Jouluvauvat maaliskuussa

No, olo on vähän haikea. En aio nyt miettiä asiaa sen enempää ja pitäähän se nyt edes varmistaa, että kyseessä oli raskaus. Pientä oiretta onkin ollut, mutta noin promillen vahvuudella siitä, mitä kävin läpi alkuraskaudessa.

Mukavaa reissua Shamandalie! Toivottavasti reissu piristää :)

 
Tuitsu: Meijän pojulla on samanlainen potkupuku ku tiellä näyttää olevan... :p

Millonkohan hormoonitasapaino palautuu? Päästä viiraa jatkuvasti, mielialat heittele, ei kivaa!Mies reppana saa aina kaiken paskan niskaansa, yks päivä tossa sanoki jo et kiva tulla töistä kotiin ku aina oon herneet nenässä täällä odottamassa. Tulee tietysti sille sit mesottua... Ja naamassa on finnejä enämmän ku aikoinaan murrosiässä... (se kyllä saattaa osittain johtua tuosta suklaan syönnistäkin... ) :kieh:

Poika nukkuu jo nyt ulkon apäikkäreitä, aika käsittämätötä! Ollaan oltu tänään tehokkaita. Kai ei olis itekkin alettava tekemään jotain hyödyllistä, mut tää netissä pyöriminen on paljon kivempaa... :ashamed:
 
MM- Voi eii.. Aika outo juttu tosiaan!
Kun kerran alapääjutuista aloitit niin mä voin jatkaa..
Mä kun kerroin että mulla alkoi ne menkat niin ei ne alkanutkaan..
Verta tuli kerran pikkareihin ja sit ne loppuikin. Siitä asti on ollu outoa alavatsa, selkä kipua,
sellaista kunnon menkka juilimista mutta alapäästä ei tule muuta kun valkovuotoa. Ihan kun raskausaikana! Mäkin tässä kohta viittä vaille raskaustestiä virittämään.. Yksi löytyy
tuolta kaapista jo valmiina vuoden takaa. No en mä kuitenkaan usko mut me ollaan kyllä
sekstailtu ilman kumia, kun isännälle ei mahdu mitkään kumit päälle. :ashamed:
No katellaan..

Päikkärit, ne on muuttuneet meilläkin 45 min pätkiksi. Eikä nukahda enää millään.
Vaunuissa nukkuu JOS ne on liikkeellä.
Iltaisin kyllä sammuu omaan sänkyynsä, ja nukkuu yöt ihan ok.
Aamuisin herää vaihtelevasti 07-09 välillä.

Tuitsu. Mennään sit nelistään Ellan ja Nannan kans, jos ei sitten kukaan halua enää tulla. :(
Onko se lauantai ihan ok, vai mennäänkö jo vaikka perjantaina?
 
MM-: Olisitpa nähnyt ilmeeni kun luin tuon sinun "alapää jutun". Ilme oli kutakuinkin :eek: . Tavallaan haikeaa, minulla olisi varmaan kanssa itku päässyt. Niin ja täytyy vielä tunnustaa että täytyi googlettaa tuo coitus interruptus.

Porschella kanssa jännät paikat :whistle: ..
Noista unista.. Toivottavasti tämä on vain jokin ihme vaihe vauvan elämässä että unta löytyy 45min enää. Tai sitten se on koitunut tavaksi, josta täytyisi jollain ilmeellä päästä eroon.
On se vain niin kumma kun ennen nukkui sen 4h:kin päivällä.

Eilen sai sen rotateq:n ja pientä kitinää on jo havaittavissa. Aamulla päästi kunnon 2min parun ja väänsi kakat. Muuten kyllä ollut ihan oma itsensä. Täytyy vain toivoa, että säästytään samalta hulabaloolta kuin viimeksi. Kait se suolisto nyt kuukaudessa ehtii kehittyä.

Sofiannako se oli jonka vauva ei suostunut syömään toista rintaa. Poika kanssa alkanut vieroksumaan oikeaa tissiä. Ihan selvästi oli nälkä, mutta karjui vain tissille. Kun siirsin oikealla puolen niin alkoi imemään. Kyllä se joskus syö. Yöllä yleensä on ihan sama kumpaa lussuttaa..

Porsche:
No en mä kuitenkaan usko mut me ollaan kyllä
sekstailtu ilman kumia, kun isännälle ei mahdu mitkään kumit päälle. :ashamed:
No katellaan..
:whistle:.

Täytyy mennä viihdyttämään pikkumiestä.. Alkaa kyllästymään kuvien katseluun.

Rillukka ja poitsu
 
Tulin pitkästä aikaa katsomaan mitäs ne vanhat odottelukamut tietää :wave:
Kuvia oli vaikka mitä ihania ja mielialoja laidasta laitaan.. Sitäpä tämä on täälläki tiivistettynä. Joskus suorastaa masentaa ja ahdistaa ja toisena päivänä ilo on ylimmillään ja sellasta suoriutumistakin tää välil on, ja tietenkin nautin vauvasta täysin rinnoin. Aivan. Maitoa piisaa tarpeeksi helvetillisen taistelun jälkeen. Melkien jo luovutin mut en kuitenkaa ja nyt saa tää meidän kolmonen tissitellä kauemmin ku esikko ja keskimmäinen.

3kk neuvolassa käytiin, 64cm ja 6,3kg oli mitat. Mitää temppuja sen kummemmin poitsu ei viel tee, kova on yritys mutta onneksi tyytyy viel oleen paikoillaan :)
Hymyä ja "juttua" piisaa täl meidän rennolla pikku kaverilla kyl punneratmisten sun muidenki edestä :D

Eipä ihmeempiä tänne, täytyy tästä mennä hetkeksi levolle kun kerranki kax nuorinta on yhtäaikaa unilla ja esikko eskaris.

Heippa :wave:

terkuin Maukkis ja Vili jotain päälle 3kk.. :heart:
 
Rillukka: Meidän neiti on aika huono nukkumaan iltaisin... Eilenkin valvoi klo 18-21.30 eikä meininkiäkään, ett olis nukkunut... Oli kyllä jo kahdeksan aikaan ihan sippi ja yritin tissille pikkutorkuille nukuttaa, mutta ihan turhaan. Ei onnistunut... Valvoo muutenkin paljon pidempiä aikoja kuin ennen...

MM: Kääk, mikähän se oli? :hug:

Enter: Täällä viiraa kanssa ja ihan hirveesti välillä. Ja mun luonne kanssa sellainen, ett väsyneenä hitsaa kiinni helposti. Ja nää mun hormonit... En edes uskaltaisi tällä hetkellä ottaa mitään hormonaalista ehkäisyä, kun pelottaa jo nyt nää mun mielialat...Kyllä tästä selvitään, vai mitä? :hug:

Sofianna: Mula vähän samoja ajatuksia ton imetyksen suhteen. Koen siitä välillä ihan luvatonta stressiä, vaikka kuinka olen päättänyt, etten enää stressaa. Tyttö on kuitenkin jo nyt saanut todella hyvin sitä. siis maitoa.... Mutta sinnikkäästi minäkin vielä yritän. Eilen join illalla mammateetä ja olen monesti sanonut, etten huomaa sen vaikutusta, mutta eilen tuli niin paljon, ett tyttö puklasi kesken syönnin ihan hirveet satsit, kun sieltä taisi tulla niin paljon eikä kaivannut lisämaitoa ollenkaan.... :D

Tuitsu: Jokainen vauva kasvaa omalla käyrällään. Meidänkin tyttö oli syntyessään niin iso, ett varmasti on 7 kg rikki, kun ensi viikolla neuvolaan mennään ja esikoinen painoi ton 7 kg puolivuotiaana, ett kyllähän nuo omalla käyrällään nuo meidän tytön todella kasvaa...

Joo, yö taas valvottu, kun tuo nuha vaivaa edelleen. Nyt se on muuttunut hiukan ehkä parempaan, ett enää nenässä on vaan tuollaista kuivaa räkää... Mutta silti se vaivaa ja vähtäystä taas koko yö... |O Nytkin heräilee vaunuissaan... :kieh: Meillä kyllä neiti herää melkein aina 45 min unien jälkeen kitisemään. Yleensä lykkään tutin takaisin suuhun, kun se kelpaa päiväunilla, mutta ei muuten... Eilen oli todella harvinainen päivä, kun neiti nukkui 14.30-18.00 vaunuissaan ja heräsi tasan sen kerran 45 minuutin jälkeen. Mutta eikös aina silloin ole joku kevyen unen vaihe vaubvoilla? Nyt onkin viime aikoina muuten heräillyt vaunuissa aina sellaiset 3-5 kertaa, mutta mä käyn aina lykkimässä, niin nukahtaa uudelleen... Kuolaako teidän vauvat paljon? Siis meillä on oikea kuolan niemimaa tuo neiti... Siis kuolaa ihan älyttömästi ja koko ajan ja sitten imee nyrkkiään ihan kauheella raivolla. Se nystyrä mitä luulin hampaaksi, on kyllä hävinnyt, mut jos siellä kuitenkin on jotain hampaan tynkää... Jaahas heräs taas.... Kolmas kerta 50 min sisällä.... :kieh: Mikä tota lasta vaivaa taas????? Viime yönä tissitin koko ajan... Oisko jotain 3 kk:n tankkaushulinaa menossa...

Ja tää oma olo on kurja. Mä en tiedä, ett onko tää ahdistusta, alakuloisuutta tai jotain ihme tuskaa. Mut olo on koko ajan tosi ahdistunut ja kurja. Mun on pakko varmaan puhua tästä ensi viikolla neuvolassa. Onneksi tuo meidän nlatäti on ihan mukava, niin voi hänelle kertoa... Musta tuntuu, ett mä olen väsynyt koko ajan eikä mua huvita tehdä mitään ja poden todella huonoa omaatuntoa, kun en jaksa touhuta ton esikoisen kanssa juuri mitään... :( Ja toi tyttö heräs taas........ :kieh: Miehelle ei oikein voi puhua näistä asioisrta, sillä hän ei ymmärrä... Hän on itsekin sanonut, ettei ymmärrä. Eilen yritin jotain sanoa ja hän yritti kuunnella kyllä parhaansa mukaan ja halailikin, ett kai hän sitten kuitenkin jotain ymmärtää. On tää vähän jännä selittää, kun kaiken pitäisi olla todella hyvin. Ei ole mitään miksi mun pitäis olla ahdistunut, mutta mulla oli silloin esikoisen aikaan sama juttu. Kun ne ensimmäiset kuukaudet oli mennyt, kun oli kulkenut kuin sumussa ja alkoi helpottamaan, niin sitten iski semmoinen ahdistus... Siitä mä en silloin puhunut kenellekään, en edes miehelleni. Se ahdistus lakkasi vasta, kun mä menin takaisin töihin... Ehkä mä en kuitenkaan sitten ole mitään koti-ihmisiä, vaan tarviin ympärilleni koko ajan jotain actionia... :/

Mä meen nyt marisemasta....


Riikkuli ja pikkuinen 11 vkoa ja 6 päivää...
 
Tuitsu Älä murehdi, siro neiti on meilläkin :) Viimeksi neuvolassa 13.2 neiti painoi 4960g ja oli 57cm pitkä ja ikää tuolloin oli 2kk ja viikko suunnilleen. Huomenna taas neuvola niin saapi nähdä mitä nuo lukemat nyt näyttää :)

Meillä neiti alkanut nukkua hyvin ensimmäisen pätkän 5-6 tuntia ja vissiin meinaa että kyllähän se nyt jo yönuniksi riittää... Virkkuna touhottaa minkä ehtii.. huoh... Tänään aamulla päätin että en nouse sängystä ennen kuin kahdeksalta, touhottakoon siinä vieressä niin eikös se nukahtanut uudestaan vähän ennen kahdeksaa :D Saatiin sitten nukkua vielä tunnin verran. Nyt koisaakin tuolla vaunuissa, saapi nähdä miten kauan...

Nyt pyykkäämään ja syömään :)
 
Meillä nukutaan nyt kolmet päikkärit, eli melkeinpä tuohon klo 18.30 asti menee tytöllä nukkuessa, sen jälkeen valvoo 3-4 tuntia ja alkaa yöunille. Huomaa, ettei jaksaisi enää aamuyöstä nukkua, mutta yrittää sentään.

Meillä on nyt alettu räkättää! Aivan ihanaa! Pientä hekottelua on ollut aiemmin mutta nyt todella kovaäänisiä ja kimeitä rähähdyksiä.

Nyt on Porschella jännät paikat :).
Minullakin on ollut selkäkipua ja monesti sellainen olo, että menkat alkaa justiinsa.

En ole vieläkään saanut soitettua neuvolaan. Kaikki lääketieteeseen viittaava ahdistaa.

Sofi, Ei kukaan ole parhaimmillaan jos jatkuvasti saa nukkua vain muutaman tunnin pätkiä. Uni on kuitenkin välttämätöntä ihmiselle.

 
Nyt sain tytön nukkumaan, niin voin jatkaa..

Mä olen lukenut että hormonitasapaino tasoittuu vasta joskus vuosi synnytyksen jälkeen.
Eli tätä mielialojen vaihtelua ja kaikkea kivaa siis jatkuu vielä hyvinkin pitkään..

Riikkuli taitaa olla vähän sellainen Drama queen, jos ei ole aktionia niin sitten sitä kehitetään! :D
Mä olen itsekin joskus vähän samanlainen, ettei elämä olisi liian tasapaksua. ;)
Mies ja lapset on jo tottunut siihen että mutsi joskus vähän liiottelee, mutta minkäs sille voi kun on annettu tota tempperamenttia jo syntymälahjaksi niinku.. :)

Maukkis, hienoa että olet onnistunut imettämisessä! Mun piti myös imettää tätä kolmatta kauiten kun koskaan aiemmin noita kahta mutta paskan marjat, ei niin ei. Kolme kuukautta sinnittelin.

Niin ja meidänkään tyttö ei ole isokokoinen, ihan pikkunen vielä. Kuusi kiloa taitaa olla justiinsa rikki.
 
Maukkis kiva ku tulit morjenstamaan olenki kaivannut sinua kyllikki ;)
en oo paljon nyt ehtinyt kirjoittamaan kun anoppi ja appi on täällä. niistä on nyt ollut oikeasti ihan apua ja kaalikeittoa ei ole keitetty tällä kertaa mut tänä aamuna palo niitten kanssa päreet-
ja taas mennään
moro!
 
Täällä on taas ahkerasti kirjoteltu, menee hetki aikaa jos meinaa kaikki tekstit lukea! Mitä kaikkea sitä pitikään kommentoida... Ainakin tohon läheisyysasiaan, Riikkuli ja Cosima taisivat kertoa siitä että koskettelu ja seksi eivät kiinnosta. Joo, nostan käden ylös, täällä kans ihan samat fiilikset!Ollu jo pidemmän aikaa (tästä jo aikaisemmin täällä valittelin). Meillä kans toi isäntä on aina halaamassa ja pussaamassa ja hiplaamassa mutta mä en niin kovasti välittäisi...Koskakohan ollaan viimeksi seksiä harrastettu? Varmaan raskauden puolivälissä...eli TODELLA kauan sitten! Kun mies on poissa niin kuitenkin sitä kaipaa ja monesti päivällä mietin, että "hei, tänään vois vaikka yrittää" mutta annas olla kun iltaa tulee ja se oikeesti tulee viereen niin halut on kadonneet! Huoh! :(
Kyllä mä miestä rakastan ja muuten parisuhde on ihan kunnossa. En ole mitenkään erityisen masentunut tai väsynytkään. Se on jännä, että sitä seksiä ja läheisyyttä haluaa mutta ei sitten kuitenkaan halua... Kroppa nyt ei ole entisensä mutta se ei ole syy siihen miksi en halua.
Tämä tästä, en jaksa enempää jauhaa, olipa vaan taas pakkoa purkautua.

Poika on ihana ja kasvaa kovasti (nyyh :'( ). Yöt mennään 1-2 syötöllä. Olipa tossa yksi yö, kun ei herännyt kertaakaan! Tais olla vielä sen jälkeen kun oli päivällä saanut sen rokotteen ! :eek:
Edelleen puklauttelee aika paljon, jaksaa hetken olla mahallaan ja vielä ei yritä kääntyillä. Iloinen on ja jokeltelee paljon! Nyt nukkunu päikkäreitä jo neljättä tuntia!

Asiasta kukkaruukkuun, miten te muuten asutte?. Ihan vaan mielenkiinnosta. Varmaan odotuspuolella tätä on voitu jo kysellä mut minä kun en siellä silloin palstaillut. Me asutaan rivitalossa, neliössä. Haaveena on omakotitalo ja tonttia ollaan jo "metsästetty" pari-kolme vuotta. Meinataan itse rakentaa (tai siis mies) kun hän on kerta alalla. Niin, suutarin lapsella ei ole kenkiä!Tässä vaan vuokralla asutaan. Onhan se iso juttu tuo talon rakentaminen ja vähän mietityttääkin välillä mutta tahtoo silti omakotitalon!
:D
Tämmösiä tällä kertaa, moi!
 
Porsche: Taidetaan siis olla samanlaisia luonteeltaan... Täytyy myöntää, ett olen tosi tempperamenttinen ja kaipaan actionia ja joo, sorrun usein tohon drama queenin rooliin... Mut hei, ehkä se on vaan tää väsymys ja nää hormonit, jotka mun maailmaa pyörittää... Niin, ja varmaan tää tasapaksu arki tällä hetkellä. Alkaa olla jo rutiinit ja rytmit, niin alkaa tää elämä tasoittua ja mä tylsistyn... Ehkä se on sitä, mene ja tiedä... ja toisaalta tää yksinäisyys... Mun suku asuu kuitenkin 500 kilometrin päässä ja mulla ei ole kuin nuo anoppi ja appi... Onneksi yksi ystävä on hoitovapaalla ja hänen kanssaan vietänkin jonkun verran aikaa... Muut on töissä... Mun täytyy vaan nauttia nyt tästä ajasta, sillä en varmaan enää koskaan ole äippälomalla... :D Näin ainakin miehen mielestä...


Aries: Just toi mullakin... Mä odotan välillä miestä oikein kotiin ja ajattelen, ett tänään mua ns. haluttaa ja kaipaan mieheni kosketusta, mutta kun ilta koittaa niin se on viimeiseksi mielessä... :( Enkä jotenkin halua, ett mua kosketaan...Vaikea selittää, mut niin se on täälläkin...Ikävä kyllä...

Turkulaiset: Mites se tapaaminen nyt sitten sovittiinkaan ja mihin... Mä tulen varmaan vaan tytön kanssa, niin länsikeskuskin käy... Se aika ynnä muut...

Meidän neitonen on nukkunut tän päivän käsittämättömän huonosti. Mä nimittäin olin pukenut ressukalle molemmilla kerroilla aivan liikiaa päälle ja tyttö oli ihan hikinen, kun otin vaunuista pois. Toivottavasti ei nuha nyt pahene... On se kun ei osaa lastaan pukea... :eek:

Riikkuli
 
Niin ja Aries: me asutaan omakotitalossa... Unelmien täyttymys kerrostalo- rivitalo- ja kerrostaloasumisen jälkeen... Me ostettiin ihan valmistalopaketti, joka valmistui viime keväänä... Nostan hattua kaikille, jotka jaksaa rakentaa itse. Mun hyvä ystävä rakensi miehineen talon ja siinä oli niin parisuhde kuin hermotkin kireällä, mutta nyt ne asuvat kaikki täydessä sovussa ihanassa talossa ja ovat onnellisia... Se on kyllä hatunnoston arvoinen asia...
 
Riikkuli: Pakkohan tästä on selvitä, eipä taida olla muita vaihtoehtoja... Pitänee tuota miestä lohdutella että kyllä sitä joku päivä oon taas "normaali"... Ei vaan pidä kertoa tuota, että siihen saattaa mennä jopa vuosi... Kammottava ajatus!

Aries: Toi sun teksti tosta koskettelusta ois ihan yhtä hyvin voinu olla mun kirjottamaa... Joku asennevamma on päässyt syntymään, osittain epäilen sen todellakin johtuvan täst ävartalasta, kaikista roikkuvista asioista. Viimeviikollahan joku muistaakseni kirjoitteli siitävyltärölaukusta, sen paremmin tota mahaa ei kyllä voi kuvailla... Varsin täyden oloinen vyötärölaukku mun tapauksessa... :ashamed: Niin ja omakotitalossa asustellaan. Ite rakennettiin ja vuos ollaan asusteltu nyt.



 
Eikä sit Tuitsu ohareita tällä kertaa. ;) :D

Riikkuli kuule töissä me keretään kyllä käydä, lapset on hetken pieniä ja meillä lainassa vaan..
Eläkkeelle pääsee vasta kuusvitosena että nyt nautitaan kun SAADAAN olla kotona. :)

Aries, lapsiystävällisessä 3 kerroksisessa paritalonpuolikkaassa asutaan. Sillon parivuotta sitten kun tämä valmistui meillä oli vaan mun lapset, suht isoja jo, niin ei tullu ajatelleeksi sellaista asiaa että saadaan joskus tämä jousimies lapsi tänne lyömään päätään. :)

Kiiuskan juttuja kyllä lukisi useemminkin! Miten kauan ne appivanhemmat teillä viipyy? :D

 
Ihania kuvia =) . Pitäis joskus saada itsekin aikaiseksi laittaa neitokaisen kuva :heart: .

Polka
: Meidän tyttö rakasti kylpemistä, kunnes yhtäkkiä viimeiset 2 krt on itkenyt paniikki-itkua, vaikka vesi on lämmintä, kylppärissä on lattialämmitys ja muutenkin kaiken pitäis olla hyvin :eek: .Se vahvisti sen, ettemme mene sunnuntaiaamuisin klo 8 vauvauintiin, vaikka alunperin kyllä oltiin sitä suunniteltu. Lapsen isovanhemmat asuu eri paikkakunnalla kuin me, joten viikonlopuista osa menee myös kyläreissuilla, joten sikälikin se olis ollut hankala :( .

Vettä meidän tyttö ei juo. Joisi varmaan kaikkea mitä tarjotaan, mutta en siis ole tarjonnutkaan.

Voi kun te kaikki olette innokkaina laihduttamassa B) . Mä inhoan raskausarpien peittämää mahajäännettäni, mutta muuten imetys on tehonnut painonpudotukseen aika hyvin. 5 kg vielä
ja bikinit kesällä päälle B) . As if....

Mirsu: Meidän tyttö taas on shoppailussa niin äitinsä tytär - viihtyisi kaupoilla vaikka koko päivän :D . Isukki on nyt sitten vähemmistönä ja saa luvan kuskailla rakkaita naisiaan kaupoille ;) . Niin ja kiitos muuten kauniista sanoistasi taannoin!

Aries: Me asutaan rivarissa, mutta unelma omakotitalosta siintää kaukana horisontissa :whistle: . Tai nykyinen tavaramäärä saa joka päivä miettimään, että aloitettaisiin rakennushommat, mutta vauva ja rakentaminen ei taida olla paras yhtälö :p .

Kiva kuulla Maukkiksen kuulumisia =) !

ON: Kun on niin kauhean onnellinen tästä elämäntilanteesta ja hullaantunut tuohon lapseen, niin välillä sitten tulee sellainen riittämättömyyden tunne :'( . Vaikea selittää... Jos yksi päivä tai etenkin yö menee jotenkin huonommin, alan heti miettimään mitä olen tehnyt "väärin" kun lapsella ei olekaan hyvä olla. Kääntelen ja vääntelen ja paijaan ja hoivaan - ja jos tyttö ei rauhoitu syliini, harmistun ettei se äidin syli olekaan se ihmeiden tekijä :| . En tiedä mistä tämä kumpuaa. Lapsi on maailman ihanin ja suloisin ja voisin vaan paijata häntä - mutta en tiedä onko se sitten pelkoa siitä, että tämä ihanuus voisikin muuttua toisenlaiseksi vai onko tämä jotain normaalia synnytyksen jälkeistä pohdiskelua ja hormonien jylläystä, kun tuntee itsensä välillä riittämättömäksi.

Onko teillä muilla muuten pelkoa, että vauvan helliminen ja hoivaaminen (jonkinasteinen palveleminen) kääntyisi teitä vastaan? Kun en ole halunnut lasta huudattaa tai itkettää turhaan, niin olen rakkaudesta lapseen vastannut hänen tarpeisiinsa aika nopeasti... Nyt sitten monet pelottelevat, että se vielä kääntyy minua vastaan ja lapsesta tulee vaativa. Eikös sitä nimenomaan sanota, että pikkuiselle pitäisi antaa syliä, rakkautta ja lämpöä, jotta hän tuntisi olonsa turvalliseksi. Nytkö se onkin sitten yhtäkkiä väärin??? |O

Ja tarkennukseksi vielä: en koe kuitenkaan liikaa palvelevani vauvaa, vaan ainoastaan vältän hänen turhaa itkettämistä, jos siihen jotenkin voin vaikuttaa. Vaikka mieli tekisi paijata, niin en koko ajan ole vauvan kimpussa :saint: .
 
Tänään poika kanssa nukkunut tosi vähän.. Päikkäreitä yhteensä jotain vajaa 3h! herättiin jo kahdeksalta, mutta meni jo yöunille 20:30, kun yleensä menee 22:00 aikaan. Ei kyllä ole väsyään itkenyt, kun nyt illalla jotain 15min. Mutta jotenkin hirvittää että tuon ikäinen ei nuku.
No nämä on näitä päiviä kun ei nukuta.

Sätseen:
Kun on niin kauhean onnellinen tästä elämäntilanteesta ja hullaantunut tuohon lapseen, niin välillä sitten tulee sellainen riittämättömyyden tunne :'( . Vaikea selittää... Jos yksi päivä tai etenkin yö menee jotenkin huonommin, alan heti miettimään mitä olen tehnyt "väärin" kun lapsella ei olekaan hyvä olla. Kääntelen ja vääntelen ja paijaan ja hoivaan - ja jos tyttö ei rauhoitu syliini, harmistun ettei se äidin syli olekaan se ihmeiden tekijä :|
Oli kuin omat ajatukseni. Nytkin mietin että mun vika kun tuo laps ei osaa enää nukkua kuin ennen 3-4h tai 2h:kin on kova sana..

Asiasta toiseen. Mulla on alkanut kanssa huolestuttamaan nuo takaisinvirtaus asiat. Pojalla ruoka nousee suuhun vielä 2 tunnin syönnin päälle. Yskii tuhottoman monta kertaa päivän aikana ja ruoka nousee suuhun asti. Ei kyllä puklaile juuri ollenkaan. Pieniä pukluja saattaa satunnaisesti tulla. Niin ja röyhtäyttäminen on pakko saada tulemaan, muuten alkaa itku. Seuraavassa neuvolassa otan kyllä asian puheeksi, vaikka kerran olen jo siitä maininnut.

Sätseen: Mulle on muutaman vanhempi ihminen sanonut kanssa että jos liika olet sen kanssa, niin se on sinussa niin kiinni. Poika kyllä viihtyy yksin,mutta mulla on vaikeuksia nauttia ns"omasta ajasta" kun vauva köllii yksin tyytyväisenä lattialla. Mutta niinhän se on, että ei me voida sitä lasta hellyydellä ja rakkaudella pilata. Nyt tuolle pienelle ihmiselle on tärkeää, että sen perusluottamus syntyy ja se huomaa että maailma on ihan hyvä paikka elää. En minäkään nyt ihan joka itkahdukseen juokse lapsen luo,mutta perusidea on että tuon ikäinen lapsi ei tahallaan huuda, vaan itku on sen tapa pyytää apua.. Ja sylissä saa olla, kun vielä siinä viihtyy. Kohta nuo vauvat on isoja poikia ja tyttöjä ja syli käy kovin pieneksi..

Mutta menen itsekin nukkumaan..

Öitä supermammat!!
 
iltoja!

ei mulla kyllä mitään asiaa oo.. kunhan roikun täällä..

asumisesta.. me asutaan vielä vuokralla mut kesällä/syksyllä aletaan rakentaa. josko se sit se pitkäaikainen haave toteutuisi.

Olipas kiva kun maukkis pistäytyi! Onneksi mua ei oo bannattu kun suakaan ei täällä enää näy! :D

meidän neiti teki tänään ennätyksen vaunuissa nukkumisessa! nukkui kolme tuntia!! :eek: arvaatkaa vaan jouduinko koko ajan kyttää että onko se enää elossa! Se kun ei oo viihtynyt vaunuissa.siis nukkumaan. kyllä me kävelyllä ollaan käyty ja ei se siellä huuda mut ei nukukkaa. olenkohan tumpannut liikaa vaatetta tai jotain sit ennen ku tänään oli erilainen vaatetus ku normaalisti ja nukkui niin hyvin pihalla?

tänään tulee dokkari neloselta niistä lihavista naisista tai oikeestaan niiden seksielämästä.. ei taida kuitenkaan olla sellaisia ongelmia itellä tuon "vyölaukun"kans :whistle: vaikka välillä hiljaisuudesta kärsitäänki..
aika isoja tyttöjä näytti olevan.. :whistle:
 
ai niin sätsis.. en minä koe ainakaan noiden muidenkaan lasten kans olevan vaikeuksia vaikka samanlai olen hellinyt niitäkin kuin tätä viimeisintäkin. olen kuullut myös juuri samanlaista kommenttia että ei saa olla koko ajan kiinni lapsessa.
 

Yhteistyössä