Kaameita unia taas.

Unessa oli äiti ja isä ja ne suunnitteli minun hautajaisia. Äiti oli kylmä ja kyllästyny, isä itki ja suunnitteli suurieleisesti kaikkea. Jossaki välissä oltiin sitte siellä hautajaisissa, älytön määrä porukkaa ja hauta auki, yritin ryömiä ylös ja huusin että tapan kaikki :LOL:
Sitte olin hauvassa äitin ja isän kans (juu, ne on oikeastikki kuollu) ja tönin äitiä että menis vähän "sinnepäin", äiti tiuski isälle ettei tarvi kuorsata... Ei ees arkussa oltu kukkaan :D

Sitte oli hattivatteja ja tiku ja taku, kunnes olin omissa häissä, menossa naimisiin ite pirun kans. Ja nauroin vaan että kuhan ero tullee niin saan koko helvetin itelleni :xmas:

Noniih, tulkintoja? :snotty:
 
[QUOTE="minna";24487467]onko sulla usein noin? aiheuttaako lääkkeet tms?[/QUOTE]

Ehkäpä se on tuo synkkä menneisyys joka tekkee nuita painajaisia. En tiiä... Jatkuvasti näen kyllä pahoja unia, ja turhanki usein niihin liittyy kuolema. Liekö sitä nähny liikaa elämänsä aikana? :snotty: Lääkkeetki voi nykyään kyllä olla yks syy.
 
ei lopu koskaan
Minä näin toissayönä unta, jossa kahdessa eri tilanteessa mies ampui aivonsa pellolle. Toiselle kertaa olin selkä häneen päin ja tunsin, miten veri roiskui pitkin selkääni...:x

Minulla on ollut kamala lapsuus, nuoruus ja vaikea aikuisuus. Paljon vastoinkäymisiä, mille ei ole voinut tehdä mitään ja sairauksia jne. Kun luulin, että elämä alkaa voittaa, mies jäi työttömäksi.
 
anteeksi että tungen ketjuusi
Minä näin toissayönä unta, jossa kahdessa eri tilanteessa mies ampui aivonsa pellolle. Toiselle kertaa olin selkä häneen päin ja tunsin, miten veri roiskui pitkin selkääni...:x

Minulla on ollut kamala lapsuus, nuoruus ja vaikea aikuisuus. Paljon vastoinkäymisiä, mille ei ole voinut tehdä mitään ja sairauksia jne. Kun luulin, että elämä alkaa voittaa, mies jäi työttömäksi.
Kun masennus oli pahimmillaan, en edes tajunnut sitä päivisin mutta "heräsin", kun unistani tuli niin kauheita etten uskaltanut enää nukkua. Esim. olin yöllä jonkun autiotalon luona, kädessäni veitsi. Kaikkialta alkoi tulla pieniä lapsia (joskus eläimiä), jotka tahtoivat tappaa minut. Minun piti tappaa heidät kaikki selvitäkseni...:( Joskus näin myös unia, joissa taaperoni yritti tapattaa itsensä esim. hakkaamalla päätään johonkin kovaan ja irvistäen kamalasti...nämä unet olivat kauheimpia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja anteeksi että tungen ketjuusi;24487799:
Kun masennus oli pahimmillaan, en edes tajunnut sitä päivisin mutta "heräsin", kun unistani tuli niin kauheita etten uskaltanut enää nukkua. Esim. olin yöllä jonkun autiotalon luona, kädessäni veitsi. Kaikkialta alkoi tulla pieniä lapsia (joskus eläimiä), jotka tahtoivat tappaa minut. Minun piti tappaa heidät kaikki selvitäkseni...:( Joskus näin myös unia, joissa taaperoni yritti tapattaa itsensä esim. hakkaamalla päätään johonkin kovaan ja irvistäen kamalasti...nämä unet olivat kauheimpia.
:hug:
 
[QUOTE="Tuikku";24487832]Mitä tylsempi päiväelämä, sitä vilkkaampi unielämä. Ja sulla kyllä unissa riittää menoa ja hahmoja.[/QUOTE]

No pakko myöntää että sairaala-ajalta ja kuntoutusajalta on kyllä elämä ollu niin hemmetin tylsää että oksat pois :snotty: Mut nyt viime päivinä on kyllä ollu vähän kaikenlaista :saint:
Eikä se joskus vuosia sitte tosiaankaan ollu tylsää tuo päiväelämäkkään, silti oli painajaisia ja vilkkaita sellasia oliki. Menneisyyen taakka, sitä se häätyy olla.
 

Yhteistyössä