Keskenmenon jälkeen kuumeilevat KESÄ 2016

voi tintt@r@ :(

Purkaa vain itseäsi ja ajatuksia tänne. Se helpottaa ja ymmärrystä varmasti riittää. Vaikka teillä jo on lapsia taustalla, niin ei se menetyksen tuskaa vähennä. Painit isojen asioiden keskellä. Suret niin paljon kuin surettaa ja jossain vaiheessa huomaat, että et ihan koko aikaa enää ajattele asiaa.

Muakin alkoi yövuorossa taas itkettämään, kun ajattelin, että tällä tai ensi viikolla olisi ollut rakenneultra ja olisin mahdollisesti nähnyt, olisko sieltä tulossa rinsessa vai ritari. Ja taas koin katkeruutta. Selvästi nää asiat tulee enemmän mieleen nyt, kun odotan ovista. Tänään kp14 ja testien mukaan on hiljaista. Eikä kropastakaan kyllä huomaa mitään, ei minkäänlaisia limoja.

Mää haluisin myös jäädä jo pois töistä äippälomalle. Oon aloittanut työnteon 7-luokkalaisena. Aluksi tietysti koulun ohella vähemmän ja sitten 18-vuotiaana opiskelujen ohessa enemmän, että tuli toimeen. Vuodesta 1999 lähtien oon painanut töitä menemään ja oon saanut olla siitä kiitollisessa asemassa, että en ole sairastellut juuri ollenkaan. Nyt on sellainen olo, että haluan olla monta vuotta kotona ja keskittyä siihen, mikä on ollut aina haaveena.

Kyllä tämä taas tästä kanssasisaret jollakin tapaa iloksi muuttuu :)
Tuota mäki mietin että tällä viikolla ekan raskauden osalta olis juuri puoliväli ylitetty ja rakenneultraa jännättäs. Ja puoliväli ois tän raskauden osalta elokuussa ollu jne... Uskoisin että ne lasketut ajat kolahtaa kun ne päivät kalenterista löytyy. Ja milloin olis äippälomalle jäänytkään. Ehtiihän sitä miettii liianki monta asiaa vaikka alkumetreillä ootuksessa oliki. Ehti haaveilla siitä aikatauluttomasta mammalomasta jne mutta uskon että tämän kokemuksen myötä meillä joissaki asioissa muutoksen tuulet alkaa puhaltaa ja ne on hyviä tuulia:) odotan sitä innostuksen puuskaa kunhan tämä lamaannus menee ohi :) :)

Mutta tää on elämää. Nyt muksujen kanssa uimaan!
 
  • Tykkää
Reactions: Vauveli vanhalle
Elämässä on hyvin paljon epäoikeudenmukaisuutta ja asioita joita ei mitenkään voi ymmärtää. Oli se sitten mikä asia tahansa. Toiset kokevat tietyt asiat "pikku juttuina" ja toisille se on maailman loppu. Mutta elämä on......aika moneen asiaan emme pysty mitenkään vaikuttamaan ja silti sen kanssa on koitettava elää.....

Mä olisin jäänyt äippälomalle juhannuksesta....kuulin juuri, että lähistöllä asuvalla rouvalla on samoihin aikoihin laskettu aika joka meillä olisi ollut......Kyllä sitä näitä miettii, että mitä jos raskaus olisi jatkunut, niin missä oltaisiin menossa. Jos meillä olisi jatkunut eka niin meillä olisi kohta puoli vuotias pikkuinen ja jos kakkosesta otetaan niin juhannuksesta siis äippälomalle.......

Nyt on kp22. Eilen oli nännit arat illalla ja tänään olen haistanut miehen hien:confused::confused::confused: Siis hän ei haise kuin joskus kovan treenin jälkeen, mutta tänään on kuvottanut hänen hajunsa. Itse ei edes haista sitä.......:cautious::cautious:
 
Tosi hassua oikeasti... Mun tissit eivät ole sitten tippaakaan arat. Edellisissä kierroissahan olen valittanut sitä miten nykyään ovat loppukierrosta aina tosi arat vaikka eivät koskaan ennen keskenmenoja olleet. No eivät ole nyt. Ainakaan vielä. Nyt dpo 4.

Vitamiinit voivat vissiin auttaa PMS-oireisiin?

Palatakseni näin vakavammista aiheista oireiden tarkkailuun... Vaikka mielestäni onkin tosi kiinnostavaa lukea teidän ajatuksia ja kokemuksia :) Todellakin toivon teille kaikkea hyvää, että tavalla tai toiselle selätätte ne ikävät ajatukset ja voitte nauttia elämästä ilman niitä :)

Itse olen onneksi ohittanut jo ne "pahimmat" lasketut ajat... Olivat kevättalvella. Viimeinen laskettu aika oli kyllä kesäkuun lopussa, mutta jostain syystä se päivä ei ikinä merkinnyt mulle erityisen paljon. En ikinä kuvitellut oikeasti synnyttäväni niihin aikoihin. Vaikka yritin luottaa niin oikeasti koko sen raskauden oli sellainen olo, että en usko ennen kuin ultrassa näen. Enkä nähnyt. Joten en uskonut. Sen sijaan melkein koko viime kesän oikeasti uskoin saavani vauvan kevättalvella, ja siitä tulevaisuudenkuvitelmasta luopuminen teki pitkään kipeää.

Sunnuntaina siitä on tasan vuosi kun ensimmäisen kerran plussasin. Sen merkkipäivän kunniaksi voisin mielestäni ensi viikolla vaikka plussata uudestaan...
 
Omaa napaa tullut taas tuijoteltua. Himotestaajissa jo eilen kirjoittelinkin.. Tein eilen herättyäni testin, heti ilmestyi hento viiva ja perään tarkistus viiva. Tänään nega. Öklö olo, pitkällään ollessa hirveä närästys, rintoja aristaa ja nännit kuin mustikat :confused: Kp 23/23 siis jos kohdillaan. Varmaan pitäis lopettaa testailu, niin ei piinailis ihan näin paljoa.
 
voi tintt@r@ :(

Purkaa vain itseäsi ja ajatuksia tänne. Se helpottaa ja ymmärrystä varmasti riittää. Vaikka teillä jo on lapsia taustalla, niin ei se menetyksen tuskaa vähennä. Painit isojen asioiden keskellä. Suret niin paljon kuin surettaa ja jossain vaiheessa huomaat, että et ihan koko aikaa enää ajattele asiaa.

Muakin alkoi yövuorossa taas itkettämään, kun ajattelin, että tällä tai ensi viikolla olisi ollut rakenneultra ja olisin mahdollisesti nähnyt, olisko sieltä tulossa rinsessa vai ritari. Ja taas koin katkeruutta. Selvästi nää asiat tulee enemmän mieleen nyt, kun odotan ovista. Tänään kp14 ja testien mukaan on hiljaista. Eikä kropastakaan kyllä huomaa mitään, ei minkäänlaisia limoja.

Mää haluisin myös jäädä jo pois töistä äippälomalle. Oon aloittanut työnteon 7-luokkalaisena. Aluksi tietysti koulun ohella vähemmän ja sitten 18-vuotiaana opiskelujen ohessa enemmän, että tuli toimeen. Vuodesta 1999 lähtien oon painanut töitä menemään ja oon saanut olla siitä kiitollisessa asemassa, että en ole sairastellut juuri ollenkaan. Nyt on sellainen olo, että haluan olla monta vuotta kotona ja keskittyä siihen, mikä on ollut aina haaveena.

Kyllä tämä taas tästä kanssasisaret jollakin tapaa iloksi muuttuu :)
Sama täällä. Välillä itkettää tosi herkästi. Ens maanantaina ois ollu ekan laskettu aika. Sitä niin ois halunnu jäädä äippälomalle, mietti jo miten kesä sujuu vauvan kanssa, miten edetään syksyyn ja talveen... samassa paikassa oon ollu töissä jo 2001 asti, eli ihan riittävän pitkään ja samoin kuin Vauveli vanhalle, en ole sairastellut. Saikkupäiviä oli vuosien aikana yhteensä alle 20 ennenkun tuli eka keskenmeno marraskuussa.
Eihän se auta kun eteenpäin on mentävä ja oltava positiivinen.
Mukavaa viikonloppua kaikille ihanille naisille :love:
 
  • Tykkää
Reactions: Vauveli vanhalle
Tosi hassua oikeasti... Mun tissit eivät ole sitten tippaakaan arat. Edellisissä kierroissahan olen valittanut sitä miten nykyään ovat loppukierrosta aina tosi arat vaikka eivät koskaan ennen keskenmenoja olleet. No eivät ole nyt. Ainakaan vielä. Nyt dpo 4.

Vitamiinit voivat vissiin auttaa PMS-oireisiin?

Palatakseni näin vakavammista aiheista oireiden tarkkailuun... Vaikka mielestäni onkin tosi kiinnostavaa lukea teidän ajatuksia ja kokemuksia :) Todellakin toivon teille kaikkea hyvää, että tavalla tai toiselle selätätte ne ikävät ajatukset ja voitte nauttia elämästä ilman niitä :)

Itse olen onneksi ohittanut jo ne "pahimmat" lasketut ajat... Olivat kevättalvella. Viimeinen laskettu aika oli kyllä kesäkuun lopussa, mutta jostain syystä se päivä ei ikinä merkinnyt mulle erityisen paljon. En ikinä kuvitellut oikeasti synnyttäväni niihin aikoihin. Vaikka yritin luottaa niin oikeasti koko sen raskauden oli sellainen olo, että en usko ennen kuin ultrassa näen. Enkä nähnyt. Joten en uskonut. Sen sijaan melkein koko viime kesän oikeasti uskoin saavani vauvan kevättalvella, ja siitä tulevaisuudenkuvitelmasta luopuminen teki pitkään kipeää.

Sunnuntaina siitä on tasan vuosi kun ensimmäisen kerran plussasin. Sen merkkipäivän kunniaksi voisin mielestäni ensi viikolla vaikka plussata uudestaan...
Plussaa toivotaan(y)
eikös PMS oireisiin auta se paras vitamiini, eli suklaa? ;) No ei vaan, kyllä vitamiinit varmasti tekee tehtävänsä, en vaan muista mitkä. :LOL:
 
Jassoo, one step eilen ihan puhdas nega mutta pc antoi selkeän haalean viivan. Tänään edelleen one step puhdas nega. Luotanko tohon eiliseen pregcheckiin vai pitäskö hakea vielä varmuuden vuoksi uus testi? (n)
Kp 29/27-32 dpo 12(?)
 
Jassoo, one step eilen ihan puhdas nega mutta pc antoi selkeän haalean viivan. Tänään edelleen one step puhdas nega. Luotanko tohon eiliseen pregcheckiin vai pitäskö hakea vielä varmuuden vuoksi uus testi? (n)
Kp 29/27-32 dpo 12(?)
Ne One Stepit on kyllä ainakin omasta kokemuksesta ihan p*rseestä! En voi suositella niitä kenellekään! Paitsi ehkä sellasille, joilla raskaus on jo tiedossa ja uittamisen ilosta haluavat uitella. :ROFLMAO: Ovat olevinaan herkkiä, mutta samana päivänä samaan pissaan kastetut 25miu/ml testitkin antavat tummemman viivan kun One Stepit. Sinuna en kyllä luottaisi tuohon One Stepin tulokseen, vaan hakisin kaupasta mieluummin sen Pregcheckin ja testaisin uusiks. :) Ite en enää One Steppejä tilaa lainkaan, vaan jos netistä haluan halvemmalla tilata, niin tilaan kyllä jotain muun merkkisiä. :)
 
Herkista testeista sen verran, etta en mistaan lukenut positiivisia kommentteja niista. Suomalaisille ja ulkolaisilla foorumeilla kaikkialla ihmiset valittaa juuri tuosta, etta herkat 10ui testin ei anna viivaa tai antaa todella heikommalta viivanpaikoista kun 20-25ui testit nayttaa kunnon viivoja. Ja ainakin itsellani 25ui testit ovat alkaneet antaa viivoja hyvissa ajoin. Esim. taman viikon tiistaina dpo 9, 25ui testeissa oli hyvin selkea viiva kun verikoe naytti hcg 17. Eli ainakin itseaan tuntuu, etta on hulluutta tilata herkkiin ja epaluotettaviin testeihin kun nuo tavalliset nayttaa paremmin.
 
Tänään vähä haikee fiilis muttei mitään verrattuna eiliseen :) Kävin tänään ratsastamassa eka kerran sitten plussaamisen (6vk) ja ihan kivaa oli. Sykemittarin ostin (siitä oon pitkään haaveillu) että pääsen aloittamaan juoksuhommat tän talvisen/keväisen pakollisen tauon jälkeen. Aloittelen liikunnan pikkuhiljaa mahaa kuunnellen. Nyt ainaki tuntuu luottavaiselta tää olo että kaikki menee hyvin kun ei mitään oiretta ole torstain jälkeen ollut:)

Eilen varmistui mulle mitä pyrin opiskelemaan lähiaikoina ja ajattelinkin että siinäkö se tarkoitus näille keskenmenoille oli. Herätellä että hei, tee elämälles jotain jos muutosta haluat :) Tässä asiaa makustelen vielä syksyyn saakka jolloin amkien hakuajat on taas.
 
Eilen varmistui mulle mitä pyrin opiskelemaan lähiaikoina ja ajattelinkin että siinäkö se tarkoitus näille keskenmenoille oli. Herätellä että hei, tee elämälles jotain jos muutosta haluat :) Tässä asiaa makustelen vielä syksyyn saakka jolloin amkien hakuajat on taas.
Iso peukutus tälle, toivottavasti johtaa johonkin hyvään (y)

Nimimerkillä lääkiksen eka tentti ja lukukausi juuri selätetty (töiden ja toisen alan gradun kirjoittelun lomassa - ja kyllä, todellakin ihan hullun hommaa ollut tämä kevät :eek: ). Tai toivottavasti selätetty, tuloksia joutuu odottamaan vielä pari viikkoa ;) Ilman keskenmenoja mun tämänhetkinen elämä näyttäisi varmaan aika erilaiselta, ja luulen, että tämä nimenomainen alanvaihdos tulee tulevaisuuden kannalta olemaan tosi positiivinen juttu... Kunhan se vauva sieltä joskus saataisiin :)
 
Ooh, ihmeiden aika ei ole ohi. Tänään aamulla pongattu yllätysovis. Siksi oli yllätys, että kahta hormoonia mittaava testi ei ole antanut neljänä edellisenä päivänä mitään merkkejä tulevasta oviksesta. Kertookohan se mun kropan toiminnasta jotain? Käytössä siis Cb:n violettipäiset testit.

Ovisplussa tuli kp15 eli oon tainnut palata entisee rytmiin. Ennen km:a ovisplussa tuli kp15-16. Jos kierto on nyt kohdallaan, niin menkkojen pitäisi alkaa kp24-26. Luteaalivaihe on lyhyt, vain 8-10 päivää. Mutta onnistui se kiinnittyminen jo kerran ja eipä tarvi piinailla kauaa.

Tällä kertaa on mahdollisuus vain kertarysäykseen, mutta se on riittänyt kerran aikaisemminkin. Jotenkin en luota nyt ovistestiin, kun limoja ei juurikaan ole. Ei niitä tosin ollut tärppikierrossakaan.

Näin positiivisin ja luottavaisin mielin jään odottelemaan menkkoja:whistle:
 
Hei kaikille, täällä 42 v kahden lapsen äippä toipumassa keskenmenosta rv 8, kotona entuudestaan 1 v 3 kk ja 8 v lapset. Tämä kolmas raskaus oli ylläri koska imetin vielä ja kerkesi yhdet valemenkatkin tulla. Harmittavasti kävi ja nyt odotellaan että tulisi seuraavat kuukautiset että voisi sitten "kunnolla" ruveta yrittämään.
 
Tervetuloa joukkoon grandi42! Ja Vauveli vanhalle onnea ovisplussasta! Jännittävät päivät alkavat tästä. Minulla edelleen raskaustestit näyttää haaleaa viivaa. On tosi kurja tilanne.. Olen alkanut jopa epäilemään kohdunulkoista raskautta, kun olen kuullut, että siinä raskaushormooni nousee hitaasti. Kohta olisi meillä kesälomareissu edessä, mutta en tiedä, Uskallanko lähteä mihinkään, jos eivät kuukautiset nyt ala. (n)
 
Eilen tai tänään ollut/on ovis. Eilen talleteltu, ja nyt mies ehti nukahtaa!!! Mun on pakko herättää se tai sitten aamulla yrittää ennen töitä :D
Aamusella ne ovat monesti innokkaimmillaan ;).. Saisitkohan sie Bettinah miut päivitettyä tuohon etusivulle? Ensmäistä siis toivotaan, 38 ja rk 04/16. Grandi tervetuloa, täällä on hyvä jakaa tuntemuksiaan ja projektin etenemistä ja jänskätä muiden kanssa! Miulla iso ehkä dpo12 mutta ei mitään menkkatuntemuksia. Kehuinkohan itteäni liian aikaseen eli voinkohan sittenkään kroppaani luottaa..
 
Kipeät tissit, munasarjaa nipistelee, valkovuotoa tulee kuin Niagarasta konsanaan, PMS-oireet loistaa poissaolollaan ja väsyttää niin, että mieskin jo pohdiskeli, että "ootkohan sä raskaana". No, testi puhdas nega dpo 12, eli enpä oo, ois siinä jo jotain haamua pitänyt näkyä. Väsyttää tää yrittäminen. Meillä on töissä vähän ikävä tilanne, ja oon tullut siihen tulokseen, että työpaikan vaihtaminen alkaa olla paras vaihtoehto. Mutta ei tunnu hyvältä idealta jäädä sitten uudesta työstä heti mahdollisesti äitiyslomalle, ois niin paljon parempi sitten äitiyslomalta etsiä uutta työtä. Ärsyttää. Onneks on kesä ja rekryt aikalailla jäissä, ehtii tässä vielä pari kuukautta miettiä (ja yrittää) ennen kuin pitää tehdä ns. lopullisia päätöksiä.
 
Mun kurja tilanne vaan jatkuu. Ei kuukautisia, testit näyttää samanlaista hailakkaa viivaa. Olen ihan kypsä! Sain yksityiselle gynegologille ajan torstaille, en tiedä, osaako se sanoa mitään. Ei ole kovin mukava loman aloitus. Lisäksi olen tosi kovassa flunssassa. Anteeksi tämä mun vuodatukseni tänne..
 
Toivottavasti saat Jutska torstaina jotain apua tuohon! :)

Mulle iski taas yhtäkkiä sellainen olo, että raskaana ollaan... Saa nähdä. Vasta dpo 7. Oli juuri tosi rankka rupeama tässä viimepäivinä. Kaksi vuorokautta nukuttu max 2-4 tunnin pätkissä ja pääasiassa istualleen ja syöty kun ja mitä reissussa on onnistunut huonosti varustelluista kahviloista löytämään. Ei mikään ideaalitilanne kiinnittymiselle. Toivottavasti kiinnittyisi kunnolla jos on kinnittyäkseen. Nyt vihdoin kotona.

Tissit turposivat siis yhtäkkiä ja kipeytyivät tosi selvästi. Lisäksi juilinut ja valkkaria tullut, kuin pelkäisi menkkojen alkavan vaikkeivät tasan ala vielä viikkoon... Ei vaan ole kovin hyviä kokemuksia niistä kerroista kun raskausoireet ovat alkaneet selvinä aikaisin. Nooh, pitää seurailla ja miettiä testatako aikaisin vai odotella, jos ei kiinnity kunnolla niin saisi mieluusti vaan tulla ulos ilman plussan herättämiä toiveita...

Tai sitten mun pää on vaan vielä reissusta vähän sekaisin ja kuvittelen, sekin selvinnee kun aikaa kuluu ;)
 

Yhteistyössä