisi täyttää toiveesi.
Silloin et ehkä
enää itkisi.
*******************************
Meillä oli joskus kolmisen vuotta sitten kans sellanen vaikea vaihe parisuhteessa ja mietin jo moneen kertaan että pakkaan tavarat ja muutan erilleen, mutta onneksi saimme kuitenkin asiat selviteltyä ja nyt menee taas hyvin ja onnellisena odotellaan pikku Vertin syntymää...
*******************************
Haluan kertoa sinulle tarinan
viime yön kyynelistäni,
mutta kerron sinulle
sadepisaroista auringonpaisteessa.
Sinä sanot etteivät sankarit itke,
mutta niin vain tapahtuu -
enkä voi kertoa siitä sinulle
huomennakaan.
*******************************
Ethän anna periksi,
vaikka elämä potkiikin
nyt pahasti päähän.
Ehkä juuri nyt tuntuu
tosi pahalta,
mutta kun oikein ajattelee,
niin tulevaisuus
lupaa hyvää.
Sumuisten kyyneltenkin läpi
aurinko jaksaa paistaa!
*******************************
Joskus elämän on mentävä rikki,
että osaisi taas kunnioittaa ehjää elämää.
Joskus on syötävä kaurapuuroa,
jotta lihakeittokin maistuisi taas hyvältä.
Joskus on herättävä sateiseen aamuun,
jotta voisi taas herätä auringon säteisiin.
Elämä muistuttaa meitä hyvistä hetkistä,
antamalla välillä myös huonoja hetkiä.
*******************************
Jos voisin henkäistä yhdenkään
raskaan huokauksen puolestasi,
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi
ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
-Marleena Ansio-
*******************************
Kuulen sisältäni nyyhkytyksiä,
vaikka en osaa itkeä,
silmiä kirvelee,
vaikka kyyneleet eivät valu,
sydän on kipeä kaipauksesta,
vaikka en osaa surra.
Järki ei riitä käsittämään,
mutta haluan uskoa, että Rakkaus riittää.
-Marleena Ansio-
*******************************
Tänään voi olla tarpeeksi jo se,
että jaksamme ajatella
huomisesta alkavan
uuden alun elämässämme.
Se ei olekaan vähän,
vaan paljon!
Paljon siksi, koska tänään on
niin vähän voimia,
mutta jaksamme
uskoa huomiseen.
-Marleena Ansio-
*******************************
Nyt kun on aamu,
ja kaikki vielä ehjänä edessä,
saan aloittaa luottavaisin mielin
tämänkin päivän,
vaikka sitten illalla itkisinkin
rikkimennyttä päivää.
Tiedän kuitenkin nyt jo,
että niin tuli kaydäkin,
jotta sitten joskus tulisin siksi,
miksi minut oli tarkoitettu.
(Marleena Ansio)
*******************************
Kunpa tämä runo
kietoutuisi ympärillesi
kuin käsivarsi
ja lohduttaisi sinua.
Kunpa tämä runo
olisi huone
ja hehkuva takkatuli,
jonka ääreen voisit käpertyä.
Kunpa tämä
voisi antaa sinulle
niin paljon enemmän.
Kunpa tämä runo
voisi täyttää toiveesi.
Silloin et ehkä
enää itkisi.
*******************************
Huomenta päivää kaikki ja tervetuloa Mansku78!
Neuvolassa vietin aamulla tunnin ja hyvinhän siellä taas kaikki oli. Painoa on tullut sen 4 kg eli 450 g viikossa eli ei kuulema grammaakaan liikaa. Tässä vaiheessa paino voisi muka nousta kilonkin viikossa! Verenpaineet oli edelleen samoissa, kuin aikaisemmin, eli salmiakin syönti jatkuu . Hemppakin oli taas sama 127, eli vaikka mua väsyttää, niin raudanpuutteesta sen ei pitäisi johtua. Sf-mitta on 24,5 cm eli himpun käyrien yläpuolella ja terkkari kehui, kuinka kauniina on vatsan iho pysynyt eikä ole tullut raskausarpia. Vauvelin syke oli 148 ja välillä yli 150, joten jospa siellä se mun pikkutyttö olisi :heart: . Huomaatte kun mä vaan edelleen toivon tyttöä ...
Mitäs muuta. Juu, sain mäkin sit viimein kelan kaavakkeet, lähetteen sokerirasitukseen (mun BMI on 21, eli pcos:n takia, ei ylipainon), ekan neuvolalääkäriajan ja muutamia vinkkejä tukivöistä ja vauvan tavarahankinnoista. Mulla kun on niin kiva neuvolantäti, että kyselen häneltä kaikki asiat jo etukäteen. Imettämisestä ym. hän aikoi puhua vasta tuonnempana
tivoli 23+0
Neuvolassa vietin aamulla tunnin ja hyvinhän siellä taas kaikki oli. Painoa on tullut sen 4 kg eli 450 g viikossa eli ei kuulema grammaakaan liikaa. Tässä vaiheessa paino voisi muka nousta kilonkin viikossa! Verenpaineet oli edelleen samoissa, kuin aikaisemmin, eli salmiakin syönti jatkuu
. Hemppakin oli taas sama 127, eli vaikka mua väsyttää, niin raudanpuutteesta sen ei pitäisi johtua. Sf-mitta on 24,5 cm eli himpun käyrien yläpuolella ja terkkari kehui, kuinka kauniina on vatsan iho pysynyt eikä ole tullut raskausarpia. Vauvelin syke oli 148 ja välillä yli 150, joten jospa siellä se mun pikkutyttö olisi :heart: . Huomaatte kun mä vaan edelleen toivon tyttöä ...Mitäs muuta. Juu, sain mäkin sit viimein kelan kaavakkeet, lähetteen sokerirasitukseen (mun BMI on 21, eli pcos:n takia, ei ylipainon), ekan neuvolalääkäriajan ja muutamia vinkkejä tukivöistä ja vauvan tavarahankinnoista. Mulla kun on niin kiva neuvolantäti, että kyselen häneltä kaikki asiat jo etukäteen. Imettämisestä ym. hän aikoi puhua vasta tuonnempana
tivoli 23+0
Ootteko jotkut tehneet vauvan lakanoita ja tyynyliinoja itse? Saisinkos vinkkejä niihin. Äitiyspakkauksen peitosta varmaankin mitat ja jotakin puuvillakangasta Eurokankaan halpiskopasta, vai? Oikeesti, jos jollain ois valmiiks mittoja ja jotain tietoja materiaalivaatimuksista, niin voisin ens viikolla hilpaista kangaskauppaan. Emovietti nosti päätään.