Kalliita lastenvaatteita ostavat, annatteko pieniksi jääneitä ilmaiseksi tutuille?

Annan ensin ystävien lapsille ne mitä ottavat ja loput myyn kesällä kirpputorilla. Ystäviltä en rahaa ota. Vastalahjaksi oon usein saanut leipomuksia ja niistä kun tykkään ,en muuta tarvi.

 

Ihan sama mitä vaatteet on maksaneet, oon laittanut aina kiertoon ystäville.

Peesi.. Minusta on uskomattoman ahnetta ottaa rahaa vastaan käytetyistä vaatteista esimerkiksi sukulaisilta ja hyviltä ystäviltä.

Minusta taas on uskomattoman ahnetta viedä kaikki vaatteet ilmaiseksi. Meillä on 7-v poika ja 6-v tyttö. Siskollani 6-v poika ja 4-v tyttö. Sisko kerjää aina vaatteita meiltä. Annoin niitä pari vuotta, kunnes tajusin, että heidän ei tarvi juuri ostaa lastenvaatteita. Me ostamme ne heille.

Sitten lopetin sen homman.

Ai niin. Sisko myi kirpparilla meidän vaatteet, jos ei tykännyt tai kun tulivat pieniksi. Sai aina vimpan päälle olevat ulkoiluasut, kengät sun muut. Jopa sängyt on meidän vanhat. Nyt pidän puolivuosittain kirpparia ja sanon, että käy katteleen, löytyskö sieltä sopivaa. En pidä isoja hintoja. Kunhan jotain saan pois niistä.

 

Ihan sama mitä vaatteet on maksaneet, oon laittanut aina kiertoon ystäville.

Peesi.. Minusta on uskomattoman ahnetta ottaa rahaa vastaan käytetyistä vaatteista esimerkiksi sukulaisilta ja hyviltä ystäviltä.

Minusta taas on uskomattoman ahnetta viedä kaikki vaatteet ilmaiseksi. Meillä on 7-v poika ja 6-v tyttö. Siskollani 6-v poika ja 4-v tyttö. Sisko kerjää aina vaatteita meiltä. Annoin niitä pari vuotta, kunnes tajusin, että heidän ei tarvi juuri ostaa lastenvaatteita. Me ostamme ne heille.

Sitten lopetin sen homman.

Ai niin. Sisko myi kirpparilla meidän vaatteet, jos ei tykännyt tai kun tulivat pieniksi. Sai aina vimpan päälle olevat ulkoiluasut, kengät sun muut. Jopa sängyt on meidän vanhat. Nyt pidän puolivuosittain kirpparia ja sanon, että käy katteleen, löytyskö sieltä sopivaa. En pidä isoja hintoja. Kunhan jotain saan pois niistä.

Tuota samaa olen joskus miettinyt. Miksi pidetään ahneena sitä joka on itse omilla rahoillaan hankkinut lapselleen kalliimpia varusteita ja sitten haluaa kenties saada niistä jotain takaisinkin, mutta taas se joka olettaa saavansa kaiken ilmaiseksi toisilta (ja kenties vielä hyvät rahat taskuun myydessään ne eteenpäin) ei ole ahne.

 

Ihan sama mitä vaatteet on maksaneet, oon laittanut aina kiertoon ystäville.

Peesi.. Minusta on uskomattoman ahnetta ottaa rahaa vastaan käytetyistä vaatteista esimerkiksi sukulaisilta ja hyviltä ystäviltä.

Minusta taas on uskomattoman ahnetta viedä kaikki vaatteet ilmaiseksi. Meillä on 7-v poika ja 6-v tyttö. Siskollani 6-v poika ja 4-v tyttö. Sisko kerjää aina vaatteita meiltä. Annoin niitä pari vuotta, kunnes tajusin, että heidän ei tarvi juuri ostaa lastenvaatteita. Me ostamme ne heille.

Sitten lopetin sen homman.

Ai niin. Sisko myi kirpparilla meidän vaatteet, jos ei tykännyt tai kun tulivat pieniksi. Sai aina vimpan päälle olevat ulkoiluasut, kengät sun muut. Jopa sängyt on meidän vanhat. Nyt pidän puolivuosittain kirpparia ja sanon, että käy katteleen, löytyskö sieltä sopivaa. En pidä isoja hintoja. Kunhan jotain saan pois niistä.

Tuota samaa olen joskus miettinyt. Miksi pidetään ahneena sitä joka on itse omilla rahoillaan hankkinut lapselleen kalliimpia varusteita ja sitten haluaa kenties saada niistä jotain takaisinkin, mutta taas se joka olettaa saavansa kaiken ilmaiseksi toisilta (ja kenties vielä hyvät rahat taskuun myydessään ne eteenpäin) ei ole ahne.

Ihanaa, ymmärsit. Luistimet, rinnekamppeet sun muut pitäsi toimittaa heille. "Voin vähän maksaa, jos se rahasta on kiinni." Sanoo sisko, eikä maksa kuitenkaan. Ja me ei olla mitenkään huppuhyvin toimeentulevia. Ihan normisti duunaripalkoilla mennään. Pyörää kinusi viimeksi, pyöränistuin, yhdet rattaat, pyöräperäkärry, seisomalauta... on heillä.

Minusta he on ahneita, en minä. Minä haluan ostaa omilleni ja halutessani ilahduttaa muita. Ei meidän tarvi kustantaa jonkun perheen lasten vaatteita ja harrastuksia.

 

Minulla on ollut vahan pulmaa tassa asiassa. Parikin tuttua ovat kautta rantain osoittaneet olevansa halukkaita vastaanottamaan meilta vaatteita, jopa maksamaan niista. Naurettavasta summasta tosin. Ongelma on siina etta tuntevat toisensa enka halua etta jompi kumpi ajattelisi saavansa vahemman. Molemmat ovat innokkaita kirppari-ihmisia, myyvat ja ostavat - ja siina toinen kyseenalainen juttu; ei oikein tunnu reilulta etta he todennakoisesti myisivat vaatteita eteenpain ja taatusti kalliimmalla kuin mita olisivat minulle maksamassa.

Ratkaisin asian antamalla kaiken hyvantekevaisyyteen. Tiedan niista silloin olevan yhteiskunnallista hyotya sen lisaksi etta joku saa hyvan mielen bongatessaan loydon.

Tuttuja saattaa vahan harmittaa mutta olkoon sitten niin.

 

Minullakaan ei ole tuttuja ja sukulaisia, joilla olisi pieniä lapsia. On ainoa, jolla yleensä on lapsi. Ystäväni sisko sai lapsen 6kk sitten ja se kyllä kerjää. Tulee kahville ja menee kaapille kysellen, että onko sulla vielä sitä ihanaa haalaria/talvikenkiä/lämpöpussia, kun hän vois viedä siskolleen samalla. Tietysti haluaa ne uusimmat ja paremmat päältä. Olen joskus antanut jotain, mutta nykyään valehtelen myyneni ne eteenpäin tai vaihtaneeni ne puistossa jonkun kanssa.

 

Niin lisäys: Mitään rahaahan ei tuosta viemisestä ei tarjota.

 

Minullakaan ei ole tuttuja ja sukulaisia, joilla olisi pieniä lapsia. On ainoa, jolla yleensä on lapsi. Ystäväni sisko sai lapsen 6kk sitten ja se kyllä kerjää. Tulee kahville ja menee kaapille kysellen, että onko sulla vielä sitä ihanaa haalaria/talvikenkiä/lämpöpussia, kun hän vois viedä siskolleen samalla. Tietysti haluaa ne uusimmat ja paremmat päältä. Olen joskus antanut jotain, mutta nykyään valehtelen myyneni ne eteenpäin tai vaihtaneeni ne puistossa jonkun kanssa.

Mä en ole koskaan ymmärtänyt että kuinka kukaan kehtaa mennä kenenkään kaapille kyselemään?!?
Mutta aiheeseen, lahjoitan kyllä. Tutuille ja tuntemattomille. Nyt varmaan kesään asti pidän vaatteita jemmassa ja sit jos naapurit saa tytön niin saavat kaikki meidän likan vanhat ja jos naapurit saa pojan niin saavat vaan neutraalit vaatteet. Loput vaatteet vien sit neuvolan otatästä-tuotähän-pöydälle. Tai varaan kirpparille pöydän. Tai teen jotain niille. En tiedä.

 

Mä oon saanut aina pyytämättä samanikäiseltä siskoltani vaatteita ja hän sanoo, et voin antaa ne sit myöhemmin takas. ajatellen ilmeisesti omaa tyttöään joka on jo 18v, et jos hänen lapsensa saa joskus lapsia.

 

Mä oon saanut aina pyytämättä samanikäiseltä siskoltani vaatteita ja hän sanoo, et voin antaa ne sit myöhemmin takas. ajatellen ilmeisesti omaa tyttöään joka on jo 18v, et jos hänen lapsensa saa joskus lapsia.

Meillä on ollut ihan samanlainen systeemi. Mutta ymmärrän kyllä niitäkin, jotka eivät ilmaiseksi anna mitään. Miksi yleensäkään pitäisi kenellekään antaa yhtään mitään?

 

Mä oon saanut aina pyytämättä samanikäiseltä siskoltani vaatteita ja hän sanoo, et voin antaa ne sit myöhemmin takas. ajatellen ilmeisesti omaa tyttöään joka on jo 18v, et jos hänen lapsensa saa joskus lapsia.

Minä taas en ottaisi vatteita "lainaan", vaan haluan itse päättää mitä teen meille tarpeettomiksi jääneille tavaroille. En todellakaan alkaisi säilyttelemään mitään vuosien päähän, jos joku sukulainen "ehkä joskus" sattuu saamaan lapsia. En varmasti edes muistaisi, mitä olen mistäkin saanut, joten en haluaisi ottaa sitä riskiä, että joku loukkaantuu, kun ei saanutkaan omaansa takaisin. Tai sit niihin pitäis kirjottaa kenen ne on ja veisin takaisin heti, kun en itse tarvitse. Ei meillä ole 5-henkisen perheen ja useiden lemmikkieläinten kodissa varastotilaa määrättömästi. Siksi hävitän kaiken sitä mukaa pois.

 

no mä en ole koskaan ollut merkki-vaatteiden perään, eli ei ole ollut niin hienoja vaatteita lapsilla ettei niitä olisi voinut ilmaiseksi antaa kun ovat jääneet pieneksi.

 

Minä taas en ottaisi vatteita "lainaan", vaan haluan itse päättää mitä teen meille tarpeettomiksi jääneille tavaroille. En todellakaan alkaisi säilyttelemään mitään vuosien päähän, jos joku sukulainen "ehkä joskus" sattuu saamaan lapsia. En varmasti edes muistaisi, mitä olen mistäkin saanut, joten en haluaisi ottaa sitä riskiä, että joku loukkaantuu, kun ei saanutkaan omaansa takaisin. Tai sit niihin pitäis kirjottaa kenen ne on ja veisin takaisin heti, kun en itse tarvitse. Ei meillä ole 5-henkisen perheen ja useiden lemmikkieläinten kodissa varastotilaa määrättömästi. Siksi hävitän kaiken sitä mukaa pois.

Meillä tää on toiminut niin, että kun ei enää itse tarvitse, palautetaan antajalle.

 

Minä ostan itse hyvin vähän vaatteita. Suurimman osan saan lahjoituksina, mm Burberryä, Legoa, Reima-Teciä, marimekkoa... Jne. Toistaiseksi olen säästänyt ns helmet seuraavaa lasta ajatellen, loput olen jakanut ilmaiseksi eteenpäin (tai antanu takaisin edelliselle ostajalle, riippuen vähän tilanteesta! minulle antavat monet sellaiset jotka ovat jo lapsensa tehneet eikä heidän tarvitse tienata huutiksesta saavat ihan palkkatuloja)

Näin pienituloisena yhna on kiva kun lapsella on hienojakin vaatteita ilman, että se mun kukkaroa rasittaa Olen todella kiitollinen kaikista vaatteista ja lahjoitan aina ilmaiseksi eteenpäin muille tarvitseville vaikka minulla ollaan "annettu lupa" myydäkin.

 

Joitakin annan ja kalliimpia vaatteita myyn.
sukulaisilta saan ilmaisiksi. Harmittaa vähän kun yksi sukulainen antaa semmoista vähän huonompaa vaatetta meille ilmaisiksi ja merkki/paremmat vaatteet myy kavereilleen. Voisin itsekkin niistä maksaa, mutta eipä ole ikinä edes kysynyt huolisinko ostaa.

 

Olen antanut kavereille ja huonokuntoisempia tuntemattomillekin mm. tämän palstan kautta. Nykyään myyn osan ja osan lahjoitan, mutta melkeinpä mieluummin tuntemattomalle. Kavereista pari alkoivat turhan ahkerasti kysellä lasten päällä olevista vaatteista, joten maku meni lahjoittamisesta. Eivät ole mitenkään köyhiä, pihejä vain ostamaan mitään kalliimpaa. Meillä käytetään lähinnä keskihintaisia vaatteita. Ei ruotsalaisia ketjuja, mutta sellaista IdaT, Småfolk, Molokids hintaista. Ulkovaatteet olen melkein myynyt. Saa kivan hinnan taas seuraavan kauden ostoksiin.

 

Sai aina vimpan päälle olevat ulkoiluasut, kengät sun muut. Jopa sängyt on meidän vanhat.

Yäk, yäk yäk ja voi yööökkk!! Sekin vielä, että olivat vimpan päälle... : X

Noin hienot asut ja kengät olisi kannattanut ottaa tyynyn alle illalla kun menee siihen uuteen sänkyynsä nukkumaan.

 

[/quote]
Ai niin. Sisko myi kirpparilla meidän vaatteet, jos ei tykännyt tai kun tulivat pieniksi. Sai aina vimpan päälle olevat ulkoiluasut, kengät sun muut. Jopa sängyt on meidän vanhat. [/quote]

 

Ai niin. Sisko myi kirpparilla meidän vaatteet, jos ei tykännyt tai kun tulivat pieniksi. Sai aina vimpan päälle olevat ulkoiluasut, kengät sun muut. Jopa sängyt on meidän vanhat. [/quote]

[/quote]

tarkoitus oli lainaus vaan ei suju tänään - vieras ylempänä kirjoitteli.
Tuli kunnon häiriötekijä ja taitaisi olla syytä painua sinne sänkyyn itse kunkin.

Kiva aihe !!

 

Vien paikalliseen lastenkotiin kaikki, muutamia olen jättänyt muistoksi. Yksi ystävä veti herneen nenään, kun en antanut tytön Reimatecciä hänelle vaan vein lastenkotiin. Totesin hänelle, että siellä menevät enemmän tarpeeseen, sulla on varaa itselläsikin ostaa lapsellesi vaatteet.

 

Myyn pois.

 

mitä tätä tekstiä kattoo. Näkyy olevan hyvinvointi kunnossa. Ite hankin kirpparilta tytölle, enkä nyt ainakaan pyydä. Oon maksanu kaikesta, mitä joku on tarjonnu meille ja käypään hintaan oon saanu. Kaikilla todennäköisesti on varaa ostaa vähintään kirppparilta, joten jos joku pyytää, niin en sitte tiedä hänen motiiviaan, mutta itselle tulee mieleen vain kierrätys. HInta tietysti pitää sanoa, ennenkuin antaa eteenpäin!

 

Luulen että kaikki kulutusta kestävät antaisin "lainaan", esim. rattaat sunmuut. Vaatteet...hmmmh. Kun itsellä ei ole rahaa paljoakaan käyttää ja jos olisivat uutena ostettu, niin pyytäisin niistä jonkinlaista sopusummaa. Ja jos joltakin saisin lastenvaatteita niin maksaisin niistä jotakin, muuten jäisi vaivaamaan. Jos joku haluaisi, niin voisin ottaa vastaan muutakin kuin rahaa niistä vaatteista. Eräs mamma leipoi meille monta kakkua yhtiin juhliin kun mieheni korjasi hänen autoaan. Ja oli muuten hyviä kaakkuja..!

 

Annan, kaikki Reimatecit ja Popit ja Småfolkit, meillä käytössä aika hintavia vaatteita yleensä. En mieti vaatteiden jälleenmyyntiarvoa niitä ostaessa tai käyttäessä. Minusta on kivaa antaa eteenpäin Varmaan saisin vaatteista Huutiksessa hyvän hinnan, mutta kun en ole varsinaisesti rahapulassa, niin mielelläni ilahdutan ystäviä.

Näin meilläkin. Enkä vaan yksinkertaisesti jaksaisi mitään huutis- tai kirpparirumbaa -- helpommalla pääsee, kun antaa pois. Suurimman osan hyväkuntoisista vaatteista (niin lasten kuin omatkin) annan äidilleni, joka sitten välittää niitä eteenpäin joko sukulaisille tai sitten vie työpaikkansa myyjäisiin, josta rahat menee sitten hyväntekeväisyyteen (vanhustyö ). Ja jos kavereille tai tutuille on syntynyt tyttöjä, niin heille oon vienyt aina isot kassit omien tyttöjeni pieniksi jääneitä vaatteita. Ei kuitenkaan kukaan tullut kertaakaan kyselemään -- mun kaveripiirin tapoihin ei muutenkaan pummaaminen sovi, vaan aina oon itse tarjonut.

 

mitä tätä tekstiä kattoo. Näkyy olevan hyvinvointi kunnossa. Ite hankin kirpparilta tytölle, enkä nyt ainakaan pyydä. Oon maksanu kaikesta, mitä joku on tarjonnu meille ja käypään hintaan oon saanu. Kaikilla todennäköisesti on varaa ostaa vähintään kirppparilta, joten jos joku pyytää, niin en sitte tiedä hänen motiiviaan, mutta itselle tulee mieleen vain kierrätys. HInta tietysti pitää sanoa, ennenkuin antaa eteenpäin!

Jos maksaa 200 vaikka tuotteesta NI ILMASIKSIKO PITÄISI ANTAA