~Kesäkuun Kullannuput -10~ Meidän vuoro! <3 72 Kullannuppua syntynyt <3

Onnea valtavasti vauvan saaneille!!! :heart: :flower: Ihan liikuttuneena kuvista.

Tahti tiuhenee, ihan kiirehdin lukemaan keitä nyt on syntynyt. Ehkä toivoa et pian itsekin pääsee jakautumaan! Seisoisin vaikka päälläni jos auttaisi asiaa. |O

Meriheponen: riks raks POKS sai jotenkin naurattamaan kovasti!

Milkei: Miten kummassa onnistut vielä lakkaamaan varpaankynnet? Oma olo niin "pakettimainen", maha edessä ja nahka kiristää jos yritän kauheasti kurotella ja vääntyillä.

Täälläkin energiatasot tuntuu vaihtelevan! Yhtenä päivänä touhuan hulluna, toisena tekis mieli könytä sohvan nurkkaan.

Turvotus ei onneksi vaivaa ja sormukset sormessa. Ekassa raskaudessa poistin sormukset kuukausia aiemmin. Ihme myös ettei olo vieläkään oo kuin ankalla vaikka vauva tosi alhaalla. Naapurikin ihmetteli kun kävelen vielä ihan "normaalisti". Vatsakin paljon pienempi kuin ekassa raskaudessa ja oon naureskellut et kasvatan sitä sisäänpäin.

Tänään ollut hyväntuulinen päivä! Naureskeltu esikoisen kanssa kamalasti! Jostain syystä ollut tosi hyvä mieli kaikista asioista! Raskaushormoneita..?

Pikkukakkonen on nyt pari päivää ollut tosi rauhakseen mahassa. Onneksi mahaa tönäistessä liikehdintä alkaa. Voiko vauvan rauhoittuminen ennakoida synnytystä? Toiveajattelua, toiveajattelua...

"Konsteista": saunomista oon vähän lisännyt. Sain miehen houkuteltua siihen toiseenkin mukavaan S:ään.

Supistustuulia malttamattomille! Saisi vauva syntyä kun itsellä ja esikoisen hoitajalla ois tiedossa juhannussuunnitelmia, jos pieni vain syntyy ennen sitä.

Tupuna ja pikkukakkonen 39+0 tänään! :heart: :heart: :heart:

 

äkkiä tulin huikkaamaan et pari tuntii sitten meni vedet ja nyt supistelee "mukavasti".. eli tänä yönä lähden hakemaan omaa nyyttiäni! =) mies tosiaan paineli jalkapohjia, enpä tiedä oliko sillä mitään tekemistä sen kanssa et sit parin tunnin päästä vedet meni

Tupuhupuna ja pikkuneiti 40+0

 

Tsempitykset matkaan Tupuhupuna! =) Mäki haluun kokeilla tota, kyselenpä mieheltä. Ja kohta täällä sitte taas koittaa nukkuu.

 

Tillintallin ja Mamma84: Onnea molemmille nyyteistä! :flower: :heart: :flower: :heart:

Tupuhupunalle tsemppiä matkaan!

 

Onnea kaikille vauvansa saaneille ja sitä hakemaan lähteville!

Todella ihania vauvakuvia ootte pistänyt meille mahapystyssä olevien iloksi.

(.) Mulla on supistellut kipeästi jo reilusti ylivuorokauden. Välillä supistuksien väli on alle 10 minuuttia tunnin ja sitten ne saattaa hävitä puoleksi tunniksi pois ja alkaa säännöllisesti uudestaan tai sitten epätasaisesti. Kun ei ole nukkunut kahteen yöhön kun muutamia tunteja, alkaa mieii olla aika maassa ja tulee itkeä tihrustettua kaikesta. Onko kellään kokemuksia vastaavasta eli kuinka kauan mun pitää näitä säännöllisen epäsäännöllisiä suppareita kestää ennen kun jotain oikeata tapahtuu.

Poks 41+0

 

Onnea Tillintallin ja Mamma84! :flower: :heart:

Tupuhupunalle hyvää matkaa!

Toivottavasti Onerva85 pääsee kohta jo tositoimiin, varmaan alkaa olla jo tosi väsy... :hug:

tällä on oudon hiljaista, onkohan kaikki jo synnyttämässä? minä varman vielä heinäkuussa täällä huhuilen ison mahani kanssa kohtalotovereita...

 

Pieni poikamme syntyi 3.6. rv 37+3. Miehiset mitat 3,9kg ja 50cm.
Synnytys sujui hyvin. Tulen myöhemmin kertomaan lisää.

Onnea kaikille vauvautuneille ja odottajille tsemppiä! Luen teidän kaikkien kuulumiset paremmalla ajalla.

t. unelias ja vauveli

 

ONNEA KAIKILLE JOTKA OVAT SAANEET NYYTTINSÄ SYLIIN JA JAKSAMISTA NIILLE, JOTKA VIELÄ OOTTELEVAT PIENOKAISTA :heart:

Minä tulin nopsahkaa ilmoittamaan, että meillekkin syntyi pikkuinen rinsessaruttunen 1.6 klo 10.48. Painoa 3365g ja pituutta 50cm :heart:

Maanantai-iltana lähimme sairaalaan puoli kahdeksalta, jossa tarkistivat kohunsuun tilanteen ja laittoivat käyrään. Kohdunsuu oli tuolloin 4cm auki. Pääsimme saliin, ja menin tunteroisen päästä ammeeseen, ja oli ihana kokemus, rentouttava. Vesi vaan oli kuitenkin niin lämmintä, että tunnin päästä oli pakko tulla ammeesta pois, tuli nimittäin huono olo.
Siinä sitten laittoivat minut uudestaan käyrään, ja hoksasin että supistuksia ei enään tullut niin paljon, eikä kipeitä . Kahden aikoihin menin sänkyyn pötkötteleen ja sainkin nukuttua neljään asti. Herätessä huomasin että supistukset oli loppuneet kokonaan :kieh: . Kätilö tarkasti kohdunsuun tilanteen ja sanoi että 5cm auki, ei ole totta! Tuntuu että ei tämä tästä edisty :headwall: . Puoli kuudelta iski epätoivomasennusitkuraivarit turhauduin ihan täysin :'( muista huoneista kuului parkaisuja, mutta mulla ei tullu supistuksen supistusta. Kätilö sanoi, että synnytyslääkäri tulee kierrolle 9 aikana, jolloin puhkaistaan kalvot, ja niin tekivät... ja sitten se alko |O Supistuksen tuli kuin rysäyksenä päälle ja alkoivat samantien tulemaan kahden minuutin välein. puoli 11 laittoivat minulle kohdunkaulanpuudutteen ja siinä en kerinny kyllä kun muutaman supistuksen ottamaan vastaan, kun tiesin että nyt se tulee, ja niin tuli :heart: . Ponnistusvaihe kesti onneksi vain 8 minuuttia, ja repiämisiä ei tullut. Saman tien pääsin jaloilleni ja suihkuun, ja sen jälkeen olo on ollut kuin ei olisi ollut edes synnyttämässä. Eli helpoin olo kaikista näistä kolmesta synnytyksestä, vaikkakin veny niin pitkäksi.
Jälkisupistukset oli kolmepäivää ihan hirveitä, melkeinpä meni synnytyssupistuksista. tonnisia buranoita jouduin ottamaan, että pysty noiden kanssa olemaan, mutta onneksi nuo ovat pelkkä muisto enään

Kotia pääsimme parin päivän päästä ja hienosti on menny. Neitokainen syö kerran yössä, joten itsekkin on saanut nukuttua.

Maidonnousu oli aikamoinen shokki taas, se kipu, jomotus ja pakkaantuminen, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan, kunhan muistaa vaan lypsää ylimääräiset pois tarpeeksi ajoissa .

Mutta näin. Tämmönen tarina siis meillä, ja ihana kokemus oli tuo synnytys, vaikkakin epätoivo meinasikin iskeä :heart:

 

Onerva85 Mullakin kokemusta huonosti nukutuista öistä. Supistuksia tulee, väliin kipeitä mut mitään ei tapahdu........... :headwall: Positiivista energiaa sinne, jos auttaa!

Tulin taas kurkkaa kuulumisia. Ei malta olla pois ku oma olo niin malttamaton.

Eilen oli hyvä mieli kaikesta, nyt sit yön ramppasin vessassa, heräsin supistuksiin, näin ihme unia ja nukkuin ehkä silmällisen. Aamulla tytön herätessä aikaisin, mies käänsi kylkeä ekan lomapäivän oikeutuksella. :kieh: Lähdin keittää kahvia. Mies oli keittänyt niin et keitin puruissa eikä viitsinyt siivota, ärgs. Puhelin soi lakkaamatta, just ku ei huvita puhua. :ashamed: Yks useamman kerran soittaneista yli-innokas täti, joka haluaa heti tietää ku synnytän. En vastannut ni laittoi tsemppiviestin synnytykseen... VOI PYHÄ SYLVI! Joku viksu parkkinut pakettiauton suoraan meidän pihan eteen tielle vaik muualla parempaa tilaa. Jostenki seki raivostuttaa. Naapurin koira räkyttää, tekis mieli käydä posauttaa. :ashamed: :'( Pää ku Haminan kaupunki, hirvee hedari. Selkää pakottaa. Tänään tiedossa yhtä sun toista menoa. Ja ja... Yrgh! Kai tää tästä!

Jospa yritän olla tyytyväinen et mies lomalla. Laittoi eilen nurmikon, joten ei ihme et väsy. Kiva et läheiset tsemppaa. Kai oireet enteilee lähestyvää synnytystä. Autotki saa Suomes parkkia vapaasti tien reunaan...

Tupuna, jolla kahvi parantaa oloa, ihanan kiltti esikoinen ja pikkukakkonen 39+1 :heart:

 

Ihanaa, taas tullut vauvoja lisää! Onnittelut! :flower: Supistustuulia muille!

 

Onnea unelias ja laakeri =) :heart:

 

Onerva: Paljon jaksua! Olen kuullut, että tuollaisessa tilanteessa voisi soitella synnärille ja kertoa tilanteesta, jolloin voisi päästä tsekattavaksi ja mahdollisesti saada apuja nukkumiseen. Toivottavasti synnytys käynnistyisi sinulla kunnolla, ettei enää tarvitsisi kärvistellä. :hug:

Unelias: Paljon onnea pojan syntymän johdosta! :flower: :heart:

Laakeri: Paljon onnea tytön syntymän johdosta! :flower: :heart:

Tupunalle voimia ja jaksua! :hug:

Minä kuulun niihin, joilla oireet tuntuu katoavan. Tai ei ne kaikki nyt mihinkään ole lähteneet, mutta osa on lievittynyt. Öisin nukun jopa kahden tunnin pätkissä, kun tähän asti on menty kuukauden päivät tunnin/puolen tunnin pätkissä. Joulukuussa alkaneet kipeät ja säännölliset supistukset ovat poissa ja jäljellä vain kivuttomia harjoitussupistuksia pitkin päivää. Pelot ja huoletkin ovat pysyneet poissa. Ei edes vauvan arvioitu iso koko murehduta. Ihmeellistä minulle, joka olen ihan pelko/huolimöykky yleensä. No, mukavaahan tämä näin on. Näin kun sujuu, niin hyvin ehtii ja jaksaa tämänkin viikon tuohuta. Lähes joka päivälle on jotain pientä aikataulutettua menoa.

Supistuksia tarvitseville ja jaksua odottelijoille!

-Sh ja Milla rv 39+0 :heart:

 

Onnittelut kaikille vauvaantuneille :flower:
Ihania kuvia ootte lähetellyt :heart:

Täällä on kivuttomat supistukset lisääntyneet sekä menkkajomotus. Voisiko enteillä sitä ettei tarvitsisi vielä 5 viikkoa odotella?

Marjukka 37+0 JEE

 

Mukavaa että on laitettu paljon vauvakuvia, tässä kuva meidänkin pojasta.
Silmät oli skarpisti auki heti ensihetkestä kun tavattiin :heart:



Mitäs siitä leikkauksesta kertoisi, kaikki sujui nopeasti. Kaikenkaikkiaan olin n. vajaan tunnin salissa. Epiduraalin yms. laitto ei sattunut yhtään, eikä muutenkaan ollut kipuja kuin hetken aikaa pari tuntia myöhemmin. Ainoastaan morfiinipohjaiset kipulääkkeet eivät minulle oikein sopineet, mistä tuli heräämössä paha olo.

Muut leikkaukseen menijät, ei tarvitse pelätä

Maito on noussut hyvin, vaikka olin varautunut sitä hieman odottelemaankin. Sektiossa kai voi niinkin käydä.
Pikkupoika ilmoittaa ruoka-ajoista maiskuttelulla Niin söpöä..ei huuda juuri ollenkaan.

Tsemppiä odottelijoille! :flower:

 

Onnea vauvan saaneille! :flower: :heart:

Täällä sitä ollaan yhdessä kasassa vaikka illalla oli outoa kipua :wave:
Olis siskon tytön rippijuhlat ens viikonloppuna, päivää ennen laskettua aikaa.
Mieluusti lykkisin vaunuja jo silloin
Haluan kovasti noihin rippijuhliin, toivottavasti niihin pääsen enkä ole synnyttämässä
Noh enpä usko että vauva tulee ulos ennenku lasketun jälkeen vasta.

Täällä ei tainut olla muita ks-ks synnyttämään menijöitä?!

Täytyy käydä vähän väliä kattomassa vauva uutisia...

Jane ja veijokeiju 39+0 POKS POKS

 

TAAS... Johan niitä vauvoja nyt tulee! Himmatkaa vähän, mä en kerkiä päivittää etusivua samaa tahtia kun te työnnätte niitä ulos..
No joo, ihanaa kun tulee vaaveleita!! :heart: Mä yritän parhaani mukaan poimia tekstien seasta noita vauvaantumis ilmotuksia, ikävä kyllä, jos oon ollu enemmän kun pari tuntia pois koneelta, niitä on jo niin paljon että saatan jonkun huomaamattani jättää laittamatta ylös, olen pahoillani jos näin käy, mutta suosittelen että näissä vauvaantumis uutisissakin käytettäisiin mahdollisimman paljon YKSITYISVIESTEJÄ, toki ymmärrän ettei välttämättä ensimmäisenä ole mielessä palstalle ilmotella, mut jos vaan viitsitte niitä kuitenkin laittaa, vallankin jos huomaatte et jotain puuttuu, niin olisin kiitollinen..

Olipa taas jotenkin ankee yö, mahaan otti vähän väliä, en tiiä mikä iski..Mut aamulla olikin sitten pikkusen tullu ruskeeta vuotoa, että lieneekö alkaa kuitenkin toi alakerta kypsymään ja vähän jo limatulppaa työntää ulos... En tiiä, mut ihan hyvä olis jo ite kähtis käyntiin..
Äiti on tulossa tänää pariks yöks, se eilen just naureskelin puhelimessa et tänää tehään sit suursiivous ja käydään lenkillä.. Juu en laita vastaan...

Mä näin muuten unta et syyshortensia joutu laitokselle, eikä päässytkää tositoimiin vaan se laitettii odottelemaan, sit se soitteli mulle sieltä koko ajan et koita nyt tulla jo tänne.. Hyvin tarttuu nää jutut..

Mutta minä jatkan tösöttämistä, voikaahan hyvin! :heart:

Maira ja emppu 39+6

 

Ohohooo, täällähän on edelleen tiukka tahti menossa!

Onnea hirmusti kaikille, joilla nyytti jo sylissä--[/b]


Itsellä on vielä vajaa 3 vikkkoa laskettuun, joten vajaa 5 viikkoakin vois siis mennä. Muutamia supistuksia on ollut, mutta muuten ei yhtään mitään, yötkin nukuttu yhdellä vessakäynnillä ja reippaasti yli 8 tuntia, ettei ihan heti taideta nyyttiä saada maailmaan...höh..

Turvotusta on sormissa edelleen, neuvola keskiviikkona, mutta eipä siellä ole mitän tapahtunut moniin viikoihin...

Ihania vauvakuvia, niin pieniä ja söpöjä---

Mä lähden nyt ostamaan viimeisiä tavaroita sairaalakassiin, ja amme pitäisi hakea myös..

Kaikku ja nimetön 37+2--

 

It's raining babies! Valtavasti onnea uusille nyyttinsä lunastaneille; Tillintallin, mamma84, vaahtera, unealias ja laakeri! :flower: :heart: :flower:

Itselläni suunniteltu sektio oli samalla tavalla positiivinen kokemus kuin miumiu:lla. Etukäteisvalmistelut (epiduraalit, spinaalipuudutukset sun muut) eivät sattuneet ja kun puudutus alkoi vaikuttaa ja leikkaus aloitettiin, tuntui ainoastaan siltä, että joku tönii/tuuppii mun mahaa. Ja seuraavaksi sieltä alkoikin putkahdella vauvoja...

Mulla myös maito nousi hyvin, suunnilleen kolmantena päivänä leikkauksesta ja sitten seuraavan viikon ajan olikin sellaista ylituotantoa, että tissit tuntui koko ajan olevan leuassa asti. Nyt on maidontuotanto onneksi hieman paremmin tasoittunut vastaamaan kysyntää.

Myös leikkaushaava on parantunut hyvin ja aika normaalisti pystyn nyt, 1,5 viikkoa leikkauksesta, liikkumaan. ainoastaan raskaiden asioiden nostelemista pitää vielä jonkun aikaa varoa.

Eli sanon saman kuin miumiu, älkää turhaan jännittäkö sektiota, jos sellainen on tiedossa. Hyvin siitä selviää! :hug:

Illtapäivällä meillä onkin vauvojen kanssa ensimmäinen neuvolakäynti - jännää nähdä, miten pojilla on paino kehittynyt... Toisella irtosi jo napatynkäkin muutama päivä sitten.

Supparituulia ja lisää vauvasadetta pinoon!

Myntti ja pojat 11 vrk :heart: :heart:

 

:flower: :flower: ONNEA VAUVAANTUNEILLE! :flower: :flower: Kuvia ja kertomuksia odotellessa

Huomaa, missä sitä päivänsä viettää kun miullakin oli unissa palstatuttuja taas, tällä kertaa Maira Olitte juuri muuttaneet meidän naapuritaloon, tulin kylään ja toin tuliaisiksi Mäkkärin hampurilaisateriat Mairalle ja hään miehelle. Maira ei kuitenkaan pystynyt syömään kun oli pahoinvointi tullut takas, muttei voinut vastustaa lopulta ja ahmaisi yhdellä suupalalla koko hampparin masuun. Ihan ihme unia. Ainiin ja vertailtiin masuja ja olin kauhuissani kun miulla oli niiiiiiiin suuri kumpu ja Mairalla ihan siro pieni. Ja heillä oli pieni joku terrierikoira, joka ei meinannut jättää minuu rauhaan. Weird.

Tupuna, mie lakkailin kynnet silleesti risti-istunnassa.. ei nyt kovin täydellinen tulos Vaikka näitä kiloja on tullut jo 25, vissiin tuosta joogailemisesta ollut jotain hyötyä

Sormien turvotus vaan pahenee. Sattuu niin vietävästi eikä kyllä pääsis nyrkkiä puimaan kenellekään kun ei yksinkertaisesti taivu sormet nyrkkiin.. Tänään iltapäivällä käyn neuvolassa tarkastuttamassa verenpaineet ja samalla katsotaan pissa sen myrkytysepäilyn vuoksi, saas nähdä, miten käy. Mies toivoo, ettei muksu syntyis vielä tällä viikolla, miun puolesta vois tulla vaikka heti. Tai viimeistään huomenna pyykkivuoron jälkeen, niin ei tarvis niistä huolehtia vähään aikaan

Syyshortensia miul oli sama homma vähän aikaa sitten. Nytkään ei ole oikein muuta kuin unettomuus ja turvotus, johon tosin unettomuuteen sain niitä nukahtamislääkkeitä. Suosittelen erittäin lämpimästi, jos vaan neuvolan tädiltä liikenee resepti. Lonkkakipuihin yöllisiin auttaa 2 parasetamolia ennen nukkumaanmenoa (max saa siis ottaa 1g kerrallaan, eli mie otan sen verran). Kannattaa kokeilla sitäkin, mikäli niitä on paljon ja häiritsee unta.

Nyt testailemaan, onnistuiskos ompeleminen kun ei muutakaan tekemistä...

Mukavaa maanantaita, mamit!

milkei + babyzilla 38+1

 

Onpas täällä nyt vauhti päällä, huomaa että ollaan jo kesäkuussa - isot onnittelut kaikille vauvautuneille :flower: :flower: ! Mieskin täällä huokaili, et aika hurjaa että kohta lapsia on kolme - huvitti vaan että on se hyvä että näin viikkoa ennen laskettua aikaa alkaa mennä tajuntaan . Kissakin on jättänyt pinnasängyn nyt rauhaan - kun koottiin yritti pari kertaa, mut meni kai perille... Saa nähdä mitä tuumaa, kun nyytti tulee kotiin. Miten muila joilla on kissoja on tuo kotiutuminen mennyt?

Onerva, tää ei kyllä nyt varmaan lohduta, mutta mulla oli tuollaista esikoiselta aika pian lasketun ajan jälkeen, eli pari yötä meni supistellessa ja olin kans ihan itkuinen, etten mä jaksa enää tätä synnyttää kun sen aika tulee. No siitä meni vielä reilu viikko ennen kuin poika oli maailmassa, eli helpotti muutaman yön jälkeen ja rupesin olemaan jo ihan epätoivoinen, että joku aamu herään ja maha on vaan poissa, eli ettei me ikinä vauvaa saadakaan . No, ei se silloin kyllä naurattanut, mutta kyllä mä luulen että tuo elimistö kuitenkin jotenkin hoitaa sen niin, että pahimmilleen väsyneenä ei yleensä lapsi rupea syntymään.

Niin, mä en oo jaksanut kertoakan, että meni aika kummalliseks munki tilanne, ku kaks erikoislääkäriähän mulle on tuol keskusäitiysneuvolas luvannu loppuvaiheen ultran jos haluan ja silloin 31+ viikoilla toisen (Siljanderin oululaiset varmaan tuntee) kans siitä viel puhuttiin, mut itse ehdotin et no jos tuo sf-käyrä rupeaa kasvamaan, niin sitten - eli sovittiin et neuvolan kautta järjestetään. Kun sitten pe neuvolassa kävin ja th laittoi lähetettä, soitteli sitten myöhemmin nolona perään et tuolt tuli lääkäriltä kommentti, että kun kaks aikaisempaa on onnistunu ja oon käyny tuolloin, niin ei ole tarvetta... Olin kaupas niin en kehdannu kysyä et kukahan lääkäri on nyt tuota mieltä, kun nuo erikoislääkärit on sitä itse ehdotellu :kieh: . No, tuumattiin et kun pe on neuvola, jos ei oo sitten syntyny niin pistetään äitipolille lähete heti la:n tuntumaan, että ei kuitenkaan paljoa yli menis, kun eihän se sitä sano että vaikka tuossa 2kk sitten ei ollut paljon keskivertoa isompi, etteikö olisi voinut sen jälkeen nopeammin kasvaa... Tosiaan, sehän on kai aika yksilöllistä, kuten joku teistäkin totesi (sorry mun nimimuisti...).

Mutta eiköhän kaikki olla jo voiton puolella, joten muille pallomahoille vielä tsemppiä viime metreille! Mä täällä arvon pyytäisinkö pikkuveljeä meille lähipäiviks vai ei - olis apua jos lähtö tulee, mut toisaalta mä tunnen itseni nyt kyl melko epäsosiaaliseks :ashamed: .

 

Tuli mieleen, jos on selkä-, lonkka- tai häpyliitoskipuja ni kannattaa kokeilla ison tyynyn (tai kahden pienemmän, tai tarvittaessa ryntätty peittokin auttaa) laittamista kyljellä nukkuessa ylemmän jalan polven alle. Hmm, toivottavasti tarpeeks selkeästi ilmaistu. Mut niin et toinen jalka tyynyn päällä tai tyyny polvien välissä. Mulla ainakin auttoi ja kivut helpotti. =)

Kiitos tsempityksestä! Ehkä päikkärit auttaa, vien kohta esikon nukkuu. Jaksoin laittaa äsken koneellisen pyykkiäkin ja onneks jaksanu touhuu tytön kanssa vaikka selkää juiliikin. Päänsärky onneks hellitti! Jos nyt irtautus tästä kannettavalta... Tuntuu et tästä pinosta alkaa olla päivä päivältä enempi tukea, olo alkaa hajoilla raskaana oloon, vaik masua tietty sit tulee taas ikävä. Vaikka ihanaa saada vauva masun ulkopuolelle ja paapottavaksi.

Taidan kokeilla kans joogaa myöhemmin jos auttas tohon selkään samalla, taitaa olla joku mammajooga-dvd kaapissa, en oo vaan muistanu tässä raskaudessa sitä käyttää.

Milkei: intouduin ajatuksesta kynsien lakkaukseen, jos piristäisi. Mut oon siivousinnossa siivonnut kaikki lakat johonkin paikkaan x, joka ei nyt muistu mieleen. Menny tää siivous ehkä vähän yli täällä...

Nyt kuppi vadelmanlehtiteetä ja sit päikkäreille.

Tsemppiä siskot ja suppareita kaikille tarvitseville!

Tupuna ja pikkukakkonen :heart:

 

Ai niin, turvotuksista kärsiville pitää vielä kannustukseksi kertoa, että kyllä se synnytyksen jälkeen saattaa helpottaa nopeastikin! Itselle tuli vielä viimeisen kuukauden aikana varmaan 5-6 kiloa painoa pelkästä turvotuksesta, yhteensä paino nousi n. 21 kg. Viikon kuluttua synnytyksestä kävin ensimmäistä kertaa vaa'alla ja painoa oli karissut 14,5kg! Vielä 7 kg jäljellä lähtöpainoon...

 

Onnea unelias ja laakeri! :flower: :heart:

Minäkin mielellään kyllä ottasin nuo onnittelut vastaan, mutta en ole vielä synnyttänyt! (juu, ymmärrän kyllä että voi mennä nikit sekaisin kun on niin paljon vauvoja tullut.)

 

Hei taas pienen tauon jälkeen!

Ei vauvaa vielä, vaan vaivoja jotka pitäneet pedissä ja masentuneena...

Mussupussu ja Lenniina - Ihania pikkuisia, valtavasti onnea!! :heart: :flower: :heart:

Ihan kauhean paljon onnea myös muille vauvansa jo saaneille!!!! Kovasti on ainakin jänniä aikoja juttujen mukaan menossa - kaikille tasapuolisesti onnea ja voimia koetukseen!! :heart:
Tosin pääsin vasta sivulle 8 asti...

( . ) Sit alkaa valitus... Viime viikolla neuvolassa kaikki oikein mukavasti, samalla kaavalla kuin ennenkin. Sypepoli oli mun kohdalla tällä kertaa aivan turha, oikeastaan alkoi vaan pelottaa enemmän kun kätilö ei ottanut kuuleviin korviin mun pelkoa isosta vauvasta ja lupas, että äitipolille pääsen vasta 10pv yli lasketun ajan... :headwall: Sanoin meneväni synnytystapa- ja kokoarviolle omalle gynelle ja kätilö totesi siihen, että no varmaan se lääkäri tykkää että raha juoksee, mutta ihan turhaan menet! Kun kuulemma jos sit menee yli ja näyttää että on iso tai musta ei vaan mahdu ulos, on siinä kuulemma HYVIN AIKAA valmistella sektioo! Tsiisus... Miten ne voi tommosia sanoa edes?? Voisin kuvitella, että suunniteltu sektio on kuitenkin hieman eri juttu ja kaikin puolin mukavampi kokemus, jos tosiaan paikat on liian pienet tai vauva iso. Kun sit tosiaan menin omalle gynelle, sain kuulla, että tyttö olis hoikka ja pitkäsäärinen. LA-painoarvio 3500g. Mun lantio on kuulemma ihan hyvän kokoinen alatiesynnytykseen, mutta alapäässä "aitajuoksijan" lihakset, joten lihasvaste tulee aiheuttamaan kipua varmasti... Kiva kuulla että on "piukat paikat", mutta tässä kohtaa olis toivonut hiukan löysempää arvioo... Kohdunkaulaa jäljellä 1-2cm ja on kuulemma ihan "höttöä". etenee sit ilmeisesti aika nopeasti kun synnytys käynnistyy. Kuitenkin ihan valtavasti taas helpotti ja sovittiin vielä yks aika laskettua aikaa edeltävälle viikolle. Lääkäri sanoi, että konsultoi sitten äitipolille, jos hänen mielestään jotain pitää alkaa tehä. Ainakin nää liitoskivut ja lapsiveden vähentynyt määrä puhuu sen puolesta, ettei annettais mielellään yliaikaiseks mennä.

Mä siis myös pääsin lakkiaisiin ja sain lakitettua abini!! Jaksoin jopa kiertää ne oppilaat, jotka olivat kutsuneet. Olen siitä onnellinen, mutta sitten onkin alkanut tapahtua tuolla alakerrassa oikein isolla kädellä kaikkia ikäviä juttuja... Mulla on ollut liitoskipuja jo jonkun aikaa, mutta nyt ei tahdo kävelystä tulla enää yhtään mitään. Yöllä kylkeä kääntäessä paukahtelee jalkojen välissä eikä tahdo voida nostaa jalkaa ollenkaan, kun heti pamahtaa. Noi paukkumiset tulee toki jäätävän kivun kanssa ja mua pelottaa ihan kauheasti, että häpyliitos repee sitten synnytyksessä. :'( Muistanko oikein, että jollakin oli kokemusta aiheesta? Tai onko nyt? Jonna H - säkö ainakin sanoit, että häpyliitos on alkanut nyt oireilla?

Jotta ei riittäis se, että on jalat pois pelistä, canalis carpi on nyt sit vienyt vasemman käden kokonaan, sillä ei tee enää yhtään mitään... Ja vaikka toi oikea leikattiin maaliskuussa ja on nyt siis jo "terve", siitä peukalo on valtavan kipeä ja tuntuu että nivelet ihan tulehtuneet. Kaiken päälle jalkapöydät ja nilkat on aamusta alkaen kuin limput ja painoa on yhtäkkiä tullut 2,5kg viikon aikana, kun normitahti on ollut 200-400g viikossa. Pelottaa siis mahdollinen raskausmyrkytyskin... Mä olen ihan rikki... Mitään en jaksa tehdä tai saa tehtyä kun kädet ei toimi ja toi häpyliitos on ihan kauhean kivulias... Ja kaiken lisäks supistukset, joita tuli ennen lakkiaisia päivittäin, on nyt loppuneet... Härnäsi siis vaan. :/

Kauanko tätä kärsimystä pitää vielä kestää?? Vaikka mähän otan vastaan ihan mitä vaan, kunhan vauvalla on kaikki hyvin. Tuntuu vaan välillä, ettei enää jaksa ja sit siitä on huono omatunto... Ja nyt kun tyttö on täysiaikainen, saisi mun puolesta tulla jo maailmaan. Anteeks tää ihan kauhea valitus! Yritän nyt lukea vielä noit viimeset sivut...

Shawne & Baby Girl 37+1

 

Paljon onnea uusista perheenjäsenistä Tillintallin, unelias ja laakeri :flower: :flower: :flower:

Meillä oli eilen sellainen iltakeskustelu, että naurattaa vieläkin. Mies rupesi kyselemään, että miten se on, voiko se lapsivesi niinku tulla koska vaan? -minä siihen, että joo, kyllähän se voi tulla. No sitten ruvettiin kaivamaan muoivifroteeta ja pyyhettä petarin alle, kun ukko tajusi, että meidän sänkyhän menee sitten ihan pilalle. Mua hymyilytti, koska jätin itse tämän asian puoliksi tahallani huomiotta juuri siksi, että halusin, että tuo mies saa hoksata joitakin asioita ihan itse. Samaan kategoriaan kuuluu synnärin puhelinnumero, joka otettiin puheenaiheeksi sängyn suojaamisen jälkeen näin
Mies: "niin pitääks meiän sit soittaa johonkin?"
Minä: "Joo, sinne synnärille"
Mies: "No missä se numero on?"
Minä: "No ainakin neuvolakortissa ja mun kännykässä"
Mies: "No enhän mä mitään neuvolakorttia osaa kaivaa noista sun neljästäsadasta käsilaukusta! Se numero pitää laittaa jääkaapin oveen kissankokoisilla kirjaimilla!"
Tämän jälkeen ruvettiin väittelemään siitä, kuuluuko sanoa, että "lapsivedet meni" vai "lapsivedet tuli".

(.) Tänään oli taas neuvolakäynti, mutta en rupea tähän sen kummempia lukemia listaamaan, kun ei niissä muutoksia juuri ollut. Paino oli noussut järkyttävät 1700 g viikossa |O :kieh:
Mutta neuvolatäti vaan totesi, että se on nyt tätä loppuraskauden turvotusta =)
Painoa on mulle tullut yhteensä nyt 21 kg. Myntille kiitokset lohdullisista sanoista tuon painonputoamisen suhteen. Tosiaan toivon, että multakin nuo kilot katoaa samaa tahtia.
Muutoin TH totesi, että nyt tuo masuasukki on jo niin alhaalla ja tukevasti parkkeerannut lähtökuoppiin, ettei voi mennä enää kauaa. Toivottavasti on oikeassa. Nyt alkaa tuo häpyliitos olla sen verran kipeä, että kävely on todella vaivalloista. Ei haittais yhtään myöskään päästä jo eroon tästä käsien puutumisesta.

Jonttu & jättis 39+1