***JOULUTONTUT -08, helmikuussa 2009 !***

Hei kaikille pitkästä pitkästä aikaa!!!!! :wave:

Enpä ole ehtinyt palstalla pyörimään tässä pariin kuukauteen! Mennyt aika ihan hirmuisen nopeasti!!

Täällä on päästy hyvin arkeen kiinni rankan alun jälkeen! Sektiohaavaa hoidellaan EDELLEEN!! Mutta sekin alkaa olla jo loppusuoralla parantumassa! Enää ei tarvitse terveyskeskuksessa juosta, vaan hoidetaan sitä täällä kotona. Yllättävän pitkään sen parantumisessa menikin! Nyt vasta olen päässyt ensimmäisiä kertoja saunaan ja kunnolla suihkuun!!

Poika voi hyvin ja kasvaa kovasti! Korvikkeella ollaan nyt menty jo jokunen viikko, kun multa ei vaan maitoa enää tarpeeksi tullut ja lopulta ehtyi kokonaan Se vähän harmittaa ja tulee huono fiilis, että eikö sekään nyt onnistunut... mutta hyvin maistuu pojalle korvike ja sitä menee RUNSAASTI päivässä! Huomena pojalle tulee 2 kk täyteen ja painoa on nyt 5890g ja pituutta 58,5 cm. Tosi jäntevä ja jämäkkä jätkä! Päätä kannattelee jo hienosti masullaan ollessa ja kovasti juttua tulee ja hymyä irtoaa! Mahtava pakkaus kerrassaan! Yöt menee vielä n.3 h pätkissä ja kroonista väsymystä potee mamma, kun ei päivälläkään osaa nukkua silloin kun poika nukkuu..

Synnytyksestä jääneet traumat on hieman haalenneet ( aika todellakin kuultaa muistot ) , mutta edelleen sitä tulee kelailtua ja itku tulee välillä vieläkin kun sitä mietin... Oli se vaan niin rankka kokemus

Ristiäisiä vietettiin eilen! Ihanat juhlat oli ja poika sai nimekseen Eetu Aukusti! Itsellä meinaa vähän flunssaa pukata ja muutamilla vieraistakin oli kova flunssa päällä ja nyt pelottaa että poika sairastuu Mutta tänään on ainakin ollut ihan terve ja tomera kaveri! Toivottavasti ei nyt sairastukaan!

Yritän ehtiä enemmän lukemaan kuulumisianne! Usein huomaan kaipaavani vertaistukea ( samoin kuin raskauden aikanakin ) kun ei tällä hetkellä ystäväpiirissä oikein ole samassa tilanteessa olevia..

Kaikille oikein hyvää jatkoa ja ihanaa kevään odotusta pikkuisten rakkauspakkausten kanssa!

Sapis ja Eetu 2kk

 

merkkailen vaan.. ei uutta kuulumista... aika loppuu aina kesken, kun yrittää rueta tänne kirjottelemaan..

:wave:

 

Merkkaus vain täältäkin :wave:

 

Jaksuja maaritille influenssan kanssa, ei oo kyllä yhtään kivaa olla kipeänä ja hoidella vauvaa :| :hug: Hienoa ettei vielä ainakaan oo merkkiä diabeteksestä. Toivottavasti ei Grynnalle eikä kellekään muullekaan sitä tulisi!

Katherinelle :flower: hyvin nukutusta yöstä Siitä se lähtee!

Nimra, meilläkin asustelee kuplahuuli. Puhaltaa aina muutaman tai yhden ison kuplan huulille, ja sit kun se yks paisuu täyteen ilmaa ja vihdoin posahtaa, voi että sitä riemua Söpöintä :heart: Nyrkki menee kans suuhun, mut sit kun ottaa pois niin ei onneksi mee takasin eikä ala huuto. Jospa oppis pois siitä *turha toivo varmaan*.

AnnClaire, hirveen samanlainen tyttö meillä. Siis ihan samaa tekee! Ryömimis ja kääntymisyritykset on jo aikas pitkällä, ja samaa sanoivat meillekin neuvolassa et aikaansa edellä. Mut hienoahan se on Hyvin on teidänkin poika kasvanut, ja sul on kyllä syistä parhain korvikeruokintaan. Parempi niin et sillä ruokitte, ja sä voit ottaa ne lääkkeet mitä tarvitset siihen että vointi on inhimillinen :hug:

Suloinen nimi Sapiksen pojalla! :flower: Hienoa, että poika kasvaa ja synnytystraumat edes hieman hälvenevät. Toivotaan että arpikin paranee, sekä se fyysinen että henkinen :hug:

Kiitos kaikille täällä pinossa mua tsempanneille, onneksi pahimmat oireet on jo poissa. Kohtu vielä välillä kipeä, mut oikeestaan enää vastaa vaan pahempia menkkakipuja. :hug:


Miten muilla on paino lähtenyt putoamaan? Tai lähinnä, onko kellään muulla samaa ongelmaa, et meinaa lähteä liikaa? Mulla vaan tippuu ja tippuu, tällä hetkellä enää 53kg/164cm. Ei siis ihan vielä mitään hätää, mut en mä tästä enempää haluis laihtua. Toisaalta en osaa syömisiäkään lisätä tai liikuntaa vähentää. Vinkkejä olisin siis vailla, jos jollakin tarjota on.

Sunnuntaina oli meidän ristiäiset, tein itse tarjottavat ja voi että niitä kehuttiin. Hyvä mieli siis, erityisesti siitä että ne on vihdoin ohi

DD ja potkurineiti reilu 2kk :heart:

 

DD voi kumpa mullakin olis tuollanen ongelma,että lähtis liikaakin painoa..mulle sitä tuppaa vaan tulemaan lisää eikä poistumaan.Toisaalta voihan se olla ongelma noinkin päin,jos ei halua painoa kamalasti alas..tai liian alas.Mä kyllä haluisin paljon alemmax,kun mitä on.*huokaus* no tiputetaan,kun toivutaan tästä.Päätin,että kun tää influenssa häipyy niin mun on alettava liikkumaan kävellen joka paikkaan lasten kanssa,jotta kunto kohois ja ehkä siinä sitten tippuis myös painoa samalla tai ainakin kiinteytyis.Nyt on kyllä niin rapakunto että oikeen hävettää.
DD kiitos myös jaksujen toivottamisesta :hug: niitä tarvitaan aina...

nyt ruokaa laittamaan,kun se ei valmistu tekemättä :|

jaksuja kaikille äityleille ja isukeille :hug:

 

Tossa kun luin Kaksplussaa, niin osui silmään juttu kateudesta. Kertokaas mulle millanen tunne on kateus? Mä en ihan oikeesti tiedä. Oon yrittäny ajatella jotain rikasta, kaunista, älykästä julkkista, jolla nykymittapuun mukaan on kaikkea mahdollista ja hakea sitä kateuden tunnetta, mutta ei onnistu. Oon vaan onnellinen niiden puolesta, että ovat saaneet sen mitä haluavat. Ärrrsyttää, kun en tunne sitä tunnetta!

 

Mies keskeytti... Nii, että onko se kateus hyvä vai huono tunne? Aiheuttaako se enemmän tätä: :headwall: vai tätä: ? Onkohan se jotenkin kasvatuksellinen asia, kun mä oon saanu melko vapaan kasvatuksen? Taas tällasta maanantaipohdintaa, kun yrittää saada aivoja käyntiin. :headwall:

Ollaan tänään tytön kanssa tuijoteltu toisiamme ja naureskeltu. Nukuttiin myös yhdessä pitkät päikkärit. Tehtiin yhdessä koko perheen voimin possupataa ja perunamuusia, kun mies tuli töistä kotiin. Nyt on maha pystyssä, pömpöttää niin maan pirusti. Mies lähti viemään autoa vuosihuoltoon. Päätettiin nyt sit kai, ettei vaihdetakaan miehen autoa, vaan mun auto. Mies sai puhuttua mut pois haaveilemasta siitä citymaasturista, kun se on kaamee bensasyöppö ja kaikkee, että vaihdetaan mun jenkkirauta johonki pienempään cityautoon. Mulle käy mikä tahansa, kunhan se on musta tai vihree. =) Eikä saa olla mikään Skoda, Lada tai pösö. Eikä toudellakaan mikään Toyota!

Kiva oli kuulla, että Katherinen perjantainen reissu meni hyvin! Mua vähä jännitti miten se menee... Eikö ollu edes tissiongelmia? Muistelen vaan omia kivikoviani sillon uutena vuotena.

Aino&Snögeli melkein 3 kk

 

tulin ilmottamaan että mua ei varmaa hetkeen näy täällä...
isäni kuoli viikonloppuna ja järjestelyjä on ja neidin ristiäisetkin ensi lauantaina...
vielä ei suru tunnu missää,tyhjä olo, mutta....ajan kanssa :'(

 

Hei vaan

Pippari kuulostaa kyllä ilkeältä... miten ne ei tarkasta heti, jos repeämä ei ole kiinni ? Mä kyllä jo oisin vihoissani..., mut en tosiaan tiedä noista tikkihommista sen enempää, kun mulla oli sektio :ashamed: Toivottavasti siellä kuitenkin menee nopsaan parantuminen eteenpäin ja toivottavasti vatsavaivatkin helpottaisi pienokaisella

Oletko jo kokeillut sen Idoform kuurin, kun meillä se autto enkä anna enää mitään tippoja :wave:

NullPoints

halaus sinullekin, kun on tuon imettämisen kanssa hankalaa, mä en oikeen osaa siitäkään sen suuremmin sanoa, kun en itse siis voinut imettää, kun maitoa ei vaan tullut.. yrityksistä huolimatta :ashamed: Kunpa siellä olis asiat menossa parempaa ja toivottavasti yösyöntiin tulee pian helpotus

Nasu toivottavasti siellä ei olis haavan kohdalla sen kummempia ja paranee nopsaan. Mulla on haava jo ihan ok ja ei tunnu edes, että olis sen suuremmin arpikudost, vaikka tuota omaa mahaa löytyy (ihan liikaa ) :ashamed: Onpas jännä, että teillä ollaan niin virkeinä jo aamusella aikaisin. Meillä tyttö nukkuu kyllä yleensä johonkin seitsemään vähintään, mutta taitaa hiukan rytmi olla muutoksissa, kun nykyään menee nukkumaan klo 21 ja herää isännän lähdettyä töihin eli klo 06

Mut ei haittaa, kun joutaahan sitä sitten nousta, kun isäntäkin herättää (olen herkkäuninen )...

Minttu jaksamista sinulle sinne arjen pyörittämiseen "ilman" isäntää. Onneksi ei kuitenkaan tuo pidempi aika ole ja sitten helpottaa arjen pyöritys. Toivottavasti vierastaminen helpottaa, kun on siinä aina oma hommansa kun ei tahdo "vieraassa" sylissä viihtyä...Meillä on ihan sama missä tyttö on, aina joko nukahtaa tai tarkkailee ympäristöä :heart: Tsemppiä myös noihin öihin

Katherine mukavaa, että siellä ollaan onnen kukkuloilla ja nautitaan :wave: Niinhän se elämä on parhaimmillaan, kun nauttiin siitä mitä on ja osaa arvostaa niitä elämän pieniä asioita eikä haikaile kuuta taivaalta

Tuosta vuodosta en osaa kyllä oikein sanoa...toivotaan, että ei mitään ikävää.

Maarith en muista montako lasta teillä oli, mutta onhan se toisaalta harmi jos toinen haluaa lisää ja toiselle on määrä täynnä :| Onhan se kuitenkin ihanaa kun saa niitä jo olevia lapsosia ihastella, rakastaa, helliä, opastaa :heart: Kiva, että saat aikaa vauvan kanssa ihan kahden, onhan se varmasti jokaisen kohdalla omanlainen juttu ja ihanaa aikaa! Voimia omaan oloon myös ja flunssaan

Mulle sanottiin, että sokerirasitukseen pitää mennä 1 v synnytyksestä, joten se on edessä vasta joulukuussa

Saparo :wave: kiva kuulla sinustakin ja hienoa, että haavan kanssa menee jo paremmin ja ei tarvii edes takaisin hyppiä hoidattamassa sitä, helpompihan se on kotosalla hoitaa. Harmi sen imetyksen kanssa, mutta hyvin ne kasvaa korvikkeellakin (itse myös korvike-mutsi ) Meillä on ollut melkein saman kokoiset lapsukaiset tuossa 2 kk iässä, meillä hiukan kevyempi ja puoli senttiä lyhyempi Toivottavasti synnytyskokemus ei kuitenkaan liikaa "pelottele" :/ Ihana nimi pojalla, tuli heti mieleen jämäkkä isäntä :saint:

DD mulla ei ole paljoa paino tippunut...tai sanotaanko, että olen samassa pisteessä kuin ennen raskautta, mutta omaa elopainoa on liikaa, joten kun kuntoudun niin sitten alkaa taas palautuminen liikunnan pariin (paremmin kuin nyt ) Mulla tosiaan on selkä ja maha oikkuilleet ja niitä tässä nyt toivottavasti aletaan selvitellä paremmin, että missä vika |O |O :headwall: Kiva, että ristiäiset meni kivasti ja tarjottavat maistui Meillekin soitteli vieraat perään, että oli makoiset syötävät :wave:

Mussupussu no ei muuta kuin autoa etsimään ja miettimään, että millaisen ajokin otat =) Kiva valkata! Meillä menee tytön kanssa aina puolet päivästä tuon puhumisen, tuijottelen ja ympäristön tarkkailun merkeissä

On se vaan niin ihanaa

Sintzi

suuren suuri jaksamishali sinulle. Kovin ikävä uutinen

Tulet kun jaksat, ehdit ja pystyt. Annat aikaa itsellesi ja perheelle

Kateudesta ... no mä en ole oikeastaan ollut kateellinen sillä kenenkään elämä ei ole koko aikaa pelkästään hyvää ja ihmisillä on niin erilainen näkemys onnesta ja elämän kulusta muutenkin niin ei sitä oikein osaa olla...sillä eihän ihmisen elämästä (juurikin julkkiksen ) tiedä YHTÄÄN MITÄÄN, joten miten sellaisesta voi edes olla kateellinen mitä EI tiedä

? Toisaalta nykyajan maailma on niin "hullu", että varsinkin nuoret (valitettavasti :ashamed: ) kuvittelee, että juurikin se julkkiksen elämä on ihanaa aja antoisaa... :/ Kyllä se on ihan päinvastoin :x Mä olen joskus miettinyt, kun kamut on puhuneet että sillä on sitä ja sitä ... ja ei sen tarvii edes velkoja maksaa (monelle julkulla perinnässä laskuja ) .. Mitä siitä ihmisestä pitäisi kadehtia ? Sitä, että osaa ja kehtaa ottaa uutta lainaa, kun edellinenkin on ulosotossa ? :kieh: Tai sitä, että puolet sen ihmisen elämästä perustuu täysiin oletuksiin ? Vai sitä, että ulkonäkö on lehtikuvissa "ihana", mutta käyppä kotosalla katsomassa sunnuntai aamuna.... niin erilainen on todellisuus!! Mä kadehtisin (jos olis "tarvetta" ) niin ihmistä, joka osaa vielä enemmän kuin minä nauttia niistä elämän pienistä asioista, osaa sanoa huonolla hetkellä juuri ne oikeat sanat, osaa olla ystävä hädässä ja ilossa

Osaa arvostaa ihmistä/ihmisiä juuri sellaisena, kuin he ovat eikä halua yhtään sen enempää kuin mitä toinen on.. Tällaisia mä arvostan ja kadehtisin, jos tarviis :saint: Ja se on tärkeää, että on ystävä pyytettömästi!!

Mitäpä sitten tänne... No isäntä oli reissussa siellä Haminassa ja siellä oli kuulemma hommat mennyt ihan pieleen, joten olipas rentouttavaa saada isäntä pahalla tuulella kotiin :headwall: |O No onneksi sain rauhoiteltua, mutta ihmettelen kyllä näitä hänen "ystäviää" miten olivat asiat hoitaneet (eli ei ollenkaan niin kuin oli tarkoitus! |O ) Ajattelemattomat ihmiset ovat :x :kieh: No, ei siitä sen enempää :wave:

Tänään sain kuulla, että isäntä onkin sitten toukokuun alusta 6 kk Saksassa tekemässä erikoistyötä :kieh: joten ilo ei todellakaan ole nyt mun puolella.. :ashamed: Siis mä en tajua!! 6kk

Olin kyllä hiukka

ylihämmästynyt.. Nyt pitää sit hoitaa asiat niin, että pärjätään täällä Suomessa tytön kanssa ja sain samantien stressipäänsäryn

Mä kun maksan exän velkoja (olin takaajana eikä itse maksanut :/ ) niin nyt en sitten pysty tuosta äitiyspäivärahasta maksamaan tuona aikana juurikaan ollenkaan tuota lyhennystä sillä isäntä on maksanut meidän vuokran ja nyt joutuu palkallaan kattoon Saksasta sen asunnon...että näin

Mut itseppä olen paperiin aikoinani nimen laittanut, joten vastuu on hoidettava :headwall:

Tääläl on tytöllä älytön räkätauti

Jokaista syöttöä ennen annan noita keittosuolatippoja ja sit ruokailun jälkeen tulee röyhtäyksen yhteydessä sit sitkeetä limaa :x Onneksi tulee kuitenkin helposti pois elimistöstä niin ei haittaa hengitystä pikkuisella :heart: Muuten on kyllä reipas ja touhukas

Kovasti kyllä juttelee... Kunpa itse tietäis, että mitä on pienellä mielessä

Itsellä siis jatkuu migreeni ja tuo maha-kylkikipu, joten kovin terveenä en täällä ole, mutta elämään ja tekemään pystyn kuitenkin kaikki kotihommat, kun pienissä askeleissa teen ja saanpahan enemmän makoilla "luvan kanssa" tytön seurana

Tänään sain onneksi siivottua koko asunnon ja pestyä pyykit tai no siis tein kaikki kotiaskareet ja ruokaa myös huomiselle, joten saan levätä IHANAA

Ehkä pyydän vanhan koulukaverini kylään ja leivon jonkun piiraan

Suvi ja Anni 10 vko 3 päivää Joko se äipä rakas on noin vanha

 

tervehdys täältä :wave:

eipä kummempaa...ristiäisvalmisteluja hääräillään. vähän hiljasempaa koneilu nyt tämän viikon, joten kaikille oikein ihanaa talviviikkoa!! paistakoon aurinko jokaiselle B)

katherine ja tyttönen 6viikkoa5päivää

 

Hei,
Pitkästä aikaa kirjoittelen minäkin. Ihan ensiksi sintzille osanotto isäsi kuoleman johdosta, tosi surullista ja vielä nyt kun on pieni vauvakin ja kaikki...voimia kovasti.

Meillä saatiin ristiäiset vietettyä Ystävänpäivänä. Hyvin meni kaikki, mutta toipumiseen on kyllä mennyt pari päivää...Vaikka sain suuren avun anopilta, niin silti sitä tekemistä riitti itsellekin. Meillä oli ruokatarjoilu, koska kaikki vieraat tulivat kauempaa. Menu oli seuraavanlainen:

-vihreä salaatti
-broileri-riisisalaatti
-karjalanpaisti
-perunat
-makaronilaatikko (ilman jauhelihaa siis)
-juomana itsetehtyä kotikaljaa, kivennäisvettä, piimää, maitoa
-lisäksi itsetehtyjä sämpylöitä ja ruisleipää

jälkiruokana

• mansikkakakku
  sitruunakuivakakkua
  suklaakakkua
  sydänpikkuleipiä
  vaahtokarkkeja ja sydänkarkkeja

Koristelu oli tietysti vaaleanpunaista. Oli neljä kukka-asetelmaa, joissa ihanan hempeän vaaleanpunaisia ruusuja ja vaaleanvihertäviä neilikoita. Isoimmasta asetelmasta roikkui murattia ja se oli kastepöydällä. Muut pienet kukka-asetelmat olivat ruokapöydillä. Lisäksi oli isoja vaaleanpunaisia pöytäkynttilöitä ja kastepöydässä tietty kaikki siihen kuuluvat jutut (kynttilä, raamattu, kastemalja...). Valkoiset pöytäliinat (käytin lakanoita, kun kaikkiin pöytiin ei riittänyt varsinainen pöytäliina). Kaikki oli kaunista ja nättiä. Anoppi hääräsi ruoanlaiton ja tarjoilut. Oma äitini auttoi tiskaamisessa jne. Meitä oli kaikkiaan 18 aikuista ja 7 lasta (joista 2 vauvaa) eli ihan riittävästi porukkaa, kun kotona juhlat vietettiin. Tytön nimeksi tuli Elli =)

Tyttö on kasvanut kohisten. Maitoa siis tuntuu riittävän. Painaa saman verran (jotain reilut 5kg) kuin kolmikuinen serkkupoikansakin! Muutenkin menee ihan mukavasti. Välillä itketään ja känistään ja välillä on kuin itse aurinko, hymyilee ihanasti ja "jutellakin" jo yrittää kovasti. =) Itsellä mielialat välillä pomppii aika lailla, itkettää ja väsyttää välillä tosi kovasti, tuntuu että hiki vain nousee ja ärsyttää kaikki, välillä taas olen niin onnellinen ja yritän saada tästä meidän viimeisestä vauvasta kaiken ilon ja onnen irti...(meillä siis tämä neljäs lapsi ja näillä näkymin enempää emme edes harkitse, koska ikääkin on minulla jo ja muutenkin neljässä on jo tekemistä!)...

Nyt täytyy lopetella, voimia kaikille vauva-arkeen!
:hug:

 

Hei taas

Meille ei oikein mitään uutta ihmeellistä kuulu, joten keskitynpä enemmän kuulumisiin ja gallupeihin... Tyttö täytti viikonloppuna 6 viikkoa ja huomenna on lääkärineuvola, joten sitten on ainakin uusia mittoja kerrottavana. Samaa rutiinielämää elellään päivästä toiseen eikä liikuta missään, esikoisen kanssa nyt käyn pihalla päivittäin ja ruokakaupassa joskus. Sekin on jo saavutus, vielä muutama viikko sitten en olisi kauppaan asti pystynyt! =)

Sintzille iso myötätuntohalaus! :hug: Voimia ja jaksamista, aikaa se ottaa, sen tiedän, ja muistan myös tuon saman tunteen miten aluksi asiaan ei edes osannut suhtautua oikein mitenkään (mulla äiti kuoli muutama vuosi sitten).

Mussupussu kyseli kauppalaskuista, niistä en halua täällä edes mainita, me saadaan ruokaan kyllä menemään ihan hirveästi rahaa... Emme siis ole varakkaita (kaukana siitä, ja kaikki menee mikä tuleekin) mutta kaupassa tulee ihan liian usein osteltua kaikenlaista ihan mielitekojen mukaan. Ja periaatteesta esim. ostan mahdollisimman paljon luomua, sekin on kyllä törkyhintaista. Toisaalta meillä ei sitten "tuhlailla" mihinkään muuhun, emme tilaa mitään lehtiä, emme matkustele, vaatteita ostetaan todella harvoin, sisustus on meillä tasoa kirpputori, ym. Ja nyt kun putoan päivärahalle (työnantaja maksoi ä-loman ekat 3 kk palkkaa), saati sitten kun hoitovapaalle jään, loppuu kyllä luomun ostelu ja sen sellainen. Kaikki "kituutusvinkit" otetaan ilolla vastaan...

Kateudesta sanoisin, että se on enemmän osastoa :headwall: ( ). En osaa olla kenellekään mistään materiaalisista asioista kade, mutta esim. esikoisen kanssa kun imetys meni mönkään, olin niin pettynyt ja onneton etten moneen kuukauteen sietänyt imettäviä äitejä silmissänikään. Vaikka olihan silloin(kin) sitä masennusta, ja hormonit heittelivät yms., mikä varmasti myös vaikutti tunteisiin.

Pipparille sekä Saparolle jaksuja haavojen kanssa ja NullPointsille nännien! Todella tyhmä kysymys NP, koska olet varmasti ihan itsekin asiaa jo ajatellut, mutta oletko rintakumia kokeillut - onnistuisiko sen kanssa vai hylkiikö vauva?

Mulla muuten sektiohaava tuntuu edelleen, vaikka leikkauksesta on jo yli puolitoista vuotta. Se ei varsinaisesti ole kipeä, mutta tuntuu häijyltä kun koskettaa. Jos vaikka vauva potkaisee siihen kun vaihdan vaippaa, tuntuu tosi inhalta. Nyt tämän toisen odotuksen aikana haavaa myös särki aina välillä, yllättävästi kuitenkin alkuodotuksessa enemmän kuin lopussa. Ja hyvin kesti synnytyksen yms.

Miljalle tsemppiä, meillä myös esikoinen oli ns. vaativa vauva, joten tiedän hyvin mitä on kun mikään ei ikinä kelpaa eikä koskaan nukuta, ympäri vuorokauden. Tämä kakkonenkin valvoi ekat viikot kaikki yöt jostain 00-01:stä 08:aan ja aloin olla jo tosi epätoivoinen, mutta sitten rytmi onneksi alkoi kääntyä. Nyt nukkuu tuon em. ajan (eli ei mun mielestäni tämäikäiselle mitenkään paljon yöunta?!) parilla syötöllä, päivällä ei sitten nukutakaan, tai se on sellaista torkahtelua. Kai meille joskus joku rytmi tulee... Ja Nasu30 sekä Minttu myös kärsivät vähistä unista, jaksamista sinnekin!

Mistä tuli mieleeni todeta että ei todellakaan mitään anteeksipyytelyjä Katherine! Vaikka myötäelänkin kaikkien harmeja ja vaikeuksia, luen myös erittäin mielelläni (kuten varmasti kaikki muutkin) iloisia kuulumisia ihann yhtä lailla. Ja hyvät yöunet ovat sen verran harvinaista herkkua tämänikäisten vanhemmilla, että niistä saa ja pitääkin iloita!

Nimralla on tosiaan reippaan näköinen tyttö! Ja AnnClairella oikea touhutenava! Hienoa, että Vauviksen tyttönen on jo kunnossa, ja Tara84 samaten - hurjia tauteja teille iskenyt. Menninkäisen tytölle tuli oikein kiva nimi ja hyviltä näyttivät ristiäistarjoilut! Tara myös oli ristiäisistä selvinnyt, ja Lauri samaten kiva nimi!

Kurja juttu muuten Nimra tuo miehesi työkomennus. Tosi ikävää että joudutte näin pian pitkään eroon vauvan synnyttyä!

Kiva kuulla Maarith:sta, toipumista flunssaan vain! Mulla ei kai koko sokerirasitusta tehdä, kun oli vain paasto rajalla, mutta sen paastosokerin menen mittauttamaan 6 kk synnytyksestä.

DD kyseli painon putoamisesta. Niin kauan kuin imetystä kesti (ja olin silloin muutenkin niin huonona enkä saanut ruokaa alas), painoa lähti ihan silmissä. Vaa'alla en pahemmin käynyt, mutta reilussa 3 viikossa ennen raskautta käyttämäni vaatteet alkoivat roikkua niin että (ihan oikeasti) eivät pysyneet enää päällä. Nyt pystyn taas jo syömään ja peilistä näyttäisi, että takaisin on osa kiloista tullut. Raskausaikana tuli sillä puntarilla seistyä sen verran tiheään, että nyt en ole viitsinyt...

Kiitoksia muuten vielä liinansidontavinkeistä, Babyideasta tuo minunkin liinani on mutta mulla oli vain sellainen ohje jossa vauva laitetaan makuulle (tai siis sykkyrään) liinaan. Olen kyllä niin käsi sen liinan kanssa, että musta tuntuu etten vieläkään osaa sitoa sitä oikein...

Grynna & lapset

 

Tosi nopsaan käväsen...

Jälkitarkastus oli tänään, ja kaikeksi onneksi eivät punninneetkaan mua vaikka etukäteen niin sanoikin . Riittää että ihan itse tiedän että painoa on vielä liikaa, en halua siitä muistoa äitiyskorttiin...

Itse tutkimuksessa kaikki kunnossa, ja alkaa muutenkin jo alaosasto tuntua omalta. Ainoa että mulla on todella arat limakalvot, koitan tuota ceridalin öljyä käyttää välillä :/ . Mutta se on tämä imetys mikä sen aina aiheuttaa.

Sain jo hormonikierukkaa varten reseptin valmiiksi. Sanoivat että imetys ei ole sille esteenä yhtään, mutta muuten sitä ei saisi laittaa ennenkuin noin 6kk synnytyksestä. Ajattelin tosiaan sitä vihdoin kokeilla, meni syteen tai saveen. Mulle kun ei mitkään pillerit ole ikinä sopinut, ja ei vielä kai ihan 100% varmoja olla siitä laitetaanko piuhat poikki vai ei... saapi sitten lisäaikaa. Ja jos tuo kierukka mulle sopii, ottaisin enemmän kuin mieluusti vastaan harvemmat ja niukemmat menkat tai kokonaan poisjäävät .

Nyt täytyy taas lentää, palaamisiin!

- Terhikki ja poitsu reilut 7 vkoa jo -

 

Siis ihan kamala juttu toi Sintzin isän kuolema. Ei siihen voi oikein mitään sanoa... Koita kestää! Seisautti kyllä meikäläisen hetkeksi miettimään omia "ongelmiani".

Grynnalla on aina niin fiksut jutut! Kaikki, mikä jää itseltä sanomatta tai jos ei tiedä vastausta johoni dilemmaan, Grynna tietää ja kirjoittaa. =) Siis ihan oikeesti. Tää ei nyt ollu mitään v****ttuilua. Tohon kateus-asiaankin sai vähän perspektiiviä. Ja Nimralta myös! Otin vaan sen julkkis-esimerkin, kun ajattelin, että tunnettuus, raha ja kauneus vois olla sellaisia yleisiä kateuden aiheuttajia. Nimra kirjoitti ihan asiaa siitä, että ei oo tarvetta kateuteen jne. Musta tuntuukin, että en oo vielä tavannu sellaista tyyppiä, jolle olisin kateellinen. Joku kaunis päivä tapaankin täydellisen äidin ja se riipaisu tai :headwall: käy. Nojoo, niinku sanoin, ni se oli sellasta tyhmää maanantaipohdintaa. Noista kauppalaskuista taas voisin vääntää vaikka päivätolkulla! Raivostuttaa niin paljon terveellisen ruuan kalleus! Onneks meidän ei tartte maksaa lihoista juuri mitään. Mies sai syksyllä saaliiks paljon hirvenlihaa pakkaseen, possun- ja naudan sisä- ja ulkofileet ja paistit ja pekonit saadaan yleensä suhteilla ilmasiks ja kanan rintafileestä maksetaan 5 eur/kilo. Pitäis vielä kehitellä suhteita meijeriin, koska maitotuotteet on kalliita myös.

Piti sanoa Nimran tytöstä, että aivan ihanaa asennetta on tytöllä! Näytin noi kuvat mun siskollekin ja ihastui hänkin tyttöösi! Temperamenttia varmaan löytyy? Ei kyllä varmana jää jalkoihin tässä julmassa maailmassa.

Toi miehen poislähtö on varmaan rankkaa sulle Nimra. Mutta se puol vuotta menee kuule että humps vaan! Harmittaa sun puolesta se exän velka. Meillä kun on vaan ihan pikkiriikkinen asuntolaina, eikä mitään muuta velkaa, niin ajatuskin jonkun TOISEN velkojen maksamisesta ällöttää. Kauhee mulkku se sun exä! Kai sä oot sen sille muistanu tasaisin väliajoin kertoa? Paitsi eihän se sitä velkaa poista, mutta ehkä parantais sun oloa? Voi että kun ärsyttää nyt, pienen lapsen kanssa joutuu miettiä tollasta! Saaks kysyä, mitä varten se sen velan otti? Sano nyt että edes jotain järkevää!

Tara sä taisit itse jo vastata siihen ajanriittämiskysymykseen. =) Me ollaan oltu terveitä ja tää tyttö nukkuu PALJON, niin kyllähän tässä ehtii vaikka mitä! Ei sullakaan varmaan kipeenä tullu mieleenkään, että netissä hengailisit...

Terhikki ootko muistanu antaa ilmakylpyjä itsellesi, esim. öisin? Mulla on kroonisena toi limakalvojen kuivuus ja ärtyisyys, mutta ilmakylvyt (ja toisinaan myös tuo ceridal) auttavat! Ja mies tykkää, kun nukkuu ilman housuja. :x

Huomenna iso-mummolaan! Ja vihdoinkin saan sen hemmetin itkuhälyttimen, joka meiltä on puuttunut. Kyllä nolotti, kun kerran naapurilta tuli tekstiviesti "vauva itkee". Se oli ulkona vaunuissa ja just 5 min. sitte olin käyny kattomassa ja oli unessa... Meilläkään ei mikään ihan pieni piha ole, että aika kovaa huusi kun naapurikin oli huolissaan... :ashamed:

Nyt vaunuilemaan tuonne kirpeään pakkasilmaan!

Aino&Lumppari melkein 3kk

 

Mussupussu - mä itseasiassa 'normaalisti' nukunkin aina ilman pöksyjä (päivisin en hirmusesti viitsi kuljeskella alakerta paljaana ), mutta jostain syystä jäi jälkivuotoajalta tapa nukkua alkkarit jalassa.

Kiitos muistutuksesta, täytynee taas luopua pöksyistä :saint: . Ceridaliakin pitäis useammin muistaa käyttää...

Muistanko mä väärin, oliko apteekeissa jotain ko. vaivaan myynnissä - jotain kapseleita tms... onko kellään kokemusta?

 

Sintzille suuret osanottoni. :hug: Läheisten menetys on aina aivan kauheaa. :'(

Grynna (Muut jotka ovat jo lukeneet mun taistelua imetyksen kans voi vaihtaa luettavaa... :kieh: ) Mul on ollut kaikki keinot kehissä. Ne kumit ovat hyvät jos on nännit verillä. Muuten ei herra niistä paljoo tykkää ja minusta tuntuu ettei niiden kans kaikki maito tuu pihalle. Mul kun on kolme kertaa meinannut tulla rintatulehdus, niin senkin takia en uskalla paljoo niitä käyttää. Sit kun ne olivat kipeimmillään, niin nännien koko alue oli kipee... siihen kun laittoi sen kumin, niin se paine melkeen tuntui pahemmalta. Sama homma oli pumpun kans.
Jos sit liikaa rasvailen ja kovetus lähtee pois, niin sit nännit menee helposti verille. Jos taas en rasvaa tarpeeksi, niin kovettumat halkee...
Eli sissinä oon vaan jatkanut.
Niin enkä haluu nyt valittaa, oma on valintani, mä vaan en koskaan haluu luovuttaa oli asia mikä tahansa...

Kateudesta sen verran et vanha sanonta käy tähän: "Rahalla saa ja hevosella pääsee" ja toinen totuus on se et "mitä suuremmat tulot sitä suuremmat menot" ja entäs se sit et "raha ei tee ketään onnelliseksi". Yleisesti ottaen minä ainakin yritän elää omaa elämääni niin hyvin kuin voin ja keskittyä siihen. Varmasti on miljoona muuta joilla on "paremmin asiat", mutta ei mua haittaa. Mä oon ihan tyytyväinen mitä mulla on. Heh, tohon sopii sit tää sanonta: "Ahneella on paskainen loppu".

Kastajaiset tuli ja meni. Hmm, sellaista piti kysyä: onko muita joilla on hitaasti kasvava vauva??? Kaikilla kuulostaa et vauvat on tosi isoi... "Tirri" on siis huomenna 8vkoo ja nyt meni vasta 4kg rikki. Pituutta kasvaa ja vilkas on, mut ei pyöristy kauheena. No, yksi pyöree täs talossa on varmasti aivan tarpeeksi.

NP ja Tirri 7vkoo+6pvää

 

Sinzi :hug:

Ja paranemista teille jotka sairastelette.

Täällä ollaan vihdoin terveenä.



DD Kyseli painonpudotuksesta, mulla ainaki ollu päinvastaista vuoristorataa. Lääkitys kerää nestettä ja vaikka muuten hyvin toimiiki, en kestä enää tätä norsu-oloa ja koetan vaihtaa lääkitystä. Viime aikoina yöt on olleet taas surkeita, huonoa unta ja painajaisia ja kivut kaverina. Pate onneksi syö vain kerran tai kahesti yössä että sen puolesta sais nukkua.

Suivaannuin tuohon paino-asiaan ihan kunnolla, muutaman nesteenpoistokuurin jälkeen kun painoa tippuili kerralla 3-5 kiloa, päätin että nyt vaihtuu lääkkeet ja painoki lähti laskuun, siihen päälle aloitin spinningin ja huhhu että oli rankka eka kerta, ja varmaan toinenki. Mutta katotaan miten fysiikka kestää, pystynkö jatkamaan. Kuntosalia oon alotellu, tai voimatreeniä paremminki ni heti tammikuussa, kun synnytin marraskuun lopulla. Todella pohjamudista on lähdetty ylöspäin, mutta eiköhän tässä hitaasti ja varmasti varistella nuita ihroja matkan varrelle

Täällä on ihan hullunmylly päällä, taas :kieh: -Kakrut jotenki iha hillittömän levottomia ja alakaa iskällä ja äitillä olla mehut vähissä :/

Noo, ehkä tässä taas fiilikset paranee ku saa kakrut asettuun unille ja hetken, ehkä ja toivottavasti hengähtää.

Mää en muista Paten mittoja, nei oo tuntunu lainkaan oleelliselta nyt. Käytii joku aika sitte neuron kontrollissa ja jotaki siellä tuntu et on hämärää. Olin kyllä itekki huolissaa ku en saa poikaseen kontaktia, mutta siellä se sanottii ääneen. Kuulon ja näön tutkimuksia on tulossa, ainaki varmuuen vuoksi. Lekuri meinas et pikkuse annetaa anteeksi ku synty hiukka etuajassa ja oli niin pitkään tajuttomana, ja muutenki rankka alku. Saap nähä. Nyt tuntuu että pikkuse paremmin saa jo kontaktia, mutta sittepä nähhää onko jotai ongelmaa oikeasti olemassa vai ei.

Nyt kuulostaa tulevan vieraita, sehän somaa, raskaan päivän jälkeen. Pittää vissii pestä hiet ottalta ja hymyillä -No joo, ihan mukava et vähä vaihtelua!

Omituinen ja Pate +muu revohka

 

Sintzille jaksamista ja iso :hug:

Tänään jälkitarkastuaika. Kaikki ok. Ihmettelin, kun joku kirjoitti, että kierukan voi laittaa vasta 6 kk synnytyksen jälkeen, kun minulle sanottiin tänään, että sen voi laittaa vaikka heti. Imetys ei ole sille este. No, nämä on vissiin just niitä juttuja, missä monissa neuvoloissa saa erilaista tietoa.
Ristiäiset olivat viikonloppuna ja neiti on nyt sitten Nia Erica.
Huomenna on Nian ensimmäinen lääkärikäynti.

Tintta ja Nia huomenna 8 vkoa

 

Sintzille osanottoni :hug:

Eilinen huudettiin, tänään ollaan hieman paremmin voitu... oon ihan pihalla ja naatti. Jälkitarkastus olis ollu huomenna mutta ne menkat sit alko niin meen vasta ens viikolla. Nyt ei ajatus kulje pätkääkään, täytyy palata myöhemmin :ashamed:

Viivi ja Emma 7vko ja 2pvää

 

Kommentoinpa minäkin näitä keskustelunaiheita, mitä täällä on...
Kateudesta: Itse tunnistan välillä itsessäsi pieniä kateuden tunteita, vaikka en todellakaan voi sanoa, että olisin jotenkin "kateellinen" luonne ollut koskaan. Ja jännä juttu on se, että kun tunnistan ja tiedostan tunteen, niin se häviääkin kuin tuhka tuuleen...Eli oikeasti kateellinen en voi kenellekään sanoa olevani. Ja esim. julkkiksille tms. en ole kyllä yhtään kateellinen...Joku on viisaasti sanonut, että "älä kadehdi ihmistä, sillä et voi tietää hänen sisäistä suruaan..." ja niinhän se tosiaan on. Jollain voi olla ulospäin asiat tosi hyvin, mutta sydän itkee syystä tai toisesta. Ja kyllähän se niin on, ettei kenenkään toisen onni ole minulta pois.

Hormonikierukasta: mulla on täällä tosi pätevä neuvolanlääkäri (meidän tk:n ylilääkäri ja naislääkäri) ja hänen näkemyksensä hormonikierukan laittamisesta synnytyksen jälkeen on seuraava: hormonikierukan voi laittaa jo jälkitarkastuksen yhteydessä (mikäli kaikki siis hyvin, ei vuotoja, kipuja ym.), mutta hän suosittelee odottamaan kuitenkin jonkin kuukauden, koska on kuulemma käynyt niin, että liian aikaisin laitettaessa kierukka jää jotenkin löyhästi kiinni ja tippuu pois...se ei ole vaarallista, mutta menee kallis kierukka hukkaan. Itse ajattelin kokeilla hormonikierukkaa, mutta laitatan sen vasta kesän tienoilla. En ole koskaan käyttänyt hormonaalista ehkäisyä, mutta ehkäpä hormonikierukka on lievin muoto niistä ja onhan se tosi pitkäaikainen ehkäisy ja edullinenkin.

Nyt lopetan, täytyy lähteä viemään eskarilaista ja sitten srk:n perhekerhoon pienimpien kanssa.
t. Menninkäinen ja Elli 7vkoa =)

 

Hormonikierukasta, tosiaan mulle sanottiin eilen että mieluummin vasta sen noin 6kk kuluttua synnytyksestä jotta kohtu ehtii palautua.

Ei siis varmaan ehdottoman pakko ole sitä noudattaa mutta itse menen näillä ehdoilla. Menninkäinen tuossa kertoikin tarkempia perusteluja eli jotenkin noin se meni . Onha noita mielipiteitä näköjään lääkäreilläkin monia.

Me siis mennään tää väliaika kondomeilla (silloin kun niitäkään tarvitaan ) - eipä tässä enää olekaan kuin reilu 4kk.

 

Jos tässä hetken ehtii kirjoittaa, kun mulla on vaan pahentunut tuo selkäkipu eikä pääse edes sinne labraan, kun kauppareissukin tuottaa (käveleminen ) silkkaa tuskaa |O |O En siis kärsi ajaa :headwall: Täytyy saada olo hiukan paremmaksi, että pääsen vihdoin käymään siellä ja saadaan kivuille syy...toivottavasti!

Täällä ei oikeastaan tähän vauva-arkeen kuulu mitään sen ihmeellisempää. Tyttä syö ja nukkuu ja seurustelun aikaan sitten leikitään helistimillä ja puhellaan

Mukavaa ja kun ollaan noista vatsavaivoista näköjään päästy kokonaan niin ei oikein ole mitään ongelmaa.. Mitä nyt pikkuisella on taas räkätauti valloillaan, mutta eipä se menoa haittaa

Eilen illalla olin laittamassa tyttöä nukkumaan ja olin röyhtäyttämässä niin johan tuli räkäinen aivastus... Se oli niin hellyyttävän näköinen maitoräkä poskella :heart: Kuva siitä pit muistoksi ottaa

Ihana kun samalla tyttö nauraa.. Näin siis täällä :snotty:

Nyt keskityn tähän kommentoimiseen.. Täällä oli maininta siitä, että miten riittää aika olla koneella. No meillä se selittää sillä, että ensinnäkin kone tai koneet (miehellä oma pöytäkone, mulla läppäri ) ovat melkein koko ajan päällä, sillä pidämme ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä netin kautta, kun on halvempi vaihtoehto, kun puhua kaikkien kanssa puhelimessa... ja ajella käymään, kun matkaan on kuitenkin usemammakin luokse 300-400 km

ja ihan koko aikaa ei jaksa olla menossakaan.. ja muutenkin, kun tyttö on kiltti niin mikäs tässä ollessa, tosin nyt yritän kivuista huolimatta tehdä hiljalleen jotain muutakin Ja mä olen kauhea siivoomaan niin teen oikeastaan jokapäivä jonkunlaisen siivouksen :wave:

Karherine oikein mukavaa ristiäisaikaa sinne :wave:

Menninkäinen kivan kuuloiset juhlat teillä on ollut ja varmasti on ollut maistuvaiset tarjoiulut ihan kaikille ja kaunis nimi tuli tytölle

Hyvä, että tyttö kasvaa mainiosti ja nuo tunteet ovat varmasti enemmän ja vähemmän tuttuja...Kyllä sitä on varmasti kaikilla laidasta laitaan.

Tara onneksi se tauti meni kuitenkin pikaisesti ohi ja toivotaan kovasti, että ei vaikuttaisi tuohon imetykseen

Kyllä on täälläkin noita pieruja... Välillä oikein havahtuu kuuntelemaan, kun rupisee ihan tosiaan...ja toinen nukkuu Ihana nimi teilläkin tuli pojalle :wave:

Grynna mukava juttu, että olet päässyt pihalle esikoisen kanssa ja kaupassakin on tullut käytyä

ja hieno homma, että siellä sujuu vauvan kanssa kivasti.

Terhikki hyvä, että jälkitarkastuksessa oli kaikki hyvin ja sait reseptin kierukkaan. Mulle sitä ehdotettiin, mutta emme halua miehen kanssa mitään ehkäisyä :ashamed: vaikka mulle sanottiin, että sektion jälkeen seuraava raskaus olisi syytä aloittaa vasta vuoden päästä :| mut eipä tämä esikkokaan nopsaan ja vaivatta alkuaan saanut, joten emme sit halunneet vaan mitään..

Mussupussu joo on kyllä tytöllä jo nyt niin jämäkkä luonne, että varmaan on miehet helisemässä, kun Anni näyttää, että missä se kaapin paikka oikein on

Kiva, että siskosikin on tykännyt kuvista Hienoa, että saatte tuota lihaa halvalla, kun kaikki on nykyään kallistunut tosiaan niin hurjasti Mä saan välillä lihaa edullisesti, kun pääsen ostoksille veljeni avokin kanssa, kun on (lihan- )tuottaja niin saa suht halvalle (melkein ilmaiseksi ) ja samalla saa ostella hilloja, salaatteja, valmis- )pitsoja, säilykkeitä ym... Joo no toi mun ex on taas eräänlainen tapaus... :x Ei siitä varmaan lyhytty aihetta saakaan :ashamed: Mä aloin siis seurustella sen kans, ku oli samassa firmassa toimitusjohtajana ja sit sillä meni isänsä kans sukset ristiin niin muutettiin keski-suomesta etelä-suomeen ja siellä perusti sitten kuljetusfirman johon otti tuon lainan...ja alkuun se menikin hyvin, kunnes sitten halusi vaihtaa (jako- )auton isompaan millä alkoi ajamaan sitten runkolinjaa ja sit osti vielä toisen auton, LIIAN AIKAISIN mun mielestä, mut selitäppä itsepäiselle ihmiselle

No sit osti toisenkin auton ja siitä lähti alamäki :/ Mä sanoin monesti, että myy ja vaihda jakoauto takaisin, mut EI ni EI ja sit alkoi ihan yhtäkkiä kauhee ryyppääminen

jota en pystynyt hillitsemään. Sit muuttu taas ja teki isänsä kans sovinnon ja otti isänsä firman omistukseen ja alkoi siis yrittäjäksi. No, mä tein siellä sit "ilmaiseksi" töitä ja (en siis nostanut varsinaista palkkaa ) ja samalla vahdin miehen touhuja... Eräänä päivänä sit sai taas kerran huonon idean ja siitä alkoi mennä uudelleen poskelleen :| ja sit en enää jaksanut vaan jätin hänet ja löysin nykyisen mieheni

ja muutin eri kaupunkiin asumaan... Kunnes olin asunut 2 v Jyväskylässä niin sain pankilta kirjeen, että velat on mksamatta ja ei muuta kuin kaiva kuvetta ja .... maksa

ei ollut lyhentänyt lainoja ollenkaan |O |O |O ja niitä oli 3 pientä mistä tuli yhteensä 25000?, joten maksamista riittää :headwall: Sit olin eräässä lainassa isänsä kanssa takaajana ja isänsä yritti huijata multa vielä lisää 8000?, mutta onneksi mulla on sukulainen (ulostottovirastossa ) ja neuvoi minua ja huomasi kavaluuden ja ei tarvinnut siitä enää huolehtia :saint: Sit toisessa lainassa olin takaajana exän kaverin kanssa, mutta tällä jäppisellä oli sitten aikaisemmin tullut itselleen velkaa (rästejä ), joten jouduin siis maksamaan hänenkin osuuden veloista... Joten EI ole iloinen juttu

ja nyt en juurikaan enää ole yhteydessä,... uhkasi tappaa uuden mieheni, kun kävin hakemassa omat tavarani kämpältä... joten ei todellakaan ole minkäänlaista halua olla tekemisissä, juokoon ittensä hengiltä V****U

Teki se tosin konkurssinkin.., joten nyt on renkinä sitten töissä ja EN saa siltä varmaan koskaan takaisin tuota maksamaani lainasummaa |O Mut nyt lopetan tästä puhumisen tai menee koko päivä :snotty: EI mua sinällään haittaa, kun isäntä lähtee Saksaan, mutta ärsyttää kun se venyttää tuota mun laina-aikaa |O mut minkäs sitä elämälleen aina voi ?

NullPoints ei täälläkään kovin isoja olla... Anni on solakka ja pituutta olisko nyt joku 60 cm... ? ja painoa joku reilu 6 ? Päänympärys on myös pieni, mutta mä olen kanssa (nykyäänkin ) siropäinen, joten toivon kyllä tulevan siinä asiassa äitiinsä :saint: Ikää onnyt tytöllä reilu 10 vko...

Omituinen Otus toivotaan, että pojalla ei mitään erikoista olisi ja jaksamista sinne muutenkin hullunmyllyyn :hug:

Tintta hienoa, että sielläkin on tarkastus mennyt hyvin ja kaunis nimi on sinnekin löydetty

Viivi jaksamista sinne

Toivotaan pikaista helpotusta kaikkeen.

Nyt on mentävä touhuamaan, kun pitäis tehdä isännälle karjalanpaistia ja sit illalla teen suklaapiirakan

Ai juu....täytyy sen verran vielä kertoa, että eilen täällä heiluteltiin peittoja...

pitkästä aikaa ja täytyy kyllä myöntää, että teki HYVÄÄ :saint: :ashamed:

Suvi ja Anni

 

Pikaisesti vain heitän lusikkani tuohon kierukkasoppaan (heh), nyt ei ehdi muuta - ruuanlaitto kesken ja esikko herännee pian päikkäreiltään.

Mulle th sanoi hormonikierukasta, että "meidän terveysaseman lääkäri ei asenna niitä imetysaikana, mutta ehkäisyneuvolaan voit mennä sen laitattamaan, koska siellä ne voivat ultralla tarkistaa, että se on varmasti paikoillaan". Eli ilmeisesti imetyksen kanssa voi olla jotain riskejä, jos kierukka ei menekään kunnolla paikoilleen?!? En tiedä tämän tarkemmin kun en ruvennut kyselemään, mutta imetys ei näemmä siis ole este kierukan käytölle. Tuosta 6 kk aikarajasta kohdun palautumiseen en sitten osaa sanoa mitään, siitä ei ollut puhetta, kannattaa niiltä lääkäreiltä kysellä.

Hellan ääreen, plää...

 

Nyt mua ärsyttää, mutta sinä kuka olet täällä palstalla lukenut mun juttuja meidän perheestä ja tänään soittanut mun ukolle ja sanonut sille, että ollaan sitten eilen harrastettu seksiä niin jätä kuule vastaisuudessa mun eli meidän jutut lukematta |O |O |O |O Eikä tosiaan tarvii soittaa ukolle, että mitä kuuluu kun tiedät sen tätäkin kautta :headwall: :headwall: Eiköhän tuo isäntä tiedä miten menee ja milloin se on kotona ja tekee mitäkin |O |O |O |O Mä en vaan todellakaan pitänyt tavastasi :wave:

 

Nimra Kurjaa et tollanen nyt tapahtui. :hug: Asiahan on tietty et täällä liikkuu aivan varmasti kaiken maailman kyttäreitä, joilla ei oo parempaa tekemistä kuin sotkeutua muiden juttuihin. Ei oo eka kerta, eikä varmasti vika. On vissiin silleen et kantsii ilmoitella itsestään sen verran et on valmis kuulemaan sen takaisin jotain muuta kautta ja vaikka muutettunakin. Ihmisiin kun ei oo luottamista. Jännä vaan et just oli puhetta kateudesta. Sit voi olla silkkaa pahansuopaisuutta tai olisiko tyyppi työtön jos ei oo parempaa hommaa? Motiivit voi olla monet.
Minä menen vaipan vaihtoon. Vääntäköön siitä joku juttua. :kieh: