~Kesäkuun kullannuput 2010~

:heart: KESÄKUUN SYNTYNEET KULLANNUPUT :heart:


tvvo.........25.2.2010.....(LA 25.6.2010 )......490g ja 27cm

mipsu.......5.4.2010........RV 30+3...............1750g ja 42.5cm

emmmaa.......12.5.2010......RV 35+1...........2990g ja 49,5cm

saagatar...14.5.2010.....(LA 21.6.2010 ).....2195g ja 41cm

minttu1......11.5.2010....(LA 1.6.2010 )........2740g ja 46cm

tänttärä-82.....20.5.2010.....RV 37+6........4260g ja 51cm

Siiri71............24.5.2010....RV 37+5.............4085g ja 52cm

Mussupussu....23.5.2010....RV 38+6............3400g ja 51cm

Rapu82..........25.5.2010.....RV 39+0............4180g ja 54cm

Niiskuneiti-....27.5.2010......Rv 39+1..............3580g ja 51,5cm

Myntti...........27.5.2010.........................A 3095g ja 50cm/ B 2150g ja 46cm ja

Pikkuapina....26.5.2010..... RV 39+4...........3220g ja 50cm

lumihiutale82...24.5.2010....RV 36..............2530g ja 46,5cm

nan-nan-naa...31.5.2010....RV 39+6..........3022g ja 49cm

panicroom.......31.5.2010....RV 38+6..........3660g ja 49,5cm

Blackcurrant....27.5.2010...RV 39+3...........3795g ja 51,5cm

Miumiu83........2.6.2010.....RV 39+2............3060g ja 47cm

Lenniina.........2.6.2010.....RV 39+5............3915g ja 53cm

maypo...........29.5.2010....RV 38+4...........3410g ja 49cm

laakeri...........1.6.2010..............................3365g ja 50cm

unelias..........3.6.2010......RV 37+3...........3900g ja 50cm

garden.........4.6.2010.......RV 40+6...........3810g ja 50cm

mamma84....4.6.2010......RV 39+4............3070g ja 49,5cm

Tillintallin......4.6.2010......RV 39+5.............3295g ja 49cm

Mariann-81..31.5.2010....RV 38+6.....................................

manuski.......4.6.2010......RV 39+5.............3350g ja 50cm

Adalia..........7.6.2010.................................3570g ja 49cm

salmander..5.6.2010........RV 40+0.............3280 ja 48cm

Juupeli.......7.6.2010........RV 38+2.............3235g ja 48cm

Unna12.....4.6.2010........RV 39+3..............3065g ja 50cm

Ripe72......6.6.2010........RV 39+6...............3338g ja 48cm

Tupuhupuna..7.6.2010...............................3100g ja 49cm

pikinen..........31.5.2010..............................A 2410g ja 45,5cm/ B 2435g ja 44,7cm ja

bannah.......8.6.2010..................................3070g

Zande.........8.6.2010.....RV 40+0................2950g ja 48cm

Linnea81....10.6.2010....RV 40+1................4070g ja 55cm

Maira...........9.6.2010.....RV 40+1................3530g ja 50,5cm

Tipi81..........30.5.2010...RV 39+3................3560g ja 48cm

TaiLou.........2.6.2010.....RV 40+2................3660g ja 51cm

jonnas1984..12.6.2010..RV 40+3................3520g ja 51cm

oliivitar.........10.6.2010................................3830g ja 49cm

toffo..............8.6.2010.................................3780g ja 52cm

Hukkapätkä-..10.6.2010..RV 39+1................3600g ja 50cm

pikkutikru.....10.6.2010....RV 40+2................3815g ja 48cm

tsjil...............14.6.2010....RV 39+1................2508g ja 45cm

Jane69.........16.6.2010...RV 40+2.................3150g ja 50cm

Onerva85.....8.6.2010...................................4140g ja 54cm

Tupuna.........12.6.2010....RV 39+6...............3510g ja 48cm

Papuneiti......17.6.2010.................................3725g ja 51cm

miitta...........15.6.2010.....RV 39+1................3810g ja 53,5cm

Pine83.........17.6.2010.....RV 41+3...............2665g ja 47cm

Elettaria Cardamomum.. 17.6.2010..RV 40+5..3180g ja 47,5cm

lilli80............19.6.2010..................................3540g ja 50cm

Pulinapata....22.6.2010.....RV 41+0...............4480g ja 56cm

inkkukinkku..21.6.2010..................................3428g ja 49cm

syyshortensia..23.6.2010...RV 41+2..............3880g ja 51cm

Nasuliinih....22.6.2010.......RV 40+5...............3330g ja 50cm

Vaahtera-82..20.6.2010....RV 39+3............... 3420g ja 52 cm

Anzzu1984....24.6.2010....RV 42+1................3285g ja 49cm

mammaliini83..22.6.2010................................3692g ja 52cm

Jonna H..........25.6.2010....RV 41+5.................4060g ja 52cm

shawne78......23.6.2010...RV 39+3.................3490g ja 50cm


Zalmiakki........22.6.2010...RV 38+6.................3510g ja 51cm


Tipu Topakka...9.6.2010...RV 38......................1750g ja 43cm


valerie82.........23.6.2010...RV 39+3................2985g ja 47cm

zinazkii............15.6.2010...RV 41+6................3860g ja 50cm

mjm.................26.6.2010...RV 40+0................3880g ja 51cm

tinysteps.........27.6.2010...RV 40+0................3410g ja 51cm

milkei..............28.6.2010...RV 41+1.................4380g ja 54cm

leena80.........26.6.2010...RV 41+5..................4600g ja 54cm

tupajumi........29.6.2010...................................3715g ja 52cm

PikkuVarpunen..29.6.2010...RV 40+2...............3610g ja 51cm

Ukkovalta......19.6.2010.......RV 39+2...............3140g ja 48cm

Rutti...............25.6.2010.......RV 40+4...............3510g ja 49cm

Meriheponen..30.6.2010....................................3610g ja 51cm

Marjukka-82...9.7.2010........RV 41+4.................3436g ja 51cm

Minnies...........30.6.2010.....RV 40+6.........................................

Kaikku.............7.7.2010......................................3795g ja 51cm

SisunÄiskä......4.7.2010.......................................3270g ja 50cm

masuasukki2010..8.7.2010...RV 41+2.................4290g ja 53 cm

Minotchkin........22.6.2010....RV 39+0.................3330g ja 51cm

Mami7..............9.6.10........RV 41+1..................3730g ja 50cm


Viimeisin ketju odottajien puolelta

~Kesäkuun Kullannuput -10~ Meidän vuoro! <3 72 Kullannuppua syntynyt <3

 

Kiitos Maira uudesta ketjusta.

 

Kiitos Maira uudesta pinosta Joo sopii siirtyä tänne puolelle vaikka vielä yhdessä koossa olenkin. Eilen bongattu hieman limatulppaa JEE, eli ei ehkä käynnistykseen menekkään.

Marjukka 40+4

 

Heippa!

Missäs puolella sitä oikein ollaankaan... On tullut vain tuota odotuspuolta luettua niin ihan uudessa paikassa ollaan Kiitos tosiaan Maira taas tämän perustamisesta!!
Ja toivotaan vanhempiesi paranevan hyvin. Tsemppiä!

Tää vauva-arki on sen verran kiireistä että odotuspuolen pinosta mulla on viimeiset kymmenen sivua lukematta. Ei millään ole ehtinyt! Mutta jos yrittäisi tätä uutta pinoa lukea useammin niin ei tulisi niin pitkää paussia ja paljoa luettavaa.

Onnea tosiaan kaikille vauvansa tässä välissä saaneille! :flower:
Ja tsemppiä ja jaksamista vielä odottaville! Ei voi olla enää kauhean kauaa teilläkään!

T.Ripe ja poika köllii sohvalla päivätorkkuja :heart:

ps. en tiedä kuinka paljon on juttua ollut imettämisestä tuolla odotuspinon lopussa, mutta täällä on vähän takunnut ja lisämaitoa joudutaan antamaan aikas paljon. Olisi kiva kuulla teidän muiden kokemuksia asiasta! Meidän poika on sellainen, että heti herättyään pahimpaan nälkään ei rinta kelpaa mutta pullosta jonkin verran syötyää yleensä maistuu sitten jo rintakin. Tosin rinnoista ei tästä syystä varmaan tarpeeksi maitoa tulisikaan. Olen yrittänyt pumppailla aina kun ehdin, mutta en kyllä millään ehdi kolmen tunnin välein siihen hommaan... No hyvä näinkin että edes osittain saa rinnasta.

 

Kiitos Maira pinosta!

Käytiin eilen neuvolassa, oli taas tullut hyvin painoa. Pelkästään omalla maidolla päälle 300g/viikko. Oon tosi tyytyväinen! Pojalla on kuulema pitkät raajat, eli taitaa tulla isäänsä pidempi poika

Nyt pitänee juosta suihkuun, hyvän sään aikana - kun pikkuinen vetää päikkäreitä..

 

mjm:lle ja tinysteps:lle Onnea tytöistä :flower:

milkei:lle ja leena80:lle Onnea pojista :flower:

Iso kiitos Mairalle uudesta pinosta

Täällä poika roikkuu parhaillaan tississä, on vähän hankala kirjailla, mutta myöhemmin taas lisää..

Unna ja Nuuk 4 vkoa

 

Kiitos Maira!

Eilen Särkänniemessä koko perheen voimin... Täytyy taas pari viikkoa latailla akkuja kotona, että jaksaa tehdä seuraavan perhereissun.

Kapaloista Meillä on Kiddopotamus SwaddleMe Organic Cotton luonnonvalkoinen kapalo ja HALO SleepSack Swaddle 2-in-1 Micro-Fleece valkoinen kapalo. Jälkimmäinen hiukan liian kuuma kesällä, ensin mainittu ihan täydellinen. Täytyy tilata kohta seuraava koko! Esikoisella oli Fleece -kankainen, vaaleanpunainen Kiddopotamus kapalo, mutta hän on talvi-vauva joten oli just sopivan lämpöinen silloin. Ton kapalon olen jo antanut eteenpäin...

Täällä ei ihmeempiä, täysimetyksellä mennään ja Pyry kasvaa ihan älyttömästi. Seuraava lääkäri on maanantaina ja se olis se mun jälkitarkastus. Pyryn lääkäri on keskiviikkona. Johan sitä saa ravata tuolla kaikenmaailman terkkareilla ja lääkäreillä.

Mies on taas ahertanut pihalla ja se näyttää jo tosi upealta (siis se piha :: ). On se mies niin :heart:

Jaksamista kaikille loppupään odottajille ja muiden asioiden kanssa kärvistelijöille!

 

Kiitos Maira kovin uudesta pinosta :flower: Tällä puolella ei varmaan ole niin paljon päivitettävääkään, kunhan kaikki ovat vauvansa saaneet, että sen puoleen pääset helpommalla Toivon vanhemmillesi pikaista paranemista :hug:

Marjukka: Onnittelut limatulpasta! Toivottavasti tuottaa tulosta pian!

Ripe: On tuolla edellisen pinon lopulla ollut juttua mm. julkisilla paikoilla imettämisestä, että jos aikaa vaan liikenee, niin lukaisepa läpi. Meillä siis mennään lähes täysimetyksellä (nyt ei ole kohta viikkoon tarvinnut antaa lisämaitoa JES (enkä ole edes soittanut sinne imetystukipuhelimeen)). Joskus sattuu niin iso nälkä, että korvikkeella jatketaan. Ongelmana siis oma pelkoni imetyksen kärsimisestä tuosta lisämaidosta, koska esikko oli pullovauva ja toiseksi Hamuliinin vaativuus eli heti herättyään ja melkein koko hereilläoloaikansa hän vain olisi rinnalla, joka aiheuttaa ulkonaliikkumispelkoa mulle :ashamed: ja rajoittaa paljon mm. aikaa, jonka voin antaa esikolle (hän sitten oireilee kokeilemalla rajojaan). Tsemppiä teille imetykseen/pumppaamiseen!

Pistetäänpäs Galluppia aiheesta ehkäisy raskauden jälkeen:
Meille ei näillä tiedoin ole tulossa lisää lapsia (ja JOS olisi, niin ei ainakaan muutamaan vuoteen), joten laitatan kuparikierukan, joka oli jo ennen Hamuliinia ja sopi mulle.

Missä viipyvät tämän päivän vauvauutiset :attn: =)

Lenniina ja Hamuliini ~4 vkoa

ps. Tänään kokeilemme kantoliinaa

 

Pikaisesti ilmoittamaan, että 29.6 aamulla meille syntyi prinssi :heart: Painoa oli kertynyt 3715g ja pituutta 52cm. Aikaste iso jötkäle

synnytyskertomusta väsäilen, kunhan vähän ensin voimia kerätään. Juuri kotiuduttiin sairaalasta B)

Suuret onnittelut kaikille muille vauvan saaneille :heart: :flower:

tupajumi ja keijo 3vrk :heart:

 

Lenniina Pikaisesti.. täällä ollut samanlaista imetyksen suhteen..en ole mikään imetysasiantuntija, mutta me ollaan myt vähän aikaa kokeiltu sellaista että syöttää samasta rinnasta pidempään. Ihan lopussa pitäisi olla rasvaisempaa maitoa.
En tiedä oliko sattumaa, mutta meillä tämän muutoksen jälkeen on tilanne parantunut. Ei enään tunnu että poika syö "koko ajan" ja nukkuu pidempiä päikkäreitä - ennen ei juurikaan nukkunut päivällä.
Tietysti jos jo syötät samasta pitkään, niin sitten tästä ei ole apua

 

piti oikein kattoo että misäs sitä oikein nyt ollaankaan =)

mairalle kiitokset pinosta =)

jokos muuten on ollut kastajaisia?? tai nimiäisiä että on jo virallinen nimi??
meillä on nyt 4.7 ristiäiset ja niitä on tässä koko viikko suunniteltu. huomenna vielä loput tarjottavat ja siivous =) "elmeri" saa komiat 3 nimee mutta en niitä viä paljasta jos tuttuja täällä pyörii =)

mä oon ihan yllättynyt miten hyvin arki on lähtenyt 4 lapsen kanssa surraamaan kaupassa käynnit ja kaikki onnistunut hyvin eikä mustasukkasuudesta tietoakaan.

"elmeri" kasvaa hyvin ja on jo kamalan iso se että kun oli jo syntyessään mega niin nyt jo super mega toistaseks rintaruokinta riittänyt eikä oo tarvinnut korvikkeita antaa.
1kk neuvolassa elmu oli jo 4,940g ( syntymäpaino 4,260) eli hyvin kasvaa =)

päivisin herra on vaativa tykkää olla sylissä ja ehdottomasti pystyasennossa sekä on päiviä jollon nukkuu vaan pikku pätkiä max 1h toisin eilen oli ihan huippu kun veteli päivälläkin 4h putkeen mutta yöllä nukuu 5-7h ja herää syömään

oonkin tässä miettinyt että pitäskö sitä jostain kantoliina tai reppu hommata että tota vois kanniskella =)


niin ja ehkäsy gallubbiin.. mulla oli edellisessä 4vuotta hormonikierukka joka oli täydellinen ehkä sillä jatketaan..
tänttärä ja elmeri 1kk ja viikot päälle..

 

pientä synnytys kertomusta:
Maanantaina 14.6 oli yliaikais kontrolli aika (41+5) Hyvinkäälle ja sitten lääkäri kysyi että mitä mieltä itse olet että haluatko että käynnistetään ja mullahan oli jo kaikki kassit mukana että täältä en kotio ilman nyyttiä lähde B) kaikki oli pojalla hyvin. klo 10.30 puhkaistiin kalvot olin 2 senttiä auki ja 11 aikaan omat supparit oli jo aika mukavan tuntuiset mutta kätilö halusi silti laittaa oksitosiinin tippumaan, siitä sit lähtikin kovat supparit. Niitä alkoi tulemaan tiuhaan tahtiin että keho ei kerennyt mukaan ja usein, tuli myös 3-4 peräkkäin ilman hengähdys taukoja...klo 16 sanoin että keho on loppu,olin vain 3cm auki, tähän asti olin siis pärjännyt homeopaattisilla ja kaikella liikkumisella joka auttais avautumiseen, mutta supistukset tuntuin niin pahoilta reisissä että liikkuminen ei ollut enää vaihtoehto, jalat petti alta. Makaaminen oli tuskaa, olin polvieni päällä lattialla nojaten nojatuoliin ja heijasin lantiota, se helpotti ennen ku sit jalat puutus.Kätilöltäki sain hyvää palautetta että kaikkea olen kyllä kokeillut. Ekaksi kokeilin ilokaasua, en kokenut että siitä olisi ollut apua, enemmän varmaan siitä oli apua ku joudun keskittymään siihen oikein hengittämiseen...reilu tunnin verran kaasuja vetelin ja sit klo 18 pyysin epiduraalia, ekaksi ei meinattu antaa ku olin niin vähän auki, mutta sitten todettiin että kivut on niin kovat että pakko antaa jotain, sitten helpotti olo.Paineen tunne säilyi ja jalat toimi.
Sitten romahti vauvan sydän äänet, eiku kontilleen ja kyljeltä kyljelle, sitten ku menin puoli istuvaan asentoon niin tasaantus, mutta jokaisella supistuksella sydän äänet laski.
Oksitosiini lopetettiin ja tilannetta seurailtiin...
Eka epiduraali vaikutus meni, klo 21 pyysin lisä annosta ja taas mietittiin että annetaanko jos taas sydän äänet laskee, mutta supistuksia olisi saatava ja puudutusta mulle.Myös sektiosta oli puhetta että jos ei vauva kestä supistuksia.Olin tässä kohtaa vain 4cm auki. Joten toinen annos epiä ja pikku hiljaa oksitosiiniä. Sydän äänet heitteli ja vauvasta otettiin veri näytteet, mutta ne ei onnistunut. Sitten sydän äänet tasaantus ja laitettiin tippaa kovemmalle.
klo 22.30 kolmas epi annettiin ja sain nukuttuakin reilu tunnin ennen ku tunsin taas että epin vaikutus on lakkaamassa, kätilö tarkisti tilanteen ja totesi että olen 10cm auki ja nyt lähetään ponnistaa, kello oli 00.15. Minä hoomoilasena että ai ilman puudutustavai...No sitten lähdettiin ponnistaa ja voi jee että oli kyllä tuskaa.Sydän äänet tässäkin kohtaa laski ja pojan toinen käsi oli pahasti jumissa, ja kätilötkin sanoi että tiukassa on, eli isompi ei olisi ulos mahtunutkaan, mutta klo 01.11 poika syntyi :heart:

Mitään kammoja ei jäänyt vaikka olikin vähän vaikea eka synnytys, mutta suurimmaksi "syyksi" epäilen käynnistämistä, keho ei vaan kerennyt mukaan koviin supistuksiin niin nopeasti... Luomu synnytys oli siis alku lähtö kohta, mutta en ole pettynyt valintaani.

 

Niin ja tosissaan vinkkejä kesä kuumalle noihin rintojen suojaamiseen?
Mulla on nyt ollut villa kaulahuivi pitkän paidan alla, mutta kuumahan tuolla on pitkällä paidalla...

 

Jospas minäkin nyt aktivoituisin tällä puolella, kun tuolla odotuspuolella en juurikaan kerennyt/jaksanut kirjoitella... :ashamed:

Mutta siis, jospa vaikka synnytyskeromuksella aloittelisi.

Lauantaina 5.6 kävin toista kertaa vyöhyketerapiassa synnytyksen käynnistys hoidossa (eka kerran jälkeen oli 2 päivää supistuksia väh. tunnin välein mutta hyytyivät sitten kuitenkin) ja sen päälle kävelin pienen mutta reippaan lenkin.

Seuraavana yönä, eli la-su välisenä yönä heräsin ekaa kertaa 12 maissa vessaan ja jomottavaan supistukseen. Tässävaiheessa en vielä aavistanut mitään. Sama homma toistui yhden maissa, kahden maissa ja kolmen maissa. Kun taas neljän maissa heräsin tuntuvaan supistukseen alkoi jo jännittämään että onkohan tässä nyt synnytys käynnistynyt. Lepäilin sängyssä puoli kuuteen asti, mutta sitten oli pakko nousta kun supistukset rupesivat jo olemaan sen verran napakoita etten paikallaan makoilemisesta tullut mitään... Kävelin ympäriinsä ja seitsemän maissa painelin suihkuun vastaanottamaan supistuksia. Tässä vaiheessa supistuksia tuli n. 10min välein.

Yhdeksän maissa soitin kättärille että milloin kannattaisi tulla sinnepäin kun napakoita minuutin supistuksia tulee 10 min välein. Sanoivat että osastolla on nyt täyttä (haikaranpesässä siis) että jos vaan pystyy niin kannattaa olla vielä kotona. No, aamupäivä menikin sitten suihkussa läträten. Supistuksia tuli 5-8min välein.

Puolenpäivän maissa supistukset yllättäen hyytyivät ja tulivat enää n. 20min välein ( |O ) ja torkunkin siinä hetken. Puoli kolmen maissa alkoivatkin sitten uudestaan, 4-8min välein ja kyllä ne jo tässä vaiheessa tuntuivatkin! Soitin uudestaan haikaranpesään, ja nyt oli onneksi tilaa! Kehoittivat tulemaan sinnepäin ja siinä sitten ruvettiin tekemään lähtöä. Automatkan aikana (kotiovelta kättärille n. 15min) tuli neljä kipeää supistusta, ja kyllä oli mukavaa istua autossa turvavöissä niiden aikana. NOT.

Perillä haikaranpesässä oltiin neljän maissa ja päästiin heti saliin. Katsoivat kohdunsuun. VASTA sentti auki... Tosi kannustava uutinen kun supistuksiakin oli ehtinyt olla jo yli 10h! Menin sitten taas suihkuun mutta kauaa en pystynyt siellä olemaan kun ei voinut seistä kun jalat eivät tahtoneet kantaa, ja istuakaan ei tahtonut pystyä siinä kovalla suihkujakkaralla...

Kuuden maissa katsottiin taas kohdunsuun tilanne, mutta edelleen vain se vaivainen sentti auki. Kätilö teki melko kovakouraisen sisätutkimuksen, ja sillä saikin venyteltyä paikkoja kahteen senttiin. Samalla lähti limatulppa. Sain myös petidiinipiikin ajatuksella jos paikat rentoutuisi ja edistäisi avautumista. Myös ilokaasuhanat avattiin ja siitä olikin suuri apu! Ilta menikin siinä ilokaasua naukkaillessa ja asentoja vaihdellessa...

Kahden maissa yöllä kätilö teki sisätutkimuksen ja olin neljä senttiä auki. Väsy alkoi jo olemaan kova lähes vuorokauden kestäneiden supistusten jälkeen ja pyysin epiduraalia. Se tulikin pian ja helpotti kipuja, kuitenkaan viemättä tuntoa jaloista.

N. 1,5h ehdin levätä ja jopa pienet torkutkin taisin ottaa. Sitten kivut alkoivatkin hiipiä takaisin ja paineentunne lisääntyi. Otin taas ilokaasun käyttöön. Kätilö katsoi kohdunsuun tilanteen ja olin 8cm auki. Käski soittaa kelloa kun alkaa ponnistuttamaan.

Kauaa ei kätilö kerennyt olla poissa kun tuli mieletön ponnistamisen tarve ja käskin miestä soittamaan kelloa. En pystynyt pidättämään vaan oli pakko ponnistaa vaikkei kätilö ollut vielä huoneessakaan. Kätilö teki nopean sisätutkimuksen, olin täysin auki ja sain luvan ponnistaa.

Epiduraalin kovin teho oli onneksi jo kadonnut niin tunsin jokaisen supistuksen ja sain hyvän tuntuman ponnistamiseen. ma 7.6 klo 04:11 ihana poikamme syntyi 6min ponnistamisen jälkeen mitoin 3570g ja 49cm. Hartiat olivat vähän tiukassa ja niiden ulostullessa tuli kaksi pientä nirhaumaa.

Synnytyksestä jäi todella hyvä mieli ja se oli niin paljon helpompaa kuin kuvittelin, kuitenkin yhtä ihanaa ja kaunista kuin olin ajatellutkin sen olevan. Uudestaan voisin synnyttää vaikka heti (itseasiassa jo alle viikko synnytyksestä tuli ikävä mahaa ja varsinkin synnytystä! )!

Adalia ja poika 3vko 4pvä.

 

Ja jatketaampas heti muulla asialla...

Meillä oli eilen neuvola (jolloin vauvalla ikää 3vko 3pvä) ja hienosti on poika kasvanut! Paino nyt 4480g (syntymäpaino 3570g) ja pituutta 53,4cm (syntymäpituus 49cm). Päänympärys 36,9cm.

Imetyksestä: Täällä mennään täysimetyksellä ja hyvin tuntuu maitoa riittävän. Maito nousi jo toisena päivänä synnytyksestä rintoihin niin alussakaan ei tarvinut miettiä tarviiko lisämaitoa. Esikoista täysimetin 6kk ja osittain 1v2kk asti, ja nytkin on toiveena onnistunut ja mahdollisimman pitkä imetys.
Myös julkisella paikalla imetän, olin sitten ravintolassa tai kauppakeskusessa. Vessaan en mene lastani syöttämään! Riepua tms yritän kuitenkin pitää suojana ettei siveelliset järkyty...

Ehkäisy galluppiin: Eipä olla vielä semmoista mietitty... Vielä kun on pari tikkiä sulamatta ja jälkivuotoakin on vielä, niin eipä hirveesti tee mieli...

 

Iltoja, josko minäkin tänne pari sanasta nyt joutaisin kirjottaa...

Onnea tupajumi!! =) :flower:

Ehkäisynä tulee varmasti olemaan pillerit, mä en jostain kumman syystä oikein muuhun luota...

Tissien suojaukseen tai imetykseen mulla ei sanottavaa sattuneesta syystä ole, mulla ei enää ees tiputtele rinnat joten maitoa ei ole eikä tule..Korvikkeella mennään ja täytyy 2 viikon päästä ottaa ihan tosissaan puheeks terveydenhoitajan kanssa et mitä ton jätkän syömisten kanssa tehään...Nanni ei tunnu nimittäin pitävän oikein enää nälkää, korviketta menee meillä syöttökerralla nyt jo usein yli 200ml.. :attn: Päivälläkin annoin 140ml niin huutamaan jäi vielä nälkäänsä joten ei muuta kun lisää vaan..

Kuten tuolla odotuspuolella mainitsin lopussa, mun vanhemmilla on myyräkuume, äiti on onneks päässy teholta jo osastolle takas ja tänään kun soitin sairaalalle niin pääsee ehkä jo maanantaina kotiin..Hyvä niin.

Itellä alkaa pää hajoamaan, mä jo kilahdin isännällekkin puhelimessa tänään kun se ei muuta käy kotona tekemässä kun nukkumassa ja sit kärttää multa vielä kuinka hänen pitäis päästä poikien kanssa huomenna alastaroon, kyllähän sen tietää et ryyppyreissu se olis ja musta tuntuu saatanan epäreilulta että mä koitan taiteilla täällä niin että koira, mies ja poika olis tyytyväisiä sekä huusholli siistinä, kaapissa ruokaa ja kaikki ok..Mulla on itelläni edelleenkin jotain häikkää koska taju meinaa lähtee noustessa ja alan olemaan aika väsynyt..Tänään mä aattelin ekaa kertaa et ei tästä oikeesti tuu mitään, poika huuti kun hinaaja koko aamun, se ralli alko jo ennen 5 aamulla ja jatku vaan..Ilmeisesti sillä oli taas vaan niin kova nälkä et ahnehti, sit puklaili ja taas oli nälkä joten huutoo huudon perään, mä pääsin koiraakin viemään ulos vasta 1 aikaa päivällä, sitte poju rauhottu vähän vaunuihin..
Mä toivon ja rukoilen et huomenna on parempi päivä, vallankin jos se isäntä meinaa tosissaan karata alastaroon ryyppäämään.. :snotty:

No joo, jokohan sitä olis taas narissu tarpeeks...

Voikaa hyvin! :hug:

Maira ja emppu 3vko2pvä

 

Kiitokset Mairalle ketjusta ja onnittelut kaikille vauvan saaneille.

En ole ehtinyt lukemaan yhtään mitään sen jälkeen kun tuli Hyvinkäälle lähtö, joten olen nyt täysin pihalla kaikkien jutuista. Ajattelin kuitenkin kertoilla edes vähän kuulumisia tähän väliin.

Juhannusaatollehan olisi meillä ollut yliaikaiskontrolli, mutta Leo Verneri päätti sitten tulla maailmaan ennen kontrollia. Torstaiyönä alkoi supistukset vähän ennen puolta yötä ja poika oli maailmassa perjantaiaamuna 25.6. klo 5:21. Melko rivakkaa vauhtia siis edettiin ja synnytys oli aikas rankka. En nyt rupea koko tarinaa kirjoittamaan, kun tarvitsen vähän aikaa, että saan tapahtumat järjestykseen omassa päässäni. Lyhykäisyydessään epiduraali ei mulla vaikuttanut juuri ollenkaan. Sain myös pudendaalin ja välilihakin puudutettiin, mutta ei tainneet nekään aineet meikäläiseen ihan täysillä tehota. Poitsulla oli käsi poskella ja siitä johtuen ponnistusvaihe pitkittyi ja lopulta jouduttiin auttamaan imukupilla. Tuo käsi repi sitten tullessaan 2. asteen repeämät, joten istuminen on todella tuskallista. Pääasia kuitenkin, että pojalla on kaikki hyvin ja itsekin toivun hyvää vauhtia. Ammattinsa osaavan kätilön ja muun henkilöstön ansiosta synnytyksestä jäi hyvä mieli, vaikka se kova kokemus olikin.

Arki on sen verran hektistä, että päivät kuluu kuin siivillä, mutta on tämä aivan ihanaa.:heart: Mies on onneksi kesälomalla ja ollut kaikessa tukena ja apuna niin hienosti, että olen välillä ihan tippa linssissä, kun ajattelen miten hieno mies minulla on. Kaksin en vaavin kanssa vielä pärjäisi, kun liikkuminen on vaikeaa ja istuminen lähestulkoon mahdotonta.

Leo Verneri on aivan ihana poika ja antaa meidän nukkua välillä jopa 3-4 tuntia putkeen. Tosin hän on oikea syöppö ja välillä pitää antaa lisämaitoa, kun ei ihan tahdo oma maito riittää herran tarpeisiin. Eilen käytiin neuvolassa ja painoa ja pituutta oli tullut hienosti lisää. Muutenkin oli kaikki ihan kohdallaan. Napatynkäkin irtosi tänään.

Jaksamista kaikille, joilla on vielä vauvat masussa.

Jonna & Leo 1 vko

 

Kiitokset Mairalle ketjusta ja onnittelut kaikille vauvan saaneille.

En ole ehtinyt lukemaan yhtään mitään sen jälkeen kun tuli Hyvinkäälle lähtö, joten olen nyt täysin pihalla kaikkien jutuista. Ajattelin kuitenkin kertoilla edes vähän kuulumisia tähän väliin.

Juhannusaatollehan olisi meillä ollut yliaikaiskontrolli, mutta Leo Verneri päätti sitten tulla maailmaan ennen kontrollia. Torstaiyönä alkoi supistukset vähän ennen puolta yötä ja poika oli maailmassa perjantaiaamuna 25.6. klo 5:21. Melko rivakkaa vauhtia siis edettiin ja synnytys oli aikas rankka. En nyt rupea koko tarinaa kirjoittamaan, kun tarvitsen vähän aikaa, että saan tapahtumat järjestykseen omassa päässäni.
Lyhykäisyydessään:
epiduraali ei mulla vaikuttanut juuri ollenkaan. Sain myös pudendaalin ja välilihakin puudutettiin, mutta ei tainneet nekään aineet meikäläiseen ihan täysillä tehota. Poitsulla oli käsi poskella ja siitä johtuen ponnistusvaihe pitkittyi ja lopulta jouduttiin auttamaan imukupilla. Tuo käsi repi sitten tullessaan 2. asteen repeämät, joten istuminen on todella tuskallista. Pääasia kuitenkin, että pojalla on kaikki hyvin ja itsekin toivun hyvää vauhtia. Ammattinsa osaavan kätilön ja muun henkilöstön ansiosta synnytyksestä jäi hyvä mieli, vaikka se kova kokemus olikin.

Arki on sen verran hektistä, että päivät kuluu kuin siivillä, mutta on tämä aivan ihanaa.:heart: Mies on onneksi kesälomalla ja ollut kaikessa tukena ja apuna niin hienosti, että olen välillä ihan tippa linssissä, kun ajattelen miten hieno mies minulla on. Kaksin en vaavin kanssa vielä pärjäisi, kun liikkuminen on vaikeaa ja istuminen lähestulkoon mahdotonta.

Leo Verneri on aivan ihana poika ja antaa meidän nukkua välillä jopa 3-4 tuntia putkeen. Tosin hän on oikea syöppö ja välillä pitää antaa lisämaitoa, kun ei ihan tahdo oma maito riittää herran tarpeisiin. Eilen käytiin neuvolassa ja painoa ja pituutta oli tullut hienosti lisää. Muutenkin oli kaikki ihan kohdallaan. Napatynkäkin irtosi tänään.

Jaksamista kaikille, joilla on vielä vauvat masussa.

Jonna & Leo 1 vko

 

Maira: Onneksi vanhempasi voivat jo paremmin. Jaksuja sinne myös miehen ja Empun kanssa :hug:

Tupajumi ja Adalia: onnea pojista :flower:

Galluppiin.. meillä taidetaan mennä kumilinjalla, mulle ei oikein noi hormonit jostain syystä sovi. Tosin jos päädytään siihen, että lapsiluku on täysi sitten pitää tehdä ehken muita ratkaisuja. Ainakin näin aluksi mennään sillä, muutenkin nyt pitää olla ennen jälkitarkastusta niin tarkkana tuon hygienian suhteen.

Tissinsuojausvinkit olisivat tännekin tervetulleita. Mulla kans kaulaliinasta leikatut palat nyt käytössä, pitäis jostain kaivaa Ruskovillan rinnanlämmittimet, oon onnistunu hävittää ne johonkin.. ja tuulitakki on käytössä jos kovemmin tuulee.

Pitäisköhän munkin miettiä ton kapalon hankintaa, josko rauhottais tota känkkäränkkää vähän..nyt jo suostunu muutamat unet ottaa kehdossakin, ehkä se tästä.

Aloin kutomaan bambulangasta tiskirättiä, martat kehuvat maasta taivaisiin.. kaikkea sitä vauvahuuruissa alottaakin

 

No jos VIHDOIN saisi jotain kirjoitettua! Poika on sellainen nännikoru, ettei ole juur ollut aikaa touhuta muuta

Ensin Mairalle SUURI KIITOS uudesta pinosta ja vauvautuneille hurjan paljon ONNEA! Ja vielä odotteleville paljon paljon supistustuulia ja kärsivällisyyttä itse koitokseen :heart:

Synnytys. Miulle ei annettu sairaalasta mitään journalia mukaan tästä, mutta koitan tiivistää hieman sen kulkua, sen mitä muistan...

La-su -yönä kl 01 "hulahti" vessassa pissalla käydessä ensin hieman lapsivettä, en edes ollut itse varma asiasta ja mieskin oli, että kuvittelin vaan... puolisen tuntia myöhemmin piti taas mennä vessaan ja nyt sitten vedet hulahtikin matkalle, voi järetön sitä riemua, mikä pääsi! Olin aivan innosta piukeena, että JEE, nyt se alkaa! Soitin neuvojen mukaisesti synnärille, että mitäs nyt, pitääkö tulla hakemaan antibiootit kun vedet män ja sanoivat, että pitää, mutta lähettävät varmaan sitten takaisin kotia. Kerättiin kuitenkin kimpsut ja kampsut mukaan varmuuden vuoksi ja oltiin sairaalassa noin kl 03.

Sain antibiootit ja tässä vaiheessa oli alkanut supistukset säännöllistymään, niitä tuli 10 min välein. Lääkäri teki sisätutkimuksen joku tunti pari saapumisen jälkeen ja olin tuolloin vasta 3cm auki. Eivät lähettäneet kuitenkaan enää kotiin. Sitä lapsivettä muuten lorahteli joka hemmetin supistuksen aikana ihan hillittömät määrät, tuntui että sitä oli litratolkulla tuolla. Oli tosi epämiellyttävä olo niissä isoissa vaipoissa kun koko ajan oli ihan litimärkä. Yök. Tietää, miltä lapsesta tuntuu, kun pissi on vaipassa - kyllä miekii itkisin!

Eniveis. Supparit alkoi tulla jo parin minuutin välein ja ne muuttui hirmu kivuliaiksi. Aikaisemmin kätilökin kummasteli miun kivunsietokykyä noiden kanssa, kun olin, ettei tunnu missään. Voi auta armias kuinka väärässä oli. Olin tässä vaiheessa vasta 5cm auki. Ja olin saman verran auki muistaakseni seuraavat 7-8 tuntia :kieh: Supparit vaan yltyi eikä ilokaasut oikein enää lohduttaneet ja pyysin epiduraalia siinä 2 maissa päivällä. Sain epiduraalin 3 tuntia myöhemmin. PRKL. Vittuilin sille lääkärillekin kuulemma, että toivottavasti olit pelastamassa henkiä kun kesti..

No. Epiduraali oli TAIVAALLINEN. Siihen kuitenkin rinnalle piti saada jotain kiihdyttämään supistuksia, joten eikun oksitosiinitipan hanat auki. Kätilöiden vuorot vaan vaihtui ja mie kärvistelin kärvistelemistään... Tanssin, testailin palloa, liikuin niin paljon kuin piuhat antoi myöden. Maanittelin ja meditoin lasta ulos. VIHDOIN alkoi tapahtua, siinä yhdeksän pintaan olin 8cm auki. Ja oksitosiinihanat oli täysillä.

Olin vissiin vajaat 10cm auki, kun vauvan sykkeet alkoi nousta niin paljon, että oksitosiini piti lopettaa ja paikalle kutsuttiin lääkäri ottamaan verikokeita. Olin ihan pihalla jo tässä vaiheessa, kivut oli aivan saatanalliset eikä kätilö halunnut antaa vielä kolmatta (siis jossain vaiheessa oli jo annettu toinen annos epiduraalia) satsia, kun kuulemma saattoi vaikuttaa siihen avautumiseen... Joka tapauksessa, olin siis aivan tillin tallin ja kun tajusin, että lapsi saatta olla vaarassa, iski paniikki ja paukahdin poruun, että nyt se lapsi kuolee sinne. No ei siinä siis mitään hätää ollut tietenkään ja yrittivät siinä rauhoitella, mutten suostunut kuuntelemaan. Hieman hävettää näin jälkikäteen

Eli siis tippa oli lopetettu ja sain hengähdystaukoa supistuksista. Olin aivan täysin naatti, kuin myös mies, joka ei ollut nukkunut kahteen yöhön tässä vaiheessa. Odoteltiin, että vauvan sykkeet tasoittuivat ja sitten taas oksitosiinitasoja vähitellen ylös. Olin tässä vaiheessa jo auki sen 10cm, mutta vauva ei suostunut laskeutumaan. Supparit alkoi olla jo sitä luokkaa, että taju meinasi lähteä.. vieläkään kätilö ei halunnut sitä kolmatta lastia epiduraalia antaa, vaan ehdotti niitä aqua dropseja, joista olin ehdottomasti kieltäytynyt. Olo oli kuitenkin sen verran tukala, että päätin koittaa. Joka oli: SUURI VIRHE. AI HEMMETTI että otti kipiää ne. AI AI AI AI AI. Mies oli ihan paniikissa ja huusi kätilölle, että lopeta, sehän kuolee kohta tuohon kipuun Ja paskat autto sitten mitään. Yhtä tyhjän kanssa. Sain sitten lisää sitä epiduraalia vihdoin.

Todettiin, ettei tule sunnuntailasta jossain vaiheessa. Käskin miehen nukkumaan nurkkatuoliin ja epiduraalin voimalla jaksoin taas yrittää liikkumalla saada lasta laskeutumaan. Ilokaasutkin oli kyllä käytössä koko ajan, vissiin täyttä annosta vietiin. Joskus neljän aikaan aamuyöstä aloin jo puhua, etten enää pysty, jos sitten sitä keisarinleikkausta miettis. Kätilö teki taas tutkimuksen ja tuumasi, että on tullut vähän alemmas ja ehkä imukupilla saataisiin ulos. Tässä vaiheessa oksitosiinit oli siis niin täysillä, kun laillista on antaa. Harjoittelemista hengitystekniikoista ja äänenkäytöistä ei ollut mitään apua, vaan lähinnä käytin ilokaasumaskia äänenvaimentajana kun karjuin tuskissani. Lääkäri totesi, että lapsen pää on väärässä asennossa (ei siis leuka rintaa vasten) ja että miun häntäluu ottaa vastaan. Yritin kuitenkin ponnistella pari kertaa, josko olisi saatu häntä alemmas niin, että imukuppi oltaisiin voitu ottaa käyttöön, mutta ei... Lääkärikin jo ehdotteli keisarinleikkausta. Mie suostuin kl 07, olo oli aivan järkky, mieli kipulääkkeistä ihan pilvessä ja luovutuksen katkera maku suussa. Paineltiin niiltä suorilta sitten saliin, poika kiskottiin ulos 07.22. Lääkäri totesi, että jos olisin saanut ponnistettua pojan hollille, hän olisi tässä nyt kursimassa miun persettä kokoon, sen verran oli vissiin sitten pahasti häntäluu tiellä. Eli siis hyvä näin, silti kuitenkin vielä harmittaa, etten saanut kokea tuota alatiesynnytystä. Olisikohan tältä vältytty, jos täällä olisi tehty se magneettikuvaus? Tiedä häntä.

Nyt on kuitenkin olo jo parempi ja pari päivää tätä kotioloa on mennyt ihan taivaissa. Hormonit on aivan pinnassa ja koko eilisen tuijottelin tississä riippuvaa vauvaa ja itkin onnesta. :heart: Sitä ymmärtää, miksi kaikesta kivusta ja särystä huolimatta useilla on enemmän kuin yksi lapsi. :heart: Uusi lehti elämässä on käännetty! Nytkin valuu veet silemistä kun ajattelee tuota kehdossa nukkuvaa poikaa - joka äännähtelee siihen malliin, että kohta on saatava taas evästä massuun

Ainiin, kätilö siirsi kotikäynnin maanantaille, mikä onkin hyvä. Imetys on lähtenyt käyntiin hienosti, tosin sairaalassa väärän imuotteen vuoksi sain toisen nänneistä ruvelle ja nyt on pumpattava siitä tisusta maidot vähän aikaa.

Poika muuten syö niin ahnaasti, että se puklaa maitoa välillä suoraan nenästä ja suusta, ihan siis kunnolla. Soitin jo imetystukipuhelimeen hätäpäissään ja kuulemma ihan normaalia joillekin, huh. Pitää vain seurailla, että kakka- ja pissavaippoja tulee riittävästi. Maanantaina sitten kuullaan, ollaanko kasvettu. Yöllä heräillään nyt parin tunnin välein tissille, mikä johtuu varmaan siitä, että tuo toinen maitotölkki on jäähyllä. Ei minuu haittaa! Imetän vaikka 24h/7, jos niikseen tulee Pitää nauttia nyt joka hetkestä.

Josko tänään illemmalla saisi luettua kaikkien kirjoitukset ja osallistuttua keskusteluun.. Nyt äkkiä hammaspesulle ja vaatteet päälle vielä kun ehtii, ettei tarvitse anoppia kestitellä tissisilteen!

Tässä vielä kuva, nimen voinen paljastaa, eihän sitä salassa voi loppuelämää pitää - saanko esitellä, Oliver Benjamin:


10h


1pv

milkei & oliver 5pv

edit: mitään hammaspesulle ehtinyt Maitovampyyri on kiinnittynyt, luojan kiitos imetystyynystä!

 

Tupajumi: Onnea pojasta - hetihän tuli vauvauutisia, kun niitä vähän kaipaili =)

Miumiu: Kiitti vinkistä =)

Ristiäiset: 17.7 meijän neiti saa kaksi nimeä. Mukavia ristiäisiä Tänttärän perheeseen!

Zinazkii: Kiitos synnytystarinan jakamisesta! Olipa kokemus! Itse ole lukenut - ei siis omaa kokemusta - että juuri noin voi käydä, että kun synnytys käynnistetään, joudutaan kalvot puhkaisemaan, sitten oksitosiinia, sitten tarvitaankin epiduruaalia ja sitten välilihanleikkaus eli koko hoitoarsenaali, koska kalvot puhkaistiin eikä odotettu luomusynnytystä. Toki joskus on pakko käynnistää, tiedän sen. Onneksi ei ole jäänyt sulle kammoa :hug:

Adalia: Kiitos synnytystarinan jakamisesta myös sulle! Onnea pojasta ja mieluisasta synnytyksestä!

Maira: Onneksi äitisi paranemaan ja kotiutumaan päin! Jaksuja kotiin!

Jonna: Kiitos synnytystarinan jakamisesta myös sinne! Onneksi koet, että henkilökunta oli osaavaa, vaikka synnytyksesi olikin rankka. Pikaista paranemista ja istumisen helpotusta!

Milkei: Ja kiitos synnytystarnasta sinnekin! Olipahan kokemus! Aika kultaa muistoja ja Oliver on hienoista hienoin palkinto! Vauvaonnea!

Ovatko muiden vauvat jo hereillä ollessaan tyytyväisiä? Mairalla ainakin oli tyytyväinen poju siellä. Meillä kaikki hereilläoloaika on tisuttelua/sen perään itkemistä.

 

Lenniina Painotan sanaa OLI...Nyt menee meilläki hereilläoloaika syömiseen ja karjumiseen, mä luulen et nää helteet vaikuttaa jo vauvaankin.. :attn: nimim. tälläkin hetkellä jätkä pullottelemassa sylissä..

Kiitos kaikille synnytys kertomuksista!On jollain tapaa helpottavaa kuulla että muillaki hommat on venyny jne.. Tuoli tuossa mieleen et senköhän takia meilläkään ei jätkä omin avuin ulos tullu vaan jouduttiin auttaa imukupilla kun silläkin oli käsi poskella...Kätilö kerto jälkeenpäin et kävi se vähän kurkkaamassa aina kun ponnisti, mut ei vaan tullu ulos asti...

On hyvä lukee muitten juttuja, saa kuvan siitä mitä se omakin toimitus oli, meillähän puhkastiin kalvot, annettiin oksitosiinia, epiduraali loppu kesken, sit otettii vauvasta verikokeita ja rukoiltiin lisää epiä.. Ja tosiaan loppujen lopuks autettii imukupilla, leikattii väliliha ja revettiin.. Meillä on aina ollu tapana ottaa sit koko rahalla jos johonkin aletaan... Mut ainaki vois luulla et seuraava tulis helpommin..

Mä täällä oottelen et isäntä tulis täistä ja et päästäis lähtee anoppilaan, meillä on ristiäiset 1.8 ja ne pidetään vanhalla kotipaikkakunnalla, puhe oli et anoppilassa mut koska isäntä liiotteli hieman vierasmäärän kanssa, pitää paikka miettiä uusiks..Vaikkakin anoppi vänkää et mahtuu sinne, mut mua ei houkuta ajatus et ollaan kun sillit suolassa..Ja oikeestaan mä salaa oon ihan tyytyväinen et paikka joudutaan vaihtaa, meillä ei oo ihan samat näkemykset juhlien järjestämisestä, häistä saatiin jo sellanen sota aikaseks et huh... :snotty:

Isäntä tosiaan peru tän päiväisen alastaron retken ja lähti vaihtoehtosesti töihin, eli tehtiin meillä niin tai näin, yksin mä täällä jokatapauksessa istun....
Noooo, onneks ei kuitenkaa iltaan asti ole..

Mutta mukavaa päivänjatkoa, mä alan pakkaa tavaroita!

Maira ja temppuemppu 3vko3pvä

 

Lenniina Toivottavasti vinkistä olis apua! Meillä siitä oli apua myös kakan väriin, muuttui heti "normaalikeltaiseksi, alkuun oli (liiankin) kauan vihreää.

Täällä alkoi projekti - myydään tarpeeton raskausaikainen tavara Huuto.netissä. Alku on ainakin vauhdikas kauppojen suhteen

 

Kiitos Maira uudesta pinosta =)
Onnea taas vauvaantuneille ja kiitos kaikille jotka ovat jakaneet synnytystarinansa :flower: Musta on aina kiva kuulla toisten synnytyksistä.
Lenniina: Meillä tyttö on nykyään hereillä ollessaan tyytyväinen, kun olen suosiolla antanut imetyksen jälkeen pullosta maitoa lähes joka kerta. Aikaisemmin kun en antanut, oli just tuollaista että oli vaan rinnalla tyytyväinen ja muun ajan itki sen perään. Nyt hän viihtyy jo leikkimatolla hetken itsekseenkin ja muutenkin on tyytyväisempi ja naureskelee ja juttelee. Vaikka mulle onkin kova paikka se että pulloista ei päästy eroon, niin on kuitenkin ihanaa kun vauvan kanssa voi myös seurustella ja leikkiä eikä koko ajan vaan imettää. Toki ikääkin on jo melkein 8 viikkoa, joten pikkuhiljaa tuo seurallisuus lisääntyy.
Oon edelleen yrittäny lypsää niin usein kun mahdollista ja ihan hyvin tuota maitoa tulee, korviketta ei oo juurikaan tarvinnu lisäks. Tyttö vaan on niin hidas ja laiska syömään ja imuote on huono, niin siksi syöminen vaan kestäis ja kestäis. Tosi paljon tuo myös pulauttelee, vaikka kuinka röyhtäyttäis joka välissä. Joskus saattaa pulauttaa jopa tunti syönnin jälkeen, joten ehkä on refluksi vaivaa? Täytyy neuvolassa kysellä vähän, tosin meidän terveydenhoitaja on tosi hyvä kiertään kaikki vähänkin ongelmalliset kysymykset :kieh:
Nyt on ollut ihana seurata kun tyttö tosiaan viihtyy leikkimatolla. Yks päivä siinä maatessaan lelukaaren alla hoksasi että kun minä näin heilautan kättäni, niin tuo lelu alkaa liikkumaan. Hämmästynyt ilme naamalla pitkän aikaa toisti sitä ja lopuksi otti siitä lelusta kiinni :heart:
ehkäsystä: Mulla oli tällä viikolla jälkitarkastus, enkä ottanut mitään ehkäsyä käyttöön. Molemmat raskaudet on alkanu hoidoilla, joten jos luomusti tärppäis, niin sit se ihme otettais riemulla vastaan. Menkat mulla alko jo, PRKL!!! Myös esikoisen syntymän jälkeen alko 6 viikon päästä, nyt kun tyttö on melkein 8 viikkoa, niin mulla on jo toiset menkat... Ekat oli ihan niukat ja kesti vaan pari päivää kun tyttö oli 4 viikkoinen, tutuista kivuista tunnistin menkoiks.. Ja nyt on taas, ihan normaalit. Jälkitarkastuksessa kyselin lääkäriltä olisko mahd. saada keltarauhashormonireseptiä, kun ilman niitä mun kierto menee ihan sekasin ja vuodan ihan hirveesti. Mutta eipä tuo sitä antanu, sano että joskus raskaus voi korjata tilanteen. Täytynee varata aikaa yksityiseltä gyneltä, hirveesti ei nappais joutua ravaan taas sairaalassa naistentautien polilla kun vuotaa monta desiä vuorokaudessa monta viikkoa putkeen :/
Oli äsken vielä jotain mielessä mitä pitäis kommentoida, mut nyt se unohtu..
Palataan taas!

 

Kiitos Maira uudesta pinosta! Ja ihania kuvia pienestä Milkei

Ihana lukea kaikkien synnytyskertomuksia, ja huomata, että vaikka on ollut rankkaa ja homma ei ole aina mennyt ihan niin kuin olisi ajatellut, niin jälkikäteen moni on kuitenkin positiivisella mielellä ja vauvan saaminen sykkyyn korvaa niin monta asiaa....Lisää vaan kertomuksia...

Täällä tänään 41+0, eikä pienintäkään merkkiä edelleen. Ihan pyllystä tämä odottaminen näillä keleillä. Mies lähti polttareihin (ei kauas) ja minä olen parvekkeella ottamassa aurinkoa turpeine sormineni ja varpaineni. Ihan kiva, että nyt on tänne luvattu lähes 30 astetta hellettä...Anteeksi tämä negatiivinen ajattelu, itse vaan niin kiukkufiilinki, kun haluasi beiben maailmaan. Miehen lomakin loppuu 3 viikon päästä, että jos tässä vielä viikko odotellaan, että päästään edes kontrolliin, niin huh huh..

Asiasta kukkaruukkuun, niin täytyykö näin lämpimälläkin suojata runnat jotenkin erityisesti rintatulehdusta vastaan ? Ja kuinka pitkään tuollainen akuuttitilanne kestää vai onko ihan yksilöllistä ?

Nooh..Ihanaa vauva-arkea kaikille ja minä sitten edelleen odottelen....

Kaikku +nimetön 41+0