Kaverin pakkomielle vie järjen, mitä teen?

Kyllä mä ottaisin tän nyt tiukan puhuttelun tästä aiheesta kaverin kans. Ymmärrän kyllä kaveriakin..itsekin tuossa tilanteessa olleena, mutta joku raja kuitenkin.

 

Niin... Kun ei tiedä miten tuolla Jaanalla menee. Siis ulospäin hän(kin) näyttää onnelliselta ja pärjäävältä. Mutta itse uskon että eiköhän meillä jokaisella ole omat murheemme ja surumme ja eiköhän jokainen maailman ihminen ole joskus ollut pohjattoman onneton ja itkenyt itsensä uneen. Eikä kukaan halua omia murheitaan mitenkään julkituoda. Joten pelkästään se että jollain on parisuhde ja työ ei tee onnellista. Mutta kaverini jostain syystä on sitä mieltä että tälle Jaanalle ei voi olla olemassa riittävästi kurjuutta. Hän jotenkin näkee Jaanan aina vain jonain pahana joka on kaikista pahuuksistaan huolimatta onnellinen ja kokee että se on väärin.

Ehkä tämä Jaana on onnellinen, ehkä hänellä on ollut oman elämänsä tragediat joista hän vain ei huutele pitkin kyliä niin että me ulkopuoliset siitä tietäisimme.

Perimmäinen ongelmahan on tässä että parhaalla tahdollakaan minulla ei ole mitään kyseistä ihmistä vastaan. Kaverillani on senkin edestä ja sitä on vaikea ymmärtää. Apuahan kaverini tarvitsee, selvähän se. Ystävänä luonnollisesti minä haluaisin kyetä auttamaan.

Olen kaverini miehelle jotain sanonut tästä omasta näkemyksestäni, mutta sitä miestä suoraan sanottuna ei hirveästi liikuta mikään laajempi kokonaiskuva. Hän on toki tukena kaverilleni hänen traumoissaan ja ongelmissaan, mutta ei sano juuta eikä jaata. On lähinnä kaverilleni todennut että "olipa se Jaana paskamainen, mutta sinä olet parempi ihminen, älä anna minkään lannistaa!" Eli rohkaissut muttei lietsonut. Sanonut lähinnä sen mitä kaverini haluaa kuulla.

 

No musta tuossa ei voi tehdä mitään muuta, kuin saada kaverisi lopettamaan se käytännön vainoaminen, vaikka sitten poliisien avulla (vaikkei mitään sakkoja, linnaa jne. tulisi mutta että vaino loppuisi!)

Vihatkoon, googlettakoon jotain nimeä, tappakoot ihmisiä mielessään, katselkoot valokuvia halveksuen, huutakoot metsässä, kirjoittakoot vittua pöytälaatikkoon, värittäkööt aggressiivisesti pöytälaatikon päiväkirjojansa, maalailkoot seinää punaisella ja heittäkööt pistäviä tikkoja "Jaana-tauluun", pommittakoot Jaanan kuvaa seinällä, kuskoot Jaanan kuvan päälle...

MUTTA SEN VAINON ON LOPUTTAVA.

 

Ehkä auttaisi, jos tämä kaveri kuvittelisi Jaanan kuolleen ja kävisi ns hautajaisetkin läpi.
Tämä vaatisi erittäin pätevää terapeuttia.

 

Mielestäni ehdottomasti tärkeintä olisi että Jaana saisi tietää ja että kaverisi toimintaan puututtaisi jollain tavalla.

Laita Jaanalle nimettömänä viestiä jotain kautta, että kuka on ollut noiden juttujen takana. Hänellä on oikeus tietää. Hän sitten toivottavasti vie asiaa eteenpäin. En usko ettö kukaan teistä läheisistä saa kaveriasi tajuamaan asian laitaa, hän on liian syvällä kuvitelmissaan ja mitä todennäköisimmin vain kääntyisi teitäkin vastaan.

Toimi nyt, ennenkuin tilanne menee vielä pahemmaksi!